Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloitteet vuodelta 2013 354/00.02.00/2014 Kunnanhallitus 63 Loppuun käsitellyt: Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 5 :n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Alla olevaan kunnanhallituksen ehdotukseen on koottu kaikki valtuustoaloitteet, joita valtuusto ei ole vuoden 2013 loppuun mennessä lopullisesti käsitellyt. Ehdotuksessa on samalla selostus toimenpiteistä, joihin aloitteiden johdosta on ryhdytty sekä maininta siitä, onko aloite vielä vireillä. Asia 81 / 10.03.01 / 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite 27.9.2011 Erottajan risteyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta. Kunnanhallitus 3.10.2011. Valmistelija tekninen lautakunta, päättäjä kunnanvaltuusto, aikataulu 31.12.2011 mennessä. Hannu Suhonen on 27.9.2011 tehnyt aloitteen Erottajan risteyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta. Suhonen toteaa, että samaa asiaa koskeva aloite on hylätty huhtikuussa toteamuksella, että risteys on turvallinen koululaisliikenteelle, mutta koska käytäntö on osoittanut, että näin ei ole, hän esittää asian uudestaan käsiteltäväksi. Perusteluina risteyksen vaarallisuudelle hän toteaa, että risteyksessä sattui kolme viikkoa sitten vakava liikenneturma ja että taksit ja posti pitävät paikkaa vaarallisena. Suhonen esittää aloitteessaan, että risteykseen rakennetaan koululaisliikennettä varten oma alue ja siihen tarvittava rakennus. Suhonen on 2.10.2011 täydentänyt aloitettaan kyläläisten mielipiteen perusteella seuraavasti: "Koulubussiin nousu ja poistumispaikka rakennettaisiin entisen kaupan paikalle Artjärventien ja Metsälän risteyksen taka-alueelle, josta puretaan sortumapisteessä oleva rakennus. Samaan kohtaan voisi rakentaa Perheniemi-Metsälä-Savivuon hyötyjätekeräyspisteen, josta on paikallisilta tullut useita esityksiä."
Kunnanhallitus on kokouksessaan 3.10.2011 254 antanut aloitteen valmisteltavaksi seuraavasti: valmistelija tekninen lautakunta, päättäjä kunnanvaltuusto, aikataulu 31.12.2011 mennessä Tekninen lautakunta 1.11.2011 100: Lisäksi samaan asiaan liittyen Haapakimolan koulun rehtori Tiina Aro on koululaisten huoltajien palautteen johdosta lähettänyt tekniselle lautakunnalle 7.10.2011 päivätyn esityksen Erottajan risteyksen turvallisuuden parantamisesta koulukuljetuksissa. Esityksessä todetaan seuraavaa: "Perheniemen ja Haapakimolan koulun yhdistyessä pidettiin yhtenä tärkeänä tekijänä kuljetusreittien toimivuutta ja turvallisuutta.yhdistämisen jälkeen vanhemmista koottu työryhmä teki asiaa koskien aloitteita sekä Iitin kunnalle että tiehallinnolle. Aloitteen perusteella tiehallinto teki Linja-autopysäkkien kehittämisselvityksen maanteille 1731, 3603 ja 14513 Iittiin. Tavoitteena oli koulukuljetusten liikenneturvallisuuden parantaminen. Haja-asutusalueella suurin osa julkisen liikenteen käyttäjistä on koululaisia. Kehittämisselvityksen mukaan koulureitillä on vain kaksi pysäkkiparia Sääskjärven tien (mt 1731/1) alussa. Muuten tieosuuksille ei ole rakennettu pysäkkejä, vaan linja-autot pysähtyvät ajoradalla liittymien kohdalla. Etenkin talvella ongelmia lisää tien kapeneminen lumen vaikutuksesta ja se taas lisää vaaratilanteita. Selvityksessä parannusehdotukset on tehty pysäkkikohtaisesti maastokäynnin ja tierekisteristä saatujen tietojen perusteella. Pysäkkikorteista selviää esitetyt toimenpide-esitykset. Erottajan pysäkkikortissa nro 10 todetaan, että