VATUKKA-PROJEKTI HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VATUKKA-PROJEKTI HYVÄT KÄYTÄNNÖT Loppuraportti Vatukka-projekti Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry www.hmlseudunkehitysvammaistentuki.net 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA A 2. VATUKKA-PROJEKTIN TOIMINTAA VUOSINA 2006 2009 3. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 3.1. VAPAAEHTOISTOIMINNAN KESKUKSEN TOIMINTAMALLI SOSIAALISEN YRITYKSEN SUUNNITELMASTA SELVITYS MALIKE-VUOKRAAMON PERUSTAMISEN MAHDOLLISUUKSISTA VIRVELINRANTAAN 3.2. VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIHTOEHDOT KEHITYSVAMMAKENTÄLLÄ 3.3. VIRIKEVILMA-TOIMINTA 3.4. AVUSTAJIEN MAKSUTON SISÄÄNPÄÄSY -YSTÄVÄNKORTISTA KORTITTOMAAN PAIKALLISEEN TOIMINTATAPAAN 3.5. LASTENHOITAJARENGAS JA LAUANTAIPARKKI HIPPULA 4. LOPUKSI 2

1. TAUSTAA Vatukka-projekti on päättymässä ja nyt on aika katsahtaa mitä neljän vuoden aikana on saatu aikaan. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n perustehtävänä on edistää kehitysvammaisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua. Tämän tehtävän suuntaisesti tukiyhdistys on suunnitellut kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheillensä tarkoitettua vapaaehtoistoiminnan keskusta RAY:n rahoittamassa ja tukiyhdistyksen hallinnoimassa Vatukka-projektissa vuosina 2006 2009. Projekti lähti liikkeelle kaksivuotisella keskuksen toiminnan suunnittelu- ja valmisteluprojektilla, jossa jäsennettiin ja organisoitiin vapaaehtoistoiminnan palveluja, kerättiin tietoa kehitysvammaisille soveltuvasta viriketoiminnasta alueella ja tavoitteena oli myös valmistella kehitysvammaisten sosiaalista yritystä. Kaksivuotisen jatkohakemuksen tavoitteena on ollut vakiinnuttaa ja koordinoida jo kehitettyä vapaaehtoistoimintaa alueella sekä kehittää kahta uutta toimintamallia alueelle soveltuvaksi, Virikevilma-toimintaa ja Ystävänkortti-toiminnan pohjalta avustajien maksutonta sisäänpääsyä. Projektin tavoitteena on ollut 1) lisätä osallisuutta ja valinnanvapautta 2) tarjota sosiaalista tukea yksin/vanhempien kanssa asuville kehitysvammaisille 3) parantaa yksilöllisiä toimintaedellytyksiä 4) laajentaa kehitysvammaisten henkilöiden elämänpiiriä. Projektin kohderyhmänä on ollut Hämeenlinnassa ja seudulla asuvat eri-ikäiset kehitysvammaiset ja heidän perheensä. Projektin alkuhetkistä lähtien ajatuksena on ollut, että projektin tuottamista toiminnoista hyötyisivät myös muut vammaisryhmät esim. autistiset nuoret ja mielenterveyskuntoutujat. Muita kohderyhmiä ovat olleet kaikki vapaaehtoistoiminnan ryhmät ja muut vapaa-ajan toiminnassa avustavat henkilöt. Projektin myötä yhdistyksen toiminta on vahvistunut ja jäsenmäärä sekä toimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:ssä oli projektin alkaessa vuoden 2006 alussa jäseniä 219 ja projektin päättyessä 254 jäsentä. Raha-automaattiyhdistys myönsi neljälle vuodelle yhteensä 160 000,00 rahaa, joista henkilöstön palkkakuluihin on mennyt n. 130 000, 00. Projektivastaavana toimi 1.3.2006 31.1.2009 myös yhdistyksen toiminnanjohtajana samanaikaisesti toiminut Arja Patama. Hänen siirtyessä ostopalvelutoiminnan organisoinnin pariin toimi Johanna Räisänen viimeisen vuoden projektivastaavana. Kokoaikaisen projektivastaavan lisäksi projektissa on eri vaiheissa työskennellyt yhteensä 12 osa-aikaista työntekijää. Budjetista suurin osa on mennyt henkilöstökuluihin, mutta juuri työntekijäthän ne kehittävät ja organisoivat toimintaa. Projektin ja työntekijäresurssien myötä moni asia on mahdollistunut: satoja henkilöitä on osallistunut vapaaehtoistoimintaan, kymmeniä tilaisuuksia on järjestetty ja niihin on osallistunut tuhansia ihmisiä. Kaiken tämän myötä mm. alueen kehitysvammaiset henkilöt ja heidän omaiset ovat saaneet lukemattomia kokemuksia ja muistoja todellisesta osallisuudesta ja valinnanvapaudesta. Nämä hymyilyttävät varmasti vuosienkin päästä. Vuosi vuodelta yhä useampi kehitysvammainen henkilö on osallistunut vapaaehtoistoimintaan ja erityisesti talkootöihin vaalikeräyksissä, messuilla, myyjäisissä tai vaikkapa arpojen myynnissä. Projekti on rekrytoinut reissuohjaajia esim. erilaisille konsertti- ja teatterireissuille tai risteilyille, mikä on mahdollistanut useiden kehitysvammaisten henkilöiden osallistumisen monenlaisille reissuille. Reissuohjaajana toimiminen puolestaan on antanut reissuohjaajille loistavia ja 3

