Suomenkielinen varhaiskasvatus KÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 Varhaiskasvatuspalvelut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatuksen ja palveluverkoston kehittämistä. Päivähoitolain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, järjestää lapsen hoidon yksityisen hoidon tuella tai hoitaa lasta kotihoidontuella, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus sekä päivähoitoon että maksuttomaan esiopetukseen. Kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito sekä ostopalveluna hankittu päivähoito. Yksityistä päivähoitoa kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä niihin liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Päivähoitoa varaudutaan järjestämään yhteensä 13 837 lapselle eli noin 70 prosentille päivähoitoikäisistä (10 kk - 6 v) lapsista. Päivähoidossa olevien lasten määrän ennustaminen on hankalaa kysynnän vaihteluista johtuen. Päivähoitopaikkojen järjestämisen määrään vaikuttaa väestön kasvun lisäksi erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon kysynnän vaihtelut. Päivähoidon alueelliseen kysyntään vastataan päiväkoti- ja perhepäivähoidolla, ostopalveluilla sekä yksityisen hoidon tuella. Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 70 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 30 prosenttia. Varhaiskasvatuksen laatua ja kustannustehokkuutta koskevat tavoitteet yhtenäistetään suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa. Pääkaupunkiseudun päivähoidon yhteiskäyttöalueilla kunnallista päivähoitoa toteutetaan kuntarajat ylittäen. Lisäksi kunnat ovat sopineet päivähoidon järjestämisestä ostopalveluna, kun perhe muuttaa toiseen pääkaupunkiseudun kuntaan. Jos perhe haluaa, lapsi voi jatkaa päivähoidossa entisessä kotikunnassaan siihen saakka, kunnes aloittaa oppivelvollisuuden. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen strategiakartta
Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tavoitteet toteuttavat Espoo-strategiaa. Tulosyksikön strategiakartta on laadittu sivistystoimen strategiakartan pohjalta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen strategiakartta 2013 on käyttösuunnitelman liitteenä. Kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito Varhaiskasvatusta kehitetään suunnitelmallisesti entistä paremmin yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän tarpeita ja kasvuedellytyksiä vastaavaksi laatimalla jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lapsiryhmille ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Lasten osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistetaan. Lisäksi edistetään vanhempien osallistumista ja vertaisryhmätoimintaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Päivähoitoyksiköiden itsearviointikäytäntöjä vahvistetaan edelleen. Kunnallisen päivähoidon laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien ja johdon suorittamien katselmusten avulla. Alle 3-vuotiaan lapsen aloittaessa päiväkotihoidon hänelle nimetään omahoitaja, joka tutustuu lapseen ja perheeseen ja tukee näitä päivähoidon aloittamisvaiheessa. Omahoitajakäytäntöä kehitetään edelleen. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa, johon liittyvää osaamista vahvistetaan. Varhaiskasvatuksessa on käytössä hoitopaikkatakuu, jonka tarkoituksena on kannustaa perheitä hoitamaan lapsia kotona silloin, kun vanhemmat ovat kotona. Oppimiskeskukset osaamisen kehittäjinä Lakelan päiväkoti toimii autististen lasten ja Kilon päiväkoti liikuntavammaisten lasten oppimiskeskuksena. Vanttilan päiväkoti toimii varhaiskasvatuspalvelujen lasten liikunnan oppimiskeskuksena. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan on käyttösuunnitelmassa varattu yhteensä 115,7 milj. euroa ja perhepäivähoitotoimintaan on käyttösuunnitelmassa varattu yhteensä 14,2 milj. euroa. Avoin varhaiskasvatus Avoimen varhaiskasvatuksen asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjotaan kaikilla palvelualueilla. Asukaspuistojen käyttäjinä ovat alle kouluikäiset lapset huoltajineen sekä koululaiset aamu- ja iltapäivisin. Asukaspuistoissa 1-2 luokkalaisille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen toiminta-aikana. Avoimien päiväkotien käyttäjinä ovat erityisesti alle 3-vuotiaat lapset huoltajineen. Kerhotoiminnan tavoitteena on tukea kotihoidossa olevien lasten varhaiskasvatusta tarjoamalla lapsille toimintaa vertaisryhmässä. Käyttösuunnitelmassa kerhotoimintaa on varauduttu järjestämään kevätkaudella noin 13 kerhossa yhteensä noin 300 lapselle. Kerhotoimintaa laajennetaan syksyllä siten, että jokaisessa asukaspuistossa toimii joko sisä- tai ulkokerho Osa asukaspuistoista on avoinna läpi vuoden. Muuten avoimien päiväkotien ja kerhojen aukioloajat noudattavat koulujen toiminta-aikoja. Avoimessa varhaiskasvatuksessa asukaspuistojen, avointen päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu 3,7 milj. euroa.
Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatus Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä ja toimintakäytäntöjä kehitetään yhteneväksi esiopetusta määrittävän perusopetuslain kanssa. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on marraskuussa 2011 hyväksynyt Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa-järjestämisen periaatteet. Kasvun ja oppimisen tuki toteutuu yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Kasvun ja oppimisen tuen rakenteellisia tukitoimia tarkistetaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus kehittää yhteistyössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kanssa yhteisiä prosesseja tukea tarvitsevien lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseksi jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten tukitoimien kustannukset sisältyvät suomenkielisen varhaiskasvatuksen kokonaiskustannuksiin. Monikielisten ja - kulttuuristen lasten varhaiskasvatus Jokaiselle suomea toisena kielenä puhuvalle lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaksikielisyyden suunnitelma sisältää suunnitelman suomi toisena kielenä opetuksesta sekä suunnitelman lapsen oman äidinkielen tukemisesta. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lasten kielikasvatuksen toteuttaminen ryhmässä. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten suomen kielen oppimista tuetaan varhaiskasvatuksessa kaikissa arjen toiminnoissa. Suomi toisena kielenä lastentarhanopettajat neuvovat ja ohjaavat yksikkökäynneillä henkilökuntaa suomi toisena kielenä menetelmien käytössä ja järjestävät sekä kielikasvatuksen että monikulttuurisuuden sisältöihin liittyviä opintopiirejä. Lasten suomen kielen arvioinnissa käytetään Pienten kielireppu arviointimenetelmää Lapsen oman äidinkielen tukeminen suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa, jotka vastaavat myös sen toteutuksesta. Esiopetus Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Esiopetus järjestetään yhteensä noin 2950 lapselle, joista suomenkielinen varhaiskasvatus varautuu järjestämään esiopetuksen noin 2 200 lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Esiopetukseen ilmoittautuminen toteutetaan sähköisesti. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetussuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa kehitetään sähköiseen muotoon ja työtä jatketaan vuoden 2013 aikana. Perusopetuksen lainsäädännön mukaiset esiopetuksen tukimuotojen seurantamalli otetaan käyttöön samassa yhteydessä. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 470 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna 2013-2014. Ostopalveluna hankittu päivähoito
Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä järjestetään päivähoitoa ostopalveluna päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa sekä koulujen tiloissa esiopetukseen liittyvänä päivähoitona. Ostopalvelupäivähoidon laadun valvontaan liittyvää johdon auditointi toteutetaan 16 kilpailutetussa ja 29 nettobudjetoidussa ostopalvelupäiväkodissa. Ryhmäperhepäivähoidon ja esiopetukseen liittyvän päivähoidon laadun toteutuminen varmistetaan valvontakäyntien yhteydessä. Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt vuonna 2010 uudet varhaiskasvatuksen hankinnan periaatteet. Vuonna 2013 kilpailutetaan sopimuskauden päättyessä 14 koulujen tiloissa toimivaa esiopetukseen liittyvän päivähoidon yksikköä sekä viisi tyyppipäiväkotia. Ostopalvelupäivähoidon resurssoinnin ja henkilöstön pätevyyden valvontaa lisätään. Päivähoitopalveluja hankitaan 18,8 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen päivähoidon. Perheelle maksettava tuki maksetaan päivähoitopalvelujen tuottajalle, jolloin tuki ei ole perheelle veronalaista tuloa. Yksityisen hoidon tuki ja siihen liittyvä kuntalisä maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta rahoittajana on kunta. Lakisääteisiin yksityisen hoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 1.1.2013 2,8 prosentin korotus. Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja tulosidonnaisen hoitolisän. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 171,40 euroa / kk/lapsi. Lisäksi lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen kuuluu tulosidonnainen hoitolisä 0-144,14 euroa/kk/lapsi. Nämä maksetaan samansuuruisina koko- ja osapäivähoitoon. Esiopetusta täydentävässä päivähoidossa olevan lapsen kohdalla lakisääteinen hoitoraha on 61,34 euroa/kk/lapsi ja hoitolisä puolet lakisääteisestä hoitolisästä 0-72,07 euroa/kk/lapsi. Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisät: Kokopäivähoito Alle 3-v lapsi 3-6 v lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti tai yrityksen tuottama päivähoitopalvelu lapsen kotona 503 /kk 400 /kk Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito 296 /kk 172 /kk Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 554 /kk 150 /kk Esiopetusta täydentävä päivähoito Lukuvuonna 2013-2014 Esiopetusikäinen lapsi 90 /kk Käyttösuunnitelmassa on yksityisen hoidon tuen maksamiseen varattu yhteensä 11,8 milj. euroa, josta lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen 3,7 milj. euroa ja kuntalisiin 8,1 milj. euroa. Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä
Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Lasten kotihoidon tuki ja siihen liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Lakisääteisiin lasten kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 1.1.2013 2,8 prosentin korotus. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 336,67 euroa kuukaudessa ja seuraavasta alle 3-vuotiaasta 100,79 euroa kuukaudessa sekä alle kouluikäisestä sisaruksesta kustakin 64,77 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan tulosidonnaista hoitolisää 0-180,17 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempain-rahakauden päättyessä alle 3-vuotias. Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan erityisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto, Espoo-lisää maksetaan, vaikka erityistä tukea tarvitseva lapsi olisi päivähoidossa. Vuonna 2013 perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää yhteensä vuodessa vähintään 6 663,72 euroa ja enintään 8 825,76 euroa, kun perhe saa täyden hoitolisän. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää: Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Pidennetyn vanhempainraha-kauden ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 218 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 218 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo lisän. Käyttösuunnitelmassa on lakisääteiseen kotihoidon tukeen varattu 18,1 milj. euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisään on varattu 7,4 milj. euroa. Starttiraha- avustus Päivähoitoa kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa siten, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Yksityisen päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään 3 000 euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Starttiraha-avustusta myönnetään tilojen hankkimisesta ja muutostöistä aiheutuvien kustannusten ja irtaimistokustannusten lisäksi myös toiminnan käynnistämiseen tarvittavien toimintavälineistön ja - materiaalin hankintakustannuksiin. Käyttösuunnitelmassa on starttirahan maksamiseen varattu 0,3 milj. euroa. Henkilöstö ja osaamisen kehittäminen Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa.
Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Toiminta on siten laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Paremmin koulutettu henkilökunta pystyy herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan muun muassa järjestämällä lakisääteistä täydennyskoulutusta. Jokaiseen päivähoitoyksikköön laaditaan henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma sekä päivähoidon työhyvinvointisuunnitelma. Päivähoidon johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan. Esimiesten työtä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja jatkamalla esimiesvalmennusta. Esimiestyön ja johtamisen arviointi on systemaattista. Hyödynnetään hyvän johtamisen kriteereitä johtamisen arvioinnissa. Henkilöstötavoitteissa tärkeänä mittarin työhyvinvoinnin parantamiseksi aloitetaan syksyllä 2012 toteutetun Kunta 10 pohjalta laadittujen kehittämissuunnitelmien toteuttaminen. Tuloskortit ovat käytössä tulosyksikössä ja palvelualueilla. Palvelualueiden tuloskorttikäytäntöjä arvioidaan. Päivitetään vuonna 2012 laadittu osaamisperustainen henkilöstösuunnitelma. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuutta pyritään lisäämään ottamalla rekrytoinnissa asia huomioon silloin, kun henkilö täyttää tehtävään vaadittavan kelpoisuuden. Uudet virka- ja toimiesitykset Kaupunginhallitus päätti 17.12.2012 yhteensä 13 nimikkeenmuutoksesta, joista 9 vakanssia muutettiin lastentarhanopettajan vakanssiksi päiväkotien kasvatushenkilöstön koulutustason nostamiseksi sekä yhteensä 42 hoito- ja kasvatushenkilöstön (lastenhoitaja - lastentarhanopettaja) vakanssin perustamista vuoden 2013 aikana valmistuviin uusiin päiväkoteihin. Käyttösuunnitelmassa on varauduttu nimikkeenmuutoksiin ja tarvittaessa uusiin vakanssiesityksiin koskien muun muassa koulutustason nostamista ja oppisopimuksella lähihoitajiksi valmistuvien laitosapulaisten vakanssien muuttamista lastenhoitajan vakanssiksi. Kehittämistoiminta Espoon kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma uudistetaan ja otetaan käyttöön syksyllä 2013. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on mukana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -toiminnassa yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja Helsingin yliopiston kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämisen työn kehittämisessä. Hankkeen yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu tutkimuspäiväkotiverkosto. Vuonna 2012 aloitettua lapsen ja perheen hyvinvointia koskevaa kehittämistyötä jatketaan viidessä espoolaisessa tutkimuspäiväkodissa yhteistyössä neuvoloiden kanssa. Toiminta saa rahoitusta osana Etelä-Suomen Lapsen ääni - kehittämisohjelmaa. Eri oppilaitoksissa lastentarhanopettajiksi opiskelevien harjoittelun laatua lisätään kehittämällä AMKopiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä harjoittelun ohjaajille perehdytystä sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Jatkuvan parantamisen toimintatapa on käytössä kaikissa varhaiskasvatusyksikössä. Henkilöstöä perehdytetään jatkuvan parantamisen toimintatavan käyttöön koko vuoden ajan.
Kestävän kehityksen kasvatusta kehitetään RCE-verkostossa (Regional Centres of Expertice) yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toteutetaan kestävään kehitykseen liittyvää kehittämiskohdetta. Varhaiskasvatusyksiköt käyttävät kestävän kehityksen ohjelmana joko Keke päiväkodissa- tai Vihreä Lippu ohjelmaa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä mediakasvatukseen liittyvää osaamista vahvistetaan. Samoin parannetaan mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä. Päiväkodeissa käyttöön otettavasta tieto- ja viestintätekniikasta ja sen hyödyntämisestä on laadittu suunnitelmia MeKastus-hankkeessa yhteistyössä sivistystoimen tietohallinnon kanssa. Hanke jakaantuu kolmeen alihankkeeseen: tieto- ja viestintätekninen infrastruktuuri suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksiköissä, lasten mediakasvatus ja tieto- ja viestintätekniikka päivähoidon arjessa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen päivähoidon henkilöstön työssä. Kaikista hankkeen osioista on tehty suunnitelma, joka päivittyy työskentelyn edetessä. Toteutetaan määrärahojen puitteissa varhaiskasvatukseen laadittua suunnitelmaa tietokoneiden lisäämiseksi henkilökunnan käyttöön. Varhaiskasvatuksessa edistetään yhteistyössä opetustoimen kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta opetukseen. Jatketaan tulosyksiköiden välistä yhteistyötä ja alueellisten pedagogisten yhteisöjen luomista. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Varhaiskasvatuksen tilat Leppävaarassa on otettu tammikuussa käyttöön Roosaliinan päiväkoti, jossa on tilat viidelle lapsiryhmälle. Päiväkoti tarjoaa myös iltahoitoa. Kalajärvelle valmistuu syksyllä Hiirisuon asukaspuisto ja Leppävaaraan Kepelin päiväkoti, jonka toiminta käynnistyy vuoden 2014 alussa. Suurpellon päiväkodin ja Leppävaaran siirtokelpoisen Lipunkantajanpolun päiväkodin käyttöönottoon oli varauduttu talousarviossa, mutta hankkeiden viivästymisen vuoksi toiminta voidaan mahdollisesti aloittaa vasta vuoden 2014 alkupuolella. Laajalahden päiväkodin peruskorjaus käynnistyy kesäkuussa, päiväkodin toiminta siirtyy väistötiloihin, myös Kirkkojärven päiväkodin toiminta siirretään vuoden 2013 aikana väistötiloihin tilojen peruskorjaustarpeen vuoksi. Laajalahden ja Kirkkojärven päiväkoteja korvaavien tilojen hankinta on käynnissä yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. Valtuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa on vuosittainen määrärahavaraus toimitilojen muuttamisesta varhaiskasvatuksen käyttöön. Taavinkylän koulun entinen talonmiehen asunto peruskorjataan kevään aikana ja elokuussa tilassa aloittaa esiopetusikäisten lasten ryhmä. Toimitilavuokriin on varattu 24,3 milj. euroa, joka on 12,2 % suomenkielisen varhaiskasvatuksen käyttösuunnitelmasta. Varhaiskasvatuksen uusien tilojen ensikertaiseen kalustamiseen on määrärahavaraus talousarvion investointiosassa 953 koneet ja kalusto. Talous ja määrärahojen jakoperusteita Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia.
Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelma on laadittu palvelujen tuottamisen lähtökohdista siten, että toimintamenot ja tulot toteutuvat hyväksytyn talousarvion mukaisesti, edellyttäen, että päivähoidossa olevien lasten määrä pysyy talousarvion mukaisena. Talousarviovuonna päivähoitopalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä 164,5 milj. euroa. Päivähoidon asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän 21,9 milj. euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä 9,3 milj. euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 Toimintatulot 20 321 21 100 22 720 Toimintamenot 181 366 188 154 199 399 - henkilöstömenot 83 803 88 473 94 088 - muut menot 61 358 61 023 61 791 - sisäiset erät 36 205 38 658 43 520 SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKKÖ YHTEENSÄ TOIMINTATULOT 20 321 21 100 22 720 TOIMINTAMENOT 181 366 188 154 199 399 Kunnalliset päiväkodit Toimintatulot 15 441 16 156 17 855 Toimintamenot 102 159 104 124 115 674 - henkilöstömenot 64 446 65 313 72 790 - muut menot 6 348 5 136 4 534 - sisäiset erät 31 365 33 675 38 350 Perhepäivähoito Toimintatulot 2 419 2 496 2 400 Toimintamenot 14 185 14 502 14 210 - henkilöstömenot 11 066 11 335 10 982 - muut menot 783 775 708 - sisäiset erät 2 336 2 393 2 520 Avoin varhaiskasvatus Toimintatulot 194 192 200
Toimintamenot 3 580 3 119 3 730 - henkilöstömenot 2 566 2 154 2 811 - muut menot 241 163 159 - sisäiset erät 772 801 760 Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Toimintatulot 2 169 2 165 2 165 Toimintamenot 18 228 18 406 18 790 - muut menot 17 004 17 125 17 430 - sisäiset erät 1 225 1 281 1 360 Avustukset Toimintamenot 13 315 300 Yksityisen hoidon tuki Toimintamenot 11 054 11 300 11 800 - lakisääteinen 3 397 3 550 3 700 - kuntalisä 7 657 7 750 8 100 Kotihoidon tuki Toimintamenot 24 614 24 935 25 535 - lakisääteinen 17 024 17 800 18 100 - kuntalisä 7 590 7 135 7 435 Varhaiskasvatuksen yhteiset kustannukset Toimintatulot 98 91 100 Toimintamenot 7 532 11 454 9 360 - henkilöstömenot 5 694 9 636 7 470 - muut menot 1 332 1 310 1 360 - sisäiset erät 507 508 530