pysäkille pitäisi tehdä pysäkkilevennys, näkemäraivaus, pensasaidansiirto ja että työn tekeminen kuuluu ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan. Nopeusrajoitus risteysalueella on alennettu 50 km:iin tunnissa. Huoltajien palautteen mukaan linja-auto pimentää Metsäläntieltä tulevien näkyvyyden Artjärven tien suuntaan aiheuttaen aamuisin ja iltapäivisin vaaratilanteita. Lisäksi odotuskatos on tällä hetkellä vaarallisessa paikassa ulosajon sattuessa. Liitteessä on huoltajien esittämä muutosesitys Erottajan risteyksen liikennejärjestelyihin koulukuljetusten osalta. Kyläläiset ovat lupautuneet mukaan esitettyjen muutostöiden toteuttamiseen omalla talkootyöpanoksellaan. Yhteyshenkilönä asiassa toimii Janne Koskinen." Koululaisten huoltajien muutosesitys Erottajan risteyksen koululaisliikennejärjestelyihin jaetaan esityslistan oheismateriaalina. Tekninen lautakunta päättää merkitä aloitteen ja esityksen tiedoksi sekä esittää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueelle, että Erottajan risteyksen liikenneturvallisuuden parantamista selvitetään ja toteutetaan yhteistyössä ELY-keskuksen, kunnan ja kyläläisten yhteyshenkilön kanssa. Tekninen lautakunta 6.11.2012:
Erottajan risteyksessä pidettiin katselmus 18.9.2012. Katselmukseen osallistui ELY -keskuksesta liikenneturvallisuusinsinööri, kunnasta tekninen johtaja sekä joukko kyläläisiä. Katselmuksen tuloksena päätettiin tutkia mahdollisuus rakentaa koulukuljetuksille ja mahdolliselle jätepisteelle uusi alue yksityiselle maalle risteysalueen itäpuolelle. Alueen suunnittelusta vastaa ELY -keskus. Suunnitelma kustannusarvioineen valmistuu kevääseen mennessä. Mahdollinen toteutus jää kesään 2013. Toteutus on sovittu toteutettavaksi yhteistyössä ELY -keskuksen, kunnan ja kyläläisten kanssa. Maanomistajalta on saatu suostumus mahdolliselle rakennettavalle alueelle. Lautakunta merkitsi asian tämän hetkisen vaiheen tiedoksi. Aloite on edelleen vireillä. Tekninen lautakunta 5.11.2013: Tekninen lautakunta hyväksyi 5.2.2013 talousarvion käyttösuunnitelman investointiosassa 20.000 euron määrärahan Perheniemen Erottajan koululaiskuljetuksen kääntöpaikan rakentamiseen yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Tekninen lautakunta on kokouksessaan 5.11.2013 käsitellyt kääntöpaikan suunnitelmien hyväksymisen ja maanvuokrasopimuksen hyväksymisen. Hanke on tarkoitus toteuttaa mahdollisuuksien mukaan murskepintaisena vielä kuluvana vuonna joko ELY -keskuksen tai kunnan rakennuttamana. Aloite on loppuun käsitelty. Asia 127 / 01.01.03 / 2013 Merja Longan ja Esa Lehtisen valtuustoaloite 13.11.2012 perhepäivähoitajien työehtojen parantamiseksi. Kunnanhallitus 19.11.2012 309. Valmistelija hallinto- ja talousjohtaja, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 31.3.2013 mennessä. Kunnanhallitus 22.4.2013: Merja Lonka ja Esa Lehtinen esittävät valtuustoaloitteeseen seuraavaa: " Esitämme seuraavaa: 1) Hoitopaikkakohtaisesta palkkahinnoittelusta siirrytään kiinteään kuukausipalkkaan, sopimalla siitä paikallisesti. 2) Perhepäivähoitajalle annetaan oikeus sijoittaa omat lapsensa hoitolapseksi hoitajan omaan ryhmään. 3) Perhepäivähoitajalle annetaan oikeus tilapäiseen palkalliseen hoitovapaaseen lapsen sairastuessa. 4) Kartoitetaan varahoitojärjestelmää, joka mahdollistaisi myös pienten yli 8 h/vrk. hoitoa tarvitsevien lasten hoidon perhepäivähoidossa. Perustelut: Iitin kunnassa on tällä hetkellä 15 perhepäivähoitajaa.
