nro 5/2011 SISÄLLYSLUETTELO KV 40 Kokouksen järjestäytyminen KV 41 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelle 2010 KV 42 Tilinpäätös vuodelta 2010 KV 43 Henkilöstötilinpäätös 2010 KV 44 Talouden tasapainotusohjelman seuranta KV 45 Valtuustoaloite koskien valtuutettujen sidonnaisuuksien ilmoittamista KV 46 Valtuustoaloite sähköisen kuntalaisaloitteen käyttöönottamiseksi KV 47 Valtuustoaloite koskien lausunnon antamista Ikääntyvä Lost 2018 ohjelmasta KV 48 Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestäminen kuntaliitosasiassa KV 49 Kunnan johtosääntöjen muuttaminen 1.8.2011 alkaen KV 50 n työjärjestyksen hyväksyminen KV 51 n kuntakeskuksen asemakaavamuutos (n sydän) KV 52 Maa-alueen myynti Asematie 7:n varrelta (Bollstadin kylä) KV 53 Pohjois-n osayleiskaavan muutos (Nybyn kylä)
Sivu 2 Nro 5/2011 Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu klo 18.30-20.10 Läsnä olevat jäsenet Calin Elisa, jäsen Dahlqvist Rabbe, puheenjohtaja Ekström Susanne, jäsen von Essen Kristian, jäsen Holm Karl, jäsen Kaisla Heikki, jäsen Kaisla Sirpa, varajäsen Karell Anders, jäsen Keränen Pekka, jäsen Kokkonen Yrjö, jäsen Kolehmainen Tuula. varajäsen Laakkonen Janne, jäsen Laaksonen Merja, jäsen Mildh Gustav, varajäsen Nordström Marcus, jäsen Oinonen Thea, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Penttinen Arto, jäsen Raivio Timo, jäsen Rehnberg Raija, jäsen Savinainen Tuula, jäsen Tuomi Tuulia, jäsen Westermarck Mikael, jäsen Varpio Arto, jäsen Muut läsnä olevat Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Sorvanto Jarkko, hallintopäällikkö Tassberg Marjut, talouspäällikkö Lindström Catharina, tekninen johtaja Nordman Tina, sivistystoimenjohtaja Janhunen Taina, KH:n jäsen Mentula Antti, arkkitehti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy, läsnä 51 Asiat 40-53 Allekirjoitukset Rabbe Dahlqvist puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä Susanne Ekström pöytäkirjantarkastaja Yrjö Kokkonen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 20.6.2011 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintopäällikkö
Sivu 3 KV 40 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Susanne Ekström ja Yrjö Kokkonen. totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Susanne Ekström ja Yrjö Kokkonen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 4 KV 41 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELLE 2010 TARKLTK 31.5.2011 4 Liite Arviointikertomus laaditaan, allekirjoitetaan ja luovutetaan kunnanvaltuustolle käsiteltäväksi. Arviointikertomus laadittiin, allekirjoitettiin ja luovutettiin kunnanvaltuustolle käsiteltäväksi. KV 41 Liite 1 Käsittely: Asia käsiteltiin asian 51 jälkeen. RKP:n ryhmä/nordström ehdotti, että valtuusto lähettää arviointikertomuksen kunnanhallitukselle käsiteltäväksi ja pyytää sitä huomioimaan siinä esitetyt toiminnan parannusehdotukset. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. yksimielisesti merkitsi arviointikertomuksen tiedoksi ja päätti lähettää arviointikertomuksen kunnanhallitukselle käsiteltäväksi ja pyytää sitä huomioimaan siinä esitetyt toiminnan parannusehdotukset. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 5 KH:183 /2011 KV 42 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 KH 28.3.2011 65 Liite 3 Maailmantalouden vauhdikkaan kasvun myötä Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Maailmantalouden kasvun painopiste on kehittyvissä Aasian maissa ja latinalaisessa Amerikassa. Euroopassa talouden kasvu kuitenkin jää hitaaksi lukuun ottamatta merkittävien kauppakumppaniemme Saksan ja Ruotsin taloutta, jotka kasvavat nyt voimakkaasti. Vienti kasvoi viime vuonna Suomessa hyvin, mutta suomalaiset ovat kuitenkin menettäneet markkinaosuuksiaan maailmalla. Talouskasvua on edesauttanut myös kotimaisen kaupan elpyminen. Myös kuntatalous on kehittynyt paremmin kuin mitä vielä vuoden 2010 keväällä ennakoitiin. Vaikka akuutti tilanne on kyetty hoitamaan, on edessä kuitenkin merkittävä julkisen talouden kestävyysvaje, joka johtuu ikäsidonnaisten menojen voimakkaasta kasvusta. Kestävyyttä on heikentänyt myös nopea ja voimakas talouden taantuma, jonka vauriot hoidettiin pääosin velkaantumalla. n kunnan kehitys jatkui viime vuonna edelleen myönteisenä. Työttömyysaste oli keskimääräistä alhaisempi. Vaikka koko Suomen työttömyysaste nousi TEM-työnvälitystilaston mukaan vuoden takaisesta 9,8 prosentista 10,0 prosenttiin, ssa työttömyysaste laski 4,6 prosenttiin, kun se vuonna 2009 oli 5,2 %. n väestönkasvu vuonna 2010 oli 1,08 % ja näin ollen kasvuvauhti oli koko 2000-luvun hitain. Kunta on kuitenkin ollut 18 Suomen nopeimmin kasvaneen kunnan joukossa jo vuodesta 1997. n väestön ikärakenne on hyvä: Vuonna 2010 alle 15-vuotiaita oli 22 %, 15 64 -vuotiaita 66 % ja yli 66 -vuotiaita 12 % väestöstä. Aktiiviväestön osuus tulee kuitenkin laskemaan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kymmenessä vuodessa 61 prosenttiin, vastaavasti yli 65 -vuotiaiden osuuden ennustetaan nousevan 17 prosenttiin alle 15 -vuotiaiden osuuden pysyessä ennallaan. Kasvu asettaa siis myös suuria haasteita uusien palvelujen rakentamiselle. Väestön kasvun myötä verotulot ja valtionosuudet kasvavat, mutta eivät kuitenkaan riittävästi. Investointien rahoittaminen ja toteuttaminen on edelleen kunnan talouden yksi keskeisimpiä haasteita. Koko maan verotulojen kehitys oli viime vuonna odotettua parempi, kuntien verotulot olivat 18,4 miljardia euroa vuonna 2010, kun aiemmin verotulokertymän arvioitiin olevan 16,8 miljardia euroa. Kuntien viime vuoden verotilitykset kasvoivat viime vuonna 1,6 miljardia euroa enemmän kuin Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 6 elokuussa 2009 valmistuneessa peruspalvelubudjettiarviossa oli ennakoitu. Kuntien verotulot paranivat viime vuonna paljolti siksi, että yli puolet kunnista korotti veroprosenttejaan. n verotulot vuonna 2010 olivat 23,5 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 1,4 miljoonaa euroa. