Aholanniitun ja Hautahohkan turvetuotannon ympäristölupa, Kankaanpää ja Parkano

Samankaltaiset tiedostot
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Lupaprosessi ja hyvä hakemus

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

Majahohkan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen sekä Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Parkano

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

PÄÄTÖS Nro 75/06/1 Dnro Psy-2006-y-1 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Hanhisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksen muuttaminen,

Mustikkaneva I, Mustikkaneva II ja Kramsunnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kauhava

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 138/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 8 Annettu julkipanon jälkeen

Turvetuotannon valvonnasta

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 17/10/1 Dnro PSAVI/2/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

Päätös Nro 256/2013/2 Dnro ESAVI/20/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Heinijoentie MYNÄMÄKI

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

LUPAPÄÄTÖS Nro 66/04/1 Dnro Psy-2004-y-71 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 133/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 380 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Teuva ja Kurikka

Puula-forum Kalevi Puukko

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä

Äystönnevan turvetuotantoa koskevan ympäristöluvan tarkistaminen ja tuotantoalueen laajentaminen, Teuva

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen

Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen bariumin raja-arvon osalta, Kouvola.

Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 100/07/2 Dnro Psy-2007-y-116 Annettu julkipanon jälkeen

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

Sarvinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Perho

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma

Pienten turvetuotantoalueiden luvat

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 7 a)

Pohjapatojen rakentaminen Laajokeen Juvalle ja Salavaisiin, Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellään nro 10/0228/1 palauttama asia, Mynämäki

Vesijohdon sijoittaminen mereen Inkoon kunnan vesijohtoverkostosta Svartbäckin kylästä Bågaskärin saarelle, Inkoo

Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta. Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä, puh

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero.

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

PÄÄTÖS Nro 111/2014/2 Dnro ESAVI/46/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

ASIA. LUVAN HAKIJA Tmi Hämäläinen / Sisko Irmeli Hämäläinen Korvenaho 6 A Ilveskorpi

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa

Höykinnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, lupamääräysten tarkistaminen, Alajärvi

PÄÄTÖS Nro 84/07/1 Dnro Psy-2007-y-18 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Päätöksen lupamääräys 2) kuuluu seuraavasti:

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 126/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 145 Annettu julkipanon jälkeen

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Transkriptio:

Etelä-Suomi -Suomi Päätös Nro 46/2016/2 Dnro ESAVI/136/2015 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2016 ASIA HAKIJA HAKEMUS Aholanniitun ja Hautahohkan turvetuotannon ympäristölupa, Kankaanpää ja Parkano Kari Kamppikosken kuolinpesä Kari Kamppikosken kuolinpesä on 8.1.2015 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Aholanniitun ja Hautahohkan noin 50 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Kankaanpään ja Parkanon kaupungeissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kari Kamppikoski on tehnyt vuonna 1993 ennakkoilmoituksen Tampereen vesi- ja ympäristöpiirille Aholanniitun turvetuotantoalueesta. Kari Kamppikoski on tehnyt osasta Hautahohkan aluetta, tilan 19:1 noin 8,7 ha:n osuudesta metsänkäyttöilmoituksen, joka on päivätty 10.11.2008, tarkoituksena muuttaa alue turvetuotantoalueeksi. Tuotantoalue on kokonaan hakijan omistuksessa. Hautahohkan pintavalutuskentän vuokraamisen osalta on menossa neuvottelut maanomistajien kanssa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 8.1.2013 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan koskien turvetuotantoa. Kaava sai lainvoiman 1.4.2014. Aholanniitun ja Hautahohkan turvetuotantoalueet sijaitsevat turvekaavassa turvetuotannon kannalta tärkeällä vyöhykkeellä EO/tu 11. Kuivatusvedet johdetaan vaihemaakuntakaavan valuma-alueelle, jolle turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin (tu-1). Valuma-alueella turvetuotantoa suunniteltaessa on selvitettävä tuotannon vaikutukset purkuvesistön veden laatuun, kala- ja rapukantoihin sekä kalatalouteen. Huomioon tulee ottaa tuotantotoiminnan yhteisvaikutukset ja valuma-alueen kokonaiskuormitus. Toiminta tulee jär- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (32) jestää ja ajoittaa siten, ettei aiheuteta vesistön tilan heikkenemistä eikä vesistön kokonaiskuormitus lisäänny. Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.2011 ja se sai lainvoiman 13.3.2013. Kaavassa ei ole merkintöjä Aholanniitun tai Hautahohkan alueella. Hankealueelta länteen on Honkakeitaan turvetuotantoalue, joka on kaavassa merkitty merkittäväksi turvetuotantoalueeksi (EO3). Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laatimisen käynnistämisestä syksyllä 2014. Kärkiteemana Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 on energiantuotanto: turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hautahohkan turvetuotantoalue on ollut tuotannossa vuodesta 2005 saakka, aluksi noin 10 hehtaarin osalta. Aholanniitun turvetuotantoalue on ollut tuotannossa vuodesta 1994 saakka. Sarkaojiin rakennetaan lietesyvennykset ja päisteputkien päähän asennetaan lietteenpidättimet. Ympärysojilla erotetaan ympäristön valumavedet tuotantoalueen vesistä. Lisäksi rakennetaan virtaamansäätöpadot. Hautahohkan tuotantoalueen pinta-ala on 19,1 ha, johon sisältyy noin 0,5 ha:n auma-alue. Tuotantoalueen vedet johdetaan kokoojaojien kautta alueen koillispäässä olevaan laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas varustetaan puhdistustoimenpiteitä ja mitoitusvirtaamien ylityksiä varten. Laskeutusallas varustetaan pintapuomilla. Laskeutusaltaasta kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti ja kuivatusvesien jako kentälle tehdään jakoputken avulla. Tuotantoalueesta erillään olevan pintavalutuskentän koko on 1,7 ha. Pintavalutuskentältä kuivatusvedet laskevat metsäojastoa pitkin Kirjasluomaan ja Kuusijärveen. Aholanniitun tuotantoalueen pinta-ala on lohkolla 1 16,6 ha ja lohkolla 2 14,4 ha. Lohkon 2 pinta-alaan sisältyy 0,6 ha:n auma-alue sekä tuotannosta poistuvalle alueelle perustettava 2,0 ha:n kasvillisuuskenttä. Kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden ja virtaamansäätöpatojen kautta kasvillisuuskentälle ympärivuotisesti, josta mittapadon kautta metsäojastoa pitkin Kirjasluomaan ja Kuusijärveen. Tuotantovuorokausien lukumäärä riippuu sääolosuhteista, keskimäärin tuotantopäiviä on kesässä 30 50. Vuosittainen tuotantomäärä on Hautahohkalla noin 9 500 11 000 m 3 ja Aholanniitulla noin 15 000 17 000 m 3 sääolosuhteiden sen salliessa. Vuosittainen kuljetusmäärä on yhteensä noin 24 500 28 000 m 3. Hautahohkalla tuotetaan palaturvetta ja Aholanniitulla jyrsinturvetta. Tuotantoalueiden tukikohta sijaitsee varsinaisesti osoitteessa

3 (32) Kirjaskyläntie 263, jossa muun muassa tehdään koneiden huoltotyöt ja säilytetään polttoaineet. Hautahohkalta ja Aholanniitulta turve kuljetetaan ensin auma-alueelta Salontien kautta Kirjaskyläntielle ja Korvaluomantielle ja sieltä edelleen kohti käyttöpaikkoja. Turvetuotannon arvioidaan Hautahohkan osalta päättyvän vuonna 2025 2028. Hautahohkan reuna-alueiden tuotantoala pienenee vuosi vuodelta, tarkkaa tietoa pinta-alan pienenemisestä on tällä hetkellä vaikea arvioida. Aholanniitun tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2030. Tuotannon päätyttyä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta sekä muusta materiaalista ja jätteistä. Alustava uusiokäyttösuunnitelma tehdään 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Alustava ajatus tuotantoalueiden jälkikäytöstä on metsä- tai maatalous, mutta lopullinen käyttömuoto selviää lähempänä turvetuotannon päättymistä. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan vesiensuojeluohjeistuksessa esitettyjä periaatteita. Tuotantokauden aikana työt ajoitetaan vähävetiseen aikaan. Tuotantoalueiden vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta erillisiin laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaat varustetaan virtausta säätelevillä mittapadoilla ja tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivaan aikaan. Hautahohkan tuotantoalueen vedet johdetaan kokoojaojien kautta alueen koillispäässä olevaan laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas varustetaan puhdistustoimenpiteitä ja mitoitusvirtaamien ylityksiä varten. Laskeutusallas varustetaan pintapuomilla. Laskeutusaltaasta kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti ja kuivatusvesien jako kentälle tehdään pintavalutuskentälle asennettavan jakoputken avulla. Pintavalutuskentän koko on 1,7 hehtaaria, turpeen paksuus on 0,52 0,78 m. Pintavalutuskenttä on pääosin isovarpurämettä, jonka kasvillisuus muodostuu suopursuista, vaivaiskoivusta ja hieman juolukasta. Puustona on ainoastaan pieniä koivuja ja mäntyjä, koska suurin osa puustosta on poistettu. Kenttäkerroksessa on rahkasammalia. Pintavalutuskenttä rajoittuu moreenimaastoon, alue on ojitettua. Turpeen keskimaatuneisuus on H 5,3. Pintavalutuskentän reunat pengerretään ja pintavalutuskentällä olevat mahdolliset vanhat ojat tukitaan oikovirtausten ehkäisemiseksi. Pintavalutuskentältä kuivatusvedet laskevat metsäojastoa pitkin Kirjasluomaan ja Kuusijärveen. Aholanniitun kuivatusvedet johdetaan lohkolla 1 laskeutusaltaan ja virtaamansäätöpadon kautta kasvillisuuskentälle sekä lohkolla 2 oman laskeutusaltaan ja virtaamansäätöpadon kautta kasvillisuuskentälle ympärivuotisesti, josta mittapadon kautta metsäojastoa pitkin Kirjasluomaan ja Kuusi-