Perhepäivähoito on kunnalle kustannustehokas varhaiskasvatuksen hoitomuoto, jonka jatkuvuutta tulisi tukea. Hyvin toimiva ja hoitajia houkutteleva perhepäivähoito pystyisi edullisesti lievittämään paineita päiväkotien kasvavissa lapsiryhmissä ja vähentämään tarvetta rakentaa tai vuokrata uusia tiloja. Paikallinen sopimus turvaisi jo olemassa oleville hoitajille varman ja kiinteän tulonlähteen sekä lisäisi kiinnostusta perhepäivähoitajan työtä kohtaan. Kiinteä kuukausipalkka vaikuttaa työntekijän jaksamiseen ja työmotivaatioon. Kiinteä kuukausipaikka tekee perhepäivähoitajien työn tasaveroiseksi mm. päiväkotityöntekijöiden kanssa. Kustannukset eivät merkittävästi nouse, koska vajaita hoitopaikkoja on vähän. Perhepäivähoito on kodinomaisuutensa vuoksi hyvä hoitomuoto pienelle lapselle. On myös lapsia joiden kehitystä tukee pieni lapsiryhmä. Iitissä perhepäivähoitajalla ei ole nykyisellään oikeutta saada omaa lasta hoitolapseksi hoitajan omaan ryhmään. Käytännössä perhe voisi hakea kunnalta hoitopaikkaa ja kunta sijoittaisi lapsen hoitajan omaan ryhmään. Perhe maksaa paikoista laissa säädetyn päivähoitomaksun. Hoitaja saa korkeampaa palkkaa ja näin ollen myös eläkettä kertyy enemmän. Lisäksi kunta saa verotuloja. Vaikka palkkakustannuksien ja kustannuskorvauksien määrä lisääntyy, myös päivähoitomaksujen määrä lisääntyy. Tällä hetkellä Iitin kunnassa perhepäivähoitaja voi jäädä tilapäiselle palkattomalle hoitovapaalle lapsen sairastuessa. Ehdotamme, että muiden kunnan työntekijöiden tapaan hoitajille myönnetään tilapäinen palkallinen hoitovapaa tasa-arvoisuuden nimissä. Perhepäivähoidon aseman vahvistamisessa ja ammatin arvostuksessa on keskeistä, että perhepäivähoitajan työ takaa turvallisen toimeentulon ja työsuhteen ehdot tukevat siihen hakeutumista. Lapsiryhmän vaihtelevan koon mukaan määräytyvä palkkaus ei ole omiaan lisäämään ammatin kiinnostavuutta." Valmistelu: Perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalain piiriin 1.8.2011. Tällöin heidän viikkottain työaika lyheni 40 tuntiin viikossa ( aikaisemmin 43 t 15 min) ja ylityökorvaus muuttui tuntitunnista 35 % prosenttiin. Perhepäivähoitajan kuukausipalkka muodostuu varattujen paikkojen määrän mukaisesti. Kunta varaa päivähoitotarpeen mukaisen määrän paikkoja perhepäivähoitajilta. Toimintakauden 2011/2012 alussa varattiin 10 vakinaiselta perhepäivähoitajalta 34,5 paikkaa ja toimintakauden aikana 4 perhepäivähoitajan paikkavarauksia lisättiin muiden pysyessä ennallaan.
Toimintakauden 2012/2013 alussa varattiin 35,5 paikka ja muutoksia on tähän mennessä tehty vain yksi, sekin on lisäys. Lisäksi on 4 määräaikaista perhepäivähoitajaa, joilta on tällä hetkellä varattu 12,5 paikkaa. Perhepäivähoitajien hoitopaikkakohtaisesta palkkahinnoittelusta ei ole mitään syytä luopua. Nykyinen järjestelmä on myös työntekijän näkökulmasta riittävän ennustettava ja vakaa. Aloitteessa tarkoitettu kiinteä kuukausipalkka tarkoittanee, että jokaiselta perhepäivähoitajalta varataan yhteensä 4 paikkaa siitä riippumatta onko päivähoidon tarvetta. Toisen perhepäivähoitajan "ryhmä" on täysi ja toisella on vajaa mutta palkka on ihan sama. Järjestely ei tunnu oikeudenmukaiselta. Jos taas on syntymässä vajaa "ryhmä", niin siirretään ne lapset johonkin toiseen paikkaan ja myös perhepäivähoitaja siirretään mutta minne. Asiaa pitäisi tarkastella myös asiakkaan eli lapsen näkökulmasta. Kunnan velvollisuus on järjestää päivähoitoa sitä tarvitseville. Kunnalla on käytettävissään omana toiminta päiväkotihoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa ja perhepäivähoitoa. Lisäksi kunta maksaa yksityistenhoidon tukea. Palvelutarpeen tulee ohjata palvelun järjestämistä ei palvelun tuottamiseen osallistuvan henkilöstön etujen turvaaminen. Perhepäivähoitoa koskevat muutokset; paikkojen varaaminen, työaikalain piiriin tuleminen ovat vaikuttaneet perhepäivähoidon kysyntään. Lisää muutoksia on tulossa mm. maksuissa tuntiperusteinen hinnoittelu muovaa osaltaan koko päivähoidon kysyntää. Lasten vanhemmat pyrkivät minimoidaan päivähoitomaksuja tekemällä omia järjestelyjä. Osahoitoisuus, päivittäin, viikottain tai kuukausittain lisääntyy ja tuo haasteita palvelujen järjestäjille. Työaika lyheni 1.8.2011 mutta se ei vaikuttanut palkkaa alentavasti. Ylityökorvaus nousi 35 prosenttiin. Maksettujen ylityökorvausten määrä kasvoi toimintakaudella 2011/2012 verrattuna edellisiin toimintakauteen. Kasvu oli 39 tuntia/työtekijä/vuosi. Perhepäivähoitajat tekevät arvokasta työtä. Tätä työtä on pyritty tukemaan suuntaamalla joko järjestelyvaraeristä tai muutoin varoja paikanhintaan. Paikallisesta sopimuksesta on käyty neuvottelu JHL:n kanssa ja se on päättynyt erimielisenä. Paikallisen sopimuksen tekeminen kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan. Aloitteen tarkoittamaa paikallista sopimusta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä. Sen sijaan voitaisiin aloittaa ammattijärjestön ja perhepäivähoitajien kanssa neuvottelut, miten voitaisiin parantaa perhepäivähoitajien työtä ja muita palkkauskohtia kuin ns. kiinteään kuukausipalkkaa. Samalla pitäisi varautua myös osahoitoisuuden lisääntymiseen ja päivähoidon tuntiperusteisen hinnoittelun mukaan tuomiin haasteisiin.
