GeCalc Peruskäyttöhje Vianva Systems Finland Oy Versi 2.1 3.9.2010
2(18) Sisällysluettel Sisällysluettel... 2 1. Nvapint GeCalc hjelmist... 3 2. Alitus... 4 2.1. Startup Windw... 4 2.2. Help timint ja avusteet... 5 3. Käyttöliittymän perustiminnt... 6 3.1. Kuvaelementtien minaisuuksien mukkaus... 7 3.2. Työtilan alustaminen krdinaattiruudukn avulla... 8 3.3. Tiednsiirt CAD hjelmista pikkileikkauskuvina... 8 3.4. Tulstus ja PDF tiedstn kirjitus... 9 4. Yleistä laskentamduuleista... 11 4.1. Yhteiset timinnt laskentamduuleissa... 12 4.2. Calculatin -valikk ja General -lehti... 13 4.3. View -valikk ja View -lehti... 13 5. Gemetrian käsittely painuma- ja stabiliteettimduuleissa... 15
3(18) 1. Nvapint GeCalc hjelmist Nvapint GeCalc hjelmistpaketti n työkalu geteknisiin laskentihin, ja tarkitettu suunnittelijan jkapäiväiseksi työkaluksi. Ohjelmist n mdulaarinen kstuen erillisistä laskentamduuleista, jtka timivat yhteisen käyttöliittymän alaisuudessa. Ohjelmist n suunniteltu helppkäyttöiseksi ja käyttöliittymän suunnittelussa n pyritty nudattamaan nykyaikaisen Windws-ympäristön standardeja. Nvapint GeCalc laskentamduulit timivat GeCad piirtalustan päällä. Piirtalusta tarjaa perustasn 2D-CAD hjelman minaisuudet laskentasvellusten käyttäjälle. Ohjelmista käytettäessä kukin laskentamduuli timii massa ikkunassaan ja käyttää piirtalustan minaisuuksia grafiikan näyttämisessä, mukkaamisessa, lähtötietjen käsittelyssä ja tulstuskuvien lunnissa sekä jälkikäsittelyssä. Painumalaskenta Painumalaskentamduulin ytimenä n Teknisellä Krkeakululla Espssa kehitetty ja hjelmitu SETTLE laskentamttri. Stabiliteetti Stabiliteettilaskentamduulin ytimenä n Hng Kngin ylipistssa kehitetty Slpe 2000 laskentamttri, jta n edelleen kehitetty sumalaisten erityistarpeiden mukaan. Tukiseinälaskenta Tukiseinälaskentamttrin laskentamalli n kehitetty Tampereen Teknillisessä ylipistssa. Laskentamttri n mallin phjalta tteutettu Vianva Systems Finland Oy:ssä. Paalu Paalulaskentamttrin laskentamalli n kehitetty Tampereen Teknillisessä ylipistssa. Laskentamttri n mallin phjalta tteutettu Vianva Systems Finland Oy:ssä.
4(18) 2. Alitus Seuraavissa kappaleissa käydään läpi hjelman käytön ensimmäiset askeleet, perustiminnallisuus ja erityisesti kaikille laskentamduuleille yhteiset asiat Ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä hjelma kysyy lisensiintitavan ja muut vaadittavat tiedt. Käyttöikeuksien ja lisenssin tilan vi tarkistaa valikktiminnlla Help->Abut hjelman llessa käynnissä. Ohjelman asennus ja lisensiintiin liittyvät timenpiteet n selstettu erillisessä asennushjeessa, jten niihin ei tässä puututa. Ohjelmaa käytettäessä n susiteltavaa luda jkaiselle prjektille ma kansi. Prjektin kansirakenne vidaan luda työasemalle tai tiedstpalvelimelle, jssa tiedstt vat myös muiden käytettävissä. GeCalc hjelma käyttää työkansina sitä kansita jsta aktiivinen työtiedst (kuvatiedst tai laskentamalli) n avattu tai talletettu. Ohjelma tallentaa esimerkiksi tekemänsä raprtit letusarvisesti työkansin. Ohjelman asennus lu Windws käynnistys valikkn Nvapint GeCalc 2 valikn. Käynnistysvalikn timinnt vat: GeCalc 2.1 Käynnistää laskentahjelman Open Calculatin Samples - Avaa kansin jssa vat mm. käyttöhjeessa käytetyt esimerkkilaskentatiedstt. Laskentahjelman vi käynnistää myös tuplaklikkaamalla laskentatiedsta. GeCalc Help... Apua-timint, jsta löytyvät mm. hjelman käyttöhjeet. 2.1. Startup Windw GeCalc Startup ikkuna tulee esille hjelman käynnistyessä. Ikkunasta löytyvät pikavalinnat useimmin käytettyihin timintihin, kuten laskentahjelmien käynnistämiseen ja aiempien laskentjen avaamiseen. Ikkunan saa sammutettua valitsemalla Clse ja autmaattikäynnistyksen saa estettyä pistamalla rasti khtasta Shw Windw n Startup.. Startup ikkunan tarkitus n helpttaa ja npeuttaa työn alittamista. Siihen n sijitettu tyypilliseen käyttöön liittyvät alitustiminnt klmeen timintryhmään: New Calculatin. Laskentamduulien käynnistys ja uuden laskennan alitus.