4 (32) järveen. Kasvillisuuskentän koko on 2,0 hehtaaria. Kasvillisuuskenttä rakennetaan tuotannosta poistuvalle alueelle. Hakijan arvio keskimääräisestä tuotantovaiheen vuosikuormituksesta pyöristettynä. Brutto Netto CODMn kok.p kok.n kiintoaine CODMn kok.p kok.n kiintoaine kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Aholanniittu 5 500 10 230 1 200 0 7 700 950 Hautahohka 3 800 5 160 530 380 3 120 380 Yhteensä 9 300 15 390 1 730 380 10 820 1 330 Hakijan arvio Hautahohkan pintavalutuskentän keskimääräisestä pitoisuusreduktiosta (brutto/nettokuormitus) on vuositasolla: kiintoaine 50/64 %, kokonaisfosfori 18/23 %, kokonaistyppi 16/24 % ja COD Mn-arvo -13 % (brutto). Vastaavasti arvio Aholanniitun kasvillisuuskentän keskimääräisestä pitoisuusreduktiosta (brutto/nettokuormitus) on vuositasolla: kiintoaine 27/37 %, kokonaisfosfori 7/18 %, kokonaistyppi 9/11 % ja COD Mn-arvo 0/0 %. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannossa pölyäminen ei ole jatkuvaa, vaan se keskittyy tuotannollisesti vilkkaisiin poutakausiin. Turvepölyn pitoisuudet ovat korkeimmillaan tuotantoalueella ja pitoisuudet alenevat etäisyyden kasvaessa tuotantokentän reunasta. Hautahohkalla tuotetaan palaturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee Hautahohkan turvetuotantoalueesta noin 0,18 km luoteeseen ja Aholanniitusta 0,25 km etelää kohti. Lähin vakituinen asutus on Aholanniitun tuotantoalueesta noin 0,45 km koilliseen. Tilan omistaa hakija. Hautahohkan ja Aholanniitun tuotantoalueen lähiympäristö on suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä, joten suuria pölyhaittoja lähiasutukselle ei todennäköisesti synny. Hautahohkalla tuotetaan palaturvetta ja Aholanniitulla jyrsinturvetta. Turvetuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, tuotantopäiviä on keskimäärin 30 50 vuodessa. Lähimmät vapaa-ajan asuinrakennukset sijaitsevat alle 0,5 km:n etäisyydellä tuotantoalueista. Hakija arvioi, että turvetuotannon ja kunnostuksen eri työvaiheet voivat aiheuttaa melulle annettujen ohjearvojen ylityksiä asuinrakennuksissa. Hankealueelta tuotetun turpeen toimitukset tehdään lähes ympärivuotisesti ja tasaiseen tahtiin. Toimitusvaiheessa melu muodostuu rekkojen ja lastauskoneen aiheuttamasta melusta ja vastaa liikennemelua. Hautahohkan ja Aholanniitun turvetuotantoalueet rajoittuvat pääosin ojitettuihin maatalous- ja metsätalousmaihin sekä muihin turvetuotantoalueisiin. Ympärillä olevat metsäalueet ovat puustoisia ja näin ollen metsäalueet pidättävät osaltaan turpeen pölyn ja melun leviämistä lähialueelle. Hauta-

Varastointi ja jätteet 5 (32) hohkan ja Aholanniitun alueelta on tuotettu turvetta vuosikausia ja yhtään valitusta tai muistutusta mahdollisista pöly- ja meluhaitoista ei ole hakijan mukaan tehty. Tuotannossa käytetään traktoreita, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoaineen kulutus tuotantokauden aikana on 9 000 litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 45 litraa sekä muita voiteluaineita 4 kg. Tuotantokauden aikana varastoalueella (hallitiloissa) on farmarisäiliö, jossa on valuma-allas. Syntyvät jätteet kuljetetaan oman hallitilan säilytysastioihin. Jätteiden kuljetuksen hoitaa kunnallinen jätteen kerääjä. Jäteöljyt ja -rasvat kuljetetaan kunnalliseen keräyspisteeseen. Polttoöljy varastoidaan irrallisessa ja siirrettävässä farmarisäiliössä hallin varikkoalueella osoitetussa paikassa. Paikka on rakenteeltaan sellainen, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Määräykset eivät siten vaadi öljysäiliöiden säilyttämistä suojavallissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle, jonne järjestetään asianmukaiset säiliöt. Sekajätteen noutaa kunnallinen jätteenkerääjä viikoittain ja jäteöljyt toimitetaan erikseen niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin. Arvio syntyvien jätteiden määristä: muut moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt 40 l/a, kiinteä öljyjäte alle 20 kg/a, paristot ja akut alle 10 kg/a, metallit alle 20 kg/a, sekajäte alle 1 m 3 /a, öljynsuodattimia 10 kpl/a ja voitelupatruunoita alle 20 kpl/a. Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätedirektiivin mukainen jätehuoltosuunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hautahohkan turvetuotantoalueiden kuivatusvesien käsittely toteutetaan seuraavilla vesiensuojelurakenteilla: Sarkaojien lietealtaat, sarkaojien päisteputkitus, sarkaojien lietteenpidättimet, laskeutusallas, eristysojat, virtaamansäätöpato, mittapato ja pintavalutuskenttä. Aholannniitun turvetuotantoalueiden kuivatusvesien käsittely toteutetaan seuraavilla vesiensuojelurakenteilla:sarkaojien lietealtaat, sarkaojien päisteputkitus, sarkaojien lietteenpidättimet, laskeutusaltaat 2 kpl, eristysojat, virtaamansäätöpadot 2 kpl, mittapato ja kasvillisuuskenttä. Hautahohkan ja Aholanniitun kuivatusvesien puhdistus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon, jäljellä olevan tuotantoajan ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön.

6 (32) Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan esitetyn mukaisesti, ELYkeskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Kaikissa turpeen tuottamiseen liittyvissä toiminnoissa noudatetaan pinta-alaolosuhteet huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Hautahohkan ja Aholanniitun luonne on muuttunut, kun alueen kunnostus turvetuotantoon on tehty. Hankealueen lähiympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankealueilla voisi olla vaikutusta. Hanke ei enää tässä vaiheessa aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. Hautahohka ja Aholanniittu sijaitsevat Kankaanpään kaupungissa ja Aholanniittu myös Parkanon kaupungin puolella. Etäisyys Parkanon keskustaan on noin 24 km. Tuotantoalueet ovat maa- ja metsätalousmaiden sekä turvetuotantoalueiden ympäröimiä. Turvetuotantoalueella ei voi metsästää tuotanto- ja kunnostustoimien aikana. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Alueella viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Hankealueella marjastus on mahdollista tuotantoalueiden reunoilla ja lähiympäristössä on alueita, joilla marjastusta voi harrastaa esteettä. Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee Hautahohkan turvetuotantoalueesta noin 0,18 km luoteeseen ja Aholanniitusta 0,25 km lounaaseeen. Lähin vakituinen asutus on Aholanniitun tuotantoalueesta noin 0,45 km koilliseen. Tilan omistaa luvan hakija. Tuotanto ja turpeen varastointi tehdään ja ajoitetaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä tai melua ympäristöön. Koneiden ja laitteiden kunto pidetään mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavina. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttavaa toimintaa rajoitetaan alueen luoteisosassa, kun tuulee lännen ja luoteen väliltä. Kohteelle asennetaan asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Aumoja ei sijoiteta alle 300 m:n etäisyydelle asutuksesta. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot kuormataan siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. Tuotantoalueen luoteisosassa ei tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22 7.

7 (32) Luonto ja suojeluarvot Pohjavesialueet Vesistö Hanke ei enää tässä vaiheessa aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. Alueelle kaivetut ojat ja altaat ovat lisänneet vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Lähin suojelualue on Pitkäniemenkeitaan Natura 2000 -alue (FI0200155), joka sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km tuotantoalueen luoteispuolella. Pitkäniemenkeitaan alue on useasta eri suosta koostuva keidassuokokonaisuus ja samalla laaja yhtenäinen erämaa-alue. Suojelu kohdistuu humuspitoiset järvet ja lammet sekä keidassuot -luontotyyppeihin. Vesistövaikutuksia Natura-alueelle ei muodostu vesien virtaussuuntien takia. Tuotannon jatkaminen Hautahohkalla ja Aholanniitulla ei merkittävästi heikennä Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn Pitkäniemenkeitaan alueen niitä luonnonvaroja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Naturaarviointia ei tarvitse suorittaa hankkeen yhteydessä. Pohjankankaan pohjavesialue (nro 0221405) sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella, noin 6,8 km:n etäisyydellä Hautahohkan reunasta ja yli 6,0 km:n etäisyydellä Aholanniitun reunasta. Hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesialueeseen. Vesistö ja sen tila Hautahohkan ja Aholanniitun turvetuotantoalueiden kuivatusvedet laskevat Kirjasluomaan ja sieltä edelleen Kuusijärveen. Kirjasluoma kaivettiin järveen asti perkaushankkeiden yhteydessä 1960-luvun alussa. Perkaustyön ajan virtaavan veden mukana tulleet maamassat madalsivat Kuusijärveä kymmenillä senteillä ja lyhensivät järveä kymmeniä metrejä. Lasku-uoma on vuosikymmenten aikana tuonut järveen runsaasti humusta, jota on kertynyt järven pohjaan tasoittaen pohjan tasaisen matalaksi. Kirjasluomasta on otettu vesinäytteet heinäkuussa 2014 kahdesta pisteestä. ph oli 6,3, väriluku 300 360 mg Pt/l, kokonaisfosfori 140 150 µg/l, kokonaistyppi 1 300 1 600 µg/l, COD Mn 35 39 mg/l ja rauta 3 300 3 400 µg/l. Kuusijärvi on Parkanon kaupungin länsiosassa sijaitseva matala järvi, jonka pinta-ala on noin 25 ha ja jonka rantaviivan pituus on noin 2,9 km. Järven pituus on noin 1,2 km ja leveys noin 0,3 km. Järven tilavuus on noin 0,2 milj.m 3, keskisyvyys noin 0,8 m ja suurin syvyys noin 1,1 m. Kuusijärven valuma-alue on noin 16 km 2 ja järvisyys 1,8 %. Kuusijärvi laskee Kuusijokea pitkin Ikaalisten Kyrösjärveen.