arvokkaita kokemuksia kehitysvammaisten henkilöiden kanssa toimimisesta. Ryhmänohjaajat ovat olleet mm. järjestämässä kuukausittain diskoja, joissa on tanssittu, herkuteltu buffetista ja laulettu karaokea. Virikevilmat eli vapaa-ajan avustajat puolestaan ovat olleet lisäämässä kehitysvammaisten henkilöiden omaa aktiivisuutta mm. opastamalla heitä asioimaan, liikkumaan ja harrastamaan itsenäisesti sekä mahdollistamalla heidän osallistuminen eri tapahtumiin. Ja paljon muutakin on tietysti tapahtunut. Vatukka-projektia suunniteltiin sen alkuhetkistä lähtien selkeänä jatkumona hakea Ak-avustus, eli kohdennettu toiminta-avustus, sillä vapaaehtoistoiminnan keskuksia ei juurikaan rahoiteta julkisella rahalla. Pohtiessamme projektin siirtymistä vakituiseksi toiminnaksi Virvelinrannan vammaispalvelukeskuksen yhteyteen neuvoi silloin avustusvalmistelijamme meitä hakemaan pysyväisrahoitusta toimintaan Ray:ltä. Niinpä vuoden 2009 aikana yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi nousi Ak- avustushakemuksen työstäminen. Avustushakemus jätettiin RAY:lle syyskuun loppuun mennessä. Haetun Ak- avustuksen turvin tukiyhdistys olisi pystynyt ylläpitämään ja vahvistamaan tekemäänsä merkittävää kolmannen sektorin työtä kehitysvammaisten henkilöiden ja perheiden parissa sekä juurruttamaan toimintojaan Virvelinrantaan tulevaan vapaaehtoistoiminnan keskukseen. RAY ilmoitti avustusehdotuksessaan 17.12.2009, että ehdottaa Kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen kehitetyn vapaaehtoistoiminnankeskuksen toimintaan 0. Kielteinen päätös merkitsee sitä, ettei Vatukkaprojektin aikana kehitettyjä toimintoja ole resurssien puutteen vuoksi mahdollista ottaa käyttöön suunnitellusti eikä vapaaehtoistoiminnan keskuksen käynnistyminen Virvelinrannassa näytä tällä hetkellä kovinkaan todennäköiseltä. Tässä loppuraportissa tulemme esittelemään projektin aikana kehitetyt tärkeimmät hyvät käytännöt. Pyörää ei aina kannata keksiä uudestaan, ja siksi olemme projektin aikana hyödyntäneet myös muiden toimintamalleja soveltaen niitä hämäläiseen kulttuuriin ja meidän toimintatapaan sopivaksi. Vastaavasti kaikki projektin toiminta ja tiedotus on ollut avointa. Kaikki projektimateriaali, raportit ja toimintamallit ovat olleet käytettävissä kaikkien hyödynnettäväksi ja tietoa on jaettu monissa yhteistyöryhmissä ja verkostoissa. Samoin tällä kirjasella haluamme jakaa tietoa ja projektin aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä eteenpäin hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi omaan toimintaan sopivaksi. 2. VATUKKA-PROJEKTIN TOIMINTAA VUOSINA 2006 2009 1) Suunnitelma vapaaehtoistoiminnan keskukselle Tämän suunnittelutyön tueksi on osallistuttu lukuisiin Virvelinrannan suunnittelukokouksiin ja työryhmiin vuoden 2005 alusta lähtien. Ja edelleen suunnittelutyön tueksi on tutustuttu moniin kohtaamis- ja vapaaehtoistoiminnan paikkoihin ympäri Suomea. 2) Perusjärjestötoiminnan vahvistaminen ja jäsenistön osallisuuden lisääminen 3) Vapaaehtoistoiminta ja sen koordinointi Vapaaehtoistoiminnan ryhmät; vakiintuneet toimintamallit, vertaiskaveritoiminnan malli, vertaistukiryhmät, vapaaehtoistoiminnan malli yläkouluihin ja lukioihin, palkitsemismallit, uudet rekrytointitavat 4

Ohjausmalli: perehdyttäminen, periaatteet vapaaehtoistyöhön ilmoittautumiseksi sekä vapaaehtoistoiminnan tilausten koordinoimiseksi ja järjestämiseksi netin ja puhelimen avulla Matkalla maailmalle-projekti 4) Yhteistyö ja verkostoituminen Vakiintunut ja suunnitelmallinen järjestöyhteistyö foorumit ja muut järjestötilaisuudet pilkki- ja kalastustapahtumat soveltavan liikunnan tapahtuma Kaverikoira-toiminta yhteistyö ja verkostoituminen muiden vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen kanssa vapaaehtoistyön koulutus järjestöyhteistyönä Vakintunut ja suunnitelmallinen oppilaitosyhteistyö Säännöllinen yhteistyö ja neuvottelut kaupungin ja lähiseutujen kuntien kanssa. 5) Virikevilma ja -ville toiminnan paikallinen/alueellinen malli. Virikevilma on palkattu vapaaajan avustaja. Siellä missä on tukihenkilötoiminnalle tarvetta, on tarvetta myös Virikevilma ja ville-toiminnalle. Hämeenlinnan alueella toiminta vastaa juurikin pysyvän ja säännöllisen tukihenkilötoiminnan tarpeeseen. Vatukka-projektin aikana saatujen kokemusten mukaan vapaaehtoisia on erittäin vaikeaa saada säännölliseen tukihenkilötoimintaan tai vastaavaan toimintaan. 6) Ystävänkortti-toiminnan paikallinen sovellutus. Vatukka-projekti on vienyt Ystävänkorttimallia eteenpäin Hämeenlinnan seudulla ns. kortittomana sovellutuksena. Tavoitteena on ollut neuvotella avustajien maksuttomasta sisäänpääsystä vapaa-ajan palveluihin. 7) Selvitys kehitysvammakentän kohtaamispaikoista. Paikallisen kohtaamispaikan toimintaedellytysten kartoittaminen Virvelinrannan kolmannen sektorin tiloihin. Selvitystyön tarkoituksena oli taustoittaa kehitysvammaisten sosiaalisen yrityksen toimintamahdollisuuksia Virvelinrannan palvelukeskittymässä. 8) Tutkimus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja lukion 3. luokkalaisten suhtautumisesta kehitysvammaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten parissa 9) Selvitys Malike-tyylisen vuokraamon perustamisen mahdollisuuksista osana Virvelinrannan palvelukeskittymää 10) Erityislasten perheille tarkoitetun lastenhoitajarengas-sabluunan sekä lauantaiparkkitoiminnan kehittäminen yhteistyössä Hämeenlinnan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Vivo-projektin kanssa 11) Tiedottaminen Menovinkit-palvelulista alueen virike- ja vapaa-ajan palveluista Toimivat kotisivut Muu tiedotus oppilaitoksiin, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille 5