5(18) Recent Calculatins. Viimeksi käytetyt laskennat, listaan mahtuu neljä viimeisintä mdulia khden. Ensimmäistä kertaa käynnistettäessä listassa n Samples hakemiststa löytyvät käyttöhje-esimerkit. Laskennan vi käynnistää jk painamalla Open painikkeesta tai tuplaklikkaamalla listan riviä. Wrkspace Setup. Piirtalueen alustamiseen liittyvät timinnt: Open a Drawing File. Kuvatiedstn avaus. Setup Wrking Area. Krdinaattiruudukn piirt kuvaan. Wrkspace Optins. Piirtalustan värien, krdinaatistn ym. asetukset. Help. Avaa hjetiminnn. Kustakin laskentamduulista n hjelman mukana myös dkumentituja esimerkkilaskentja, jita seuraamalla pääsee hjelman käyttöideaan kiinni. Kun hjelman käynnistää ensimmäistä kertaa, näkyvät käyttöhje-esimerkit khdassa Recent Calculatin Files, jsta laskennat saa avattua kaksisklikkaamalla tiedstnimeä. 2.2. Help timint ja avusteet Help valiksta löytyy pdf -mutisina hjelman käyttöhjeet sekä mahdllisesti muita aputiedstja. Valikn sisältö päivittyy autmaattisesti Vianvan verkkpalvelusta ja tiedstnimen vasemmassa pulella näkyy merkintä, mikäli tiedstn uusi versi n päivittynyt verkkpalvelusta. Help -timinnn alta löytyy käyttöhje-esimerkkeihin liittyvä sumenkielinen dkumentaati. Kustakin laskentamduulista löytyy Help -timinnn kautta myös englanninkielinen teriadkumentti. Laskentamduulien käyttöä helpttamaan käytetään sumenkielisiä avusteita (tltip). Avuste aktivituu, kun hiiri viedään sen khteen yläpulelle jsta tieta halutaan. Avusteet vi myös kytkeä pis käytöstä valikktiminnlla Help > Shw Tltips. Ohjelman piirtämiin kuvaelementteihin n myös liitetty avustetekstit. Kuvaelementtien avusteet vi kytkeä pis käytöstä valikktiminnlla Help > Shw Drawing Tltips.