8 (32) Kuusijärven vedenkorkeuksia säännösteltiin aiemmin järven luusuassa sijaitsevalla vanhalla settipadolla, joka päätettiin muuttaa kiinteäksi ylisyöksypadoksi. Kuusijärven patohanke toteutettiin elokuussa 2012. Vanha settipato purettiin ja järven luusuaan rakennettiin kivistä ja kivimurskeesta kaareva ylisyöksypato, jonka tiiviys varmistettiin teräsbetonisella tiivistyssydämellä. Kuusijärven virtaamat valuma-alueen ominaisuuksien perusteella laskettuna ovat olleet seuraavat: HQ 1/20 2,83 m 3 /s MHQ 1,77 m 3 /s MQ 0,14 m 3 /s MNQ noin 10 l/s NQ 0 l/s Kuusijärvestä on noudettu vesinäyte 26.1.1994. Näytetuloksista on analysoitu seuraavaa: happi liukoinen 5,2 mg/l, hapen kyllästysaste 36 kyll.%, sameus 7,2 FNU, sähkönjohtavuus 5,2 ms7m, alkaliniteetti 0,09 mmol/l, ph 5,91, väriluku 200 mg/pt/l, kokonaistyppi 610 μg/l, kokonaisfosfori 46 μg/l, rauta 2000 μg/l, mangaani 150 μg/l, kemiallinen hapenkulutus COD Mn 22 μg/l ja kloridi 2,8 mg/l. Kalasto ja kalastus Kuusijärven kalastoon kuuluvat hauki ja ahven. Made, särki ja kiiski hävisivät 1950- ja 1960-luvun vaihteen kuivatushankkeen yhteydessä. Järvessä oli 1950-luvulla myös rapuja. Kalastus Kuusijärvellä on vähäistä kotitarvekalastusta. Vesistön käyttö Kirjaisluoma on pieni virtavesi, jonka virkistyskäyttö on ilmeisen vähäistä. Kuusijärven rannoilla on toistakymmentä rakennusta, joista osa on vakituisessa ja osa kesäasuntokäytössä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hautahohkan ja Aholanniitun kuormittava vaikutus kohdistuu lähinnä metsäojastoon ja Kirjasluomaan. Esitettyihin pitoisuusmuutosarvioihin perustuen tuotannon päästöt eivät ole alapuolisissa vesitöissä niin merkittäviä, että niistä aiheutuisi haitallisia vaikutuksia kalastolle, kalataloudelle tai vesistön muulle käytölle. Vesienhoitosuunnitelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman (2016 2021) mukaan ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön periaatteen (BEP) soveltamista. Uusilla turvetuotantoalu-

Ympäristöriskit 9 (32) eilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat ympärivuotinen pintavalutus ja ympärivuotinen kemikalointi. Parasta käyttökelpoista tekniikka voi olla myös jokin muu edellä mainittujen tehoinen vesienkäsittelymenetelmä, jonka teho on luotettavasti osoitettu. Joissain tapauksissa, esimerkiksi alapuolisen vesistön niin vaatiessa, voidaan käyttää edellä mainittujen menetelmien yhdistelmää. Mikäli pintavalutuskenttää ei voida rakentaa, vesiensuojelua tehostetaan virtaaman säädöllä, kasvillisuuskentällä tai kosteikolla, kemikaloinnilla tai yhdistämällä erilaisia vesiensuojeluratkaisuja. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman (2016 2021) mukaan kasvillisuuskentät perustetaan yleensä tuotannosta poistuneille alueille, jolla vesienpuhdistus tapahtuu erilaisten fysikaalisten ja biogeokemiallisten prosessien avulla. Kenttien kasvillisuus koostuu ruokohelvestä, pajusta tai luonnollisesta sekakasvustosta. Toimenpide luetaan kuuluvaksi muihin perustoimenpiteisiin. Hautahohkan ja Aholanniitun turvetuotantoalueille rakennetaan lisää palokaivoja. Tuotantoalueella tullaan käyttämään tuulipussia ja tuulimittaria. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Turvetuotantoalueiden osalta laaditaan paloturvallisuussuunnitelmat. Ne toimitetaan paikallisen paloviranomaisen käyttöön. Suunnitelmissa näkyvät tarvittavat tiedot paloturvallisuuden hoitamisesta, palokalustosta, tuotantoalueiden kartat ja mm. tukikohdan koordinaattipisteet. Turvetuotannon ympäristövaikutukset vesien osalta arvioidaan olevan vähäiset, koska alueet ovat jo ojitettuja ja alueille rakennetaan vesiensuojelurakenteiksi pintavalutuskentät.. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu jatkuu koko tuotannon ajan. Siihen kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu sekä tuotantoalueiden yleisen toiminnan seuraaminen. Päästötarkkailua tehdään ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen alapuolelta. Vesistötarkkailussa on kaksi Kirjasluomassa sijaitsevaa näyteasemaa, jotka sijaitsevat turvetuotantoalueelta jokeen laskevan ojan ylä- ja alapuolella. Lisäksi yksi näytepiste tulee Kuusijärveen. Vesiensuojelurakenteiden rikkoutumisista ym. aiheutuneita häiriötilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Hautahohkan ja Aholanniitun turvetuotantoalueilla on ympäristövahinkovakuutus.

10 (32) Korvaukset Hautahohkan ja Aholanniitun turvetuotantoalueiden mahdollinen kuormitus ei todennäköisesti muuta Kirjasluoman ja Kuusijärven vesistön laatua, eikä turvetuotannosta todennäköisesti aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle, eikä myöskään pohjaveden muodostumiselle tai kaivojen vesitilanteelle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan 3.2.2015, 9.2.2015 ja 9.4.2015 korjatulla hakemuksella ja liitteillä. Hakija on kuuluttamisen jälkeen täydentänyt hakemustaan 19.8.2015 Hautahohkan pintavalutuskenttää koskevilla tarkemmilla tiedoilla sekä tarkennuksilla vesiensuojelurakenteiden toimivuuden tarkkailua koskien. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö - osassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Parkanon ja Kankaanpään kaupungeissa 23.4. 25.5.2015 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen tiivistelmä sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 23.4.2015 Ylä-Satakunta -lehdessä ja 27.4.2015 Kankaanpään Seutu -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta, Varsinais-Suomen ja Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisilta sekä Parkanon ja Kankaanpään kaupungeilta ja niiden ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaisilta. Hakijan vastineen yhteydessä toimitetun hakemuksen täydennyksen johdosta on pyydetty lausunto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Lausunnot 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Hautahohkan ja Aholanniitun tuotantoalueet ovat vanhoja tuotannossa olevia alueita, joilla ei ole voimassa olevia ympäristölupia. Hautahohkan turvetuotantoalue on ollut tuotannossa vuodesta 2005 saakka, aluksi noin 10 hehtaarin osalta, myöhemmin tuotantoalue on laajentunut nykyiseen pinta-alaan. Aholanniitun turvetuotantoalue on ollut tuotannossa vuodesta 1994 saakka. Kari Kamppikoski on 2.11.1993 tehnyt vesiensuojelua koskevan ennakkotoimenpideasetuksen (283/1962, muutos 816/1989) mukaisen ennakkoilmoituksen Aholanniitun 16 ha:n turvetuotannosta. Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on antanut 13.6.1994 ennakkoilmoituksesta lausunnon, jonka mukaan vesilain mukaista lupaa ei tarvitse hakea, mikäli lausunnossa esitetty-

11 (32) jä vesiensuojelutoimenpiteitä ja tarkkailumääreitä noudatetaan. Tuotantoalueen vesiensuojelua ja tarkkailua ei ole tehty vaaditun mukaisesti. Osalle Hautahohkan turvetuotanto aluetta (8,7 ha) on tehty 28.3.2008 Suomen Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus, jossa alue on ilmoitettu hakatun avoimeksi turvesuota varten. Hautahohkan tai Aholanniitun tuotantoalueista ei ole tehty ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaista ilmoitusta ja ympäristöluvan tarveharkintaa ei ole tehty. Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) myötä ympäristöluvan hakeminen turvetuotantoalueille on välttämätöntä. Ympäristöministeriö on vahvistanut 8.1.2013 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan koskien turvetuotantoa. Kaava sai lainvoiman 1.4.2014. Niillä alueilla, joita vaihemaakuntakaava ei koske, on voimassa Pirkanmaan 29.3.2007 vahvistettu 1. maakuntakaava. Aholanniitun ja Hautahohkan turvetuotantoalueet sijaitsevat turvekaavassa turvetuotannon kannalta tärkeällä vyöhykkeellä EO/tu 11. Aholanniittu ja Hautahohka sijaitsevat ja kuivatusvedet johdetaan vaihemaakuntakaavan valuma-alueelle, jolle turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin (tu-1). Valuma-alueella turvetuotantoa suunniteltaessa on selvitettävä tuotannon vaikutukset purkuvesistön veden laatuun, kala- ja rapukantoihin sekä kalatalouteen. Huomioon tulee ottaa tuotantotoiminnan yhteisvaikutukset ja valuma-alueen kokonaiskuormitus. Toiminta tulee järjestää ja ajoittaa siten, ettei aiheuteta vesistön tilan heikkenemistä eikä vesistön kokonaiskuormitus lisäänny. Hautahohkaa ja Aholanniittua ei ole merkitty kaavaan turpeenottoalueen merkinnällä (EO) eikä tuotantoalueiden kuormitusta ole käsitelty kaavan vesistövaikutusarvioinneissa. Osa Aholanniitusta kuuluu kaavassa merkittyyn uuteen turpeenottoalueeseen Kytömäenkeitaaseen (EO-1 1/18, 21 ha). Kaavan vesistövaikutusarvioissa Kytömäenkeitaan osalta on kerrottu seuraavaa: Suo on varauksella käyttökelpoinen turvetuotantoon vesistövaikutusten näkökulmasta, mikä tarkoittaa käytännössä erillistä, tarkempaa ja kokonaisvaltaista selvitystä turvetuotannon vesistövaikutuksista ravinteiden osalta. Tarkempi ravinteiden vesistövaikutusselvitys edellyttää purkuvesistön tarkempaa selvitystä niin veden laadun kuin morfologiankin osalta. Lisäksi on selvitettävä tapauskohtaisesti konkreettiset edellytykset ja tarve tiukempiin vesiensuojelutoimiin, mm. pintavalutuskentän toimivuus ja ääritapauksessa kemikaloinnin mahdollisuus. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten tarkastusten perusteella Hautahohkan ja Aholanniitun turvetuotantoalueiden nykyisissä vesienkäsittelymenetelmissä on ollut puutteita. Muun muassa kaikkia Aholanniitun tuotantoalueen kuivatusvesiä ei ole johdettu laskeutusaltaiden kautta, laskeutusaltaat eivät ole olleet mitoitusohjeiden mukaisia eikä niiden päissä ole ollut virtaamaa säätäviä rakenteita. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 25.6.2014 kehottanut toiminnanharjoittajaa kunnostamaan vesienkäsittelyrakenteet.

