Millaiset ovat tulevaisuuden sote-markkinat uudistuneita palveluita julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä? Liiketoiminnan johtaja Pekka Utriainen / Pihlajalinna
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1) edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä 2) varmistaa asiakkaan ja potilaan oikeus hyvään asiakaskeskeiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon 3) luoda edellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa 4) edistää sosiaali- ja terveydenhuollon laatua 5) varmistaa toimiva ja eheä sekä vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne 6) toteuttaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraatio sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja alueellisesti ja valtakunnallisesti. 2
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tavoite: edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä Yksilö yhteiskunta kohdentuvuus - rajahyöty tekniikka elämänhallinta koulutus elinkeinorakenne - työllisyys Kunnan rooli ja kannusteet rajapinta sote järjestäjään ja tuottajiin kannusteet Järjestäjän tuottajan mahdollisuudet ja kannusteet kuntien ja yritysten muodostamat yhteisyritykset - kokonaisvastuu esim Mänttä-Vippula 3
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tavoite: Varmistaa asiakkaan ja potilaan oikeus hyvään asiakaskeskeiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon Peruslähtökohta: järjestäjä ja tuottajat erillään tuottajalla oltava kokonaisvastuu olipa kyse alueesta tai yksittäisistä toimenpidekokonaisuuksista alueellinen tuottaja väestövastuu toimenpide kokonaisuuksien tuottaja palveluseteli Lean filosofia käytäntöön: virtaus ja resurssitehokkuus Seuranta - kannusteet Hoitotulokset Asiakkaan kokemus Hoidon saatavuus 4
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tavoite: luoda edellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa Edellytyksiä voi luoda mutta miten käytännössä saada yhdenvertainen saatavuus koko maahan? rittävän vahva rahoituspohja tuottajien kyky tuottaa palvelut Saatavuuden kriteerit on määriteltävä Malleja saatavuuden varmistamiseksi Järjestäjä kilpailuttaa alueelle tuottajia - väestövastuu Järjestäjä luo toimenpidekokonaisuudet palvelusetelimallille 5
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tavoite: edistää sosiaali- ja terveydenhuollon laatua Otetaan käyttöön yhtenäinen laatukriteeristö ja laadun valvonta koko maahan kansainväliset mittarit asiakkaan kokemus nettipalautteet niiden asiakkaiden huomioiminen jotka eivät pysty itse antamaan palautetta 6
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä: varmistaa toimiva ja eheä sekä vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Järjestäjä vastaa tuottajien integroinnista ja kannustejärjestelmästä Mittarit ja mittaaminen Tietojen hankinnalle ja laskennalle luodaan toimiva sähköinen alusta, joka automatisoi laskennan. Mittaristosta muodostuu siten seurantaa ja johtamista tukeva palvelu. Esimerkki: Mänttä Vilppula; kotihoito - laitoshoito 7
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä: toteuttaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraatio sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja alueellisesti ja valtakunnallisesti Järjestäjä vastaa integraatiosta mitkä ovat integraation keskeisimmät tarpeet? avainasiakkaat palveluohjaus laitoshoito - kotihoito Tuottajalla oltava aito intressi vahvistaa peruspalveluja kannustejärjestelmä kokonaisvastuu 8
Sote uudistus tiedolla johtaminen 9 Resurssitehokkuus onko panokset hyödynnetty tuotannon eri osissa parhaalla mahdollisella tavalla tuottavuuden mittaaminen tuotannon infrastruktuurin sijoittelu Virtaustehokkuus mitä lisäarvoa asiakas saa prosessin eri vaiheissa eteneekö prosessi jouhevasti asiakkaan kokemus tuotannon infran sijoittelu lopputulema Miten optimoida resurssi- ja virtaustehokkuus Kokonaiskustannukset toimenpiteiden kestävyys yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuus toimenpiteiden yhteisvaikutukset Laadun mittaaminen 9