12) Kaikista toimintamalleista raportit muiden hyödynnettäväksi Ensisijaiset sidosryhmät: Hämeenlinnan kaupungin ja lähikuntien vammaispalvelut, muut paikalliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt, Kiipulan ammattiopiston Perttulan toimipaikka ja Kehitysvammaisten Tukiliitto. Nämä tahot ovat olleet vaikuttamassa projektin asiakaslähtöiseen näkökulmaan jo suunnitteluvaiheessa sekä toteutuksessa. Projektin toteutukseen yhteistyö paikallisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa on tuonut voimavaroja ja näkyvyyttä. Järjestöyhteistyö onkin parhaimmillaan kaikkia osapuolia hyödyttävää vaikuttamistoimintaa. Muut sidosryhmät: HAMK ja Koulutuskeskus Tavastia ja niiden tutkimus- ja kehittämisyksiköt, Eteva kuntayhtymän asiantuntijapalvelu- ja tutkimusyksiköt, hyvinvointiteknologian yritykset, alueen yrityspalvelut ja neuvonta, Hämeenlinnan kehitysvammaisten päivätoimintakeskus, Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsin Työtoiminta Viisari, Hämeenlinnan vammaisneuvosto, MALIKEkeskus Tampere, Hämeenlinna-Vanajan ja Hattulan seurakunnat sekä kaupungin, Erityisasuntosäätiön, Etevan ja yksityisten asumisyksiköt sekä julkisen ja yksityisen sektorin eri vapaa-ajan palveluja tuottavat yhteisöt ja yritykset. 3. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 3.1. VAPAAEHTOISTOIMINNAN KESKUKSEN TOIMINTAMALLI Tukiyhdistyksen väki on jo pitkään haaveillut keskuksesta, joka toimisi kohtaamispaikkana ja paikkana, josta saisi tietoa, ohjausta, neuvontaa ja virikkeistä toimintaa. Keskuksesta käsin koordinoitaisiin myös erilaisia toimintoja, kuten vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaa sekä muuta osallistumismahdollisuuksia edistävää toimintaa. Vatukka-projekti lähti työskentelemään tämän haaveen toteuttamiseksi, ja edellytykset näyttivät hyvältä, kun keskusta alettiin suunnitella osaksi Virvelinrannan vammaispalvelujen kehittämis- ja resurssikeskusta. Virvelinranta on vuoden 2010 keväällä valmistuva valtakunnallinen vammaispalvelujen keskus. Hankkeen päätavoitteena on saada keskitettyä vaikeimmin vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden palvelut yhteiseen toimintaympäristöön. Hämeenlinnan kaupungin ja seudun muiden kuntien kannalta on olennaista myös se, että hankkeessa saadaan kehitysvammaisten päivätoiminta sijoitettua toimintaympäristöön, missä osaaminen vahvistuu laajassa kumppanuudessa eri toimijoiden kanssa. Keskitetty toimintaympäristö mahdollistaa yhteistyökumppaneiden; julkisen sektorin, alan oppilaitosten, järjestöjen sekä hyvinvointiteknologian osaajien tiiviin yhteistyön. Kolmannen sektorin mukanaolo tekisi toteutuessaan Virvelinrannasta pilotin Euroopan mittakaavassa. Keskitetyllä ratkaisulla saavutetaan toiminnallisia synergiaetuja sekä taloudellista säästöä mm. tilojen yhteiskäytön kautta. Myös sosiaalisen pääoman vahvistuminen mahdollistuu useiden toimijoiden yhteistyön tuloksena. Virvelinrantaan nousee yhteensä neljä rakennusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on runsaat 4000m². Virvelinranta-keskuksen rakentaminen maksaa noin 7,5 miljoonaa euroa. Keskuksen rakennuttaa kiinteistöyhtiö, jossa osakkaina ovat Eteva-kuntayhtymä (Pääjärven kuntayhtymän ja Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän yhdistymä) ja Hämeenlinnan kaupunki. Merkittävät toimijaosapuolet resurssikeskushankkeessa ovat olleet: Eteva kuntayhtymä ja Hämeenlinnan 6

vammaispalvelut, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Koulutuskeskus Tavastia, Kiipulan ammattiopiston Perttulan toimipaikka, Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto. Virvelinranta-hankkeen kokonaisuus, johon vapaaehtoistoiminnan keskus olennaisesti liittyisi, toisi mukanaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kehitysvammaisten osallisuuden sekä hyvän elämän tavoitteiden toteutumiseen. Virvelinranta on keskeisellä paikalla Hämeenlinnan kaupungin keskustan ja moottoritien läheisyydessä. Virvelinranta valmistuu viimeisimmästä aikatauluista kuukauden viivästyneenä ja luovutetaan käyttäjilleen 3.5.2010. A-Konsultit Oy:n arkkitehdin piirtämä ilmakuva Virvelinrannasta Kuvassa Virvelinrannan kolmannen sektorin seudullinen keskus 7

Vapaaehtoistoiminnan keskuksen lähtökohtia ovat vertaistuen tarjoaminen ja kohtaaminen. Keskus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia verkostoja. Keskuksen toiminnot ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja vaikuttavat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vapaaehtoistoiminnan keskus on kohtaamispaikka, jonne kaikki voivat poiketa ja samalla kehitysvammaisuus tulee tutuksi myös niille, kenelle se ei sitä vielä ole. Vapaaehtoistoiminnan keskus tiloina ja työntekijöinä Toimistotila 22,5 m2 ja 9,5 m2 vuokraamolle Kahvila- ja kohtaamispaikka 38,5 m2 Muiden keskuksen tilojen mahdollinen käyttö Työntekijöitä 2 henkilöä sekä mahdolliset avotyöntekijät ja tukityöllistetyt Osa-aikaiset Virikevilmat sekä kerho- ja leiriohjaajat (heidän työskentelypaikka on harvemmin keskuksessa, mutta hallinnointi tapahtuu keskuksesta käsin sekä myös kouluttaminen, perehdyttäminen yms. työnohjauksellinen toiminta) Toiminnan päätavoitteena on Tarjota kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen kohtaamisen ja vertaistuen mahdollistava tukipiste, jossa tarjolla tietoa, tukea ja ohjausta Ehkäistä syrjäytymistä Tukea kehitysvammaisten henkilöiden ja perheiden omia voimavaroja Lisätä kehitysvammaisten henkilöiden ja perheiden osallistumismahdollisuuksia ja valinnanvapautta Tarjota sosiaalista tukea erityisesti yksin/vanhempien kanssa asuville kehitysvammaisille Keskuksen toiminnan sisältö Kolmannen sektorin seudullinen keskus Vapaaehtois- ja vertaistukitoimintojen koordinointi/ray ja SRK Virikkeisen vapaa-ajan keskus, vapaa-ajan toiminnan ohjaus/ostopalvelusopimus HML Vaikuttamis- ja edunvalvontatyöhön innostaminen ja työn koordinointi Asiantuntijuuden ja osaamisen vahvistaminen Kohtaamisen mahdollistava kahvilatoiminta. Keskus mahdollistaa kehitysvammaisten henkilöiden osallistavan tekemisen. Tietotori, jossa on esillä kehitysvammakentän tietoa ja tuotteita (Kettukin taidekirjat, Resonaarin kuvionuotit, Kirsikodin käsityöt ja Kahvakeskuksen materiaalia yms.) Tiedon välittäminen, tietopankki ja kirjasto (kehitysvamma-alan materiaalia) Kehitysvammaisten ja heidän omaisten neuvonta- ja palvelupiste Virikevilma-toiminnan eli vapaa-ajan avustajatoiminnan koordinointi Rekisterin ylläpitäminen niistä paikallisista palveluntarjoajista, jotka tarjoavat avustajille ja muille saattajille maksuttoman sisäänpääsyn. Uusista paikoista neuvotellaan aina tarpeen mukaan. (Ystävänkortti-toiminnan paikallinen kortiton sovellutus). 8