12 (32) Lupahakemuksen mukaan Hautahohkan vesienkäsittelyrakenteet koostuvat sarkaojarakenteista (lietesyvennykset, päisteputket, päisteputkipidättimet), eristysojista, virtaamansäätöpadoista, alueen koillispäähän rakennettavasta laskeutusaltaasta ja pintavalutuskentästä. Aholanniitun vesienkäsittelyrakenteisiin kuuluvat lohkojen 1 ja 2 osalta sarkaojarakenteiden, virtaamansäädön ja laskeutusaltaiden lisäksi tuotannosta poistuvalle alueelle perustettava kasvillisuuskenttä. Laskeutusaltaat varustetaan hakemuksen mukaan pintapuomilla, padottavalla rakenteella ja läjitysaltaalla. Hakemuksessa laskeutusaltaiden pintakuormaksi on esitetty 0,6 m/h, mutta ELYkeskuksen laskelmien mukaan Aholanniitun laskeutusaltaan 2 pintakuorma on 0,68 m/h ja Hautahohkan laskeutusaltaan 0,81 m/h ja ne eivät siten täytä mitoitussuositusta. Laskeutusaltaiden mitoitus tulee tarkistaa mitoitusohjeita vastaavaksi. Kokoojaojiin tulee asentaa virtaamansäätöpadot. Myös laskeutusaltaiden päissä tulee olla virtaamaa säätävät rakenteet. Hautahohkan pintavalutuskentälle kuivatusvedet suunnitellaan johdettavan pumppaamalla ympärivuotisesti ja kuivatusvesien jako kentälle tehdään pintavalutuskentälle asennettavan jakoputken avulla. Pumppaamon tulee olla mitoituksen täyttävä kiinteä pumppuasema. Pintavalutuskentän tehollinen pinta-ala on hakemuksen mukaan 1,5 ha ja pintavalutuskentän osuus valuma-alueestaan noin 8 %. Maastotarkastusten perusteella Hautahohkan pohjoispuolella on eristysoja. Itäreunalla ei ole eristysojaa ja etelä- ja länsireunan eristysojituksesta ei ole tietoa. Hakemuksen tuotantosuunnitelmakarttaan eristysojia ei ole selkeästi piirretty ja pohjoisreunan eristysoja näyttäisi kartan mukaan yhtyvän pintavalutuskentän alueelle. Pintavalutuskentän yläpuolinen valuma-alue voi siis olla suurempi kuin hakemuksessa esitetty 20 ha. Ojitetulle alueelle perustetun pintavalutuskentän tulee olla vähintään 5 % valuma-alueesta. Suunniteltu pintavalutuskentän alue on vähäturpeinen ja ojitettu alue. Hakemuksessa ei ole esitetty pintavalutuskentän korkokuvaa ja veden jakautumista kentälle ei voida luotettavasti arvioida. Esimerkiksi kuivatusveden valuntapituus voi pintavalutuskentän pohjoisosassa olla melko lyhyt. Aholanniitulle perustettavan kasvillisuuskentän koko on 2,0 ha ja sen osuus yläpuolisesta valuma-alueesta on 6,3 %, mikäli eristysojitus on kunnossa. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan kasvillisuuskentän tulee olla vähintään 6 % valuma-alueestaan. Kentälle tulee johtaa vettä vasta sen jälkeen kun kasvillisuus on kunnolla juurtunut. Myös kasvillisuuskentän toimintaan liittyy huomattavaa epävarmuutta, kuten hakemuksen liitteessäkin esitetään (Aholannitun laskelmat ja arvio). Liitteen mukaan arvio kasvillisuuskentän keskimääräisestä nettopitoisuusreduktiosta on vuositasolla kiintoaineen osalta 37 %, kokonaisfosforin osalta 18 % ja kokonaistypen osalta vain 11 %. Tulevat päästöt on hakemuksessa arvioitu ominaiskuormituslukujen avulla ja laskelmat näyttäisivät olevan oikein. Aholanniitun kuormitusnäytteiden (22.7.2014 ja 17.12.2014) mukaan nykyisistä alimittaisista laskeutusaltaista lähtevä vesi on kiintoaine- ja ravinnepitoista. Turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyssä on ollut ja on edelleen puutteita ja menneinä tuotantovuosina turvetuotantoalueet ovat kuormittaneet alapuolisia vesialueita.

13 (32) Hautahohkan ja Aholanniitun tuotantoalueiden kuivatusvedet purkautuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen puolelle Kirjasluomaan, Kuusijärveen ja edelleen Kuusijokea pitkin Kyrösjärven Kovelahteen. Tuotantoalueiden alapuolisista vesialueista on niukasti tietoa. Kirjasluoma on perattu 1960-luvun alussa ja perkaustyön myötä Kuusijärveen on todennäköisesti kulkeutunut runsaasti humusta ja kiintoainetta. Kirjasluomasta on yksi vesinäyte vuodelta 2014. Turvetuotantoalueiden ylä- ja alapuolisten tarkkailupaikkojen veden laadussa ei yhden tarkkailukerran perusteella ollut merkittävää eroa, tosin ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuivatusvesien purkureitin alapuolella. Kirjasluoman vesi on tummaa, erittäin rehevää ja kiintoainepitoista. Kuusijärvi on matala järvi, jonka keskisyvyys noin 0,8 m ja suurin syvyys noin 1,1 m. Järven vedenkorkeuksia säännösteltiin aiemmin järven luusuassa sijaitsevalla vanhalla settipadolla, joka muutettiin kiinteäksi ylisyöksypadoksi vuonna 2012. Tuoreita havaintoja järven veden laadusta ei ole. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan tausta-aineistojen mukaan järven laskennallinen kokonaisfosforipitoisuus on n. 60 µg/l ja järven on arvioitu olevan tyydyttävässä tilassa. Fosforipitoisuus on reheville järville ominainen. Hankealueen alapuolisista vesialueista Kyrösjärven ekologinen tila on tyydyttävä, Kirjasluoman, Kuusijärven ja Kuusijoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu. ELY-keskus suhtautuu kriittisesti hakemuksessa esitettyjen vesienkäsittelyrakenteiden toteuttamiskelpoisuuteen ja toimivuuteen. Johtuen maakuntakaavan valuma-aluerajauksesta, esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien toimivuuteen liittyvästä epävarmuudesta ja Kuusijärven mataluudesta, tulee hakemusta täydentää erillisellä, tarkemmalla ja kokonaisvaltaisella selvityksellä turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksista. Vesienkäsittelyrakenteille tulee ympäristöluvassa määrätä riittävät puhdistusteho- tai pitoisuusvaatimukset: reduktiot kiintoaineelle tulee olla 50 %, kokonaisfosforille 50 % ja kokonaistypelle 30 %. Hankkeen vesiensuojelusuunnitelmaa tulee tarkentaa niin, että puhdistustehovaatimukset on mahdollista saavuttaa. ELY-keskukselle tulee antaa mahdollisuus lausua täydennetystä hakemuksesta. Johtuen tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmien aikaisemmista puutteista, on ympäristölupaan laitettava lisäksi selkeät määräajat riittävien vesiensuojelurakenteiden toteuttamiselle. Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee Hautahohkan turvetuotantoalueesta noin 0,18 km luoteeseen ja Aholanniitusta 0,25 km etelää kohti. Valitusta tai muistutusta mahdollisista pöly- ja meluhaitoista ei ole luvan hakijan mukaan tehty. Aumat tulee sijoittaa hakijan esityksen mukaan yli 300 metrin päähän asutuksesta. Kohteelle tulee asentaa asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Hakijan esittämät tuuli- ja tuotantorajoitukset asutuksen läheisyydessä tulee sisällyttää lupamääräyksiin. Tarkkailut tulee hyväksyä ympäristöluvassa. Ojitetun pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän puhdistustehot tulee ainakin alkuvaiheessa varmistaa riittävän tiheän, ympärivuotisen seurannan avulla. Kuormitus tulee laskea

