TERVA RY:n Opintopäivät 28.04.2017 Hämeenlinna Potilashoidon palvelut, Hankinta- ja logistiikkapalvelut
Tulevaisuuden terveydenhuollon tavara- ja palveluhankinnat Juha Putkonen PPSHP:n Potilashoidon palvelut vastuualuejohtaja ja hankintapäällikkö
Tulevaisuuden tavara- ja palveluhankinnat 1) SOTE- ja Maakuntalain valmistelun vaiheita 2) Maakuntien valmistautuminen (Pohjois-Pohjanmaa) 3) Tulevaisuuden näkymät ja Maakuntien yhteistyö 4) Käytännön vaatimukset ja mahdollisuudet 5) Esimerkkejä toimintamalleista (OYS) 6) Valinnanvapauden vaikutukset
SOTE- ja Maakuntalain valmistelun vaiheita 126. Yhteishankintojen palvelukeskuksen tehtävät. Yhteishankintojen palvelukeskus olisi osakeyhtiö, joka toimisi maakuntien valtakunnallisena yhteishankintayksikkönä. Palvelukeskuksen perustehtävä olisi kilpailuttaa ja ylläpitää palveluita ja tuotteita koskevia puitejärjestelyjä sekä tarjota hankintayksiköille asiantuntijapalveluita hankintoihin ja hankintamenettelyihin liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaina olisivat maakunnat ja maakuntien oman palvelutuotannon yksiköt ja valtion viranomaiset, jotka eivät kuulu valinnanvapauden piiriin. Palvelukeskus toimisi ammattimaisena julkisten hankintojen kilpailuttajana ja hankinta-asiantuntijana sekä hankintoja koskevien sopimuksien ja toimittajatiedon hallinnoijana. Palvelukeskus yhdistäisi maakuntien hankintavolyymejä kilpailutilanteen huomioivissa kokonaisuuksissa ja edistäisi maakuntien hankintatoimen laadukasta toteuttamista ja varojen tehokasta käyttöä sekä 120(176) KESKENERÄINEN LUONNOS 27.6.2016
SOTE- ja Maakuntalain valmistelun vaiheita Koalitiotyöllä oli merkitystä ja yhteishankintojen palvelukeskuksen roolia muutettiin reformiministerityöryhmässä aivan loppumetreillä 22.12.2016. Yhteishankintojen palvelukeskuksesta ja käyttövelvoitteesta luovutaan Lausuntojen ja muun vahvan argumentointityön perusteella tehtiin seuraavat muutokset koskien palvelukeskuksia: Maakunnat voivat hyödyntää hankintojensa kilpailutuksessa Hansel Oy:tä tai muita yhteistyöjärjestelyjä esim. kuntien kanssa. Yhteishankintojen palvelukeskuksesta ja sen käyttövelvoitteista luovutaan. Maakunnat kehittävät hankintayhteistyötä keskenään ja kuntien kanssa hankintaosaamisen vahvistamisen ja hankintatoimessa merkittävien volyymi- ja erikoistumisetujen saamiseksi. Hankintatoimella saavutettavat kustannussäästöt ovat merkittävä lähde (aina 300 milj. euron potentiaaliin). Yhteisten tukipalvelujen mahdollistaminen inhouse-rajapoikkeuksella.
SOTE- ja Maakuntalain valmistelun vaiheita Tällä hetkellä valmistelut etenevät eri vaiheissa maakunnissa ja mukana työskentelyssä on kaikista yksiköistä, joita maakuntalaki koskee. Lisäksi Hansel-lakia on ollut lausunto kierroksella ja mm. Sairaanhoitopiireillä oli mahdollisuus antaa lausunto uudesta lakiluonnoksesta 7.4.2017. Oleellisia muutoksia vanhaan lakiin: Maakunnilla ja kunnilla mahdollisuus hyödyntää Hansellia hankinnoissa ja Hansellilla tiedonkeruu velvollisuus julkisista hankinnoista. Laki on tarkoitus saada voimaan 1.7.2017.