Nettinurkka-toiminnan käynnistäminen. Nettinurkka on kehitysvammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen suunnattu tietokoneiden käyttö- ja ohjauspiste, jossa tietokonetta voi käyttää myös itsenäisesti. Paikallinen Malike-tyylinen toiminta- ja harrastevälinevuokraamo. Kootaan yhteen tietoa seudulla olevista vuokrattavista toiminta- ja harrastevälineistä. Jatkossa tämä keskitetty tieto on kaikkien saatavilla vapaaehtoistoiminnan keskuksessa. Vuokraamotoiminta pitää sisällään myös alueen työntekijöille ja perheille järjestettyä välinekoulutusta. Tilojen ja palveluiden tarjoaminen myös muille alueen vammaisjärjestöille ja yhteistyökumppaneille sekä tilauskahvitus tarvittaessa järjestöhintaan. Teemamyyjäisten ja muiden tapahtumien, kuten karaokeklubien ja teema-askarteluiltojen järjestäminen sekä taidenäyttelyiden järjestäminen yhteistyössä esim. kehitysvammaisten taidekeskus Kettukin kanssa. Kehitysvammaisten oman, valtakunnallisen Me Itse-yhdistyksen aluetoiminnan tukeminen ja mahdollistaminen Yhteistyön ylläpitäminen kaikkien alueen toimijoiden kanssa Toiminnan jatkuva kehittäminen ja laaja verkostoituminen Monipuolisen oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen, mm. harjoittelupaikat opiskelijoille SOSIAALISEN YRITYKSEN SUUNNITELMASTA Yhtenä projektin tulostavoitteena oli taustoittaa kehitysvammaisten sosiaalisen yrityksen toimintamahdollisuuksia Virvelinrannan palvelukeskittymässä. Yhdeksi tavoitteeksi olikin mainittu että projektin aikana tulee kirjata suunnitelma sosiaalisen kahvilayrityksen käynnistämiseksi. Tämän suunnitelman taustoittaminen toteutettiin opinnäytetyönä. Opinnäytetyön lähtökohtana oli kolme vaihtoehtoista toimintamallia kahvilalle. 1) KAHVILA TOIMII SOSIAALISENA YRITYKSENÄ Yritys on joko henkilövetoinen tai henkilövetoinen yhdessä tukiyhdistyksen kanssa. Sosiaalisen yrityksen suunnitelma laaditaan Tukiyhdistyksen Vatukka-projektin puitteissa. Hallinnosta ja taloudesta vastaa yritys joka pyörittää kahvilaa. Toiminnan perusta on yritys/kahvila, jonka ohessa on keskuksen ja yhdistyksen ideologiaan sopivaa muuta oheistoimintaa kuten; Kokouspalvelut Tilojen vuokraus Tilaus kahvitus Vertaistuellinen kohtaamispaikka Teemamyyjäiset Muut tapahtumat esim. karaokeklubit, teema-askarteluillat yms. Taidenäyttelyt yhteistyössä Kettuki ry:n kanssa Nettinurkka 9

2) KAHVILA TOIMII KOHTAAMIS- JA VERTAISTUKIPAIKKANA Toiminnan lähtökohta on vertaistuen ja kohtaamisen mahdollistava vapaaehtoistyönkeskus Hallinnosta ja taloudesta vastaa yhdistys mm. kaupungin, seurakunnan ja RAY:n taloudellisella tuella Pienimuotoista kahvilatoimintaa Sekä muuta oheistoimintaa kuten; teemamyyjäiset, muut tapahtumat esim. karaokeklubit, teema-askarteluillat yms. ja taidenäyttelyt yhteistyössä Kettuki ry:n kanssa. 3) KAHVILAN TOIMINTA ULKOISTETAAN Jos kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa ei toteudu niin kahvilan toiminta voidaan antaa myös ulkopuoliselle taholle, joka vastaa kahvilan hallinnosta ja taloudesta. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n Vatukka-projektin tilaaman opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisella paikallisella toimintamallilla kehitysvammakentän kohtaamispaikka voisi toimia Virvelinrannan kolmannen sektorin tiloissa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös esteitä ja mahdollisuuksia sosiaalisen yrityksen perustamiselle sekä kehitysvammaisten työllistämiselle kyseisissä tiloissa. Johanna Räisäsen opinnäytetyö Selvitys kehitysvammakentän kohtaamispaikoista. Paikallisen kohtaamispaikan toimintaedellytysten kartoittaminen Virvelinrannan kolmannen sektorin tiloihin valmistui marraskuussa 2008. Työn tuloksena selvisi, ettei sosiaalisen yrityksen perustaminen kyseisiin tiloihin ole kannattavaa. Suurimmaksi esteeksi muodostui yrityksen kannattamattomuus, johon vaikuttavat eniten tilojen sijainti ja koko sekä työntekijöiden määrä. Sosiaalisen yrityksen tulee työllistää useampi henkilö, joiden työn tuottavuus ei ainakaan alkuvaiheessa ole täysimittaista. Kuitenkin heille tulee maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa, eikä toiminta ole kannattavaa jos asiakkaita ei käy sijainnin takia ja tuotteita ei mahtuisi tarpeeksi myyntiin. Sosiaalisille yrityksille maksettavat tuet olisivat luoneet mahdollisuuksia yritystoiminnan kannattavuuden paranemiselle, mutta silti taustalla tulisi olla tarpeeksi kannattava idea. Lisäksi niin kirjallisuudesta kuin asiantuntijahaastatteluista nousi esiin, ettei sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröityminen juuri tuo etuja yritykselle. SELVITYS MALIKE-VUOKRAAMON PERUSTAMISEN MAHDOLLISUUKSISTA VIRVELINRANTAAN Malike Matkalle, Liikkeelle, Keskelle elämää vuokraamon välineet ovat eri tavoin vammaisten henkilöiden toiminta- ja harrastevälineitä, jotka tukevat heidän tasavertaista liikkumista ja harrastamista eri liikunta- ja harrastusmuodoissa. Näitä välineitä voi vuokrata niille perustetuista vuokraamoista, joita on tällä hetkellä viisi ympäri Suomea. Nyt myös Hämeenlinnaan, Virvelinrannan vammaispalveluiden kehittämis- ja resurssikeskukseen, alettiin suunnitella vuokraamoa, josta näitä välineitä olisi saatavilla. Vuokraamot tarjoavat esteettömyyttä edistäviä toiminta- ja harrastusvälineitä kokeiltavaksi tai käytettäväksi vapaa-aikana, retkellä tai lomalla. Vuokraamosta voi vuokrata välineitä kokeiltavaksi myös ennen mahdollista hankintapäätöstä. 10

