Bakuganit ja Hello Kittyt: Kuluttajuus päiväkotilasten arjen kertomuksissa Anna-Maija Puroila KT, YL, Tutkijatohtori Oulun yliopisto TelLis -hanke (Suomen Akatemia, 21892) Lastensuojelun Keskusliiton ehkäisevän työn neuvottelukunta Helsinki 16.4.2012 1
Lapset opastavat minua Bakuganien maailmaan Aamupiirin jälkeen Veikon lelujen ympärille kerääntyy lähinnä poikia, lelut herättävät kihisevää kiinnostusta. Pojat tulevat luokseni näyttämään leluja. Anna-Maija: Mitä nämä lelut oikein ovat, minä en tiedä! Pojat (yhteen ääneen): Ne on papukaneja. Anna-Maija: Siis papukaneja? Pojat: Eiku ku spa-pu-ga-ne-ja. Anna-Maija: Kertokaa minulle, miten näillä leikitään! Pojat kertovat kilpaa, yhteen ääneen. Henri: Arvaa, montako voimaa tällä on? Anna-Maija: No, montako? Oisko yksi? Pojat rämähtävät yhteen ääneen nauramaan. Pojat: No ei varmana! Siinä on kolme numeroa. Anna-Maija: No, oisko sata? Mikko: Ei, se on ootappa Se on viis, neljä, nolla. Tällä on eniten voimaa. Anna-Maija: Joo. Mitä se tarkottaa ku sillä on voimaa? Mitä se voi tehä? Veikko: Että se voi heittää vaikka monta ja se pärjää. Se on voimakkaampi. Anna-Maija: Niin. Mutta taisteleeko nämä keskenään? Vai mitä ne tekee? Veikko: Joo ne taistelee keskenään. Nuo on vihollisia ja tää on hyvis.
Lasten hyvinvointi indikaattorien valossa (Bradshaw et al., 2007) 1. Material situation 2. Child health 3. Education - Relative child income poverty - Child deprivation - Parental worklessness 4. Housing and environment - Overcrowding - Quality of the local environment - Housing problems - Health at birth - Immunisation - Health behaviour - Educational attainment - Educational participation - Youth labor market outcomes 5. Children s relationships 6. Children s subjective well-being - Family structure. - Relationships with parents - Peer relationships 7. Risk and safety 8. Civic participation - Self-defined health - Personal well-being - Well-being at school - Child mortality - Risky behaviour - Experiences of violence - Participation in civic activities - Political interest
Lasten hyvinvointiin kohdistuvan tutkimuksen haasteita Tutkimusten keskittyminen kouluikäisiin lapsiin Hyvinvointi käsitteenä moniulotteinen hyvinvointi vs. pahoinvointi tarpeiden tyydyttäminen vs. puute terveys vs. sairaus taloudellinen hyvinvointi vs. köyhyys kiinnittyminen yhteisöön ja yhteiskuntaan vs. syrjäytyminen lasten oikeuksien toteutuminen vs. toteutumattomuus Menetelmälliset haasteet Painotus hyvinvoinnin indikaattoreihin keskittyvässä tutkimuksessa Miten päästä lapsen arjen ja hyvinvoinnin kokemusten äärelle?
Päiväkotiarki lapsen kertomana tutkimusprojekti (2010-2013) Osa TelLis -hanketta (Children tell of their well-being Who listens?) Rahoitus: Suomen akatemian SKIDI KIDS - tutkimusohjelma (hankenumero 21892) Tutkimuskonteksti: 3 pohjoissuomalaista kuntaa 6 päiväkotiryhmää Noin 100 lasta (1-6-vuotiaita) 3 tutkijaa Opinnäytteitä
Kerronnallisuus lähestymistapana lapsen maailmaan Narratiivinen etnografia (Gubrium & Holstein, 2008) Osallistuminen lasten arkeen Kiinnostus lasten spontaaneissa kertomuksissa Kertojina lapset, aikuiset - yhdessä ja erikseen Lasten kertomusten monimuotoisuus Kertomukset sisältävät eleitä, ilmeitä, äänensävyjä, itkua, naurua, puhetta, laulua, leikkiä, liikettä Lasten kertomusten kahdenlainen potentiaali (Engel, 2006) Lapset rakentavat kuvaa itsestään ja maailmastaan kertomalla. Aikuisille lasten kertomukset voivat olla ikkuna lasten kokemuksiin ja lasten elämään.
7 Tutkimusaineisto Havainnointeja päiväkotiarjen tilanteista Nauhoitettuja keskusteluja Lasten piirustuksia ja piirustustarinoita Lasten ottamia valokuvia
8 Mitä lapset kertovat hyvinvoinnistaan? Having: Materiaalinen ympäristö Loving: Ihmissuhteet Being: Mahdollisuudet merkitykselliseen toimintaan, osallisuuteen ja vaikuttamiseen (Allardt 1976)
Markkinat tunkeutuvat lasten arkeen Titta (3 v) esittelee minulle Disney -prinsessanukkejaan. Erehdyn sanomaan niitä hahmoiksi. Titta (3 v): Ei ne oo hahmot ku ne on rinsessat. Minä tarvin vielä Lumikin ja Jasminin ja Arielin niin sitte mulla on kaikki niinku Allilla. Lasten arjen kertomuksiin sisältyy Leluja Vaatteita Kirjoja Tietokonepelejä Elokuvia Kertomukset kiertyvät kysymyksiin: Mitä minulla on? Mitä minulle ei ole? Mitä kaverilla on? Mitä haluaisin saada?