14 (32) käyttäen alueen omia tarkkailutuloksia. Hakemuksessa päästöjen laskenta -kappaleessa mainittu kiintoaineen taustapitoisuus on turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2013) mukaan 1 mg/l, ei hakemuksessa esitetty 2 mg/l. Vesistötarkkailua tulee tehdä Kirjasluomassa turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purkukohdan ylä- ja alapuolella sekä Kuusijärven syvänteestä. Kirjasluoman yläpuolisen näytepisteen tulee olla välittömästi kuivatusvesien purkukohdan yläpuolella, esim. paikassa 6879883:270976 (ETRS-TM35FIN). Alapuolinen piste voisi olla paikassa 6879629:270980 (ETRS-TM35FIN). Kuusijärvestä vesinäytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa helmikuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin ja heinä-elokuussa. Kirjasluoman näytteet tulee ottaa kolme kertaa vuodessa maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, elokuussa ja syys-lokakuussa. Kuusijärven näytteistä tulee määrittää lämpötila, näkösyvyys, happipitoisuus ja hapen kyllästysaste, kiintoaine (vain 1 m), sameus, ph, väri, COD Mn (kaikki syvyydet), kokonaisfosfori, fosfaattifosfori (suodatettu, vain 1 m 1.6. 30.8.), kokonaistyppi (kaikki syvyydet), nitraatti-nitriittityppi (vain 1 m 1.6. 30.8.), ammoniumtyppi (vain 1 m 1.6. 30.8), rauta, a-klorofylli (0-2 m, ajalla 1.5. 31.10.) ja sähkönjohtokyky. Kirjasluomasta tulee tehdä samat analyysit näkösyvyyttä, a-klorofylliä ja happea lukuun ottamatta. Erillinen melu- ja pölytarkkailu ei ole tarpeen. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa selvittää pöly- ja melutilannetta ELY-keskuksen määräyksestä, mikäli selvitysmenettelyn kautta tai muuten ilmenee pöly- ja meluhaittoja ympäristössä. Ympäristölupa voidaan myöntää, kun otetaan huomioon edellä lausuttu. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Hautahohkan ja Aholanniitun tuotantoalueet ovat vanhoja jo tuotannossa olevia alueita, joilla ei ole voimassaolevia ympäristölupia. Hautahohkan turvetuotantoalue on ollut tuotannossa vuodesta 2005 alkaen. Aholanniitun turvetuotantoalue on ollut tuotannossa jo vuodesta 1994 asti. Osalla Hautahohkan turvetuotantoaluetta (8,7 ha) on 28.3.2008 tehty metsänkäyttöilmoitus Suomen Metsäkeskukselle, jonka mukaan alue on ilmoitettu hakattavan avoimeksi turvetuotantoa varten. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Pirkanmaan ELYkeskus ovat tehneet Aholanniitun ja Hautahohkan turvetuotantoalueilla yhteistarkastukset 10.4.2014 sekä 21.8.2014. ELY-keskukset ovat sopineet toiminnanharjoittajan kanssa, että toiminnanharjoittaja toimittaa lupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten tekemien tarkastusten perusteella Hautahohkan ja Aholanniitun turvetuotantoalueiden nykyisissä vesienkäsittelymenetelmissä on havaittu selkeitä puutteita. Muun muassa kaikkia Aholanniitun tuotantoalueen kuivatusvesiä ei ole johdettu laskeutusaltaiden kautta ja laskeutusaltaat eivät ole täyttäneet mitoitusohjeiden mukaisia vaatimuksia eikä niiden päissä ole ollut virtaamia sääteleviä patorakenteita. Varsinais-Suomen ELY-keskus on kehottanut toiminnan-

15 (32) harjoittajaa kunnostamaan vesienkäsittelyrakenteita, vaikka toiminnalla ei vielä ELY-keskuksen valvomaa ympäristölupaa olekaan. Suunnitelluilla vesienkäsittelymenetelmillä ja toimenpiteillä todennäköisesti saavutetaan ainakin huomattava parannus nykyiseen vesienkäsittelyn puhdistustehoon verrattuna. Pintavalutus- ja kosteikkokenttien tehoa tulee jatkossa aktiivisesti tarkkailla. Kuormituksen seuranta ja näytteenotto tulee toteuttaa molemmilla käsittelykentillä erikseen. Mikäli vesienkäsittelyssä ei saavuteta riittävän hyvää vesiensuojelutasoa, tulee kenttiä joko laajentaa uudistettavien täydennyssuunnitelmien mukaisesti tai mahdollisesti täydentää muilla menetelmillä kuten esimerkiksi kemikaloinnilla. Tuotannonharjoittajan tulee huolehtia altaiden, ojien ja lietetaskujen ym. riittävän usein tapahtuvista ja säännöllisistä puhdistus- ja tyhjennystoimenpiteistä. Tämä koskee myös uusia altaita ja ylivuoto-ojia. Turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyssä tulisi yleisesti tarkastella vesienkäsittelyrakenteiden kokonaistehoa eikä pelkästään nk. tehostettujen rakenteiden, kuten pintavalutuskentän, kosteikkoaltaiden tai kasvillisuuskenttien tehoa. Mikäli päätöksessä asetetaan puhdistusvaatimuksia, tulisi niissä kuitenkin määrätä vain ohjeelliset raja-arvot tuotantoalueelta lähtevälle vedelle. Lähin suojelualue on Pitkäniemen luonnonsuojelualue, joka sijaitsee hankealueesta noin 1,5 1,7 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta luoteeseen Karvian kunnassa. Alue on laajahko keidassuokokonaisuus ja kuuluu Natura 2000-verkostoon. Alue sijaitsee kuitenkin riittävän etäällä, joten todennäköisesti tuotantotoiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueeseen. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat vain noin 180 250 metrin etäisyydellä Hautahohkan ja Aholanniitun tuotantoalueesta. Varsinais-Suomen ELYkeskuksen tietoon ei ole tullut melu- tai pölyhaittoja tai niistä tehtyjä valituksia. Tuotantoalueiden lähiympäristö on suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä, joten mahdolliset pöly- ja meluhaitat jäänevät vähäisiksi jatkossakin. Turvetuotantoa tulee kuitenkin myös jatkossa harjoittaa siten, että syntyvät pöly-, melu- ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäröivään, toiminnanharjoittajan hallinnassa olevaan maastoon tulee mahdollisuuksien mukaan edelleen jättää riittävästi tarkoitukseen sopivaa suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä estämään turvepölyn leviämistä avonaisimmilla alueilla. Jatkossakin tulee edelleen huolehtia siitä, että alueella on riittävästi suojapuustoa ja pensaistoa ja tarvittaessa istuttaa lisää. Myös tuotantoajat on jatkossa sovitettava siten, että lähimmille kiinteistöille sekä muulle lähiympäristölle aiheutuvat vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Turpeen nostokaluston tulee olla sellaista, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja. Aumojen sijoittelussa tulee noudattaa voimassaolevia määräyksiä. Ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulisi olla nk. ehtymätön vesilähde, jotta myös kuivana aikana mahdollisesti syttyvässä tulipalotilanteessa varmistetaan riittävä vedensaanti. Palavat nesteet on varastoitava niistä annettujen viranomaismääräysten sekä voimassaolevan paloturvalli-

16 (32) suus- ja pelastussuunnitelman mukaisesti. Palontorjuntasuunnitelma tulee päivittää ja hyväksyttää alueellisella palo- ja pelastusviranomaisella. Jätehuollossa tulee noudattaa siitä annettuja yleisiä ja erillismääräyksiä. Toiminnan käyttötarkkailun tulee olla vuosittain toistuvaa ja jatkua koko turvetuotantoalueen tuotantoajan samoin kuin koko kuntoonpanovaiheen ajan. Kuormitus- ja päästötarkkailut voidaan toteuttaa tarkkailusuunnitelman mukaisella tavalla ja laajuudessa. Esitettyä tarkkailutiheyttä (4 kertaa vuodessa) ja analyysimäärää voidaan pitää riittävinä, mutta kuitenkin poikkeustilanteissa, kuten suuret ylivalunta- ja tulvatilanteet, tulee ottaa ylimääräinen näyte sekä kuntoonpanovaiheessa että tuotantoaikana. Lisäksi suositellaan jatkuvatoimista virtaamanmittausta. Näytteet tulee ottaa kaikilta pintavalutus- ja kosteikkokentiltä sekä lähtevän että myös tulevan veden osalta, jotta tuotantoalueen kokonaiskuormitus saadaan selvitettyä. Meluja pölytarkkailua tulee toteuttaa molemmilla tuotantoalueilla käyttötarkkailun yhteydessä. Tuotannon on arvioitu jatkuvan Aholanniitun ja Hautahohkan tuotantoalueilla kaikkiaan noin vuosiin 2025 2030 saakka. Jälkikäyttömuodot määräytyvät pitkälti maanomistajain päätösten mukaisesti. Jälkikäyttömuotoja ei hakemuksessa ole juurikaan käsitelty. Turvetuotannon aiheuttama vastaanottavaan vesistöön kohdistuva kuormitus jatkuu vielä useita vuosia sen jälkeen kun itse tuotanto on lopetettu. Vesiensuojelutoimia tulee jatkaa, kunnes alue siirtyy muuhun käyttöön. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään kaupungin ympäristöviranomaisen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla ja määräämän ajan. Turvetuotantoalueista tulee myöhemmin laatia erillinen, koko tuotantoaluekokonaisuutta koskeva jälkihoitosuunnitelma, josta käy ilmi tuotannon loppuminen ja alueella tehtävät jälkitoimet. Siinä on kuvattava vesienkäsittelyn jatkaminen sekä eri tarkkailumuotojen hoitaminen myös tuotannon loputtua. 3) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että molempien alueiden käsitellyt kuivatusvedet johdetaan metsäojastoa pitkin erittäin rehevään ja tummavetiseen Kirjasluomaan (MQ= 72 l/s) ja edelleen Kuusijärveen (A=25 ha). Kuusijärvestä vedet laskevat Kuusijokea (MQ=140 l/s) myöten Kovesjokeen ja edelleen Kyrösjärven Kovelahteen. Osa purkuvesistöistä on tyydyttävässä ekologisessa tilassa, joten vesiensuojelutoimiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Hakemuksessa ei ole selvitystä Kirjasluoman kalastosta. Kuusijärven kalastoon kuuluvat hauki ja ahven. Made, särki ja kiiski hävisivät 1950- ja 1960-luvun vaihteen kuivatushankkeen yhteydessä. Järvessä oli 1950- luvulla myös rapuja. Kalastus Kuusijärvellä on vähäistä kotitarvekalastusta. Matalan (Dmax =1,1 m) Kuusijärven veden väriarvot ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja veden alhaiset happi- ja ph-arvot huonontavat kalojen lisääntymismahdollisuuksia, joten edellytykset sen kalakantojen hoitoon ovat vähäiset.