Malike -vuokraamojen välineet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Erilaisten toimintojen ja harrastamisen mahdollistumisten kautta voidaan kuitenkin olla tukemassa ja täydentämässä vammaisten henkilöiden kuntoutumista. Esimerkkejä näiden vuokraamojen tarjoamista toimintavälineistä ovat mm. aurinkokeinu, kengurupussi, ratsastusvyö, monitoimiratas, maastopyörätuoli sekä erilaiset hiihdon, luistelun ja laskettelun kelkat ja tukivälineet. Koska välineet eivät ole lääkinnällisiä apuvälineitä, niiden hankinta tulisi tapahtumaan erilaisten lahjoitusten ja eri tavoin järjestettävän varainhankinnan kautta. Hämeenlinnan vuokraamon perustamisesta valmistui tammikuussa 2008 selvitystyö, joka mahdollistui Virvelinranta-konseptisuunnitteluprojektin ja Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n välisellä yhteistyösopimuksella. Selvitystyö kuului Virvelinrantakonseptisuunnitteluhankkeeseen, joka oli osa Kehittämiskeskus Oy Hämeen koordinoimaa Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelmaa. Rahoitus hankkeeseen tuli Hämeen kehittämiskeskukselta. Selvitystyön teki Salla Pyykkönen. Työn tarkoituksena oli selvittää voisiko Virvelinrannan vammaispalveluiden kehittämis- ja resurssikeskukseen yhteyteen perustaa vuokraamon, josta näitä välineitä olisi saatavilla. Tarkoitus oli kartoittaa mm. nyt toimivien Malike -vuokraamojen kokemuksia, varainhankintaa ja käytännön toimintaa. Selvitystyön tuloksena selvisi, että toimintavälinevuokraamo on mahdollista perustaa Virvelinrannan yhteyteen huomioiden vuokraamon toiminnan ja tilojen konkreettiset vaatimukset sekä käytännön henkilöstöresurssit. Vuokraamo on mahdollista perustaa kolmella eri toimintaperiaatteella, 1) Malike vuokraamo, Tampereen Maliken sivupiste 2) Itsenäinen vuokraamo, jossa vuokrattavana myös nk. Malike toimintavälineitä sekä muita välineitä esimerkiksi Solian välineitä 3) Kahden ensimmäisen vuokraamon välimuoto osittain Malike vuokraamo ja osittain itsenäinen vuokraamo Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry on ilmaissut tahtonsa lähteä pyörittämään toimintavälinevuokraamoa Virvelinrannan vammaispalvelujen keskuksessa, jossa tulee todennäköisesti toimimaan myös yhdistyksen toimistotilat. Yhdistyksellä on ostopalvelun ja projektirahoituksen turvin kaksi työntekijää, joista toinen keskittyisi oman työnsä ohella vuokraamotoimintaan ja vuokrattavaan toimintavälineistöön. Myös toisen työntekijän on hyvä perehtyä siltä osin vuokraamon toimintaan ja välineistöön, että hän voi tarvittaessa toimia vuokraamon työntekijän sijaisena. Tukiyhdistys on ilmaissut tarpeensa ja kiinnostuksensa myös siihen, että tulevaan vuokraamoon voitaisiin hankkia vuokrattavaksi nk. Malike toimintavälineistön lisäksi myös muita alueellisesti tarpeelliseksi katsottuja toiminta- ja harrastusvälineitä. Muiden paikallisten vammais- ja potilasjärjestöjen kautta on tullut esille tarvetta myös mm. erilaisista soveltavan liikunnan peleistä. Ennen vuokraamon toiminnan aloittamista toteutettu varainhankinta antaa vahvemman pohjan toiminnan aloittamiselle välineistön hankinnan mahdollistumisen kautta, sillä kaikki vuokraamoon tulevat välineet tullaan hankkimaan lahjoitusvaroin. Projektin viimeisenä vuonna vuokraamon välineiden hankintaa varten aloitettiin hyväntekeväisyyskampanja, jonka aikana 11

yrityksille lähetettiin haastekirjeitä ja 4.7.2009 järjestettiin lasten hyväntekeväisyystapahtuma Hämeenlinnan kauppatorilla. Tilat Virvelinrannassa eivät mahdollista kovin suurta vuokraamoa. Toiminnan aloittaminen ja kasvaminen tehdään suunnitelmallisesti ja hallitusti. Olennaista on se, että vuokraamoon kootaan yhteen tietoa seudulla olevista vuokrattavista toiminta- ja harrastevälineistä. Jatkossa tämä keskitetty tieto on kaikkien saatavilla vapaaehtoistoiminnan keskuksessa ja sen nettisivuilla. Vuokraamotoiminta pitää sisällään myös kehitysvammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen sekä alueen työntekijöille järjestettyä toiminta- ja harrastevälineiden käyttökoulutusta. 3.2. VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIHTOEHDOT KEHITYSVAMMAKENTÄLLÄ Vapaaehtoistyön vaihtoehtoja ideoitaessa oli tärkeintä löytää toimintamallit, jotka vastaavat juuri Hämeenlinnan kehitysvammakentän ja tukiyhdistyksen tarpeeseen. Projektin alkaessa projektivastaava tutustui jo olemassa oleviin vapaaehtoistyön vaihtoehtoihin ja malleihin sekä Hämeenlinnan järjestökentällä että muissa Kehitysvammaisten tukiyhdistyksissä. Vapaaehtoistyön vaihtoehtoja kehitettäessä tärkeää käytännön tietoa ja kokemusta saatiin ns. omasta takaa, kun yhdistys 1.4.2006 alkaen solmi Hämeenlinnan kaupungin kanssa ostopalvelusopimuksen. Tuon ostopalvelusopimuksen avulla sovittiin hämeenlinnalaisten kehitysvammaisten kerho- ja leiritoiminnan ja muiden vapaa-ajan palvelujen tuottamisesta sekä vertaistuen järjestämisestä ja vuorovaikutussuhteiden vahvistamisesta hämeenlinnalaisten kehitysvammaisten perheiden välillä. Mitä enemmän toimintaa on, sitä enemmän tarvitaan ohjausresursseja, joita ei aina käytännön tasolla pystytä järjestämään esim. asumisyksiköistä. Juurikin mm. tähän tarpeeseen projektin tuottamia vaihtoehtoja kehitettiin vastaamaan. Vaihtoehtoja ideoitaessa oli tärkeää pohtia myös vapaaehtoisten ohjausta ja koulutusta. Suomalaisessa vapaaehtoistyön kulttuurissa koulutusta pidetään varsin tärkeänä ennen vapaaehtoistyötä, kun taas esim. englantilaisessa vapaaehtoistyön kulttuurissa halukkaat poimitaan suoraan vapaaehtoistyöhön ja heille annetaan toiminnan ohessa ohjausta ja täsmäkoulutusta. Sanotaan, että meillä Suomessa vapaaehtoiset väsytetään jo koulutuksessa, joka on monesti useamman illan kokonaisuus eikä näin pystytä tarttumaan siihen olennaiseen asiaan eli haluun tehdä vapaaehtoistyötä. Tästä saatiin näyttöä myös järjestöyhteistyönä toteutetussa vapaaehtoistyön koulutuksessa, jossa koulutettavien määrä väheni ilta toisensa 12