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 91,1 %, kiinteistöveron 6,9 % ja yhteisöveron 1,9 %. n maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat 2,6 % vuonna 2009. Kunnissa keskimäärin kasvu oli 2,0 %. Hyvänä pysyneen ansiokehityksen ja työllisyystilanteen johdosta vuoden 2010 kunnallisvero ylitti budjetoidun 1,5 miljoona euroa kunnallisveron veroprosentin pysyessä 20,5:ssä. Valtionosuuksien kasvu ssa edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,8 miljoonaa euroa. Kunnan vuoden 2010 tulos muodostui verotulojen kasvun johdosta hyväksi, vaikka muutetun talousarvion toimintamenot ylittyvätkin 0,53 milj. eurolla. Vastaavasti toimintatuotot ylittyivät 0,16 milj. eurolla ja toimintakate oli näin ollen 0,4 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi. Vuosikatteeksi, joka muutetussa talousarviossa arvioitiin olevan 1 milj. euroa, muodostui 2,2 milj. euroa. Talouden tasapainon vähimmäisvaatimus, jonka mukaan vuosikatteen tulee olla poistojen suuruinen, toteutui. Poistot olivat 1,2 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi poistoista 183,62 %. Kunnan tulorahoituksen tulkitaan olevan riittävä, kun vuosikate suhteessa poistoihin on vähintään 100 %. Tällöin vuosikatteella saadaan korvattua kulumisesta aiheutuneet menetykset. Tilikauden tulos on 993 118,98 euroa ylijäämäinen. Tilinpäätöksen ylijäämä pienentää kumulatiivisen alijäämän 1 943 059 eurosta 949 940 euroon. Vuoden 2010 nettoinvestointimenot olivat 1,2 milj. euroa, joten vuosikate oli riittävä näiden investointien rahoitukseen. Kunnan lainamäärä on yhteensä 16,8 milj. euroa ja asukasta kohden laskettuna 2 760 euroa. Vuonna 2009 asukaskohtainen lainamäärä oli 3.324 euroa. Lainamäärän pienentyminen johtuu osaksi investointien matalasta toteutumisasteesta. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei ole nostettu ja lyhytaikaisia lainoja on maksettu pois investointien toteutumisten siirtymisestä säästyneillä varoilla. n kunnan tilinpäätös vuodelta 2010 on oheisena erillisenä liitteenä. Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n perusteella tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 7 1. allekirjoittaa vuoden 2010 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä 998 118,98 euroa siirretään taseen omaan pääomaan kattamaan aiemmilta tilikausilta kertynyttä alijäämää ja 3. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Käsittely: Esittelijä muutti kohdan 2 kuulumaan seuraavasti: 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä 993 118,98 euroa siirretään taseen omaan pääomaan kattamaan aiemmilta tilikausilta kertynyttä alijäämää ja Esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti: 4. oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään vuoden 2010 tilinpäätökseen teknisiä korjauksia. Kunnanhallitus päätti 1. allekirjoittaa vuoden 2010 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä 993 118,98 euroa siirretään taseen omaan pääomaan kattamaan aiemmilta tilikausilta kertynyttä alijäämää ja 3. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. 4. oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään vuoden 2010 tilinpäätökseen teknisiä korjauksia. TARKLTK 31.5.2011 5 Liite Kuntalain 75 mukaan tilintarkastaja antaa valtuustolle tarkastuskertomuksen jossa annetaan selostus tarkastuksen tuloksesta. Kertomuksessa todetaan voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja voidaan tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Kertomuksessa todetuista muistutuksista tarkastuslautakunta pyytää selvityksen tilivelvollisilta ja hallitukselta. Valtuusto päättää niistä toimenpiteistä joihin muistutus antaa aihetta. Ehdotus: Tarkastuslautakunta saattaa tilitarkastuskertomuksen tiedoksi kunnanvaltuustolle sekä ottaa kantaa siihen voidaanko: a) vuoden 2010 tillinpäätös hyväksyä ja voidaanko b) vastuuvapaus myöntää kunnan hallintoa hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1.-31.12.2010. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 8 Tarkastuslautakunta saattaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi kunnanvaltuustolle sekä ehdottaa että: a) vuoden 2010 tilinpäätös hyväksytään b) vastuuvapaus myönnetään kunnan hallintoa hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1.- 31.12.2010. KV 42 Liite 2 a+b yksimielisesti merkitsi tilintarkastuskertomuksen tiedoksi ja päätti a) hyväksyä vuoden 2010 tilinpäätöksen b) myöntää vastuuvapauden kunnan hallintoa hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1.-31.12.2010. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 9 KH:216 /2011 KV 43 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 KH 2.5.2011 78 Liite 2 Henkilöstötilinpäätös on henkilöstövoimavaroista saadun tilastotiedon pohjalta tehty raportti, joka sisältää henkilöstöön liittyvää keskeisintä tietoa ja tunnuslukuja. n kunnassa on laadittu ensimmäinen henkilöstötilinpäätös vuonna 2007. Vuosien 2008 ja 2009 henkilöstötilinpäätökset laadittiin vuoden 2007 henkilöstötilinpäätöksen viitoittamalla sisällöllisellä linjalla käyttökelpoisen vertailutiedon saamiseksi. Kunnan ensimmäinen henkilöstötilinpäätös ei täytä kaikilta osin kuntaliiton nykyisiä suosituksia, mutta antaa kuitenkin kohtalaisen kuvan tärkeimmistä henkilöstöasioista. Vuoden 2009 henkilöstötilinpäätöksen osalta sisältöä jossain määrin laajennettiin ja vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksen osalta pyrkimyksenä on ollut edelleen saattaa henkilöstötilinpäätös vastaamaan yhä paremmin kuntaliiton suosituksia. Henkilöstöraportoinnissa esitellään sellaisia henkilöstöä kuvaavia tietoja, joita kunnan normaalissa toiminnassa syntyy henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan sekä työterveydenhuollon tietojärjestelmistä. Henkilöstötilinpäätökseen sisältyvien tietojen kerääminen n kunnan henkilöstöstä on edelleen hyvin pitkälti manuaalinen prosessi, vaikka pääasiallisesti palkanlaskentakäytössä olevaa henkilöstötietojärjestelmää on vuoden 2010 osalta hyödynnetty entistä tehokkaammin sen luomien mahdollisuuksien puitteissa. Ehdotus: Käsittely: KV 43 Liite 3 Kunnanhallitus 1. hyväksyy liitteen mukaisen n kunnan henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2010 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2010 tiedoksi ja 3. lähettää henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2010 tarkastuslautakunnalle tiedoksi sekä 4. oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään henkilöstötilinpäätökseen 2010 teknisiä korjauksia. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 10 merkitsi yksimielisesti henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2010 tiedoksi. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 11 KV 44 KH 30.5.2011 96 TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMAN SEURANTA on kokouksessaan 12.4.2010 hyväksynyt n kunnalle talouden tasapainotusohjelman. Hyväksyessään tasapainotusohjelman kunnanvaltuusto päätti samalla, että kunnanvaltuustolle raportoidaan tasapainotusohjelman toteutumisesta jokaisessa kunnanvaltuuston kokouksessa. on 11.4.2011 26 lisäksi päättänyt todeta talouden tasapainotusohjelman toimenpiteistä osan loppuun suoritetuiksi ja osan toimenpiteistä poistettavaksi tai toteutusajankohdan siirrettäväksi. Talouden tasapainotusohjelman toteuttamisesta raportoidaan laajemmin 30.4., 31.8. ja 31.12. tilanteiden mukaan. Oheismateriaalina on raportti tilanteesta 30.4.2011. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus 1. merkitsee seurannan tiedoksi ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee seurannan tiedoksi sekä 3. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että toimenpiteen 38 toteutus siirretään vuodelle 2012. Asia käsiteltiin asian 113 jälkeen. Kunnanhallitus 1. merkitsi seurannan tiedoksi ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee seurannan tiedoksi sekä 3. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että toimenpiteen 38 toteutus siirretään vuodelle 2012. KV 44 yksimielisesti 1. merkitsi seurannan tiedoksi sekä 2. päätti siirtää toimenpiteen 38 toteutuksen vuodelle 2012. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 12 KH:101 /2011 KV 45 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN VALTUUTETTUJEN SIDONNAISUUKSIEN ILMOITTAMISTA KH 30.5.2011 100 Valtuutetut Laakkonen, Paasikivi, Kaisla, Penttinen, Pesonen, Rahkola- Toivanen, Westermarck ja Vierinen ovat 28.2.2011 jättäneet ja allekirjoittaneet valtuustoaloitteen, joka koskee kunnanvaltuutettujen ilmoitusta sellaisista sidonnaisuuksistaan, jotka voivat vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Valtuustoaloitteen mukaan kuntalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon on ollut valtakunnallisesti laskeva. Siksi valtuustoaloitteen allekirjoittaneet valtuutetut pitävät tärkeänä, että valtuutetut antaisivat tarkan selonteon omista toimistaan, jotka voivat olla ristiriidassa tai mahdollisesti voivat vaikuttaa siihen, että kuntalaisten luottamus kunnallispolitiikkaan kasvaisi. Edelleen valtuustoaloitteen mukaan, mikäli kunta on osallisena asiassa, esimerkiksi kaavoitusmonopolin kautta, on tärkeää tietää, ettei jokin kunnanvaltuutettu ole osallisena päättämässä kaavoituksesta. Valtuustoaloite kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Kuntalain nykytila Kuntalaissa ei ole yleisiä määräyksiä kunnan luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien ilmoittamisesta, keräämisestä tai julkaisemisesta. Vaalikelpoisuuden rajoitukset on kirjattu nykyisen kuntalain 33 :ään (Yleinen vaalikelpoisuus), 34 :ään (Vaalikelpoisuus valtuustoon), 35 :ään (Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen) ja 36 :ään (Vaalikelpoisuus muihin toimielimiin). Valtuutetun esteellisyydestä säädetään kuntalain 52 :ssä. Kuntalain 34 :n mukaan: Vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 13 3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; eikä 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Edelleen kuntalain 52 :n mukaan: Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27 30 :ssä säädetään. Hallintolain 28 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä taikka viranhaltijaa tai työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen. Hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 :n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Vuoden 1995 kuntalakia valmisteltaessa lakiin kirjattujen vaalikelpoisuusja esteellisyyssäännösten katsottiin turvaavan riittävästi kunnallisen päätöksenteon objektiivisuuden. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 14 Käytännössä mahdollisten sidonnaisuuksien selvittäminen nykyisen kuntalain nojalla on mahdollista vain silloin, kun valtuusto tai muu toimielimen yksittäistapauksessa pyytää luottamushenkilöä (tai sellaiseksi pyrkivää) esittämään selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä luottamushenkilön vaalikelpoisuuteen tai esteellisyyteen liittyen. Vaalirahoituslaki (uudistettuna voimaan 1.10.2010) Vaalirajoituslaissa on säännökset ehdokkaan vaalirahoituksesta ja sen ilmoittamisesta eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Lain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Kunnallisvaaleja koskevat vaalirahoitustiedot tiedot viedään internetiin ja pidetään siellä saatavilla viiden vuoden ajan (12 ). Hyvää hallintoa koskevat suositukset Toistaiseksi ainoat kunnallishallinnon yleiset eettiset periaatteet, Hyvä kunnallinen hallintotapa, on laadittu vuonna 1992, kolme vuotta ennen nykyisen kuntalain voimaantuloa. Periaatteita laadittaessa sidonnaisuuskysymys oli esillä. Yhtenä suosituksena oli, että henkilön tulee esittää sidonnaisuutensa sille puolueelle tai ryhmälle, joka häntä esittää luottamustoimeen. Kuntalain uudistaminen Kuntalain kokonaisuudistaminen on käynnistynyt. Luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien ilmoittamiseen tullaan ottamaan kantaa valtakunnallisesti myös uuden kuntalain valmistelun yhteydessä. Valtuutettujen sidonnaisuustietojen kerääminen Voimassa oleva lainsäädäntö ei vaadi luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien ilmoittamista. Näin ollen niiden kerääminen ja ilmoittaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen. Vaikka sidonnaisuuksien ilmoittamista voidaan lähtökohtaisesti pitää avoimuuden