KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Samankaltaiset tiedostot
KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )


TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

Avoimet luontohavainnot

Esim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4

SAS -kartat Taloustohtori -verkkopalveluissa

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Marjahavaintojen tallennus Marjahavainnot.fi järjestelmään

Tehtävät 1/11. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin)

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Riistalaskennat ja riistantutkimus

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2019

PAIKKATIEDON MAHDOLLISUUDET MAATILOJEN BIOENERGIAPOTENTIAALIN KARTOITUKSESSA JA KÄYTÖN EDISTÄMISESSÄ: CASE POHJOIS- POHJANMAA

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2017 TULOSPALVELUN OHJEET LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

Vesilinnut vuonna 2012

Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA ( , päivitetty )

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2018

11. laskuharjoituskierros, vko 15, ratkaisut

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Luontoselvityksen lisäosa

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Kokoelmakilpailu Lomakeohje, Laji.fi-sarja 1. Rekisteröityminen

Ruotsalon kyläasutuksen rakentamispaineselvitys

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista

Opettajan arviointinäkymä

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

E-luvun laskentaan tarvittava

Eläkettä saavien lasten Lesken ja entisen Lasten kerroin

VÄESTÖKARTTOJA PAIKKATIETOIKKUNASSA. Matias Järvinen 2019

Tampereen vetokoiraseura ry:n vuoden parhaat koirat

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

Ensihoitopalvelun valtakunnallinen palvelutasopäätösdata tammi-kesäkuu 2018

Liite 1 b. Oripään (14.) tarjousalueet kartalla

1. TILASTOLLINEN HAHMONTUNNISTUS

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

KUKSAOHJEITA SAVUILLE

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

Tilastomenetelmien lopputyö

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin

Liikenteen muutos Länsiväylällä (Kt51) Länsimetron valmistumisen myötä

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys - Öja ja Knivsund - - Vitsari -

Hannu mies LTK 180 Johanna nainen HuTK 168 Laura nainen LuTK 173 Jere mies NA 173 Riitta nainen LTK 164

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

Suomen Urheiluliitto Kilpailuvaliokunta. Kalevan kisat. SM-kisojen tulosrajat ulkoratakaudella Vahvistettu SUL:n kilpailuvaliokunnassa 25.2.

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA AINEISTO...

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

Transkriptio:

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 15.5.2013) 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (24 1.3%) 30-50 (20 1.1%) 20-29 (31 1.7%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (118 6.4%) 5-9 (87 4.7%) 3-4 (119 6.4%) 2 (350 18.9%) 1 (1065 57.6%) Kuva 1. Kasviatlas 2012: kattavasti tutkittujen neliökilometriruutujen lukumäärä neliöpeninkulmittain. Sulkeissa olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista niistä 1849 neliöpeninkulmasta, joilta on ainakin yksi kattava neliökilometriruuturuutu.

1000-1500 2 0.1% 500-999 187 4.8% 450-499 108 2.8% 400-449 168 4.4% 350-399 257 6.7% 300-349 299 7.8% 250-299 562 14.6% 200-249 742 19.2% 150-199 723 18.7% 100-149 445 11.5% 50-99 146 3.8% 1-49 143 3.7% X 0 77 2.0% Kuva 2. Kasviatlas 2012: 10 km x 10 km ruutujen lajimäärä. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista.

400-441 6 0.2% 350-399 15 0.4% 300-349 12 0.3% 250-299 15 0.4% 200-249 31 0.8% 150-199 127 3.3% 100-149 524 13.6% 75-99 360 9.3% 50-74 513 13.3% 25-49 943 24.4% 10-24 726 18.8% 5-9 231 6.0% 1-4 231 6.0% 0 179 4.6% Kuva 3. Kasviatlas 2012: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 20%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Esimerkki: 12 neliöpeninkulmalta (0,3% kaikista) puuttuu 350-399 sellaista lajia, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ao. ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu vähintään 20%. Jokainen laskennan perusteella näin yleinen laji on tavattu 179 neliöpeninkulmalta (rastilla merkityt ruudut).

100 92 2.4% 90-99 91 2.4% 80-89 33 0.9% 70-79 30 0.8% 60-69 68 1.8% 50-59 181 4.7% 40-49 328 8.5% 30-39 401 10.4% 20-29 529 13.7% 10-19 902 23.4% 5-9 555 14.4% 1-5 381 9.9%.2 -.99 89 2.3% 0 179 4.6% Kuva 4. Kasviatlas 2012: puuttuvien lajien osuus niistä kaikista niistä lajeista, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustassa laskettu ainakin 20%. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden prosentteina. Mitä korkeampi prosenttiluku, sen suurempi osuus frekvenssilaskennan perusteella yleisistä lajeista on ruudulta havaitsematta. Esimerkki: 91 neliöpeninkulmalta (2,4% kaikista) puuttuu 90-99% niistä lajeista, joiden esiintymistodennäköisyydeksi on laskettu ao. ruudun keskustan neliökilometrillä vähintään 20%.