Jyväskylän palvelusetelitoiminnan kehittyminen 2004-2014 Aloitettiin vuonna 2004 Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä vuonna 2004. Tuottajia kilpailutettiin kolme yritystä valittiin tuottajiksi. Alussa seteli oli käytössä omaishoidossa ja vanhusten kotihoidossa. Vuosibudjetti oli 60 000 euroa Tilanne vuonna 2014 Tuottajat ja tuotteet klemmari alustalla netissä kaikki kriteerit täyttävät tuottajat pääsevät mukaan kaupunki tekee päätöksen pääsystä Kukin tuottaja kilpailee hinnalla ja laadulla asiakas valitsee Yrityksiä yli 300 kpl Käyttö n 10 milj eur vuonna 2014 Asiakkaista yli 90% oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. 10
PALVELUSETELIN KUSTANNUKSET JA HINTAVERTAILU PALVELUITTAIN, TP 2012 Lasten Terapia- Suun Päiväkoti Perhepäi Palveluas Omaishoi tilapäinen ja terveyden Avosaira hoito* vähoito* Kotihoito uminen dontuki kotiapu neuvonta huolto anhoito Toimintakulut oma toiminta, M 37,9 5,4 23,3 31,2 5,8 0,1 1,6 10,4 20,4 Palvelusetelit toteutuneet, M 6,0 1,0 0,8 0,8 0,2 0,3 0,1 0,4 0,03 Palvelusetelin osuus toimin. 13,7 % 15,5 % 3,3 % 2,6 % 3,4 % 75,5 % 4,6 % 4,1 % 0,2 % Palvelusetelin suoritehinta, 8 628 8 327 38 58-29 68 45 63 Oman toiminnan suoritehinta, 9 521 10 866 58 75-59 83 43 109 Palvelusetelin suoritehinta omaan toimintaan verrattuna, -893-2 539-20 -17 - -30-16 2-46 Suorittehinnan suhteellinen ero, % -10 % -30 % -54 % -30 % - -102 % -23 % 4 % -74 % Palvelusetelitoiminnan taloudelliset säästöt kaupungille, M /vuosi 0,6 0,3 0,4 0,3 0,3 0,02-0,02 0,02 Palvelusetelin hintalask elmassa on huomioitu myöntämisprosessiin, valvontaan ja ohjauk seen liittyvät k ustannuk set. Oman toiminnan k ustannuk set on tehty vertailuk elpoisek si, mm. eläk emenoperusteiset mak sut ja VARHE -mak sut on vähennetty. Suoritehinnat ovat yhden suoritteen k esimääräisiä hintoja. Päiväk otihoidon ja perhepäivähoidon k ustannus on vuosik ustannus. Oman toiminnan ja palvelustelitoiminnan suoritteet eivät ole k aik ilta osiltaan vertailuk elpoisia johtuen palveluiden erilaisista sisällöistä. Suoritehinnat: Päivähoito Kotihoito Palveluasuminen Sosiaalipalvelut Suun terveydenhuolto Avosairaanhoito laskennallinen paikka/vuosikustannus tunti vuorokausi tunti yhden pinnan paikka lääkärin vastaanotto 11
Kokemuksemme tuotantomalleista Mäntänvuoren Terveys Oy Perinteinen malli Yksityisen toimijan ketteryys Kokonaisvastuu samalla toimijalla Varmistaa toiminnan tehokkuuden ja laadun Paikkakunnan hyvät lähipalvelut ainoa tavoite Kustannusvastuu Sopimuksella määritelty kustannustaso, mistä on pidetty kiinni ja josta voi poiketa vain erityisistä syistä yhteisillä päätöksillä Talouden ja laadun seuranta, raportointi ja valvonta Hallituksen kokoukset, kaupunginhallitus- ja valtuustovierailut/seminaarit Avoimuus, läpinäkyvyys, yhteistyö Sovituista asioista on pidetty kiinni Ison julkisen organisaation kankeus ja kyvyttömyys ratkaista asioita riittävän nopeasti Kokonaisvastuu jaettu Osavastuualueet, joiden budjettirajapinnat joustamattomia Isojen kaupunkien etu ensisijainen Kustannusvastuuttomuus Palvelutilaussopimus => palvelutarvearvio jne. ei ole lopullinen kustannus Kenelläkään ei vaikuta olevan vastuuta => kuka jätetään hoitamatta Talouden ja laadun raportointi ohjausryhmässä Laatuongelmat tunnistettiin mutta niitä ei kyetty korjata ( esim. lääkäriresurssivaje ) yllätykset loppulaskussa vrt. tilikauden aiempi raportointi Tyypillisesti lisälasku kuukausien viiveellä 12
Elämä on ihmisen parasta aikaa Pallveluseteli kokemukset ja mahdollisuudet Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki 13
EFQM - BSC Arvioinnin, kehittämisen ja parantamisen välineinä TOIMINTA TULOKSET JOHTAJUUS HENKILÖSTÖ TOIMINTA- PERIAATTEET JA STRATEGIA KUMPPANUU- DET JA RESURSSIT PROSESSIT HENKILÖSTÖ- TULOKSET Henkilöstönk. ASIAKAS- TULOKSET Asiakasnk. YHTEISKUNNAL- LISET TULOKSET Vaikuttavuusnk. KESKEISET SUORITUS- KYKY- TULOKSET Prosessink. MISSIOSTA Oppiminen, innovatiivisuus MITTAREIHIN Arviointi Palaute Mittaaminen 14