jälkeen. Mm. kaikesta edellä mainitusta johtuen Vatukka-projekti päätti rekrytoida vapaaehtoisia myös suoraan toimintaan ja koulutus annettiin reissukohtaisena ohjauksena ja muina lisätietoina. Pidempikestoisissa tehtävissä kuten risteilyllä ja leireillä toimenkuvat avattiin seikkaperäisemmin. Palautetta vapaaehtoisilta kerättiin aina tehtävien päättyessä siitä miten he kokevatko tällaisen ohjauksen, ja pääsääntöisesti palaute oli hyvää. Reissuohjaajuus on koettu hyväksi vapaaehtoistyön muodoksi. Projektin loppuvaiheessa risteilyllä mukana olleille 12 reissuohjaajalle tehtiin kirjallinen palautekysely. Asteikolla 1-5 perehdytyksestä saatu keskiarvo oli 4,25 eli reissuohjaajat olivat tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen. Kyselystä poimittuja kommentteja: Tämä tapa oli hyvä! ja Sain aika hyvän perehdytyksen reissua varten, infokirje ja tiedot ohjattavista. Myös muissa vapaaehtoistyön vaihtoehdoissa projekti antoi tehtäväkohtaisia ohjeistuksia osallistujille. Vatukka-projektille valmistui opinnäytetyö myös vapaaehtoistyöstä eli Virpi Kestin Tutkimus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja lukion 3. luokkalaisten suhtautumisesta kehitysvammaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten parissa. Tutkimuksessa selvitetään sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja lukiolaisten suhtautumista kehitysvammaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten parissa. Tutkimus tehtiin kyselylomaketutkimuksena syksyllä 2008 ja kyselyyn vastasi 133 opiskelijaa. Opiskelijat olivat lähihoitaja-, sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoita sekä lukion 3.luokkalaisia. Kyselylomaketutkimuksen yhteydessä opiskelijat saivat tietoiskun Vatukka-projektista ja sen vapaaehtoistoiminnan vaihtoehdoista. Tämän opinnäytetyön tulokset vahvistavat Vatukkaprojektissa jo olemassa olevaa kokemustietoa mm. rekrytointikeinoista ja tiedottamisen tarpeesta. 13

Vapaaehtoistyö kehitysvammaisten parissa Tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia Vapaaehtoinen itse määrittelee toimintaan osallistumisen omien aikataulujen ja sitoutumisen mukaan. Jokainen toimii oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaan, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät hyvin. Vapaaehtoistoiminta ei koskaan korvaa ammattityötä ja työntekijöitä vaan täydentää niitä. Vapaaehtoisena voi työskennellä yksin, pareittain tai jopa ryhmänä. Toiminta voi olla asiakaskohtaisesti yhden tai useampia kertoja tapahtuvaa toimintaa. Toiminta voi olla tilapäistä tai jatkuvampaa toimintaa. Toiminnasta ei tule kuluja vapaaehtoiselle. Kaikki vapaaehtoiset ovat vakuutettuja. Vaitiolovelvollisuus sitoo kaikkia vapaaehtoisia. Mitä vapaaehtoiset saavat? Koulutusta tarpeiden ja toiveiden mukaan. Monenlaista tietoa kehitysvammaisuudesta ja järjestötyöstä. Ohjausta, neuvontaa, perehdytystä ja muuta tarvittavaa konsultointiapua sekä työnohjausta Vatukka-projektin projektivastaavalta sekä henkilökunnalta eri toimintayksiköissä ja muilta kehitysvammaisten lähihenkilöiltä. Meillä saa erinomaista työkokemusta erityisryhmien kanssa toimimisesta. Elämänkokemusta. Hyvän tilaisuuden käyttää hyväkseen omia kykyjä ja taitoja, joita koulutus, työkokemus ja harrastukset ovat tuoneet. Mahdollisuuden kehittää itseään ja avartaa näkemyksiään. Työtodistuksen tehdystä työstä. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua täyttämällä yhteistietolomakkeen ja/tai ottamalla yhteyttä projektivastaavaan. Jokaiselle räätälöidään sopiva vapaaehtoistyön vaihtoehto. 14

Talkootyö Talkootyöt ovat keikkaluotoisia. Talkootyöt ovat useimmiten toimitsija-, järjestely- ja päivystystehtäviä. Talkootehtävät sopivat kaikille, ikään tai kokemukseen katsomatta. Tukiyhdistyksen talkootöitä ovat mm; vaalikeräystalkoot, lipasvahtipäivystys, erilaisten tapahtumien järjestelytehtävät, Elomessuilla päivystäminen ja varainhankinta tehtävät, kuten Prisman joulupaketoinnit tai joulumyyjäiset. Mahdollisia talkootöitä tarjotaan monella tapaa esim. jäsenkirjeissä, nettisivuilla ja suorilla kontakteilla. Toiminnasta ei aiheudu kuluja talkoolaisille. Vuonna 2005 alkunsa saanut yhteistyö paikallisten kalastusseurojen kanssa on mahdollistanut jo perinteeksi muodostuneet pilkki- ja kalastustapahtumat. Kalastusseurojen vapaaehtoiset talkoolaiset ja tukiyhdistys ovat yhteistyössä järjestäneet vammaisryhmille tarkoitettuja upeita tapahtumia yhdessäolon, kalastamisen/pilkkimisen, lohisopan ja muun aktiviteetin parissa. Tapahtumat keräävät vuosittain suuren osanottajamäärän, vuonna 2009 tapahtumiin osallistui lähes 600 henkilöä. Järjestöyhteistyönä järjestetty soveltavan liikunnan tapahtuma Liikuntatreffit on myös pitkälti mahdollistunut eri yhdistysten vapaaehtoisten talkoolaisten ansiosta. Vuonna 2009 oli Vatukkaprojektin vuoro koordinoida kolmatta kertaa järjestettyä tapahtumaa. Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tapahtumassa on mahdollisuus kokeilla erilaisia soveltavan liikunnan lajeja yhdistysten järjestämissä liikuntapisteissä sekä mittauttaa verenpaineensa. Tarjolla on myös tietoa eri yhdistysten toiminnasta ja liikunnasta. Talkoolaisia vuonna 2006 oli toiminnassa mukana yhteensä 96 henkilöä. Vuonna 2009 talkoolaisia oli 76 henkilöä, ja yhteensä he talkoilivat 247 toimintakertaa. 15

Reissuohjaajat Toiminta tapahtuu yhdistyksen ja muiden tahojen järjestämillä retkillä, matkoilla, tilaisuuksissa, tapahtumissa jne. Voi toimia vakituisen työntekijän työparina tai apuohjaajana. Voi toimia itsenäisesti yhden tai useamman kehitysvammaisten omaohjaajana erilaisilla matkoilla, jolloin reissuohjaaja saa lisätietoja asiakkaista. Toiminnan alussa sovitaan aina selkeästi vapaaehtoisten ja ammattihenkilöstön työnjaosta. Reissarille voidaan tarvittaessa järjestää työnohjausta ja muuta koulutusta. Keikkoja tarjotaan sähköpostitse tai tekstiviestillä reissuohjaajiksi ilmoittautuneille. Osallistumisesta reissuille ei tule kuluja vapaaehtoiselle. Reissuohjaajat osallistuivat mm. yleisurheilukisoihin, biljardi- ja keilailukisoihin, konsertti- ja teatterireissuille, valtakunnallisiin kirkkopyhä-tapahtumiin sekä suosituille risteilyille. Vatukka-projektin loppuhuipennus oli Matka maailmalle eli Fuerteventuran Corralejoon 14.2. 21.2.2010. Maailmalle lähti 16 matkalaisen lisäksi viisi ohjaajaa, joista kolme oli reissuohjaajia. Kyseiset reissuohjaajat olivat Koulutuskeskus Tavastian lähihoitajaopiskelijoita, ja oppilaitos maksoi heidän matkansa kansainvälisyysrahoista. Erityisen ainutlaatuiseksi ja hienoksi tämän matkaprojektin tekee se, että myös reissuohjaajat osallistuivat varainhankintaan sekä yhteisiin matkainfoiltoihin matkalaisiin tutustuen. Matkalla maailmalle- projektissa kerättiin vuoden ajan varoja yhteiseen matkakassaan monenlaisella vapaaehtoistyöllä projektin koordinoimana. Reissuohjaajiksi vuonna 2006 oli ilmoittautunut kaikkiaan 30 henkilöä ja vuonna 2009 reissuohjaajana toimi 35 eri henkilöä. 16