Kunnanhallitus päätti 22.4.2013, että aloite on edelleen vireillä Kunnanhallitus 16.12.2013: Valmistelussa aloitteen tekijöiden kanssa ei ole päästy yksimielisyyteen, miten tai millainen paikallinen sopimus tulisi tehdä. Tälläkin hetkellä perhepäivähoitajat saavat kuukausipalkkaa varattujen hoitopaikkojen mukaisesti kuten työehtosopimus määrää. Marraskuun alussa vakinaisilla perhepäivähoitajilla oli yhtä lukuunottamatta varattu 4 hoitopaikkaa, kuten perhepäivähoitajien kanssa on yhteisesti sovittu. Yhdellä on 3,5 hoitopaikkaa ja yhdellä määräaikaisellä on samoin 3,5 hoitopaikkaa. Hoitopaikat on varattu sen mukaan kuinka paljon on ollut kysyntää perhepäivähoitoon. Kolmella vakinaisella perhepäivähoitajalla on asetuksen mukainen maksimäärä eli 4,5 hoitopaikkaa varattuna ja samoin on yhdellä määräaikaisella. Näissä luvuissa on otettu huomioon hoitajan omat lapset. Kouvolassa ei ole paikallista sopimusta vaan henkilöstölautakunta on ns. takuupalkkavalmistelun yhteydessä päättänyt «Työryhmätyöskentelyn alkuvaiheessa todettiin, että Kouvolan kaupunki haluaa taata perhepäivähoitajalle ns. takuupalkan. Tästä johtuen hoitopaikkojen varaus Kouvolassa on toteutettu 1.8.2009 alkaen siten, että hoitajalta varataan neljä kokopäiväpaikkaa toistaiseksi. Hoitajan omat alle kouluikäiset lapset, lukuun ottamatta kunnallisessa esiopetuksessa olevaa lasta, vähentää varattavien paikkojen määrää. Samaa hoitopaikkaa voi käyttää useampi lapsi, jos hoitoajat eivät ole päällekkäin. Käytössä oleva toimintamalli noudattaa KVTES:n määräyksiä.» Lisäksi Kouvolassa on päätetty, että tehtävän vaativuustekijöissä otetaan huomioon omien lasten hoitaminen «Oman alle kouluikäisen lapsen huomiointi ryhmän hoitoisuudessa ja työn vaativuudessa on tarkoitus toteuttaa siten, että omasta alle kouluikäisestä lapsesta maksettava korvaus olisi 50 /lapsi. On arvioitu, että ammatillisesti katsottuna perhepäivähoitajan työn vaativuutta lisää oman lapsen ja hoitolasten huomioiminen ammatillisesti.» Myös meillä voidaan tehdä samoin. Varataan toistaiseksi neljä hoitopaikkaa vakinaisilta perhepäivähoitajilta ja täytetään hoitopaikat täysin ryhmin. Jos ryhmä jää vajaaksi, perhepäivähoitaja lomautetaan kunnes ryhmä saadaan täyteen ja hoitolapset sijoitetaan pääsääntöisesti päiväkotiin. Lomautuksen sijasta perhepäivähoitajalle tarjotaan lastenhoitotyötä ryhmäperhepäiväkodissa tai päiväkodissa. Omien lasten hoitamisen vaikutus tehtävän vaativuustekijänä tulee päivähoidon sisäisenä asiana neuvotella erikseen eli työnantajan edustajina sivistystoimenjohtaja ja päivähoidonohjaaja ja työntekijöinä perhepäivähoitajat Ehdotus (kunnanjohtaja): Kunnanhallitus päättää, ettei paikallista sopimusta ole tarvetta tehdä. Sen sijaan kunnanhallitus päättää, että vakinaisilta
perhepäivähoitajilta varataan neljä hoitopaikkaa toistaiseksi (omat lapset luetaan hoitopaikkamäärään). Mikäli varatut paikat jäävät vajaaksi, sijoitetaan lapset pääsääntöisesti päiväkotiin ja perhepäivähoitajalle tarjotaan työtä päiväkodissa tai ryhmäperhepäiväkodissa. Kunnanhallitus päätti 7.1.2014 äänin 7-2 hyväksyä valtuustoaloitteen kiinteään kuukausipalkkaan siirtymisestä sopimalla siitä paikallisesti. Aloite on loppuun käsitelty. -------- Asia 150 / 14.07.00 / 2013 Anniina Peltolan ym. valtuustoaloite harjoittelijakäytännön luomiseksi Iitin kuntaan. Kunnanhallitus 18.3.2013 82: Valmistelija hallinto- ja talousjohtaja, Päättäjä kunnanhallitus, Aikataulu 31.9.2013 mennessä. Aloite