17 (32) Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei näe estettä Aholanniitun ja Hautahohkan turvetuotannon toiminnan jatkamiseen, mutta vesien tilan parantamiseksi ja kalakannan säilyttämiseksi alapuolisissa vesissä on kuivatusvedet käsiteltävä mahdollisimman tehokkaasti. Kalataloudellisen tarkkailun käynnistäminen tai pienen kalatalousmaksun määrääminen ei ole tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista. Kalataloushaitta tulee korvata suoraan vesialueen omistajille. 4) Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, ettei sillä ole huomauttamista lupahakemuksesta tai ottotoiminnan järjestämisestä, vaan se on ainoastaan tyytyväinen, että tuotantoalueiden vesienkäsittelyjärjestelmät saadaan tyydyttävälle ja asianmukaiselle tasolle huomioiden tuotannon historian. Aholanniitun kasvillisuuskenttä sekä Hautahohkan pintavalutuskenttä ovat molemmat ympärivuotisessa toiminnassa. Pintavalutuskentän tehollinen pinta-ala on 1,5 ha, jonka osuus valuma-alueesta on 8 %. Aholanniitun kasvillisuuskenttä/kosteikko, 2,0 ha, tullaan rakentamaan tuotannosta poistuvalle alueelle. Kenttien koot suhteessa valuma-alueisiin täyttävät suositusten mitoitukset. Säännölliset tarkkailunäytteet ovat tarpeellisia. Tulosten avulla on mahdollista objektiivisesti arvioida turvetuotannon päästöjä sekä niiden vaikutusta omalta osaltaan alapuoliseen vesistöön. Hakijan arvion mukaan turvetuotannosta ei todennäköisesti aiheudu suuria melu- tai pölyhaittoja. Lähimmät vapaa-ajan kiinteistöt sijaitsevat kuitenkin 180 m:n ja 250 m:n etäisyydellä tuotantokentistä, joten kiinteistökohtaista kyselyä esim. kirjeitse on syytä suorittaa ainakin lupakauden alussa, jotta haittoja on mahdollista vähentää tuotantotapojen muutoksella. Lupaehtoja määritellessä on lisäksi hyvä huomioida uusi Asumisterveysasetus (545/2015), jossa melun raja-arvoja on alennettu. 5) Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisena on ilmoittanut, että turvetuotantoalueen vesienkäsittelyssä on noudatettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Turvetuotantoalueilla BAT määritellään aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuotantoalueiden erityisolosuhteet sekä jäljellä oleva käyttöaika. Tuotanto sijoittuu huomattavan lähelle asutusta. Pölyhaittoja tulee vähentää ajoittamalla työt sääennusteiden, tuulen voimakkuuden ja suunnan mukaan sekä käyttämällä mahdollisimman vähän pölyäviä menetelmiä. Aumat ja turpeen kuljetusreitit tulee sijoittaa mahdollisimman kauaksi asutuksesta maaston suojaisiin kohtiin ja peittämällä kuormat huolellisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös meluun, jonka osalta tulee noudattaa Valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992). Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa. Poistettava liete on sijoitettava niin, ettei se pääse kulkeutumaan muualle. Alueen ulkopuoliset vedet tulee johtaa vesienkäsittelyrakenteiden ohi lietesyvennyksillä varustettuja eristysojia pitkin. Turvetuotannon vesistötarkkailua tulee toteuttaa Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kuormitustarkkailun tulee

Muistutukset ja mielipiteet 18 (32) olla jatkuvaa ja vuosittain toistuvaa. Polttoaineiden ja öljyjen säilytyksestä tai käytöstä ei saa aiheutua maaperän tai vesistön pilaantumisen vaaraa. Hakemuksessa ei ole kuvattu alueen jälkihoitoa. Jälkihoito tulee tehdä asianmukaisesti siistimällä alue ja poistamalla turvetuotantoon liittyvät tarpeettomat rakenteet. Jälkihoitotoimenpiteisiin kuuluvat mm. tuotetun turpeen, kantokasojen ja turveaumojen peittomateriaalina käytetyn muovin ja muiden jätteiden poisvienti. 6) Sastamalan kaupungin ympäristöjaosto Parkanon kaupungin terveydensuojeluviranomaisena on todennut, että tuotantoalueen lähialueella on vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Asumisterveyteen vaikuttava yöaikainen melu ei saa ylittää STM:n asetuksen 545/2015 raja-arvoja. Melutarkkailu on huomioitava lupakaudella. Tuotantoalueella työskenneltäessä ja varastoaumoja muokattaessa tulee ottaa huomioon tuulen suunta lähellä olevalle vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle aiheutuvien pölyhaittojen vähentämiseksi. Yksityisten omistuksessa olevista talousvesikaivoista tulisi selvittää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 401/2001 mikrobiologiset laatuvaatimukset ja veden korkeus kaivoissa, koska kaivojen vedenlaatu ja korkeudet eivät alkutilanteen osalta ole tiedossa. Muilta osin ei hankkeella ole terveydensuojelulain näkökohdista estettä, mikäli alueen asukkaiden terveelliselle elinympäristölle ja alueen virkistyskäytölle ei aiheudu toiminnasta terveydellistä haittaa. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine Pirkanmaan 1) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten 2) antamien lausuntojen osalta hakija on todennut, että kaikkia Aholanniitun ja Hautahohkan vesiensuojelurakenteita, tarvittavia eristysojia yms. ei ole rakennettu vielä valmiiksi. Kunnostukset jatkuvat kauden 2015 2016 aikana. Aholanniittu on vanha turvetuotantoalue, jonka ympärillä ei ole pintavalutuskentäksi soveltuvaa aluetta. Tämän johdosta on päädytty esittämään kasvillisuuskentän rakentamista. Kasvillisuuden syntymisen jälkeen uskotaan sen toimivan vanhan tuotantoalueen osalta hyvin ja hankealueella on lisäksi kaksi erillistä laskeutusallasta, joita suurennetaan ja asennetaan lisäksi kokoojaojiin virtaamansäätöpatoja. Hautahohkan eristysojan sisäpuolella olevat kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle. Hautahohkan pintavalutuskentän paikka on vaaitsemalla mitattu ja sen voidaan todeta toimivan jakoputkiston avulla. Liitteenä olevassa mittaustulosteessa on pohjoispäädyssä kampaoja, jota ei toteutettaisi, vaan kuivatusvedet jaetaan pintavalutuskentälle suunnitelmapiirroksen mukaisesti jakoputkella.

Hakijan vastineen johdosta pyydetty lausunto 19 (32) Hautahohkan kohdalta on mietitty pintavalutuskentän sijoittamista eri paikkaan, mutta aluetta ympäröivät metsäojitetut maat ja suhteellisen lähellä sijaitseva Kirjasluoma. Näin ollen on suurennettu pintavalutuskentän pintaalaa, jotta siitä saataisiin olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman toimiva. Pintavalutuskentän reunat pengerretään ja mahdolliset vanhat ojat tukitaan ja oikovirtaukset estetään. Hakija on esittänyt edellä mainittuja vesiensuojelurakenteita ja ensimmäisinä vuosina vesiensuojelurakenteiden valmistuttua tiheämpää tarkkailua kasvillisuuskentän ja pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisiin vesistöihin sekä Kirjaluomaan ja Kuusijärveen. Sen jälkeen toteutettaisiin aiemmin esitettyjä tarkkailutiheyksiä 4 kertaa vuodessa. Luvan hakijalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 3) antamaan lausuntoon. Parkanon kaupungin terveydensuojeluviranomaisen 6) antaman lausunnon osalta hakija toteaa, että Aholanniittu on vanha vuosia tuotannossa ollut tuotantoalue ja koko sen toiminnan aikana ei ole tullut valituksia tai muistutuksia turvetuotannosta. On kohtuutonta tehdä etäällä tuotantoalueesta olevista vanhoista talousvesikaivoista selvityksiä ja mittauksia. Hakijalla ei ole huomautettavaa Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisen 5) eikä Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 4) antamiin lausuntoihin. Hakijan mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää saada tuottaa vanhat tuotantoalueet loppuun saakka ja turvata elinkeinomahdollisuus. Vesiensuojelurakenteet eivät ole olleet kunnossa, mutta suunnitelmien mukaan tilanne paranisi huomattavasti. Vastineen liitteenä on toimitettu tiedot pintavalutuskentän vaaituksesta sekä valokuvia pintavalutuskentän alueelta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että hakija on vastineessa esittänyt toimenpiteitä vesienkäsittelyrakenteiden parantamiseksi sekä Hautahohkan pintavalutuskentän vaaitustiedot. Vastineessa ei ole esitetty ELY-keskuksen edellyttämää erillistä, tarkempaa ja kokonaisvaltaisempaa selvitystä turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksista. Alkuperäisissä lupahakemusasiakirjoissa on esitetty tuotantoalueiden kuormitusarvio ja pitoisuuslisälaskelmat Kirjasluomassa ja Kuusijärvessä. Pirkanmaan ELY-keskuksen Kuusijärvestä 11.8.2015 ottaman valvontanäytteen mukaan järvi on lievästi rehevä, rauta- ja humuspitoinen sekä lievästi samea. Edelleen tiedetään, että Kuusijärvi on matala järvi, jonka keskisyvyys on 0,8 m ja suurin syvyys noin 1,1 m. Nämä tiedot yhteensä ovat riittävät, jotta lupaharkinta voidaan vesistövaikutusten osalta tehdä.