lisäämisen näkökulmasta perusteltuna, sidonnaisuuksien ilmoittamisessa eräs ongelmakohta on kuitenkin siinä, missä määrin luottamustehtävään valitun tulisi avata esimerkiksi julkista ja yksityistä talouselämäänsä muiden nähtäväksi. Ilmoitettavien sidonnaisuuksien määrittely olisi vaikeaa Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 15 ja aiheuttaisi sen, että ilmoitukset olisivat todennäköisesti sisällöltään hyvin eri tasoisia ja laatuisia. Valtuutettujen sidonnaisuuksia voitaisiin käytännössä tiedustella sidonnaisuuskyselyllä. Sidonnaisuuskyselyn toteuttaminen tuo kunnan hallinnolle lisätyötä. Erityisesti sidonnaisuuksia koskevista päivityksistä huolehtiminen voi olla vaikea toteuttaa kattavasti ja ajantasaisesti. Joka tapauksessa lähtökohtana pitäisi olla se, että valtuutetut itse oma-aloitteisesti ilmoittaisivat sidonnaisuutensa valtuustokauden alussa ja sidonnaisuuksien mahdollisesti muuttuessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että mikäli valtuutetut haluavat itse sidonnaisuustietojaan julkistaa, on se tarkoituksenmukaisinta toteuttaa poliittisten paikallisyhdistysten toimesta. Tällöin valtuutetut itse tai ko. yhdistykset voivat samalla päättää myös sen, millä tarkkuustasolla, mitä sidonnaisuustietoja, miten ryhmitellen ja keistä valtuutetuista ja mahdollisesti varavaltuutetuista tietoja julkistetaan. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena kahdeksan valtuutetun 28.2.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen kunnanvaltuutettujen sidonnaisuuksien ilmoittamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin. KV 45 merkitsi selostusosan tiedoksi vastauksena kahdeksan valtuutetun 28.2.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen kunnanvaltuutettujen sidonnaisuuksien ilmoittamisesta sekä totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 16 KH:49 /2011 KV 46 KH 30.5.2011 101 VALTUUSTOALOITE SÄHKÖISEN KUNTALAISALOITTEEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI Valtuutettu Elisa Calin on 31.1.2011 jättänyt ja allekirjoittanut valtuustoaloitteen, joka koskee sähköisen kuntalaisaloitteen käyttöönottamista. Valtuustoaloitteen mukaan sähköinen kuntalaisaloite lisäisi hallinnon läpinäkyvyyttä, helpottaisi ja innostaisi kuntalaisia jättämään aloitteita tärkeiksi kokemistaan asioista. Koska kuntalaisaloite on julkinen toimenpide, olisi tärkeää, että kunnan sivuilla näkyisi aloite kokonaisuudessaan kaikille kuntalaisille, samoin aloitteen käsittelyaikataulu tehtyine toimenpiteineen. Valtuustoaloite kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Kunnan asukkaan aloiteoikeudesta säädetään kuntalain 28 :ssä. Kuntalain mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Aloite on käsiteltävä aloitteessa tarkoitetun asian vaatimassa järjestyksessä. Aloite on ohjattava sen viranomaisen käsiteltäväksi, jolle se kunnassa kuuluu. Käsittelijänä ei siis läheskään aina ole valtuusto, vaan todennäköisemmin esimerkiksi kunnanhallitus, lautakunta tai jokin muu kunnan viranomainen. Aloitteen tekijälle on aina ilmoitettava toimenpiteistä, joihin aloitteen johdosta ryhdytään tai on ryhdytty. Hyvä hallintotapa edellyttää, että ilmoitus tehdään ilman aiheetonta viivytystä, vaikka laissa ei varsinaista määräaikaa säädetäkään. Ilmoituksen tekeminen ei edellytä, että aloite on loppuun käsitelty, vaan tekijälle tulee ilmoittaa esimerkiksi aloitteen arvioitu käsittelyaika ja mikä viranomainen kunnassa aloitetta käsittelee. Aloitteesta on erotettava hakemus, jonka asukas tekee asianosaisena omassa asiassaan. Esimerkiksi lupaa tai etuutta koskevat hakemukset käsitellään hakemuksen vaatimassa järjestyksessä. Useat kunnat tarjoavat kotisivuillaan mahdollisuutta sähköisen kuntalaisaloitteen jättämiselle. Kunnissa melko yleisesti käytössä olevan aloitepalvelun luominen ei teknisesti ole vaikea toteuttaa. Kaiken kaikkiaan sähköisen kuntalaisaloitteen käyttöönottamisen voidaan katsoa lisäävän kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja helpottavan kuntalaisaloitteen jättämistä. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 17 Käytännössä sähköinen kuntalaisaloite ohjataan kunnan kirjaamoon, josta se diaariin viennin jälkeen siirretään oikealla viranomaiselle valmisteltavaksi. Saapuneista kuntalaisaloitteista ja arvioiduista käsittelyajoista sekä kuntalaisaloitteen johdosta tehdyistä toimenpiteistä voidaan pitää kunnan kotisivuilla luetteloa. Luetteloa voidaan myös päivittää säännöllisesti, esimerkiksi kolme kertaa vuodessa. Kunnan on valvottava kotisivuillaan olevan ja julkaistavan materiaalin sisältöä. Kuntalaisaloitteiden julkaiseminen kunnan kotisivuilla edellyttää, että ennen aloitteen julkaisemista sen sisältö käydään läpi. Kuntalaisaloitteet eivät siis voi automaattisesti ohjautua kunnan kotisivuille. Sähköisen kuntalaisaloitteen käyttöönotto, esimerkiksi yllä esitetyssä muodossa, aiheuttaa hallinnollista lisätyötä. Lisäksi sähköisen kuntalaisaloitteen käyttöönoton voidaan ennakoida lisäävän kuntalaisaloitteiden määrää. Tehtävien lisäämiseen, erityisesti nykyiset vähäiset hallinnolliset resurssit huomioon ottaen, tuleekin jatkossa suhtautua pidättyvästi. Yhteenvetona voidaan todeta, että sähköinen kuntalaisaloite voidaan toteuttaa syksyn 2011 aikana siten, että käyttöönotto tapahtuisi viimeistään 1.1.2012. Kustannuksiksi arvioidaan korkeintaan 1000 euroa. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena yhden valtuutetun 31.1.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen sähköisen kuntalaisaloitteen käyttöönottamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin. KV 46 merkitsi selostusosan tiedoksi vastauksena yhden valtuutetun 31.1.