Vapaaehtoiset ryhmänohjaajat Suunnittelevat ja toteuttavat virikkeellistä vapaa-ajan ohjelmaa asumisyksiköiden asukkaille tai muille räätälöidyille ryhmille. Toimintaa voi suunnitella oman osaamisen ja näkemysten pohjalta. Toimintaa voi myös suunnitella ryhmäläisten ja asumisyksiköiden työntekijöiden kanssa. Kokoontumistiloina voi olla asumisyksiköiden kerhohuoneet tai muut yhteiset tilat. Ryhmät voivat toimia myös asumisyksiköiden ulkopuolella. Ryhmänohjaajana voi toimia yksin, parin kanssa tai jopa ryhmänä. Tarvittaessa projektivastaava tai asumisyksiköiden työntekijät antavat ohjausta ja neuvontaa. Työnohjausta tarvittaessa. Ryhmän ohjaajille tarjotaan mahdollisuutta osallistua muiden järjestöjen ja Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämiin koulutuksiin. Projekti/yhdistys maksaa mahdolliset osallistumismaksut. Toiminnasta ei kuluja ryhmänohjaajille Vapaaehtoiset ryhmänohjaajat ovat lähinnä olleet järjestämässä tukiyhdistyksen kuukausittaisia diskoja. Hamk:n ohjaustoiminnan opiskelijaryhmät ovat innostuneet diskojen järjestämisestä vapaaehtoisena ryhmänohjaajana osana opintojaan. Myös kalastustapahtumiin on osallistunut opiskelijaryhmiä vapaaehtoisina ryhmänohjaajina. He ovat järjestäneet tapahtumaan liikunnallista oheisohjelmaa. Vapaaehtoisia ryhmänohjaajia toiminnassa oli vuonna 2006 kaikkiaan 13 henkilöä. Vuonna 2009 ryhmänohjaajia oli 35, jotka tekivät yhteensä 61 toimintakertaa. 17

Muutaman ensimmäisen vuoden ajan käytössä oli myös neljäs vapaaehtoistoiminnan muoto eli tukihenkilötoiminta. Tukihenkilön tehtävänä oli mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön omavalintainen osallistuminen kaikkeen siihen toimintaan mitä lähiympäristö tarjoaa. Toiminta määräytyi tuettavan tarpeiden, toiveiden ja tukihenkilön aikataulujen mukaan. Tukihenkilötoimintaan oli vaikea saada vapaaehtoisia, minkä vuoksi lähdettiin kehittämään Virikevilma-toimintaa Tampereen mallin pohjalta paikallisesti sopivaksi. Virikevilma-toiminta esitellään tarkemmin tuonnempana. Vatukan viimeisenä vuonna tartuttiin haasteeseen kehittää kehitysvammaisten nuorten omaa vapaaehtoistoimintaa esim. vertaiskaveritoimintana. Syksyllä 2009 järjestettiin yhteistyössä Kiipulan ammattiopiston Perttulan toimipaikan opiskelijoille Kaveri-kurssi, jossa käsiteltiin mm. kaveruuden pelisääntöjä. Muutama opiskelija haki itselleen kurssin jälkeen itselleen ystävää Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektin kautta, jossa yhdistetään kehitysvammainen ja vammaton nuori kaveripariksi. Kurssin jälkeen oli tarkoitus aloittaa yhteistyö ja vertaiskaveruuden käynnistäminen Kiipulan Perttulan opiskelijoiden sekä Kaurialan yläkoulun pienluokkalaisten välillä. Yhdistys ei kuitenkaan pysty olemaan mukana tässä yhteistyössä projektin loputtua. Vuonna 2006 vapaaehtoisten määrä oli n. 50 henkeä, seuraavana vuonna 2007 määrä kasvoi 80 henkeen. Edelleen jatkoprojektin aikana vuonna 2008 vapaaehtoisten määrä jatkoi kasvuaan samaan tahtiin, sillä tuolloin määrä oli 109 henkeä. Viimeisenä vuonna vapaaehtoisia oli 131 henkeä ja tammi-maaliskuun 2010 aikana ehti vapaaehtoisia olla vielä 33 henkeä. Lisäksi vuonna 2009 noin 95 vapaaehtoista henkilöä muista yhdistyksistä osallistui Vatukan tai yhdistyksen järjestämiin tai organisoimiin tapahtumiin ja toimintoihin: kalastustapahtumiin, lastentapahtumaan, Liikuntatreffeihin ja Kaverikoira-toimintaan. Vuonna 2009 vapaaehtoisten toimesta kertyi yhteensä 456 toimintakertaa. Talkoolaisten, reissuohjaajien ja ryhmänohjaajien lisäksi vapaaehtoisiksi lasketaan yhdistyksen hallituksessa, työvaliokunnassa sekä ohjausryhmässä toimineet henkilöt, jotka eivät ole toimineet tehtävässä työnsä puolesta. Tällaisia vapaaehtoisia on ollut vuonna 2009 13 henkilöä. Vuoden 2010 alkuvuoden aikana (tammikuu-maaliskuu) 33 vapaaehtoisen toimesta syntyi 71 toimintakertaa: 10 talkookeikkaa, 4 reissuohjaajaa, 35 ryhmänohjaajaa ja 22 muita vapaaehtoisia, kuten hallituksessa olleita. 3.3. VIRIKEVILMA-TOIMINNAN PAIKALLINEN MALLI Siellä missä on tukihenkilötoiminnalle tarvetta, on tarvetta myös Virikevilma ja ville-toiminnalle. Hämeenlinnan alueella toiminta vastaa juurikin pysyvän ja säännöllisen tukihenkilötoiminnan tarpeeseen. Vatukka-projektin aikana saatujen kokemusten mukaan vapaaehtoisia on erittäin vaikeaa saada säännölliseen tukihenkilötoimintaan tai vastaavaan toimintaan. Tukihenkilötoiminta vapaaehtoistyönä on tämän ajan opiskelijoiden mielestä liian sitovaa toimintaa. Keikkaluonteisuus on näkynyt kaikessa Vatukka-projektin vapaaehtoistoiminnassa niin kuin myös tukihenkilötoiminnassa. Kehitysvammakentällä ihmisten avustaminen ja tukeminen on kuitenkin useimmiten myös tulkitsemista ja siksi olisi tärkeää, että toiminnassa olisi pysyvyyttä ja että samat ihmiset olisivat toiminnassa pidempään. Tästä syystä Vatukka-projektissa lähdettiin 18