6(18) 3. Käyttöliittymän perustiminnt Piirtalustan valikt Calculatin valikk Työkalupaletit Kuva-alue Tilarivi Syöterivi Käyttöliittymän peruselementit yllä levan kuvan mukaisesti vat: Piirtalustan valikt. Piirtalustalla tarkitetaan kaikkea timinnallisuutta jka n Calculatin valikn ja sieltä käynnistyvien laskentamduulien ulkpulella. Piirtalustan valikt sisältävät seuraavan timinnallisuuden: File: Kuvatiedstjen avaus, tallennus ja tulstus Edit: Peruuta timinnt sekä Leikkaa/Liimaa timinnt View: Zmaus ja kuva-alueen asetukset Insert: Symblien, viitekuvien sekä bittikarttakuvien lisääminen kuvaan. Frmat: Timinnt tasjen, tekstityylien sekä pisteen esityksen hallintaan. Tls: Timinnt ruudun elementtien värien ja muiden asetusten hallintaan Draw: Kuvaelementtien piirttiminnt Mdify: Kuvaelementtien muutstiminnt. Calculatin - valikk. Tästä valiksta käynnistetään laskentamduulit. Lisäksi valiksta löytyy kaikkia laskentamduuleja kskevia erikistimintja. Help valikk. Täältä käynnistyy hjelman avustetimint sekä hjelmatiedt. Työkalupaletit. Työkalupaletissa levien pikakuvakkeiden avulla vidaan käynnistää timintja. Yksittäisiä työkalupaletteja vidaan vapaasti siirtää kuva-alueelle. Painamalla hiiren ikeaa näppäintä työkalupaletin vapaalla alueella saadaan ruudulle valikk jsta vidaan valita ruudussa näytettävät työkalupaletit. Sama timint löytyy valiksta khdasta View -> Tlbars. Työkalupaleteista letusarvisesti ruudulla vat esillä seuraavat:
7(18) GeCalc: Piirtalustan tärkeimmät GeCalc timinnt: Uusi kuva; Avaa kuva; Tallenna kuva; Tulsta kuva; Piirrä murtviiva; Piirrä teksti; Lisää symbli/kuva; Lisää rasteri; Aseta krdinaatit, Piirrä ruudukk Zm: Kuvaruudun zmaustiminnt Mdify: Kuvaelementtien muutstiminnt. Osnap: Tartunta-asetukset, aktiivinen tartunta-asetus näkyy painettuna. Layer: Aktiivisen tasn näyttö ja tastiminnt. Kuva-alue. Aktiivinen kuvatiedst näytetään kuva-alueella. Timinnlla File -> Open vi ruutuun avata esim. AutCAD hjelmalla tehdyn.dwg - tiedstn. Laskentamduulit päivittävät kuva-aluetta autmaattisesti llessaan aktiivisia. Hiiren ikean näppäimen painallus (Right-Click) kuva-alueella tu esiin tilanteesta riippuvan alivalikn. Painamalla CTRL ja 1 näppäintä yhtäaikaisesti saadaan näkyviin Prperties ruutu. Painamalla CTRL ja hiiren ikeaa näppäintä yhtaikaa avautuu Osnap Settings dialgi jlla vi asettaa halutun tartunta-asetus yhdistelmän aktiiviseksi. Tilarivi. Tilarivillä näkyvät kursrin (hiiren sittaman sijainnin) krdinaatit, sekä SNAP (Khdisteruudukk), GRID (Khdistepisteet), ORTHO (Surakulmainen siirtymä) ja OSNAP (Tartunta) timintjen tila- ja pikavalintanapit. Syöterivi. Syöterivi n nrmaalisti harmaana kuten kuvassa. Se muuttuu valkiseksi ja avautuu tilanteissa jissa hjelma vi ttaa vastaan kirjitettua syötettä, esim. krdinaatteja. 3.1. Kuvaelementtien minaisuuksien mukkaus Timint Mdify -> Prperties avaa ruudun ikeaan laitaan näytön jssa vi katsella tai mukata valitun elementin tai elementtiryhmän minaisuuksia. Timinnn saa avattua myös painamalla CRTL ja 1 näppäimiä yhtä aikaa tai hiiren ikean näppäimen alta käynnistyvästä valiksta. Mikäli mitään elementtiä ei le valittuna, ruudussa näkyvät aktiivisen kuvatiedstn minaisuudet.
8(18) Ominaisuuden nimi Ominaisuuden arv 3.2. Työtilan alustaminen krdinaattiruudukn avulla Timinnlla Calculatin -> Set Wrking Area saadaan piirtalustalle aikaan krdinaattiruudukk. Asetusten mukainen ruudukk piirretään timinnlla Draw ja sen vi pistaa timinnlla Remve. Krdinaattiruudukka vidaan käyttää apuna mm. pikkileikkausgemetrian digitinnissa. 3.3. Tiednsiirt CAD hjelmista pikkileikkauskuvina Piirtalustan timinnlla File->Open vidaan avata hjelman mat (vdf) tiedstt, sekä Autcad (dwg, dxf) tai Micrstatin (.dgn) kuvatiedstt, mikäli ns. cnverter hjelmist n asennettu (kats asennushje).