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen sähköisen kuntalaisaloitteen käyttöönottamisesta sekä totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 18 KH:289 /2011 KV 47 KH 30.5.2011 102 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN LAUSUNNON ANTAMISTA IKÄÄNTYVÄ LOST 2018 OHJELMASTA Varavaltuutetut Lehtinen ja Sarviaho ovat 16.5.2011 jättäneet ja allekirjoittaneet aloitteen, joka koskee lausunnon antamista Ikääntyvä Lost 2018 ohjelmasta. Lohjan kaupunginvaltuusto on 11.11.2009 hyväksyessään vuoden 2010 talousarvion edellyttänyt ikääntymispoliittisen ohjelman laatimista. Lohjan sosiaali- ja terveyslautakunnan asettama projekti- ja ohjausryhmä valmisteli ohjelmaa maalis-marraskuun 2010 välisenä aikana. Kunnanhallitus on 19.4.2010 päättänyt nimetä Ove Grundströmin (henkilökohtainen varajäsen Thea Oinonen) LOST -alueen ikääntymispoliittisen ohjelman ohjausryhmään. Lisäksi ohjelman valmistelun aikana on järjestetty kaksi seminaaria. Seminaarikutsu on toimitettu mm. perusturvalautakunnan jäsenille. Ikääntyvä Lost 2018 ohjelma on hyväksytty Lohjan kaupunginvaltuustossa 9.2.2011, Karjalohjan kunnanvaltuustossa 14.3.2011 ja n kunnanvaltuustossa 16.5.2011. Inkoon kunnassa käsittely on vielä kesken. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena 16.5.2011 jätettyyn valtuustoaloitteeseen lausunnon antamisesta Ikääntyvä Lost 2018 ohjelmasta ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin. KV 47 merkitsi selostusosan tiedoksi vastauksena 16.5.2011 jätettyyn valtuustoaloitteeseen lausunnon antamisesta Ikääntyvä Lost 2018 ohjelmasta ja totesi valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 19 KH:300 /2010 KV 48 KH 30.5.2011 106 NEUVOA-ANTAVAN KANSANÄÄNESTYKSEN JÄRJESTÄMINEN KUNTALIITOSASIASSA on 11.10.2010 87 päättänyt äänestyksen jälkeen aloittaa kuntaliitosneuvottelujen sopimus- ja selvitysvaiheen Lohjan kaupungin kanssa. Nummi-Pusulan kunnanvaltuusto on 8.11.2010 tehnyt päätöksen kuntaliitosneuvottelujen aloittamisesta. Lohjan kaupunginvaltuusto on päättänyt asiasta 8.12.2010. Karjalohjan kunta on jo aiemmin päättänyt kuntaliitoksesta Lohjan kaupungin kanssa Kuntalain 30 :n mukaisesti valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys. Kansanäänestys on neuvoa-antava. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin sen osa-aluetta koskevana. Kunnan äänestysalueena on tällöin yksi tai useampi vaalilaissa tarkoitettu äänestysalue. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. on 31.1.2011 14 tehnyt periaatepäätöksen siitä, että n kunnassa järjestetään kansanäänestys kuntaliitosasiassa. Menettelystä neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä säädetyn lain mukaisesti kunnanvaltuuston on päätettävä kansanäänestyksen toimittamisesta viimeistään 60. päivänä ennen äänestyspäivää. Päättäessään kansanäänestyksen toimittamisesta kunnanvaltuuston on samalla päätettävä äänestyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Vaihtoehdot voivat sisältyä samaan äänestyslippuun tai kutakin vaihtoehtoa varten voi olla oma äänestyslippu. Äänestäjällä tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista. n on päätöksessään määrättävä äänestyslippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuoto. Menettelystä kunnallisessa neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä säädetyn lain mukaisesti kansanäänestykseen tulee voida osallistua myös kirjeitse. Keskusvaalilautakunnan on postitettava kirjeäänestykseen tarvittavat asiakirjat äänioikeutetuille viimeistään 19. päivänä ennen äänestyspäivää. Valtiollisissa vaaleissa käytössä olevaa ennakkoäänestystä ei tarvitse järjestää neuvoa-antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä. Kunta vastaa kansanäänestyksen kuluista. Kansanäänestyksestä aiheutuvia kuluja varten on varattu vuoden 2011 talousarvioon määrärahat. Kunnan on painatettava äänestysliput, vaalikuoret ja muu materiaali sekä postitettava Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 20 kirjeäänestysasiakirjat äänioikeutetuille. Kansanäänestys on tarkoituksenmukaista järjestää samana päivinä kaikissa liitosneuvotteluihin osallistuvissa kunnissa, joissa siitä on päätetty. Kansanäänestyspäiväksi on suunniteltu sunnuntaita 25.9.2011. Lohjan kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Lohjalla ei järjestetä kansanäänestystä. Nummi- Pusulan kunnanvaltuusto on päättänyt, että Nummi- Pusulassa järjestetään kansanäänestys 25.9.2011 kello 9-20. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen kuntaliitoksesta sunnuntaina 25.9.2011 kello 9-20. Kirjeäänestys järjestetään siten, että äänestysasiakirjat postitetaan äänioikeutetuille viimeistään 5.9.2011. Äänestäjien lähettämien kirjeäänestysten lähetekuorten on saavuttava keskusvaalilautakunnalle viimeistään perjantaina 23.9.2011 ennen kello 19. 2. että neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä esitettävä kysymys on seuraava: n kunta, Lohjan kaupunki ja Nummi-Pusulan kunta ovat valmistelleet kuntaliitosta siten, että liitos tapahtuisi 1.1.2013. Miten suhtaudutte valmisteltuun kuntaliitokseen? " 3. äänestysvaihtoehtojen olevan - kyllä, kannatan kuntaliitosta - ei, en kannata kuntaliitosta - en ota kantaa 4. äänestysvaihtoehtojen olevan samassa taitettavassa valkoisessa äänestyslipussa, jolloin äänestyslippujen lukumäärä on yksi (1). 5. että neuvoa-antavan kansanäänestyksen osalta noudatetaan samaa äänestysaluejakoa kuin eduskuntavaaleissa 2011. Aleksis Kiven koulu on neuvoa-antavaa kansanäänestystä koskien kaikkien kunnan äänestysalueiden yhteinen äänestyspaikka. 6. että äänestyslippujen lukumäärä neuvoa-antavaa kansanäänestystä koskien on 10 000 kappaletta. Käsittely: Nordström Martinin kannattamana ehdotti, että neuvoa-antava kansanäänestys järjestetään klo 12-18 välisenä aikana ja että äänestyspaikkoina toimivat edellisten eduskuntavaalien äänestyspaikat. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 21 Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Nordströmin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6 (Kaisla, Parviainen, Penttinen, Rahkola-Toivanen, Ryynänen, Sarviaho) 5 (Haanpää, Karell, Laaksonen, Martin, Nordström). Ehdotus hyväksyttiin. KV 48 Käsittely: RKP:n ryhmä/nordström ehdotti, että neuvoa-antavan kansanäänestyksen osalta varmistetaan kuntalaisten tasa-arvoinen ja demokraattinen kohtelu noudattamalla samaa äänestysaluejakoa ja samoja äänestyspaikkoja kuin eduskuntavaaleissa 2011. Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat RKP:n ryhmän/nordströmin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä RKP:n ryhmän/nordströmin ehdotus voitti äänin 13 (Calin, Dahlqvist, Ekström, von Essen, Mildh, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Kolehmainen, Raivio, Rehnberg, Varpio) 12 (Holm, Kaisla Heikki, Keränen, Laakkonen, Oinonen, Paasikivi, Parviainen, Penttinen, Kaisla Sirpa, Savinainen, Tuomi, Westermarck). päätti 1. järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen kuntaliitoksesta sunnuntaina 25.9.2011 kello 9-20. Kirjeäänestys järjestetään siten, että äänestysasiakirjat postitetaan äänioikeutetuille viimeistään 5.9.2011. Äänestäjien lähettämien kirjeäänestysten lähetekuorten on saavuttava keskusvaalilautakunnalle viimeistään perjantaina 23.9.2011 ennen kello 19. 2. että neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä esitettävä kysymys on seuraava: n kunta, Lohjan kaupunki ja Nummi-Pusulan kunta ovat valmistelleet kuntaliitosta siten, että liitos tapahtuisi 1.1.2013. Miten suhtaudutte valmisteltuun kuntaliitokseen? " 3. äänestysvaihtoehtojen olevan - kyllä, kannatan kuntaliitosta - ei, en kannata kuntaliitosta Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 22 - en ota kantaa 4. äänestysvaihtoehtojen olevan samassa taitettavassa valkoisessa äänestyslipussa, jolloin äänestyslippujen lukumäärä on yksi (1). 5. että neuvoa-antavan kansanäänestyksen osalta varmistetaan kuntalaisten tasa-arvoinen ja demokraattinen kohtelu noudattamalla samaa äänestysaluejakoa ja samoja äänestyspaikkoja kuin eduskuntavaaleissa 2011. 6. että äänestyslippujen lukumäärä neuvoa-antavaa kansanäänestystä koskien on 10 000 kappaletta. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 23 KV 49 KH 30.5.2011 107 KUNNAN JOHTOSÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN 1.8.2011 ALKAEN päätti 15.11.2010 93 useista uusista johtosäännöistä, jotka astuivat voimaan 1.1.2011. Syksyn aikana valmisteltu johtosääntöuudistus oli laaja, ja sen seurauksena kaikki kunnan johtosäännöt muutettiin. Jo tuossa vaiheessa oli tiedossa, että johtosääntöjä joudutaan kevään aikana tarkastelemaan uudelleen. Käytäntö on osoittanut, että tarkastuksia olisi tehtävä edelleen - kunnanhallituksen johtosääntöön - teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntöön ja - sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosääntöön. Johtosääntöihin ehdotetaan tehtäväksi muutamia tarkistuksia. Keskeisimmät muutokset liittyvät osastojen sisäiseen toimivaltajakoon ja kaavoituksen työnjakoon kunnanhallituksen ja teknisen lautakunnan kesken. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että johtosääntöjä tarkistetaan 1.8.2011 alkaen seuraavasti: A. n kunnanhallituksen johtosääntö 3 Kunnanhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta Muutettavat kohdat 29. hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset sekä ranta-asemakaavat ja ranta-asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus. Poistettavat kohdat (numerointi muuttuu vastaavasti) 31. päättää maankäyttö- ja rakennuslain :ssä 51 tarkoitettujen vaikutuksiltaan vähemmän merkittävien asemakaavamuutosten hyväksymisestä. 33. hyväksyy yleiskaavaehdotukset ja yleiskaavan muutosehdotukset maan käyttö- ja rakennusasetuksen 19 ja 32 säädetyissä tarkoituksissa nähtäville asettamista varten sekä antaa lausunnon niistä saaduista muistutuksista. B. Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntö 9 (Teknisen) Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta Muutettavat kohdat Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 24 7. päättää tehtäväalueellaan taksat ja maksut, lukuun ottamatta kiinteistötoimitusmaksuja. 31. tehdä kunnanhallitukselle ehdotukset yleis- ja osayleiskaavoiksi ja niiden muutoksiksi sekä antaa vastine niistä saaduista muistutuksista. Tehdä kunnanhallitukselle ehdotukset asemakaavoiksi ja niiden muutoksiksi silloin, kun asemakaavan tai asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto sekä antaa vastine niistä saaduista muistutuksista. Tehdä kunnanhallitukselle ehdotukset ranta-asemakaavoiksi ja niiden muutoksiksi silloin, kun ranta-asemakaavan tai ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto sekä antaa vastine niistä saaduista muistutuksista. Jos maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n perusteella nähtäville asettamasta kunnanvaltuuston päätettäväksi tulevasta asemakaavaehdotuksesta tai asemakaavan muutosehdotuksesta tai rantaasemakaavaehdotuksesta tai ranta-asemakaavan muutosehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia ja ehdotuksesta annetuissa lausunnoissa ei ole esitetty huomautuksia, kunnanhallitus käsittelee asian ilman edellä tässä kohdassa tarkoitettua lautakunnan käsittelyä. 32. hyväksyä muu kuin vaikutuksiltaan merkittävä asemakaava ja asemakaavan muutos tai ranta-asemakaava tai ranta-asemakaavan muutos. Lautakunnan tulee siirtää kunnanhallituksen käsiteltäväksi asemakaava ja asemakaavan muutos tai ranta-asemakaava tai ranta-asemakaavan muutos, jonka osalta kunnanhallitus päättää kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyvien maankäyttösopimusten hyväksymisestä. 33. hyväksyä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :ssä säädetyssä tarkoituksessa nähtäville asettamista varten merkittävät asemakaavaehdotukset ja asemakaavan muutosehdotukset sekä ranta-asemakaavaehdotukset ja rantaasemakaavan muutosehdotukset sekä yleiskaavaehdotukset ja yleiskaavan muutosehdotukset sekä antaa vastineet niistä saaduista muistutuksista. 34. määrätä rakennuskielto ja toimenpiderajoitus alueelle, jolle yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä sekä rakennuskielto alueelle, jolla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä sekä rakennuskielto alueelle, jolla ranta-asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä sekä päättää mainittujen toimenpiderajoitusten ja rakennuskieltojen pidentämisestä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. 