Maakuntien valmistautuminen (Pohjois-Pohjanmaa) Pohjois-Pohjanmaalla valmistelut aloitettiin 2016 keväällä PoPSter-hankkeena, joka keskittyy SOTEvalmisteluun PoPSter-hanke päättyy 31.12.2017 http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/popster PoPSTer-hankkeessa luodaan mallit ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan Pohjois- Pohjanmaalla 1.1.2019 alkaen valmisteilla olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Lapset ja perheet Palvelukokonaisuudet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto
Maakuntien valmistautuminen (Pohjois-Pohjanmaa) Syksyllä 2016 aloitettiin Maakunta valmistelu Hallitus linjasi 5.4. käymissään neuvotteluissa tehtävät, jotka kuuluvat maakunnille vuoden 2019 alusta lukien. Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakunnille siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TEtoimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja kunnista
Maakuntien valmistautuminen (Pohjois-Pohjanmaa) Työryhmät 1. Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö 2. Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus 3. Pelastustoimi ja varautuminen 4. Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Henkilöstö ICT Talous, omaisuus, vastuut ja velat Hallinto Toimitilat ja kiinteistöt Hankinnat
Tulevaisuuden näkymät ja Maakuntien yhteistyö Hankinta- ja logistiikkatoiminnot tulisi organisoida samaan yhtiöön Luodaan rakenne, jossa sidosyksikkö kauppaa voidaan laillisesti käydä ja sitä myöten laajentaa Laillisuusongelma on ostajilla, jos ei ole omistuksellista mallia Materiaalijärjestelmä tulisi olla sama kaikilla samaan hankintayhteistyöhön kuuluvilla asiakkailla. Yhtiö on järjestelmän omistajana. Erva alueet pohjaksi ja Erva alueet voivat liittyä toisiinsa Erityisen tärkeää on, että siirrytään käyttämään samaa nimikkeistöä saman järjestelmän sisällä Oltava sovittuna yhteinen kategorianhallinta (reklamaatiot, nimikemuutokset ja lisäykset)on mahdollista käytännössä toteuttaa: edellyttää jatkuvaa yhteistyötä hankinnan, loppukäyttäjien ja logistiikan välillä Kyettävä rakentamaan tehokkaat tilaus-toimitusprosessit Tilaaminen imuohjauksella Edellyttää, että toteutetaan viivakooditilaaminen kautta linjan Integroidaan leikkaussalijärjestelmät materiaalijärjestelmään Tehokkaat laskunkäsittelyprosessit Tähän on olemassa olevaa tekniikkaa jo, vaatii vain sen laajentamista Toimitukset, kuten seuraavissa dioissa kuvattu
Tulevaisuuden näkymät ja Maakuntien yhteistyö Luovutaan turhista varastoista sekä keskitetään tavaravirtaa ja materiaalitietojärjestelmät 1 varasto riittää Kys:n erva-alueelle! 1(-2) varastoa riittää Pohjois-Suomen alueelle! Toimitetaan keskussairaaloihin suoraan ja maakunnan pudotuspaikkoihin maakuntaterminaalien kautta Maakuntien kaupungeissa terminaalit ostopalveluna tarpeen mukaan Terminaaleista aikataulutetut maakuntareitit Kilpailutettava järkevissä osissa muuten tarjonta supistuu! Ongelmia jo nyt isojen toimijoiden määräävässä markkina-asemassa Maakuntareiteille yhdistellään useita eri tavaravirtoja Hoitotarvikkeet, lääkkeet, pyykit, apuvälineet, sisäinen posti, jne.
Tulevaisuuden näkymät ja Maakuntien yhteistyö Logistinen malli Itä- ja Pohjois-Suomeen Koko alue käyttää samaa materiaalijärjestelmää ja tekee materiaalihankinnat yhdessä PPSHP kilpailuttanut materiaalijärjestelmän PPSHP:n ja LHSP:n käyttöön. Käytetään yhteisesti PSSHP:ssä käytössä olevaa alustaa Alusta on riittävän skaalautuva koko kuvatun alueen materiaalijärjestelmäksi Sama tilaus-toimitusprosessi, jota kehitetään kokonaisuutena ja yhdessä Jakelureitit optimoidaan maakunnittain (reitityksen optimointisuunnittelu keskitetään) ja kilpailutetaan maakunnille erikseen Kuljetushankinnat toteutetaan riittävän pieninä osakokonaisuuksina maakuntien sisällä, jotta kilpailua markkinoilla ei tapeta Esteitä kuntien ja maakuntien materiaalivirtojen yhdistelylle ei saa syntyä! Jos näin käy, ollaan takaisin 60-luvulla