300-306 8 0.2% 270-297 33 0.9% 240-269 148 3.8% 210-239 302 7.8% 180-209 697 18.1% 150-179 642 16.6% 120-149 1063 27.5% 90-120 777 20.1% 60-89 183 4.7% 47-59 8 0.2% Kuva 5. Kasviatlas 2012: neliöpeninkulmien keskikohdan neliökilometrin odotettu lajilukumäärä. Laskettu summaamalla kaikkien lajien frekvenssit yhteen. Luokkarajojen (rajat 30 lajin välein) perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden prosentteina.

219-305 194-218 181-193 160-180 147-159 138-146 128-137 113-127 100-112 47-99 Kuva 6. Kasviatlas 2012: neliöpeninkulmien keskikohdan neliökilometrin odotettu lajilukumäärä. Sama kuin kuva 5, mutta tässä symbolit valittu niin, että kussakin luokassa on likimain yhtä paljon ruutuja (tasainen frekvenssijakauma).

1000-1500 2 0.1% - 999 26 0.7% 600-699 59 1.5% 550-599 56 1.5% 500-549 79 2.0% 450-499 161 4.2% 400-449 270 7.0% 350-399 339 8.8% 300-349 556 14.4% 250-299 921 23.9% 200-249 815 21.1% 150-199 431 11.2% 111-149 144 3.7% Kuva 7. Kasviatlas 2012: Neliöpeninkulmalta tavattujen lajien ja sen keskustan neliökilometrille ennustettujen yleisten lajien (frekvenssi väh. 20%) yhteismäärä. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Esimerkki: 339 neliöpeninkulmaruudulla on tavattu tai ruudulla keskustan neliökilometrillä on laskennallisesti arvioitu yleiseksi 350-399 lajia. - Vertaa kuvaan 2, jossa vain todellisiin havaintoihin perustuvat neliöpeninkulmien lajiluvut.

100 495 12.8% 90-99 1600 41.5% 80-89 621 16.1% 70-79 360 9.3% 60-69 228 5.9% 50-59 162 4.2% 40-49 96 2.5% 30-39 46 1.2% 20-29 30 0.8% 10-19 28 0.7% 1-9 73 1.9% 0 120 3.1% Kuva 8. Sadan koko maassa yleisimmän lajin lukumäärä neliöpeninkulmittain. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Yleisimmillä lajeila tässä tarkoitetaan niitä, joista vuoden 2012 kartastossa on havainto useimmilta ruuduilla (2673-3580 ruudulta). Viisi yleisintä Juniperus communis (3580 ruutua), Vaccinium vitis-idaea (3577), Epilobium angustifolium (3567), Deschampsia flexuosa (3562) ja Vaccinium myrtillus (3551).

Havaintoja / Records 25000-57280 16 0.4% 10000-24999 92 2.4% 5000-9999 107 2.8% 2500-4999 250 6.5% 1000-2499 854 22.1% 500-999 982 25.4% 400-499 321 8.3% 300-399 389 10.1% 200-299 341 8.8% 100-199 251 6.5% 1-99 183 4.7% 0 73 1.9% Kuva 9. Kasviatlas 2012: havaintojen määrä neliöpeninkulmittain. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista. Esimerkki: 321 neliöpeninkulmalta (8,3 % kaikista ruuduista) on tietokantaan tallennettu 400-499 havaintoa.

600-947 20 0.5% 500-599 54 1.4% 450-499 48 1.2% 400-449 73 1.9% 350-399 131 3.4% 300-349 202 5.2% 250-299 355 9.2% 200-249 539 14.0% 150-199 779 20.2% 100-149 835 21.6% 50-99 383 9.9% 1-49 216 5.6% 0 216 5.8% Kuva 10. Kasviatlas 2012: 10 x 10 km:n ruutujen lajimäärä; havainnot vuosilta 1985-2012. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista. Vertaa kuvaan 2.

80-84 2 0.05% 70-79 2 0.05% 60-69 5 0.13% 50-59 10 0.26% 40-49 47 1.22% 30-39 69 1.79% 20-29 75 1.94% 15-19 69 1.79% 10-14 83 2.15% 5-9 23 6.19% 2-4 337 8.73% 1 245 6.35% Kuva 11. Kasviatlas 2012: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 90%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 2676 (69.3%) ruudulta on tieto kaikista tähän niistä kasveista, joiden frekvenssi ainakin 90%.

100-136 12 0.3% 90-99 3 0.1% 80-89 4 0.1% 70-79 7 0.2% 60-69 12 0.3% 50-59 75 1.9% 40-49 66 1.7% 30-39 74 1.9% 20-29 132 3.4% 10-19 280 7.3% 5-9 314 8.1% 2-4 348 9.0% 1 299 7.7% Kuva 12. Kasviatlas 2012: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 80%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 2233 (57.9%) ruudulta on tieto kaikista tähän niistä kasveista, joiden frekvenssi ainakin 80%.

200-246 15 0.4% 150-199 24 0.6% 120-149 21 0.5% 100-119 33 0.9% 80-99 117 3.0% 60-79 175 4.5% 50-59 130 3.4% 40-49 174 4.5% 30-39 221 5.7% 20-29 276 7.2% 10-19 431 11.2% 5-9 503 13.0% 1-4 949 24.6% Kuva 13. Kasviatlas 2012: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 50%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 790 (20.5%) ruudulta on tieto kaikista tähän niistä kasveista, joiden frekvenssi ainakin 50%.