42. päättää kaava-alueiden ulkopuolella sijaitsevien yksityisteiden ottamisesta kunnan kunnossapitoon. Poistettavat kohdat (numerointi muuttuu vastaavasti) 41. myöntää yksityisille yhteisöille talousarviossa osoitetut avustukset. Lisättävät kohdat - päättää kunnan omistuksessa ja/tai hallinnassa olevien yleisten maa- ja vesialueiden käytöstä. 9 Teknisen johtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 25 Muutettavat kohdat 10. vastaa osaston valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä ja muista hakemuksista. C. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosääntö 5 Sivistyslautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta Muutettavat kohdat 27. päättää oppilaalle vastoin huoltajan suostumusta annettavasta erityisestä tuesta. 8 Organisaatio ja johtaminen Muutettavat kohdat 1. opetus, johtajana sivistystoimenjohtaja. 9 Sivistystoimenjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Muutettavat kohdat 8. päättää koulukuljetuksista ja esiopetusoppilaiden kuljetuksista ja myöntää erityisluvat kuljetuksiin asiantuntijalausunnon perusteella. Poistettavat kohdat (numerointi muuttuu vastaavasti) 11. toimia kuntien väliseen sopimukseen perustuvan henkilöliikennelogistikon esimiehenä. 24. nimeää johtavan rehtorin. Lisättävät kohdat - päättää oppilaalle annettavasta erityisestä tuesta. 11 Varhaiskasvatuspäällikkö Muutettavat kohdat 4. päättää varhaiskasvatuspalvelujen saajilta perittävistä asiakasmaksuista ja sekä päättää asiakasmaksuista vapauttamisesta tai maksujen alentamisesta sekä myöntää lykkäyksen varhaiskasvatuspalvelujen maksujen maksamiseen, mikäli tähän on erityisiä syitä. Lisättävät kohdat - päättää varhaiskasvatuspalvelujen saajia koskevien maksusitoumusten myöntämisestä. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 26 - päättää lautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti niistä yksityisistä palvelujen tuottajista, joiden palvelujen maksamiseen varhaiskasvatuksen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. - päättää varhaiskasvatuksen ja esiopetuksessa olevalle lapselle annettavasta erityisestä tuesta. 12 Varhaiskasvatussuunnittelija (lisätään, numerointi muuttuu vastaavasti) Lisättävät kohdat Varhaiskasvatussuunnittelija - päättää varhaiskasvatuspalvelujen saajilta perittävistä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista, maksuista vapauttamisesta tai maksujen alentamisesta sekä myöntää lykkäyksen maksujen maksamiseen. - päättää päivähoitopaikkojen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan paikkojen myöntämisistä. - päättää päivähoidon palvelusetelien myöntämisistä. 13 Johtava rehtori (poistetaan, numerointi muuttuu vastaavasti) Poistettavat kohdat Johtavan rehtorin tehtävänä on opetuksen tulosalueen johtaminen. Johtava rehtori valmistelee opetuksen tulosalueen osalta talousarvion ja taloussuunnitelman. 14 Rehtorit Poistettavat kohdat (numerointi muuttuu vastaavasti) 3. päättää oppilaan ottamisesta tai siirtämisestä erityisopetukseen sekä tehdä erityisopetuksessa olevan oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) käyttöönottamisesta hallinnollinen päätös. Lisättävät kohdat - päättää sivistyslautakunnan ohjeiden mukaan oppilaan koulunkäynnistä lähikoulussa. Ehdotus hyväksyttiin. KV 49 Käsittely: Raivio von Essenin kannattamana ehdotti, että Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön 9 kohdan 32 toinen lause kuuluu seuraavasti: Lautakunnan tulee asiaa käsiteltyään siirtää kunnanhallitukselle käsiteltäväksi asemakaava ja asemakaavan Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 27 muutos tai ranta-asemakaava tai ranta-asemakaavan muutos, jonka osalta kunnanhallitus päättää kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyvien maankäyttösopimusten hyväksymisestä. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen sillä muutoksella, että Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön 9 kohdan 32 toinen lause kuuluu seuraavasti: Lautakunnan tulee asiaa käsiteltyään siirtää kunnanhallitukselle käsiteltäväksi asemakaava ja asemakaavan muutos tai rantaasemakaava tai ranta-asemakaavan muutos, jonka osalta kunnanhallitus päättää kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyvien maankäyttösopimusten hyväksymisestä. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 28 KV 50 KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN KH 30.5.2011 108 Liite 1 hyväksyi kunnalle uudet johtosäännöt 15.11.2010 93. Johtosäännöt astuivat voimaan 1.1.2011. Lisäksi kunnanvaltuusto hyväksyi 31.1.2011 8 kunnalle uuden luottamushenkilöiden palkkiosäännön. n työjärjestys on hyväksytty valtuustossa 26.6.1995 ja se on astunut voimaan 1.7.1995. n työjärjestystä on joiltain osiltaan muutettu 26.9.2005. n puheenjohtaja on osana johtosääntöjen uudistushanketta pyytänyt yleistä osastoa aloittamaan myös kunnanvaltuuston työjärjestyksen päivittämistä koskevan valmistelun. n työjärjestykseen ei ole tarvetta tehdä suurempia muutoksia. Nyt liitteenä olevaan kunnanvaltuuston työjärjestykseen on kuitenkin tehty yksittäisiä tarkistuksia ja ajanmukaistuksia. Merkittävämpänä muutoksena uudessa kunnanvaltuuston työjärjestyksessä voidaan pitää pöydällepanoa koskevan menettelyn yksinkertaistamista siten, että asian jättäminen pöydälle edellyttää aina ns. normaali enemmistöpäätöstä kuten kaikissa muissakin kunnan toimielimissä. Uusi kunnanvaltuuston työjärjestys astuu voimaan 1.8.2011 alkaen. Samalla kumotaan nyt voimassa oleva kunnanvaltuuston työjärjestys (valtuusto 26.6.1995, viimeksi muutettu 26.9.2005). Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. hyväksyy kunnanvaltuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti ja 2. päättää kumota kunnanvaltuuston työjärjestyksen (valtuusto 26.6.1995, viimeksi muutettu 26.9.2005). n työjärjestys astuu voimaan 1.8.2011. Käsittely: Esittelijä muutti päätösehdotukseen kohdaksi 3. päättää, että kunnanvaltuuston työjärjestys astuu voimaan 1.8.2011. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. hyväksyy kunnanvaltuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti ja 2. päättää kumota kunnanvaltuuston työjärjestyksen (valtuusto 26.6.1995, viimeksi muutettu 26.9.2005) Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 29 KV 50 Liite 4 Käsittely: 3. päättää, että kunnanvaltuuston työjärjestys astuu voimaan 1.8.2011. Laaksonen Heikki Kaislan kannattamana ehdotti, että valtuuston työjärjestyksen 10 kuuluu seuraavasti: Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta valtuuston vahvistamalla tavalla. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen sillä lisäyksellä, että valtuuston työjärjestyksen 10 kuuluu seuraavasti: Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta valtuuston vahvistamalla tavalla. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 30 KH:293 /2011 KV 51 SIUNTION KUNTAKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOS (SIUNTION SYDÄN) Teknltk 8.9.2009/ 59 Kunta on käynnistänyt kuntakeskuksen mittavan kehittämisen. Aseman ympäristöstä on tarkoitus kehittää puutarhakaupunkimainen ja viihtyisä monipuolisen asumisen ja palveluiden kokonaisuus. Hyvällä suunnittelulla ja monipuolisella asuntojen täydennysrakentamisella aseman seudusta tulee lähivuosina vetovoimainen ja korkeatasoinen elinympäristö, jossa uusi rakentaminen liittyy luontevasti olemassa olevaan pienimittakaavaiseen miljööseen. Keskustan yleisilme tulee olemaan viimeistelty ja kodikas. Kaavatilanne Aseman lähiympäristö on käytännössä vielä rakentamatonta ja antaa erinomaiset mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle täydennysrakentamisen myötä. Alueen yleiskaava on muutettu. Nyt ollaan käynnistämässä alueen asemakaavoitusta. Osana metropolia Kunnan sijainti pääkaupungin kupeessa tuo mukanaan paljon uutta väestöä. Maankäytön kehityskuvan mukaan kuntakeskuksen väestöpohjaa onkin tarkoitus voimakkaasti vahvistaa. Näin voidaan taata monipuolinen ja taloudellisesti toimiva palvelurakenne omassa kunnassa. Koko alueen asuntorakennusoikeus tulee olemaan lähes 50 000 k-m² ja kehittämisprojektin mukaan keskustan väestö kasvaa 800-1 000 asukkaalla. Alueen joukkoliikenneyhteydet (sähköjuna) ovat loistavat, mikroilmasto muodostuu edullisen ilmansuunnan takia suotuisaksi ja alueella on valmiina kaukolämpö. Kaikki nämä yhdessä luovat poikkeuksellisen hyvät edellytykset kestävän kehityksen mukaiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Kuitenkin kaikkien muidenkin energiamuotojen hyödyntäminen selvitetään, esim. maalämpöä on jo käytetty kerrostaloalueilla pk-seudulla. Kehityskumppani Kunta on solminut yhteistyösopimuksen keskustan kehittämisestä alalla pitkään toimineen Asuntosäätiön kanssa. Sopimuksen mukaan Asuntosäätiö huolehtii, alueen ideoinnista, asemakaavoituksesta, korttelialueiden kilpailutuksesta laatuperusteisesti ja alueen toteuttamisesta vaiheittain. Näin asemakaavoitus sekä rakennus- ja ympäristösuunnittelu on tarkoitus aikaisempaa tiiviimmin liittää yhteen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 31 Asuntosäätiö on yhdyskuntasuunnitteluun ja alueiden kokonaisvaltaiseen ideointiin ja toteutukseen ja asuntojen omistukseen erikoistunut rakennuttajaorganisaatio, joka soveltaa kehittämäänsä asukasyhteistyökonseptia alueiden kehittämisessä. Asuntosäätiö tuottaa vuosittain noin 300-400 asuntoa pääkaupunkiseudulla ja metropolialueella. Asemakaava tullaan käsittelemään ja päättämään kunnassa normaalissa järjestyksessä. Alueen asemakaava valmistuu v. 2010 ja rakentaminen vaiheittain alkaa v. 2011. Hankkeen valmistelua varten on järjestetty yhdessä kunnan ja Asuntosäätiön kanssa asukasyhteistyöprojekti, jossa yhdessä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa ideoiden ja keskustellen on pyritty löytämään parhaimmat ratkaisut uuden siuntiolaisen asuntoalueen kehittämiselle ja toteuttamiselle. Työssä on verkostoiduttu Porvoon Skaftskärrin alueen suunnittelun ja SITRAN kanssa. SITRALLA on vireillä useita kehittämishankkeita (mm. Porvoon Skaftskärrin alue), joista saadaan uusinta tietoa. Valmisteluun on osallistunut myös työryhmä, jossa on kunnan luottamusmiesedustus, Asuntosäätiön edustajat ja alueen maanomistajat. Kaavan valmistelu on edennyt niin, että luonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi (OAS) ja asemakaavan muutokseksi on valmistunut. Ehdotus: (MK) OAS ja asemakaavan muutosluonnos pannaan julkiseen käsittelyyn ja lausunnot pyydetään OAS:n mukaisesti. Ehdotuksen mukaan. = Teknltk 10.11.2009/ 79 Kaavaluonnos on ollut julkisessa käsittelyssä. Asukasilta pidettiin 28.10.2009. Kaavoittaja on tehnyt vastineet palautteeseen. Energiavaihtoehtoja tullaan pohtimaan kokonaisvaltaisesti kaavoituksen rinnalla asiantuntijana Motiva. Määräykset kiristyvät, tekniikka kehittyy nopeasti ja, mikä tärkeintä, asenteet muuttuvat suotuisammaksi. Asiakirjat täydellisenä kunnan kotisivuilla, ja ne saa myös Ann-Britt Latvalalta puh. 2606 1237. Ehdotus: (MK) Hyväksytään osallistumis- ja arviointisuunnitelma johon lisätään osallisiksi Gasum Oy, YTV, Fortum, VR ja Roskn Roll. Myös kaavoittajan vastineet hyväksytään, jotka lähetetään muistutuksen, mielipiteen ja lausun- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 32 non antajille tiedoksi ja lähetetään kaavaluonnos kh:lle ehdotuskäsittelyyn. Asiakirjat korjataan vastineiden mukaisesti. Pyydetään nimitoimikunta tekemään nimiehdotukset kaduille, kujille, poluille, toreille, aukioille jne. Ehdotuksen mukaan. = KH 18.1.2010 14 Liite 3 Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus päättää panna kaavaluonnoksen ehdotuksena julkiseen käsittelyyn. Westermarck ehdotti asian jättämistä pöydälle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Teknltk 9.3.2010/ 20 Liite 2 Ehdotus hyväksyttiin. Saadut lausunnot ja muistutukset ovat liitteenä. Vastineet niihin toimitetaan myöhemmin lautakunnan jäsenille. Ehdotus annetaan kokouksessa. Tavoitteena on saada kaavaehdotus kh:n käsittelyyn. Viranomaisneuvottelu pidettiin 3.3.2010. Ehdotus: (MK) Tekninen lautakunta esittää kh:lle, että kaavoittajan vastineet ja vähäiset muutokset kaavamääräyksiin hyväksytään. Asemakaava ehdotetaan hyväksyttäväksi, siten että ensin hyväksytään vaihe I, jolloin toteuttaminen alkaa kunnan omistamalta alueelta. Katujen, torien nimet lisätään asiakirjoihin. Ehdotuksen mukaan. = KH 29.3.2010 65 Liite 1 Lautakunta Kunnanhallitus