20 (32) ELY-keskus lisää edeltävään lausuntoonsa, että Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan humusta ja kiintoainetta koskevan vesistövaikutusselvityksen liitetaulukon mukaan Kytömäenkeidasta (32 ha, osa Aholanniitun hankealueesta) ei suositella turvetuotantoon, sillä turvetuotannon vaikutus olisi merkittävä tai alapuolinen vesistö eli Kuusijärvi on jo nykyisin kuormitettu. Aholanniitun ja Hautahohkan turvetuotantoalueita (yhteensä 50 ha) ei ole erikseen merkitty kaavaan turpeenottoalueen merkinnällä (EO) eikä alueiden kuormitusta ole käsitelty kaavan vesistövaikutusarvioinneissa. Hanke toisi siis 18 ha:n lisäkuormituksen vaihekaavassa tarkasteltuun tilanteeseen. Hautahohkan vaaitustulosten mukaan kuivatusvesien jakautuminen pintavalutuskentälle ei ole optimaalinen. Etenkin kentän pohjoisosassa kuivatusvesien valuntamatka on hyvin lyhyt. ELY-keskus suhtautuu edelleen kriittisesti sekä Hautahohkalle että Aholanniitulle esitettyjen kuivatusvesien käsittelyn riittävyyteen, toteuttamiskelpoisuuteen ja toimivuuteen ottaen huomioon tuotantoalueiden sijainnin 1. vaihemaakuntakaavan valumaalueella sekä alapuolisen vesistön herkkyyden. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, mikäli tuotantoalueen kuivatusvedet pystytään käsittelemään esitettyä tehokkaammin eikä toiminta heikennä alapuolisen vesistön tilaa. Hakijan vastine Kaikkia Aholanniitun vesiensuojelurakenteita, tarvittavia eristysojia yms. ei ole rakennettu vielä valmiiksi, kunnostukset jatkuvat kauden 2015 2016 aikana, sääolosuhteiden parantuessa. Aholanniittu on vanha turvetuotantoalue, jonka ympärillä ei ole pintavalutuskentäksi soveltuvaa aluetta. Tämän johdosta on päädytty esittämään kasvillisuuskentän rakentamista. Kasvillisuuskentän lisäksi alueella on kaksi erillistä laskeutusallasta, joita suurennetaan ja asennetaan lisäksi kokoojaojiin virtaamansäätöpatoja. Pumppausaltaasta vedet pumpataan jakoputkea pitkin kasvillisuuskentän eteläpäätyyn, josta jako tapahtuu putkistoa pitkin. Putkistoon tehdään rei itys. Rei itys tehdään vasta kasvillisuuskentän jakopäähän, ei kentän läpi menevään putkistoon. Rei ityksen avulla vedet saadaan jaettua kentälle mahdollisimman tasaisesti. Kasvillisuuskentän reunat pengerretään, jolloin penkereen viereen tulee automaattisesti pieni oja. Kasvillisuuskentän kasvittumisen varmistuminen onnistuu, kun hankealueen kasvillisuuskentän tulee rakentamaan urakoitsija, jolla on vuosikymmenien kokemus toimivien kasvillisuuskenttien ja pintavalutuskenttien valmistamisesta. Hautahohkan eristysojat on piirretty suunnitelmapiirrokseen vihreällä värillä ja suunnitelmapiirroksessa punaisella on kokoojaoja, josta vedet laskevat laskeutusaltaaseen. Altaan jälkeen pieni ympyrä kuvaa pumppausallasta, josta lähtevä vesi ohjataan jakoputkella pintavalutuskentälle. Punaisella merkitty rumpu kuvaa pumppausaltaasta kuivatusvesien kulkua pintavalutuskentälle. Eristysojan sisäpuolella olevat kuivatusvedet johdetaan siis pintavalutuskentälle. Hautahohkan pintavalutuskentän paikka on vaaitsemalla mitattu ja se toimii jakoputkiston avulla. Jakoputkisto rakennetaan ja asennetaan pintavalutuskentän sisäpuolelle eteläpäähän ja kuivatusvedet ohjataan laskemaan kohti pohjoista putkiston avulla.

21 (32) Hautahohkan pintavalutuskenttä tullaan rakentamaan alkuperäisen suunnitelman mukaan, tilusvaihto ei onnistunut ja ojittamatonta aluetta ei ole käytettävissä. Pintavalutuskentän pinta-alaa on kasvatettu, jotta siitä saataisiin olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman toimiva. Pintavalutuskentän reunat pengerretään ja mahdolliset vanhat ojat tukitaan ja oikovirtaukset estetään. Hakija on esittänyt edellä mainittuja vesiensuojelurakenteita ja ensimmäisinä vuosina vesiensuojelurakenteiden valmistuttua tiheämpää tarkkailua kasvillisuuskentän ja pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisiin vesistöihin sekä Kirjasluomaan ja Kuusijärveen. Sen jälkeen toteutettaisiin aiemmin esitettyjä tarkkailutiheyksiä neljä kertaa vuodessa. Mikäli ei tarvittaviin puhdistustehoihin päästä kahden ensimmäisen vuoden jälkeen, lisättäisiin vesiensuojelurakenteisiin yhteinen Saloy Oy:n pienkemikalointi tms. menetelmä. Kuivajärven rantoihin rajoittuu maatalousmaita, rannoilla on vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Kyseisten talouksien mahdolliset jätevedetkin kuormittavat Kuusijärveä maatalouden lisäksi. Kuusijärveen laskee myös ojia, joiden varrella on voimakkaasti metsäojitettuja alueita ja maatalousmaita. Olisi ensiarvoisen tärkeää saada tuottaa vanhat tuotantoalueet loppuun saakka ja turvata elinkeinomahdollisuus. Varsinkin Aholanniittu on vanhaa aluetta, jonka tuotantopinta-ala pienenee vuosi vuodelta ja johon suunniteltu kasvillisuuskenttä on 6,5 % tuotantoalaan nähden. Vesiensuojelurakenteet eivät ole olleet kunnossa, mutta suunnitelmien mukaan tilanne paranisi huomattavasti ja riittävän tiheällä näytteenotolla voidaan seurata vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää Hautahohkan noin 19,1 ha:n alueen turvetuotantoa koskevan hakemuksen Kankaanpään kaupungissa. Alue on merkitty päätöksen liitekarttaan. Aluehallintovirasto myöntää Kari Kamppikosken kuolinpesälle määräaikaisen ympäristöluvan Aholanniitun turvetuotantoon Kankaanpään ja Parkanon kaupungeissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 31 ha:n aluetta, josta tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 28,2 ha, kasvillisuuskentän 2,0 ha ja laskeutusaltaiden pinta-ala 0,8 ha.

22 (32) Aholanniitun turvetuotantoalueen lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kirjasluomaan ja sitä myöten edelleen Kuusijärveen. 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaan kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti kasvillisuuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan on oltava mitoitusohjeiden mukainen. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, mikäli mahdollista. 3. Kasvillisuuskentän puhdistustehon on oltava vuoden 2018 tuotantokaudesta lähtien vähintään seuraava: Kiintoaine 40 % Kokonaisfosfori 18 % Kokonaistyppi 10 % Puhdistusteho lasketaan laskeutusaltaan jälkeen ennen kasvillisuuskenttää ja kasvillisuuskentän jälkeen määritettyjen pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos kasvillisuuskentällä ei tarkkailun perusteella saavuteta lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on jonkin vedenlaatumuuttujan osalta seuraavanakin vuonna vaadittua heikompi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Kasvillisuuskenttä ja siihen liittyvät vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.5.2016 mennessä. Kasvillisuuskenttä otettava käyttöön 30.4.2018

Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 23 (32) mennessä. Vesiensuojelurakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on ol-

24 (32) tava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna, että tuotantoalueen laskuojan yläpuolinen näytteenottopiste siirretään Kirjasluomaan välittömästi kuivatusvesien purkukohdan yläpuolelle noin paikaan 6879880:270970 (ETRS-TM35FIN). Kuusijärvestä ja Kirjasluomasta tulee ottaa vesinäytteet kolme kertaa vuodessa maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, elokuussa ja syyslokakuussa. Kuusijärven näytteistä tulee määrittää lämpötila, näkösyvyys, happipitoisuus ja hapen kyllästysaste, kiintoaine (vain 1 m), sameus, ph, väri, COD Mn (kaikki syvyydet), kokonaisfosfori, fosfaattifosfori (suodatettu, vain 1 m 1.6. 30.8.), kokonaistyppi (kaikki syvyydet), nitraatti-nitriittityppi (vain 1 m 1.6. 30.8.), ammoniumtyppi (vain 1 m 1.6. 30.8.), rauta, a- klorofylli (0 2 m, ajalla 1.5. 31.10.) ja sähkönjohtokyky. Kirjasluomasta tulee tehdä samat analyysit näkösyvyyttä, a-klorofylliä ja happea lukuun ottamatta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pirkanmaan ja Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Parkanon ja Kangasalan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat

25 (32) vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 15. Luvansaajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve on aiheutunut turvetuotannon päästöistä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä vastuualueelle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä ja erityisestä syystä kehottaa toimittamaan aluehallintoviraston hyväksyttäväksi toiminnan lopettamista koskeva suunnitelma. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2030 saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