on loppuun käsitelty. Asia 251 / 10.03.01 / 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite Iitintien alkupään korjaamisesta VT 12:n alittavan tunnelin osalta. Kunnanhallitus 16.9.2013 235: Valmistelija tekninen johtaja, Päättäjä tekninen lautakunta, Aikataulu 31.12.2013 mennessä. Tekninen lautakunta 5.11.2013: Hannu Suhonen on 26.8.2013 tehnyt valtuustoaloiteen Iitintien alkupään korjaamisesta vt 12:n alittavan tunnelin osalta. Suhonen esittää aloitteessaan seuraavaa: Iitin kunnan on välittömästi annettava reklamaatio ja korjausesitys Iitintien alkupään osalle, mikä alittaa valtatie 12:n. Tunneli on suorastaan ajokelvoton, suuret painumat, routavaurio, kun kevyenliikenteen reittiä käyttävät terveyskeskukseen menijät esim. rollaattoreilla ja polkupyörillä. Kyseesä on ELY -keskuksen hallinnoima ja ylläpitämä väylä. Vastuu sen turvallisuudesta ja kunnossapidosta kuuluu ELY-keskukselle. Asiassa on oltu yhteydessä ELY-keskukseen. Asia on teknisen lautakunnan osalta loppuunkäsitelty. Aloite on loppuun käsitelty. Asia 252/ 00.01.01 / 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite 26.8.2013 toimikunnan asettamisesta valmistelemaan johtavien viranhaltijoiden irtisanomista. Kunnanhallitus
7.10.2013 251: Valmistelija kunnanhallituksen puheenjohtaja, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 31.12.2013 mennessä. Kunnanhallitus 17.2.2014: Hannu Suhosen esittää kunnanvaltuustolle toimikunnan valitsemista, jossa on edustettuina kaikki valtuustopuolueet. Toimikunnan tehtäväksi aloitteessa esitetään valmistella johtajien irtisanominen. Kuntalain 25 :n mukaan kysymys kunnanjohtajan luottamuksesta tai erottamisesta voi tulla vireille vain, jos neljäsosa valtuutetuista tekee asiasta aloitteen. Yhden valtuutetun tekemä aloite siis raukeaa kuntalakiin perustumattomana. Muut aloitteessa mainitut henkilöt eivät ole palvelussuhteessa Iitin kuntaan tai Iitin kunnan hallintosääntö ei tunne aloitteessa mainittuja virkoja, joten aloite näiltäkin osin raukeaa hallintosääntöön perustumattomana. Aloite on loppuun käsitelty. Vireillä olevat Asia 85/6630/2012 Timo Mäntysen valtuustoaloite 24.1.2012 Sitikkalantien valaistuksen välillä Matkakeidas - Mankalan voimalaitos ottaminen vuoden 2012 teidenvalaisuohjelmaan. Kunnanhallitus 6.2.2012 36. Valmistelija tekninen lautakunta, päättäjä tekninen lautakunta, aikataulu 31.10.2012 mennessä. Tekninen lautakunta 9.10.2012: Lautakunta totesi aloitteen johdosta, että elokuussa laaditun katuvalaistuksen kehittämissuunnitelman mukaan kunta joutuu seuraavien neljän - viiden vuoden aikana uusimaan nykyistä katuvaloverkkoaan yhteensä 620 000 eurolla. Edellä mainittu seikka tarkoittaa sitä, että kunnalla ei tuona aikana ole resursseja lisätä katuvalaistusta ilman ulkoista tukea. Tekninen lautakunta 9.12.2012: Todetaan, että Sitikkalantie Matkakeitaalle on valtion maantie nro 3631. Tien varressa valaistavaksi esitetyllä noin kahden kilometrin matkalla on kaksikymmentä kiinteistöä pääasiassa tien valtatien puoleisessa päässä. Alueella on 60 km tunnissa nopeusrajoitus. Lautakunta toteaa aloitteen johdosta, että elokuussa laaditun katuvalaistuksen kehittämissuunnitelman mukaan kunta joutuu seuraavien neljän - viiden vuoden aikana uusimaan nykyistä katuvaloverkkoaan yhteensä 620 000 eurolla. Edellä mainittu seikka tarkoittaa sitä, että kunnalla ei tuona aikana ole resursseja lisätä katuvalaistusta ilman ulkoista tukea. Rahoitusmahdollisuutta selvitellään.