Tulevaisuuden näkymät ja Maakuntien yhteistyö Valtakunnan tason yhteisten hankintojen tunnuspiirteitä Hankinnat, joiden määrittely voidaan jättää väljäksi tai sitä ei tarvitse tehdä tai sitä ei voi tehdä täsmälliseksi ja joka täsmentyy asiakkaan siirtyessä ostamisvaiheeseen (esim. johdon konsultointi) Hankinnat, joilla pyritään tuomaan lisää kilpailua suomeen (Esim. ICT puolen laitetekniikkaa) Bulkkitavara, jossa volyymi merkitsee, mutta jonka toteutuksessa ei ole markkinoiden kaventumisen riskejä (Esim. matkustaminen) Erva tason yhteishankinnat Hankinnat, jotka yhdistyvät tilaus-toimitusprosessiin. TS. hankinta kytkeytyy välittömästi tavaravirtaan ja sitä kautta materiaalijärjestelmään (esim. terveydenhuollon, sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon kaikki perusmateriaalit ns. hoitotarvikkeet) Hankinnat, joille kannattaa pyrkiä tekemään useita (3-5) valtakunnan tason pottia, joista markkinat kilpailevat ja joita rytmitetään ajallisesti kilpailun ylläpitämiseksi (esim. lääkkeet, implantit ja kaikki kappalemääräisesti kalliit erikoissairaanhoidossa käyttävät materiaalit) Hankinnat, joissa täytyy loppuasiakkaan kanssa olla paljon tekemisissä kategoriahallinnan yhteydessä (kategoriahallinta; eräkohtaisuuksista johtuvat reklamoinnit, hintaneuvottelut, tuotevaihdot, käyttökoulutusten organisointi jne ) Maakuntatason sote hankinnat Näille hankinnoille tyypillisiä piirteitä ovat se, että ne ovat yleensä palveluja (esim. lastensuojelu ja erilaiset asumispalvelut) Vaikka edellisissä hankinnoissa liikkuu isot rahat, niin tähän kategoriaan tulee myös paljon pienivolyymisia palveluhankintoja, koska oltava käsitys maakunnallisesta ja niiden aluekohtaisesta tarjontamarkkinasta Jos nämä kootaan liian suuriksi, niin määrittely on väljää => hinnat ei ole tiukkoja ja kilpailu vähenee markkinoilla Näille nähdään usein elinkeinopoliittisia yhteyksiä Pienhankinnat
Käytännön vaatimukset ja mahdollisuudet Tulevaisuuden tarpeet ja niihin reagoiminen vaatii uudenlaista osaamista ja asiakastarpeiden ymmärtämistä laaja-alaisesti 1. Henkilöstön osaamisen päivittäminen 2. Työnjako asioista sopiminen tukipalveluiden ja hoidollisten yksiköiden kanssa 3. Tehokkaiden toimintatapojen käyttöönotto mm. LEAN-filosofian hyödyntäminen, teknologian hyödyntäminen ja toimintojen osittainen keskittäminen 4. Nopea reagointia tarpeiden muutoksille
Käytännön vaatimukset ja mahdollisuudet Muutoksiin voidaan varautua jo nyt ja muutosta ei saa pelätä vaan se tulisi nähdä mahdollisuutena 1. Uudenlaiset monipuoliset tehtävänkuvat vaihtelevat työtehtävät 2. Liikelaitoksissa/yhtiössä tukipalvelut ovat ydintoimintaa, jolloin siihen investoiminen voidaan tehdä liiketoiminnallisilla perusteilla 3. Yhteistyö mahdollista maakuntien välillä ja parhaiden käytäntöjen jakaminen 4. Joustavammat palkitsemisjärjestelmät henkilöstölle
Käytännön vaatimukset ja mahdollisuudet PPSHP ja Pohjoisen ERVA:n toteuttamia hankkeita tulevaisuuden tarpeita ajatellen Terveet Tukipalvelut hanke, Oulun Yliopisto, Business School, Lapin Sairaanhoitopiiri, Oulu, Posti, Tekes, NHG ja PPSHP Räätälöity koulutus OSAO:n kanssa Vuonna 2016 kilpailutettu materiaalihallinnon ohjausjärjestelmä, vaatimuksena skaalautuvuus nykyiselle ERVA:lle: Lappi, Kainuu, Länsipohja ja Kokkola
Esimerkkejä toimintamalleista (OYS) HYLLYTYSPALVELU OYS, Hannu Valtasen esitys
Valinnanvapauden vaikutukset Valinnanvapauden vaikutukset tällä hetkellä osuvat nykyiseen perusterveydenhuoltoon ja osittain erikoissairaanhoitoon (15% liikevaihdosta) Siirtymäaika vaikuttaa siihen milloin tämä asia eli maakuntien valmistelun ja toteutuksien vaiheet vaihtelevat Voivatko maakuntien liikelaitokset/yhtiöt tuottaa palveluita valinnanvapauden piirissä oleville (julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijoille)?
Valinnanvapauden vaikutukset Kysyntä terveyspalveluille kasvaa väestön ikääntymisen vuoksi tasaisella tahdilla, joten työntekijöitä tarvitaan Uusia toimijoita ja työnantajia tulee nykymarkkinoille eli osaajille enemmän vaihtoehtoja Avainasioita työntekijöiden näkökulmasta moniosaaminen ja tuottavuuden parantaminen palveluprosesseissa sekä näihin liittyvä osaaminen Muutos avaa uusia mahdollisuuksia arvoketjujen rakentamisessa (työnjako)
Kiitos!
13.10.2016 25