26 (32) Hautahohkan toiminnan lopettamista koskeva määräys RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset 17. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hakemuksen mukaan Hautahohkan turvetuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään kiinteistölle Metsäraiskio 581-431-1-24 rakennettavalla pintavalutuskentällä. Hakija on ilmoittanut, että se neuvottelee alueen vuokraamisesta. Hakija ei kuitenkaan ole toimittanut aluehallintovirastolle selvitystä oikeudestaan pintavalutuskentän alueeseen. Jotta luvan myöntämisen edellytykset täyttyisivät, tulee vesienkäsittelyn vastata parasta käyttökelpoista tekniikkaa Hautahohkan tilanteessa. Vesienkäsittelylle asetettujen vaatimusten täyttymistä ei ole mahdollista arvioida ilman luotettavaa tietoa pintavalutuskentästä. Hautahohkan turvetuotantoalueen luoteispuolella sijaitsee kaksi lomakäytössä olevaa kiinteistöä. Tuotantoalueen ja pihapiirien väliin jää karttatarkastelun perusteella noin 200 m:n ja 250 m:n levyinen vyöhyke. Tuotantoalueen ja pihapiirien välinen alue on ilmakuvatarkastelun perusteella pääosin peltoa, joka ei anna suojaa pölyltä tai melulta. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) on todettu, että turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyys uusilla tuotantoalueilla tulee olla vähintään 500 metriä. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkitessaan aluehallintovirasto on ottanut huomioon toiminnan pitkäkestoisuuden ja tuotantotoiminnan ajoittumisen kesäajalle. Aluehallintovirasto katsoo, että turvetuotanto Hautahohkan alueella aiheuttaisi eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta pölyn tai melun muodossa loma-asuntokiinteistöjen piha-alueella. Aholanniitun alue on ollut turvetuotannossa noin 20 vuotta. Alueen luonnontila on ojitusten ja turvetuotannon vuoksi merkittävästi muuttunut eikä lupaharkinnassa ole ollut tarpeen soveltaa turvetuotannon sijoittamista koskevia ympäristönsuojelulain 13 :n 1 3 momentin säännöksiä. Tuotantoalueella tai toiminnan vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 :ssä tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Pitkäniemenkeitaan Natura 2000 - alue (FI0200155) sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km tuotantoalueen luo-

27 (32) teispuolella, eikä turvetuotanto Aholanniitulla heikennä niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Luvan voimassaoloajan määräaikaisuus Kaikki kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Aholanniitun olosuhteissa. Tuotantoalueen lounaispuolella on kaksi lomakäytössä olevaa kiinteistöä. Lähimmillään etäisyys tuotantoalueelta pihapiireihin on noin 300 m. Tuotantoalueen ja pihapiirien välinen maasto on pääosin metsää ja välissä on myös mäkiä, jotka suojaavat asutusta melulta ja pölyltä. Tuotantoalueen lounaiskulmaan perustetaan kasvillisuuskenttä, joka osaltaan kasvattaa tuotantoalueen ja asutuksen välistä etäisyyttä. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa turvetuotanto Aholanniitun alueella on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman (2016 2021) ja Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelman (2016 2021) ehtojen mukaista. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Aholanniitun ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tuotannon loppuvaiheessa turpeen nosto on hitaampaa ja suhteessa kalliimpaa verrattuna uusien alueiden tuotantoon. Tämän vuoksi vanhoja tuotantoalueita saatetaan jättää lepäämään, mikä pitkittää tuotantoa ja ympäristöön kohdistuvia haittoja sekä lisää päästöjen kokonaismäärää. Vuosipäästöt ovat tuotannon loppuvaiheessa suuremmat, koska maatunein turve on syvimmällä. Ympäristöön kohdistuvia haittoja voidaan vähentää suorittamalla tuotanto loppuun mahdollisimman nopeasti kuten ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) edellyttää. Ympäristönsuojelulain (423/2015) 87 :n mukaan ympäristöluvan myöntämistä koskeva päätös määrätään olemaan voimassa toistaiseksi. Se voidaan kuitenkin määrätä olemaan voimassa määräajan jos siihen on toiminnan erityisiin ominaisuuksiin liittyvä painava syy. Turvetuotanto kestää määräajan toisin kuin useiden muiden ympäristöluvanvaraisten hankkeiden. Tuotannon kestoaika voidaan suhteellisen tarkasti arvioida etukäteen. Tämän vuoksi aluehallintovirasto katsoo, että turvetuotannon määräaikainen luonne on sellainen ympäristönsuojelulain 87

Lupamääräysten perustelut 28 (32) :ssä tarkoitettu erityinen ominaisuus, jonka perusteella toiminnalle voidaan antaa määräaikainen lupa. Lisäksi määräaikainen lupa tukee ympäristönsuojelulain tarkoitusta ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 6. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Vesienkäsittelyrakenteet on määrätty tehtäväksi 31.5.2016 mennessä, mutta kasvillisuuskentän kasvittumisen varmistamiseksi kenttä on määrätty otettavaksi käyttöön vasta 30.4.2018 mennessä. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 7 ja 8. Lähin asutus on noin 300 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 9 ja 10 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 28 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 11 ja 12. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 13 ja 14 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. Kasvillisuuskentän toimivuutta on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuvatko kentälle asetetut puhdistustehovaatimukset. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä kasvillisuuskentän ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen

29 (32) rajoittamiseksi. Lupamääräys 17 on annettu Hautahohkan jälkihoidon järjestämisen varmistamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN Aluehallintovirasto toteaa, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) ja Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 2) esiin tuomien vesienkäsittelyrakenteita koskevien puutteellisuuksien osalta, että tuotantoalue pienenee lähes puolella hakemuksen mukaisesta, kun lupahakemus Hautahohkan alueen osalta hylätään. Tämä pienentää vastaavasti toiminnasta aiheutuvia vesistöpäästöjä. Lisäksi lupa myönnetään määräaikaisena. Kasvillisuuskentän toiminnalle asetetut puhdistustehovaatimukset vastaavat Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) esitettyjä Länsi- ja Itä-Suomen kasvillisuuskenttien keskimääräisiä puhdistustehoja. Vesienpuhdistuksen tehostamista koskeva vaatimus, mikäli määrättyjä puhdistustehoja ei saavuteta, on otettu huomioon lupamääräyksessä 4. Altaiden, ojien ja lietetaskujen tyhjentämisestä on määrätty lupamääräyksessä 6, laskeutusaltaiden mitoitusohjeen huomioon ottamisesta ja virtaamansäätöpadon sijoittamisesta laskeutusaltaan yhteyteen lupamääräyksessä 2 sekä kasvillisuuskentän käyttöönotosta vasta kasvillisuuden juurtumisen jälkeen lupamääräyksessä 5. Pölyä ja melua koskevat seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä 7 ja 8. Päästö- ja vesistötarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 13 ja 14 sekä luvan liitteenä 3 olevassa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmassa. Turvetuotantoalueen jälkikäytöstä on määrätty lupamääräyksessä 16. Kun Hautahohkan alueelle ei myönnetä ympäristölupaa, sijoittuu tuotantoalue pääosin Parkanon kaupunkiin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueelle, jonne myös kuivatusvedet laskevat. Aluehallintovirasto on siksi katsonut tarkoituksenmukaiseksi määrätä toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyvien tarkentavien määräysten antamisen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hautahohkan alueelle on annettu lupamääräys 17 koskien toiminnan lopettamista. Koska Hautahohkan alue sijaitsee kokonaisuudessaan Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella, on luvan hakija määrätty esittämään selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Koska Hautahohkan turvetuotantoaluetta koskeva lupahakemus on hylätty, ei ole tarpeen enemmälti vasta sitä koskeviin vaatimuksiin. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 3) vaatimukseen kuivatusvesien käsittelyn tehostami-

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 30 (32) sen osalta aluehallintovirasto toteaa, että luvan epääminen Hautahohkan osalta pienentää alapuoliseen vesistöön kohdistuvia päästöjä. Toiminnan aiheuttamista vaikutuksista ei aiheudu korvattavia kalataloushaittoja. Aluehallintovirasto ottaa huomioon Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 4) esiin tuomat pölyä ja melua koskevat seikat lupamääräyksissä 7 ja 8 sekä päästö- ja vesistötarkkailua koskevat vaatimukset lupamääräyksissä 13 ja 14 sekä luvan liitteenä 3 olevassa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmassa. Altaiden ja ojastojen tyhjentämisestä on määrätty lupamääräyksessä 6 ja turvetuotantoalueen jälkikäytöstä lupamääräyksessä 16. Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisen 5) vaatimukset toiminnan pölyä ja melua koskien on huomioitu lupamääräyksissä 7 ja 8. Päästö- ja vesistötarkkailua koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 13 ja 14 sekä luvan liitteenä 3 olevassa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmassa. Parkanon kaupungin terveydensuojeluviranomaisen 6) vaatimukset toiminnan pölyä ja melua koskien on huomioitu lupamääräyksissä 7 ja 8. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen ja talouskaivojen välinen etäisyys ja maastonmuodot sekä se, että Hautahohkan alueelle ei myönnetä ympäristölupaa, ei aluehallintovirasto katso tarpeelliseksi määrätä tehtäväksi selvityksiä yksityisten talousvesikaivojen mikrobiologisesta laadusta tai kaivojen veden korkeuksista. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulaki 11, 12, 48, 49, 51, 52, 53, 58, 62, 70, 83, 87, 94, 113, 114, 158 ja 198 Jätelaki 8,13 ja 29 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapurussuhteista 17 Käsittelymaksu on 8 040 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 31 (32) Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) liitteen maksutaulukon mukaan alle 50 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 8 040 euroa. Päätös Kari Kamppikosken kuolinpesä Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Parkanon kaupunki Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Parkanon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kankaanpään kaupungin terveydensuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-136-2015 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Kankaanpään ja Parkanon kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu. Päätöksestä ilmoitetaan Ylä-Satakunta ja Kankaanpään Seutu -nimisissä lehdissä.

32 (32) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Kristiina Toivila Ville Salonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Kristiina Toivila (puheenjohtaja) ja Ville Salonen (esittelevä ratkaisija).

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.4.2016. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Liite 2 Aholanniitun tuotantoalueen kartta ja Hautahohkan hylätty alue Aholanniittu Lohkot 1 ja 2 ja kasvillisuusallas lohkon 2 eteläpuolella Hakemus hylätty Hautahohkan tuotantoalueen osalta