Asia 89 / 12.01.06 / 2013 Anniina Peltolan valtuustoaloite 25.1.2011 koskien kertaluonteisen stipendin myöntämisestä kolmannella asteella (yliopisto ja ammattikorkeakoulu) aloittaville iittiläisopiskelijoille, jotka opiskelupaikan saadessaan pitävät kirjansa edelleen Iitissä. Kunnanhallitus 7.2.2011 51: Valmistelija hallinto- ja talousjohtaja, päättäjä kunnanvaltuusto, aikataulu 31.3.2011 mennessä. Kunnanhallitus 18.2.2103: Anniina Peltolan valtuustoaloite 25.1.2011: "Iittiin toivotaan lisää asukkaita. Positiivinen väestökehitys vaatii pitkän tähtäimen sijoituksien rinnalle konkreettisia, kuntalaisia arvostavia, näyttöjä. Kunnan väestökehitykseen voidaan vaikuttaa kahdella tavalla: houkuttelemalla kuntaan uusia asukkaita tai pyrkiä pitämään nykyiset asukkaat edelleen kunnan asukkaina. Suurin poismuuttajienryhmä ovat opiskelujen perässä kaupunkeihin muuttavat nuoret. Tämän vuoksi esitänkin, että Iitissä huomioitaisiin kertaluontoisella stipendillä ne iittiläisnuoret, jotka kolmannen asteen opiskelupaikan saadessaan pitävät kirjansa edelleen Iitissä. Opiskelija anoisi stipendiä kunnan verkkosivuilta löytävällä lomakkeella. Stipendi olisi suuruudeltaan esimerkiksi 400. Stipendit jaettaisiin kerran vuodessa syksyllä järjestettävässä erityisessä tilaisuudessa. Stipendienluovutustilaisuus antaisi ainutkertaisen mahdollisuuden kerrata kuntamme toimivia palveluja ja osoittaa kunnan toivovan nuorien asettuvan opintojen jälkeen pysyvästi takaisin kotikuntaan. Niin itse stipendi kuin luovutustilaisuuskin osoittaisivat kunnan aidon kiinnostuksen nuoria ja heidän muuttuvaa elämäntilannettaan kohtaan. Kunnan jokasyksyinen väestönotkahdus loivenisi, opiskelijoiden siteet kotikuntaan säilyisivät tiiviimpinä opiskeluaikanakin ja lisäksi kasvavat verotulot kattaisivat monikertaisesti kulut." Hallinto- ja talousjohtaja: Stipendeistä saatava hyöty on lähinnä imagollinen. Kunnan talouteen opiskelijoiden kotipaikan säilyttäminen Iittinä vaikuttaa kesätöiden ja muun opiskelun ohessa tapahtuvan työn verojen kautta. Toisaalta valtionosuuslaskennassa kunnan omarahoitusosuus on selvästi suurempi kuin opiskelija-ikäryhmän tuoma valtionosuus. Kotikuntaa hakeutumista edistäisi, jos seudulla olisi tarjolla työpaikkoja. Stipendeihin sijoittamisen sijasta kannattaisi panostaa edistämään työpaikkojen syntyä.
-------- Asia 118/3000/2011 Olli Pasilan valtuustoaloite 8.3.2011 tällä hetkellä käytössä olevan käytännön laajentamisesta sotainvalidien ruokailun järjestämisestä siten, että oikeus saada ilmainen päivittäinen ateria myönnettäisiin kunnan toimesta kaikille sotainvalideille ja sen lisäksi myös yksinasuville veteraanitunnuksen omaaville henkilöille. Nykyisen käytännön mukaan vähintään 20%:n sotainvalidien ilmainen päivittäinen ruokailu on järjestetty joko palvelusetelillä tai kotiin kuljetettuna. Valtiokonttori korvaa kunnille ruokailusta aiheutuneet kustannukset. Kelan antaman tiedon mukaan Iitissä on noin 100 veteraanitunnuksen omaavaa sotaveteraania sekä 11 alle 20% haitta-asteen sotainvalidia, joita aloite koskee. Kattavia nimilistoja em. henkilöistä ei ole saatavilla, eikä myöskään tietoa siitä kuinka moni heistä on yksin asuva. Asiaa on tiedusteltu kirjeitse Iitissä toimivilta sotaveteraani- ja sotainvalidijärjestöiltä. Sotainvalidien veljesliiton Kymi-Karjala osasto ry:n mukaan Iitissä asuu 12 sotainvalidia, joista 3 sotainvalidia jää alle valtiokonttorin rajan. Iitin sotaveteraanit ry:n mukaan jäsenrekisterissä on 72 veteraania. Näistä yksin kotona asuvia veteraaneja on arviolta 28 henkilöä. Lisäksi sotaveteraanien vastauksessa todetaan, että on myös joitakin veteraaneja, joista yhdistyksellä ei ole tietoa. Vastauksissaan tiedusteluun Iitin sotaveteraanit toivat esiin, että puolison kanssa vielä kotona asuvat veteraanit eivät saisi joutua eriarvoiseen asemaan yksin kotona asuviin veteraaneihin nähden. Sotainvalidien järjestö puolestaan toi esiin sotainvalideja hoitaneet puolisot ja lesket, jotka