9(18) CAD hjelmasta tutaessa esimerkiksi pikkileikkauksen krdinaatit saattavat lla hyvin suuria. Laskentahjelmissa n rajituksia krdinaateille, jten saattaa lla tarpeen siirtää pikkileikkaus lähemmäs 0,0 pistettä. Kuvan krdinaatist vidaan asettaa halutunlaiseksi valikktiminnlla Calculatin->Set Crdinates. Timint pyytää käyttäjää sittamaan kuvasta pisteen ja antamaan sille krdinaatit. Kuvaelementit siirretään uuteen paikkaan. Tämä timint n kätevä erityisesti Nvapint pikkileikkauksia käsiteltäessä, kska ne n tyypillisesti lutu karttakrdinaatistn. Laskentamduulit edellyttävät että pikkileikkausgemetria tudaan hjelmaan murtviivina (Plyline), eikä viivina (Line). 3.4. Tulstus ja PDF tiedstn kirjitus Tulstustiminnt vat piirtalustan File valikssa. Valikssa n klme tulstustiminta: Printer Setup Windws tulstimen asetukset ja tulstimen valinta. Print Avaa tulstusasetusdialgin ja tulstaa kuvan tulstimelle Print timinnlla Exprt t PDF Avaa tulstusasetusdialgin ja tallentaa näkymän PDF tiedstn Save t file timinnlla.
10(18) Tulstusdialgin timinnt: Plt Margins: Tulstusmarginaalien määritys. Timinnlla Center t Paper marginaalit tasataan niin että kuva tulee paperin keskelle. Orientatin: Prtrait (pysty) tai Landscape (vaaka) suuntainen paperi Paper: Paperikn valinta Scale: Tulstusmittakaavan valinta. Valinnalla Scale t Fit tulstus skaalataan paperikka vastaavaksi. Display Optins: Tulstusvalinnat Black and White: Tulstetaan mustavalktulstuksena. Timinnlla Pen Assignment vidaan määrittää värien mukaan määrittyvät viivapaksuudet. As bitmap: Tulstus tapahtuu rasterimudssa, jllin erityisesti väritäytöt tulstuvat npeammin. Riskinä n kuitenkin tulstuslaadun heikkeneminen. Asetuksen vaikutusta kannattaa kkeilla malla tulstimella, js tulstuslaadun tai -npeuden kanssa n ngelmia. Myös materiaalien läpinäkyvien täyttöjen kytkeminen pis päältä saattaa auttaa. Print Area: Tulstusalue. Valinnalla Extends tulstetaan kk kuva-alue. Windw valinnalla tulstetaan Pick timinnlla valittu alue. Preview Optins: Esikatselun vaihtehdt, Partial timinnlla näytetään vain tulstusalue ja Full Preview timinnlla näytetään myös kaikki tulstettavat elementit. Suurien kuvien llessa kyseessä Partial timinnn käyttö n npeampaa. Update Preview: Timint päivittää esikatseluikkunan sisällön. Print / Save t file: Timinnt käynnistävät tulstuksen tulstimelle (Print kment) tai tiedstn (Exprt t PDF kment)
11(18) 4. Yleistä laskentamduuleista Laskentamduulit käynnistetään Calculatin valiksta. Kukin laskentamduuli timii itsenäisesti ja käyttää piirtalustaa sekä grafiikan tulkseen että grafiikan syöttöön. Laskentamduulit vat itsenäisiä svelluksia ja ne kstuvat timintlehdistä. Tarkitus n että timintlehdet (General, View, ) käydään läpi vasemmalta ikealle, perustietjen ja parametrien syötöstä laskentaan ja laskentatulsten arviintiin. Tyypillinen työvu laskentamduulia käytettäessä n seuraavanlainen: Painuma- ja stabiliteettimduuleissa gemetrialähtötietjen lunti tai haku, jk avaamalla piirustus (dwg, dgn..), jssa n valmis pikkileikkausgemetria. Maakerrsviivjen tulee lla murtviivja (Plyline). Alustamalla ruudukk pikkileikkausgemetrian digitintia varten ja digitimalla maakerrsviivat ja esim. phjavedenpinta kuvaan valikktiminnlla Draw->Plyline. Gemetriatietjen syöttö malliin Stabiliteetti ja painumalaskennassa