Tapahtui eräänä päivänä päiväkodissa Istun eteisen penkillä. Sinna ja Reeta tulevat luokseni. Sinna pyytää minua laittamaan housujen nauhat kiinni. Sinna: Arvaa, onko uudet vai vanhat housut! Anna-Maija: No, olisivatko ne uudet? Sinna: Niin on. Eka kertaa jalassa. Mää sain nämä eilen. Ja mää sain myös dokmodeja. Anna-Maija: Mitä ne dokmodet on? Onko ne leluja? Sinna: Eiku semmonen vihko jota väritetään. Reeta: Ja mulla on shutshu pets. Mulle ostetaan uus ku minä en tykkää siitä vaaleanpunaisesta. Minä haluan ruskean. Anna-Maija: Mitä sille entiselle tapahtuu? Reeta: Mää laitan sen roskiin.
Ja toisena päivänä toisaalla Istahdan pöytään, jossa Timo on piirtelemässä. Elmeri rakentelee rakentelusarjasta autoa. Timo: Tiiäkkö, mitä minä teen? Tämä lentää (taittaa paperia kahtia). Anna-Maija: No, oisko se lentoleija? Timo: Ei oo, ku se on heittotähti. Anna-Maija: Mikä se se on? Timo: Mää oon nähny yhessä elokuvassa ku heittotähteä heitettiin. Anna-Maija: Onko se joku piirretty elokuva? Timo: On. Se ei oo mun vuotiaille, mutta mää oon silti kattonu. Siinä veri lensi. Elmeri: Onko se seiskavuotiaille. Timo: Ei oo. Se ei oo mun vuotiaille, mutta oon kattonu sen. Anna-Maija Miksihän se ei oo sun vuotiaille? Oliko se pelottava? Timo: Ehei (naurahtaa). Timo piirtää paperille monisakaraista tähteä, värittää sen keskustaa lyijykynällä. Timo: Ootko tienny, että heittotähessä on enemmän sakaroita ku tavallisessa tähessä? Anna-Maija: En oo tienny ees, että semmosta on olemassakaan. Timo: Ei kukaan muukaan täältä eskarista tiiä. Se on ase ja se on niin terävä, että veri roiskuu. Se saattaa mennä ihmisestä läpi.
Lapset kuluttajina Kertomuksissa lapset näyttäytyvät kulutusyhteiskunnan jäseninä: Lapsuuden ympärille rakennettu teollisuus http://www.google.fi/search?q=zhu+zhu+pets&hl=fi&client=firefox-a&hs=0hb&rls=org.mozilla:en- US:official&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=wMmHT9HsBoTDtAbm9oWqCw&ved=0C H8QsAQ&biw=1920&bih=904 Lapsilla paljon tietoa heille suunnatuista tuotteista Tuotteiden sukupuolittuneisuus Tavaran kierron nopea sykli
Tuotteiden merkitys lapsen arjessa? Omistaminen Haluan lisää, haluan uutta! Toiminnan mahdollistaminen Esimerkiksi lelujen ympärille rakentuvat leikit Sosiaaliset suhteet, status ja arvostus Tuotteet resursseina neuvoteltaessa sosiaalisista suhteista Identiteetin tuottaminen Tuotteiden avulla ilmaistaan lapsen sukupuolta ja ikää sekä perheen sosiaalista statusta ja varallisuutta Titta ja Piia keskustelevat Titan lähestyvistä synttäreistä. Titta: Tuo mulle sitten kortti, semmonen heloukiti-kortti, mutta älä tuo hevisauruskorttia, ku minä en tykkää hevisauruksesta
Päiväkodit ja kodit kulutusyhteiskunnan näyttämöinä? Päiväkotien erilaiset omalelukäytännöt Lasten omien trendilelujen ja päiväkotien leluvalikoimien välinen ristiriita Perheiden erilainen kulutuskäyttäytyminen Vanhempainillassa kerron tutkimuksestani, siitä miten lapset ovat opettaneet minulle paljon uutta. Luen esimerkin Bakuganeista ja kysyn, tunnistavatko vanhemmat nämä lelut. Poikien äidit nyökkäilevät. Ellin isä sanoo, ettei hän tiedä, koska hän on tytön isä. Peten äiti sanoo: Ne on niitä, joita on kaikilla muilla paitsi meillä.
Kerronnallisen tutkimuksen mahdollisuudet ja rajoitukset Kertomusten avulla päästään lapsen arjen äärelle Kertomukset kantavat lasten hyvinvoinnin kokemuksia Kertomukset ovat ainutkertaisia ja konteksti-spesifejä Vaikka ei pyritä yleistettävään tietoon, tutkimus nostaa esille relevantteja teemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun
Pohdittavaa Tutkimus haastaa pohtimaan lasten arkea kulutusyhteiskunnassa monesta näkökulmasta: Millaisia esteettisiä arvoja lapsille suunnatut tuotteet edustavat? Millainen kielellinen maailma tuotteista välittyy? Millaisia eettis-moraalisia arvoja tuotteiden ympärille rakentuu? Millaisiin ekologisiin arvoihin lapsia kasvatetaan? Millainen on tuotteiden pedagoginen sovellettavuus? [ ] lapsuus visualisoituu ja tuotteistuu [ ]lapsuuden ja aikuisuuden välinen ero hämärtyy ja kääntyy joskus päälaelleen (Vänskä & Autio, 2009, 66).
Kiitos! Puroila, A-M., Estola, E. & Syrjälä, L. (2012) Having, loving, being: Children's narrated well-being in Finnish day care centres. Early Child Development and Care. 182(3-4), 345-362. Puroila, A-M. & Estola, E. (2012) Lapsen hyvä elämä? Päiväkotilasten kertomusten äärellä. (käsikirjoitus)