tulisi myös huomioida. Järjestöt ottivat kantaa myös ruokailun toteuttamistapaan ja totesivat, että paras vaihtoehto toteuttamiselle olisi henkilöille annettava päivittäinen lounasseteli tai asiakkaan tilan niin vaatiessa, kotiin kuljetettu ateria. Tämänhetkinen sotainvalideille annettavan lounassetelin arvo on 7,50 euroa ja mikäli ruokailu tapahtuu ainoastaan Koivulehdossa, aterian hinta on 6,00 euroa. Edellisten perusteella on aloitteen kustannuksiksi arvioitu seuraavaa: yksin asuvat n. 35hlö x 7,50 x 365 =95 812 euroa (lounassetelillä toteutettu) n. 35hlö x 6,00 x 365 =76 650 euroa (ruokailu ainoastaan Koivulehdossa)
yksin asuvat + puolison kanssa asuvat n. 50 hlö x 7,50 x 365= 136 900 euroa (lounassetelillä toteutettu) n. 50 hlö x 6,00 x 365=109 500 euroa (ruokailu ainoastaan Koivulehdossa) Puolisojen ja leskien määrää ei selvityksessä ole arvioitu, mutta oletettavaa on, että määrä kasvaa yli 50%. Asian on valmistellut perusturvajohtaja. Kunnanhallitus 3.10.2011 253: Veteraanien ja sotainvalidien lämpimän aterian järjestäminen lounassetelillä on yksinkertaisin ja kustannuksiltaan kallein tapa. Siihen liittyy samanlaisia saavutettavuusongelmia kuin Koivulehdossa tapahtuvaan ateriointiin. Kuljetusten järjestämismahdollisuutta tasapuolisuuden noudattamiseksi ja sen kustannuksia tulisi vielä selvittää. Oikeuden antaminen muille kuin sotaveteraanitunnuksen ja sotainvalidistatuksen omaaville on ongelmallista. Esitys edellyttää siis jatkovalmistelua. Näistä syistä on perusteltua siirtää asian käsittely seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteyteen. Kunnanhallitus päätti siirtää aloitteen käsittelyn vuoden 2013 talousarvion käsittelyn yhteyteen. Asiaa ei ole käsitelty talousarvion yhteydessä. Asia 119 / 10.03.02 / 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite 12.4.2011 koskien työllisyysperusteisesti toteutettavan kerrostalon rakentamista Rautatienkadun varrella olevalle tontille. Kunnanhallitus 18.4.2004 130. Valmistelija kunnanjohtaja, päättäjä kunnanvaltuusto, aikataulu 31.8.2011 mennessä. Asia 120 / 00.04.00 / 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite 28.6.2011 koskien Jokuen koulukiinteistön korjaustoimenpiteitä. Kunnanhallitus 1.8.2011 201. Valmistelija hallintoja talousjohtaja, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 30.9.2011 mennessä. Asia 121/01.00.00/ 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite 28.2.2012 Iitin Vuokratalot Oy:n toiminta pysäköinnin valvonnassa ja Veteraanitien asuntojen lämpöhäviöt.
Kunnanhallitus 19.3.2012 80. Valmistelija hallinto- ja talousjohtaja, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 31.5.2012 mennessä. Asia 122 / 14.01.00/ 2013 Merja Longan ym. valtuustoaloite 30.5.2012 lähiruuan käytön lisäämisestä kunnan keskuskeittiössä ja kyläkouluissa. Kunnanhallitus 18.6.2012 177. Valmistelija ruokapalveluemäntä, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 30.9.2012 mennessä. Asia 123 / 07.02.00 /2013 Liisa Alatalon valtuustoaloite 26.6.2012 kunnan kotisivujen parantamisesta. Kunnanhallitus 2.7.2012 190. Valmistelija hallinto- ja talousjohtaja, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 31.12.2012 mennessä. Asia 124 / 00.01.03 / 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite tietojen saaminen Iitin kunnan toiminnasta. Kunnanhallitus 2.7.2012 190: Valmistelija hallinto- ja talousjohtaja, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 30.9.2012 mennessä. Asia 125 / 09.00.00 / 2013 Kari Helinevan valtuustoaloite 28.8.2012 Kunnantalon katolle sijoitettavista valvontakameroista. Kunnanhallitus 1.10.2012 253. Valmistelija hallintoja talousjohtaja, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 31.12.2012 mennessä. Asia 126 / 00.04.00 Timo Mäntysen valtuustoaloite 13.11.2012 kuntaliitosneuvottelujen käynnistämisestä Nastolan kanssa. Kunnanhallitus 19.11.2012 309. Valmistelija kunnanjohtaja, päättäjä kunnanvaltuusto, aikataulu 31.3.2013 mennessä.