pikkileikkausgemetriat annetaan hjelmalla valitsemalla kuvasta valmiit murtviivat (Plyline). Tukiseinähjelmassa gemetria annetaan numeerisesti. Parametrien syöttäminen laskentamalliin, Laskenta Syötetään materiaalitiedt Syötetään kurmat ja muut laskentaparametrit mille lehdilleen Laskentalehdelle syötetään laskentaan suraan liittyvät parametrit, kuten iterintikriteerit ja hakualueet ja valitaan Calculate Laskentatulsten arviinti Results, Graph ja Reprt lehdillä Parametrien muuttaminen halutun lpputulksen saamiseksi Lpullisten tulstusten ja raprttien generinti
12(18) Tulstuskuvien jälkikäsittely, talletus ja tulstus piirtalustan perustiminnilla 4.1. Yhteiset timinnt laskentamduuleissa Laskentamduuleissa n useita yhteisiä siita. Käytännössä tämä näkyy yhteisenä timinnallisuutena eri laskentamduuleiden timintalehdillä. Seuraavassa n kuvattu eräiden lehtien yhteistä timinnallisuutta. General lehti. Lehdellä annetaan laskennan perustiedt, yhteiset kaikille mduleille, sekä jitain laskentakhtaisia tietja. View lehti. Lehdellä määritellään piirtalustalla näytettävät elementit, värit ja viivapaksuudet. Gemetry lehti. Lehdellä määritellään maakerrkset, phjavedenpinnat ym. pikkileikkauksessa. Material lehti / Sil lehti. Lehdellä annetaan maakerrsten parametrit Calculate lehti. Lehdellä annetaan laskentaan suraan liittyvät parametrit ja käynnistetään laskenta. Results lehti. Lehdellä näytetään laskennan sellaisia tulksia jita vidaan esikatsella ja tarkastella ennen niiden tulstamista piirtalustan kuvaan. Graph lehti. Lehdellä näytetään laskennan tulksena syntyneet graafit. Graafin khdalla hiiren ikealla näppäimellä saa esille timintvalikn, jsta kuvaa vidaan esim. skaalata tai tulstaa suraan. Ruudun ylälaidassa levista iknivalikista vidaan graafi jk tallentaa levylle kuvatiedstksi, kpiida leikepöydälle tai siirtää piirtalustalle. Reprt lehti. Lehdellä näytetään laskennan tulksena syntyneet tekstiraprtit. Ruudun ylälaidan iknivalikn timinnilla tekstin vi jk tallentaa levytiedstksi tai kpida leikepöydälle.
13(18) 4.2. Calculatin -valikk ja General -lehti Calculatin valikk sisältää timinnt laskentatiedstjen avaamiseen ja talletukseen. Timintjen kuvaukset: New: Uuden laskennan alitus, tyhjentää nykyisen laskennan tiedt Open..: Aiemman laskentatiedstn avaus Save: Laskentatiedstn talletus samalla nimellä aiemman päälle Save As..: Laskentatiedstn talletus uudella nimellä Recent..: Laskentatiedstn avaus valitsemalla tiedst viimeksi käytettyjen tiedstjen listalta Clse: Sulkee laskentamduulin Laskennan tiedt (General) lehti n kaikissa laskentamduuleissa lähtökhdiltaan samanlainen. Dialgissa saattaa lla lisäksi laskentamduulikhtaisia asetuksia, kuten alla levassa kuvassa valinta Default Values. Dialgissa annetut laskennan tiedt tulstuvat kuvaan piirrettävään nimiöön mikäli View lehdellä khta Inf Table n valittuna. Valinnalla Mre.. saadaan esille laskennan lisätietdialgi, jhn vi tallentaa laskentaan liittyviä muistiinpanja. Mikäli dialgin Include Ntes t Inf Table -timint n valittuna, tulstuvat muistiinpant myös nimiöön. 4.3. View -valikk ja View -lehti Tulstusasetukset määrittävät laskennan lähtötietjen, gemetrian, tulsten, raamien ja nimiön ulkasun CAD alustalla. Tulstusasetukset tallentuvat laskentatiedstn, jten laskennan saa auki samannäköisenä myös tisessa työasemassa.