työstämään Virikevilma-toiminnan käynnistymistä Hämeenlinnassa Nääsville ry:n ja Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n mallin pohjalta. Virikevilmat ja -Villet pyrkivät lisäämään kehitysvammaisten henkilöiden omaa aktiivisuutta mm. opastamalla heitä asioimaan, liikkumaan ja harrastamaan itsenäisesti sekä mahdollistamalla heidän osallistuminen eri tapahtumiin. Samalla Virikevilmat ja -Villet mahdollistavat myös hengähdystauon omaishoidossa. Nimensä mukaisesti Virikevilma mahdollistaa erilaisia virikkeitä kehitysvammaisille henkilöille. Virikevilman ja henkilökohtaisen avustajan ero on siinä, että Virikevilma pyrkii luomaan virikkeitä asiakkailleen. Tavoitteellinen ja kuntouttava toiminta tapahtuu asiakkaan tarpeet huomioiden. Paikallisen Virikevilma-toimintamallin suunnittelu aloitettiin tekemällä Virikevilma-toiminnan tarpeesta kysely asiakkaille. Kyselyitä postitettiin lokakuussa 2008 yhteensä 110 kpl kaikille tukiyhdistyksen vammaisjäsenille. Vastauksia palautui kaikkiaan 58 kpl. Vastaajista 40 koki tarvitsevansa palvelua. Vastaajista 38 asui jossakin asumisyksikössä ja loput 21 asui yksin tai vanhempien tai muu lähisukulaisen kanssa. Virikevilmaa toivottiin avuksi mm. seuraavissa asioissa; keskusteluseuraksi, ulkoiluun, kotitöissä, ruoanlaitossa, lukemisessa, tietokoneen käytössä, apteekissa asioimisessa, teatterissa, elokuvissa, konserteissa, kun äiti ei ole enää auttamassa niin lukutaitoa vaativiin tehtäviin, keskustelu- ja kävelyseurana, ostoksilla, kirjastossa, kahvilassa, jääkiekkoa katsomassa, leipominen, sauvakävelyllä, kotona kommunikointia harjoitellen, valokuvien katselu, kauppareissut, kotona kaverina, parturireissuille, miesseuraa miehille, pienillä matkoilla esim. risteilyt, vaateostoksille. Vuonna 2009 tammikuussa aloitti Hämeenlinnan ensimmäinen Virikevilma. Vuoden aikana Virikevilmoja palkattiin yhteensä 6 ja Virikevillejä 1. Lisäksi yhdistyksen työntekijät toimivat tarvittaessa ns. vara-vilmoina. Vuoden 2009 aikana käyttötunteja kertyi hieman yli 246 h. Näistä tunneista on laskutettu asiakkaita 2 /h. Lisäksi Virikevilmat käyttivät aikaa asiakkaiden perustietojen keräämiseen sekä asiakkaaseen tutustumiseen esim. keskustelemalla asiakkaan sekä hänen lähihenkilöiden ja/tai asumisyksiköiden henkilökunnan kanssa. Tätä aikaa ei laskutettu asiakkailta, mutta on kuulunut Vilmojen työaikaan ja siitä maksettiin palkka. Asiakas on voinut käyttää Virikevilman palvelua max. 6 h/ kk. Suurimmalle osalle asiakkaista tämä määrä on ollut riittävää. Palvelua käyttäneitä asiakkaita oli 17, ja osasta heistä muodostui ns. vakioasiakkaita. 19

TOIMINNAN TAVOITTEENA ON Tarjota sosiaalista tukea erityisesti yksin/omaisten kanssa asuville henkilöille Lisätä osallisuutta ja valinnan vapautta Parantaa yksilöllisiä toimintaedellytyksiä Tukea aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen Laajentaa elämänpiiriä Pelkkä ajankulu ei riitä viriketoiminnan tavoitteeksi MITÄ VIRIKEVILMA TAI VIRIKEVILLE TEKEE? Virikevilma- Ja Ville ovat ensisijaisesti vapaa-ajan avustajia. Asiakkaalla ei tarvitse olla valmiina erityistä toimintasuunnitelmaa. Toimintaa ja tekemistä voidaan suunnitella yhdessä Vilman tai Villen kanssa. Vilma ja Ville auttavat etsimään harrastuksia ja tukevat niihin osallistumista. Vilma ja Ville lähtevät mukaan erilaisiin tapahtumiin, kuten elokuviin, konsertteihin, teatteriin, diskoon, uimaan jne. Vilman ja Villen kanssa voi harjoitella myös asiointia ja vaikkapa bussilla kulkemista. Vilma voi auttaa myös ystävyyssuhteiden hoitamisessa ja uusien ystävien löytämisessä. KENELLE TOIMINTA ON TARKOITETTU? Tällä hetkellä Virikevilman ja Villen palveluja voivat käyttää ne Hämeenlinnan tukiyhdistyksen jäsenet, jotka tarvitsevat tukea ja apua vapaa-aikana. Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti yksin tai omaisten kanssa asuville henkilöille, mutta haluamme tarjota palvelua myös asumisyksiköissä asuville henkilöille. Toivoisimme asumisyksiköiltä, että aina kun vain mahdollista niin tilaisitte pienryhmässä tapahtuvaa toimintaa asukkaille, joilla on samat intressit ja toiveet vapaa-ajan suhteen. Näin saamme tunnit riittämään paremmin ja jatkossakin pystymme tarjoamaan tätä palvelua kaikille tarvitseville. MEIDÄN VIRIKEVILMA-TOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Virikevilman tehtävänä ei ole toimia pelkästään ystävänä tai seuraneitinä vaan ensisijaisesti hän on tuki, kannustaja ja apu vapaa-ajalle. Hän on virikkeisen vapaa-ajan mahdollistaja, joka työskentelee kuntouttavalla ja ohjaavalla otteella. Lääkärissä käynnit ja esim. kotityöt kuten siivous tai muut vastaavat arjen askareet eivät kuulu Virikevilman tehtäviin. Virikevilmalle ei saa tulla toiminnasta kuluja. Hän ei siis maksa omia sisäänpääsymaksujaan eikä matkakulujaan. Jotkut vapaa-ajan palveluja tuottavista paikoista, kuten uimahalli tai elokuvateatteri Bio Rex päästää avustajan ilmaiseksi sisään. Jollei tilaisuuden järjestäjä päästä avustajia ilmaiseksi sisään, niin sisäänpääsymaksut jäävät asiakkaan maksettavaksi. Mikäli tiedät paikan, mihin avustaja ei pääse ilmaiseksi, niin otathan yhteyttä Johannaan puh. 045 7732 1233. Tarkoituksena on keskustella avustajien maksuttomasta sisäänpääsystä mahdollisimman monen paikallisen palveluntuottajan kanssa. Jos liput esim. teatteriin tai konserttiin pitää varata etukäteen, niin se on vanhempien tai muun lähihenkilön tehtävä. 20