Asia 219 / 10.03.02 / 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite 30.5.2012 kesäkahvilan pihan päällystämisestä Kunnanhallitus 18.6.2012 177. Valmistelija tekninen lautakunta, päättäjä tekninen lautakunta, aikataulu 30.9.2012 mennessä. Tekninen lautakunta 4.9.2012: Aloitteesta on pyydetty lausunto kunnan kulttuuritoimelta. Kulttuuritoimen/koulutoimen johtaja Päivi Hyyrysen lausunto on seuraava: "Kulttuuriasoista vastaava kirjastovirkailija Kaija Mattila ja kesäkahvilan emäntä ovat antaneet tiedot lausunnon pohjaksi. Asfaltointia parempi tapa pihan pölyisyyden poistoon olisi murskepinta. Asfaltointi aiheuttaa sadevesiongelman, koska kaato on taloon päin. Näin ollen kustannuksia tulisi sadevesiviemäröinnistä ja siitä, että puutarhaan talon taakse alamäkeen menevät tienpätkät tulisi myös päällystää, niissä on jo nyt nähtävissä sateista johtuvaa eroosio-ongelmaa. Idylliseen miljööseen ei sovi musta asfalttipiha. Kirkon pysäköintialueet vieressä ovat hiekkakenttää. Kaija Mattilan näkemys on, että tarpeeksi paksu murskepinta 1) sopii paremmin miljöökuvaan 2) on taloudellisempi 3) ei aiheuta lisäkustannuksia ja ylimääräisiä maanrakennustöitä 4) ei pölyä 5) sallii mahdolliset muutostyöt piha-alueella 6) ei ole liukas talvella 7) ei lisää kuumuutta terassi- tai sisätiloissa. Piha-alueen läpiajokielto voisi myös toimia, jos pölyhaittoja pelätään. Ennen kuin piha-alueen päällystymistä aletaan suunnitella, tulisi olla kattava suunnitelma koko Kylätalon kohdalta sen tulevaa käyttöä silmällä pitäen. Nythän Kylätalossa on myös vuokrattua tilaa, josta seuraa omia tarpeita. Samassa yhteydessä lienee aiheellista kysyä, onko pihan päällystäminen toiminnan kannalta ensisijainen toimenpide? Saman rahan voisi käyttää Kylätalon toimintaan ja saada esim keittiöön ajanmukaiset laitteet, ehjät kalusteet kahvilaan, ulkomaalauksen, katon maalauksen, lämpöeristyksen, leikkikentän tai turisti-infopiste. Kylätalolta puuttuu myös nettiyhteys." Lautakunta toteasi valtuustoaloitteen johdosta, että ottaen huomioon aloittesta annetun käyttäjien lausunnon sekä kuluvan vuoden tekniselle lautakunnalle osoitetun säästötavoitteen, ei aloitteen mukaisia toimenpiteitä toteuteta. Aloite on vireillä (kvalt 5.3.2013). Asia 210 / 07.02.00 / 2013 Jenni Vilenin ym. valtuustoaloite kunnan verkkosivujen uudistamisesta ja Facebook -sivujen perustamisesta. Kunnanhallitus 10.6.2013 153: Valmistelija hallinto- ja talousjohtaja, Päättäjä kunnanhallitus, Aikataulu 31.12.2013 mennessä.
Asia 267 / 00.01.01 / 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite toimikunnan asettamisesta selvittämään jääviyksiä. Kunnanhallitus 7.10.2013 251: Valmistelija kunnanjohtaja, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 31.12.2013 mennessä. Asia 268 / 12.04.00 / 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite pukusuojassa pukusuojassa sijaitsevan kuntosalin säilyttämisestä. Kunnanhallitus 24.9.2013 251: Valmistelija kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 31.12.2013 mennessä. -------- Asia 269 /02.01.01 / 2013 Hannu Suhosen valtuustoaloite 24.9.2013 erikoistilintarkastuksen suorittamisesta Kausalan Lämpö Oy:ssä. Kunnanhallitus 7.10.2013 251. Valmistelija hallinto- ja talousjohtaja, päättäjä kunnanhallitus, aikataulu 31.12.2013 mennessä. Asia 309 / 02.05.00 / 2013 Seppo Lehtisen valtuustoaloite Kalamajan tontin ja veteraanimajan tontteineen siirtämisestä Iitti-säätiölle. Kunnanhallitus 2.12.2013 311: Valmistelija kunnanjohtaja, päättäjä kunnanvaltuusto, aikataulu 31.1.2014 mennessä. 351 / 12.00.01 / 2014 Jyrki Pitkäsen ym. valtuustoaloite kouluverkon rakennetta ja tulevaisuutta koskevien periaatteiden ja aikataulun valmistelusta. Kunnanhallitus 7.1.2014 4: valmistelija koulutuslautakunta, päättäjä kunnanvaltuusto, aikataulu 30.4.2014 mennessä. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Heikki Kantola, puh. 040 345 678.
Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi edellä mainitut toimenpiteet aloitteiden johdosta ja toteaa aloitteiden tulleen loppuun käsitellyiksi tai olevan vireillä edellä olevan luettelon mukaisesti. Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti siten, että Merja Lonkan ehdotuksesta, jota Merja Seppälä kannatti Asia 127 / 01.01.03 / 2013 on edelleen vireillä.