14(18) View -valikn timinnt: Set Frame Lcatin: Raamien vasemman alanurkan sijainnin asetus Aut Update: Kun timint n valittuna, päivittyvät View lehdellä tehdyt asetusten muutkset suraan kuvaan. Save as Default: View lehdellä avinna levien asetusten talletus henkilökhtaisiksi perusasetuksiksi. Set Wrking Area: Krdinaattiruudukn piirt kuvaan piirtalustaksi. View lehdellä vi asettaa kullekin kuvaan tulstettavalle elementille tulstusasun. Elementti tulstuu kuvaan, mikäli se n valittuna. Viivamaisille elementeille (kuten Sil Prfile) tulstusasuvaihtehdt vat: Viivatyyppi Viivan paksuus lukka Viivan väri Taulukkmaisille elementeille (kuten Material table) tulstusasuvaihtehdt vat: Taulukn viivatyyppi Taulukn tekstien tekstikk Taulukn väri Materiaalialueen väri määritellään Materiaalin minaisuuksissa Material lehdellä. Material elementeille tulstusasuvaihtehdt vat: Alueen täyttötapa Täytön läpinäkyvyysprsentti mikäli materiaalityypiksi n valittu Slid Nimiön minaisuudet määritellään Inf Table valinnassa. Tulstusvaihtehdt vat:
15(18) Nimiön tyyppi. Valinnat vat: Basic perusnimiö sekä saatavilla levat nimiöblkit. Oletusarvisesti hjelma hakee hjelmakansin alta samples kansista GC_inf_table_xxx nimisiä kuvatiedstja ja laittaa ne valintalistalle. Valinnalla Brwse vi levyltä hakea man nimiöblkkinsa. Mikäli käyttäjä haluaa tehdä man nimiöblkkinsa n seuraavat seikat humiitava: Nimiöblkissa n muistettava laittaa sijituspiste (insertin pint) nimiön ikeaan alakulmaan. Mikäli nimiöön halutaan tulstuvan autmaattisesti laskennan tietja, n sinne määritettävä attribuutteja seuraavasti: PROJECT (General > Prject Number) CALCULATIONNAME (General > Calculatin Name) CUSTOMER (General > Custmer) AUTHOR (General > Authr) DESCRIPTION (General > Descriptin) COMPANY (General > Cmpany) CALCULATIONNOTES (General > Mre.. > Calculatin Ntes). GEOCALCVERSION (hjelmaversi) CURDATE (päivämäärä muta dd.mm.yyyy) CURTIME (aika muta hh:mm) DRSCALE (mittakaava, View lehdellä) Nimiön skaalakerrin. Tällä valinnalla vi säätää nimiön kka. Nimiön väri Tulstusraamin minaisuudet määritellään Frame valinnalla. Raamin vasemman alakulman sijainnin vi asettaa timinnlla Lcatin. Tulstusvaihtehdt vat: Paperin kk. Valittavana vat A3 ja A4 standardimitat sekä User Defined valinta. Mikäli User Defined n valittuna, kysyy Lcatin timinta myös raamin ikean yläkulman sijainnin. Tulstusmittakaava Raamin väri. 5. Gemetrian käsittely painuma- ja stabiliteettimduuleissa Painuma- ja stabiliteettilaskentahjelmien pikkileikkausgemetrian käsittelyyn liittyvät timinnt löytyvät Gemetry -valiksta ja Gemetry välilehdeltä
16(18) Gemetria vidaan piirtää jk kknaan piirtalustan avulla tai vaihtehtisesti tisesta suunnitteluhjelmasta tutua kuvaa vidaan edelleen editida piirtalustan avulla. Kummassakin tapauksessa mallin uudet gemetriatiedt piirretään plyline piirttiminnan avulla. Gemetriaa vidaan mukata sen syöttämisen jälkeen. Mallia vidaan kaventaa, siihen vidaan lisätä yksittäisiä kerrksia sekä pistaa yksittäisiä kerrksia. Plyline viivan taitepisteet vidaan antaa hiiren avulla vapaasti, käyttää grid ja snap timintja, tai antaa tarkat krdinaatit numerina piirtalustan vasemmassa alakulmassa levaan syöttöruudukkn. Gemetrian lisääminen Kun tarvittava gemetria n saatu jk piirrettyä tai luettua kuvaan, luetaan gemetria kuvasta laskentamalliin Gemetry valikn Select Sil Layers Plyline timinnilla: Valinnalla Free Order viivat vidaan valita vapaassa järjestyksessä, js viivat eivät leikkaa tisiaan. Js kahdesta viivasta ei vi päätellä kumpi n tisen yläpulella, niin aikaisemmin sitettu tulkitaan yläpuliseksi. Viivja ei lyhennetä kummastakaan päästä, vaan kaikki jatkuvat yhtä kauas vasemmalle ja ikealle. Vajaata viivaa jatketaan vaakasurassa. Mikäli jatkettu viiva leikkaisi lemassa levaa viivaa, niin viiva seuraa lemassa levaa viivaa reunaan saakka. Valinnalla Frm Tp t Bttm viivat sitetaan ylhäältä alaspäin paktetussa järjestyksessä, jllin saadaan gemetria määritettyä vaikka viivat menisivätkin ristiin. Tässäkään vaihtehdssa viivja ei lyhennetä. Kaikkein pisin viiva tulee määrääväksi. Sen alapulella levat viivat siirtyvät tarvittaessa alaspäin ja yläpulella levat viivat väistävät yläpulelle. Viivja ei jatketa vaakasuraan vaan jatkt hakeutuu kulkemaan valmiin viivan pisteiden kautta. Vaikka hjelmaan n sisällytetty autmatisituja timintja, tulisi käyttäjän kuitenkin aina pyrkiä piirtämään mahdllisimman selkeä malli gemetriasta. Alkutilanteessa paras tapa mallin lunnissa lisi vapaa järjestys niiden viivjen khdalla, jtka eivät leikkaa tisiaan. Sitten mahdllisesti leikkaavat viivat lisätään yksittäisinä kerrksina. Maakerrsrajjen hella myös muut rajapinnat, kuten phjavedenpinta tai hukspaineen tasa-arvkäyrät syötetään vastaavalla tavalla, käyttäen mia valikktimintjaan. Mallin kaventaminen Mikäli laskentamallia n jatkettu tarpeettman leveälle alueelle, vidaan laskentamallin vasenta ja ikeaa rajaa leikata timinnlla Gemetry > Mdify Sil Layers > Left Brder / Right Brder. Timint pyytää käyttäjää sittamaan mallin uuden vasemman tai ikean rajan ja leikkaa kaikki maakerrkset ja muut elementit pis rajan ulkpulelta. Maakerrksen lisääminen
17(18) Gemetriaan vi myös lisätä yksittäin uusia maakerrsrajja. Uudet maakerrsrajat piirretään kuten muutkin kerrsrajat Plyline timinnn avulla. Maakerrksen lisäys tapahtuu Gemetry > Add Sil Layer.. timinnn avulla. Valinnalla Autmatic layer numbering, autmaattisessa lisäämisessä, uusi viiva ei saa leikata lemassa levia kerrksia. Uusi viiva jatkuu vasempaan reunaan segmentin suunnassa. Js uusi viiva leikkaa lemassa levaa kerrsviivaa, se seuraa viivaa. Vastaavasti timitaan ikeassa reunassa. Ohjelma tutkii mihin väliin viiva sijittuu. Lisätty viiva ei levennä mallia. Vajaata viivaa jatketaan sen viimeisen segmentin suunnassa. Js viiva törmää lemassa levaan kerrsrajaan, niin viiva seuraa rajaa reunaan saakka, eli yhtyy rajaan. Käyttäjä vi aina myös piirtää lisättävän kerrsrajan kknaan, js autmatiikka ei timi tivtulla tavalla. Valinnalla Define layer number vidaan, esimerkiksi stabilinnin tai jien mallintamista varten, lisätä maalajikerrs halutun kerrksen yläpulelle. Kerrksen valinta valintalistalta timinnlla Add n tp f Layer. Uusi kerrs vi leikata useampiakin alempia kerrksia. Lisätty viiva jatkuu reunihin saakka siten, että se väistää yläpulella levaa kerrsta ja alapulella levat kerrkset taas väistävät uutta kerrsta.. Maakerrksen pistaminen Timinnlla Gemetry > Remve Sil Layer vidaan pistaa yksittäinen maakerrs. Pistssa valitaan kerrs, jnka yläreunaviiva pistetaan. Ylimmäisen kerrksen pistaminen hentaa mallia. Muuten pistssa syntyy kahdesta kerrksesta yksi kerrs, jka perii minaisuudet alemmalta kerrkselta Vastapenkereen mallintaminen stabiliteettimduulissa Stabiliteettihjelmassa n erikseen timinnt vastapenkereen mallintamiseen.
18(18) Vastapenger määritetään timinnlla Gemetry > Define Bank > Add Left/Right Bank. Vastapenkereen taitepiste annetaan jk kuvasta hiiren avulla, tai syöttämällä sen krdinaatit. Avautuvassa syöttötaulukssa vi lisäksi antaa vastapenkereen kaltevuudet. Vastapenkereen materiaaliminaisuudet annetaan Material -välilehdellä. Vastapengertä vi editida stabiliteetin laskemisen jälkeen timinnlla Define Bank > Edit Last Bank, Vastapenkereitä vi antaa useampia, mutta editimaan pääsee aina vain viimeksi annettua.