Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011
Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä tiedon ja ICT:n hyödyntäminen organisaation omassa toiminnassa ja sen yhteistyöverkostoissa järjestetään. Tietopääoman kartuttaminen, hyödyntäminen ja mittaaminen Tietojohtamiseen kuuluu tietoperusteinen päätöksenteko ja politiikka-arviointi Toiminnan arviointi ja Kansalaisten ja palveluiden käyttäjien tarpeiden ottaminen järjestelmällisesti vaikuttavuuden näkökulmasta huomioon. Vaikuttavuussuuntautunut politiikka, rahoitus ja lainsäädäntö Hyvä tietoympäristö ja tiedon käyttöä ja ymmärtämistä edistävien rakenteiden ja työtapojen kehittäminen kognitiivinen näkökulma; tietotulvan ongelma 2
Miksi julkinen tietojohtaminen on tärkeää Julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaiseminen edellyttää uudelleenkohdennuksia, innovaatioita sekä vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamista Tietoperusteinen politiikka => vaikuttavampi politiikka Tiedon, osaamisen ja ICT:n hyödyntäminen merkittävin tuottavuuden kasvun luoja tuottavuuden kasvu 0,25 % vuosittain => kestävyysvajeen pieneminen 1 prosenttiyksiköllä Tietojohtamisen ja ICT:n keinoin saatavissa jopa noin miljardiin euroon nousevat nettosäästöt julkistaloudessa ainakin 500 miljoonaa saatavissa tuottavuutta parantavilla ICT-pohjaisilla ratkaisuilla 3
Miksi tietojohtaminen on tärkeää Pohjoismaisen demokratian malli julkinen tieto demokratiaa ja valistunutta hallintaa palvelevana tietovarantona julkinen tieto ja sitä levittävä ja kartuttava julkinen tietojohtaminen antavat argumentaatioaineista deliberatiivisen demokratian yhteiskunta- ja kansalaiskeskustelulle Oikeus tietoon kuuluu perusoikeuksiin ja ihmisenä olemiseen Valtio tuottaa yhteistä hyvää => näihin kuuluu julkinen tieto 4
Tietojohtamisen kehittämistarpeet Tietojohtaminen hallintopolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan ohjauksen ja johtamisen keskiöön Yhtenäinen hallituksen tieto- ja verkkoyhteiskuntapolitiikka Konserniohjaus realisoidaan tietojohtamisessa julkisen hallinnon tietohallintolaki antaa pohjan Tietoon perustuvan päätöksenteon ja tutkimus- ja arviontiohjelman systemaattinen edistäminen Tietojohtamisen operatiiviselle toteuttamiselle ja kehittämiselle tuki kootaan tietohallinto/tietojohtamisvirastoon tietojohtamisen konsernipalvelu 5
Sektoritutkimuslaitosten rooli julkisessa tietojohtamisessa Tietojohtaminen on paljon muutakin kuin ICT:tä, tietoarkkitehtuureja ja tietoprosesseja Tietoperusteisen politiikan edellytykset toimiva, korkealaatuinen tutkimusyhteisö tutkimustoimintaan perehtynyt tutkimuksen tilaajaosaajat ja tiedon välittäjät valtionhallinnossa, erityisesti ministeriöissä systemaattinen tutkimus- ja arviointiohjelma ennakollinen ja jälkikäteinen arviointi Sektoritutkimus tuottaa hallituksen tutkimus- ja arviointiohjelman tarvitsemaa soveltavan tutkimuksen tietoa sekä tekee ennakollista ja jälkikäteistä vaikutus- ja vaikuttavuusarviointitutkimusta strategisten ratkaisujen ja lainsäädännön vaikutusten arviointi toistuva ongelma, ettei lainsäädännön soveltamista ja käytännön toimivuutta koskevaa tietoa arvioida Sektoritutkimus tuottaa soveltavan tutkimuksen alalla julkista perustietovarantoa 6
Sektoritutkimus ja tietojohtaminen Tiedon välittymistä ja hyödyntämistä paremmin palvelevien rakenteiden luominen liikkuvuus yliopistot sektoritutkimuslaitokset ministeriöt liikkuvuus tutkimusyhteisö (poliittiset) esikuntatehtävät rahoitusmallit: ohjelmallisempi rahoitus, peer review ja suhde yliopistoihin, joille kuuluu perustutkimus infrastruktuuria ylläpitävä perusrahoitus TIN:n ehdotukset => tiedon välittymistä ja hyödyntämistä edistävät korkean tason elime(t) ja muut ratkaisut Tietojen verkottaminen nykyistä paremmin, tietoaineistojen saatavuus ja sen hinta 7
VTV tietoon perustuvassa politiikkavalmistelussa ja politiikka-arvioinnissa VTV:n rooli perustuslaissa säädettynä ylimpänä ulkoisen tarkastuksen ja valvonnan viranomaisena rinnastuu EOA ja sen kanslia sekä Oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto VTV ei keskusvirasto eikä sektoritutkimuslaitos Valtiosääntöinen tavoite varmentaa ja edistää luottamusta kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteiden toteutumiseen valtion taloudenhoidossa ja julkisessa toiminnassa Perustuotteina tilintarkastus, laillisuustarkastus, tuloksellisuustarkastus sekä finanssipolitiikan tarkastus ja näiden pohjalta eduskuntakertomukset 8
VTV:n suorittama ulkoinen tarkastus Kohdistuu usein päätöksenteon tietoperustan luotettavuuteen Tuloksellisuustarkastuksessa mahdollisena kohteena yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden saavuttaminen (yhteiskunnallinen vaikuttavuus) ja sen edellytykset samoin finanssipolitiikan tietoperustan ja vaikuttavuuden tarkastuksessa ISSAI standardit, erityisesti ISSAI 3000 tuloksellisuustarkastuksesta Tilintarkastus sisältää tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen järjestelmän sekä sisäisen valvonnan tarkastuksen Ohjausjärjestelmätarkastus tuloksellisuustarkastuksen ja tilintarkastuksen yhteisenä tarkastustuotteena onko oikeat ja riittävät tiedot 9
VTV:n rooli ulkoisena tarkastajana Vastuullistaa hallitusta ja hallintoa => ei korvaa hallinnon tietotuotantoa => sekundäärivalvontaa eduskunnan finanssivallan näkökulmasta => meta-tarkastusta ja meta-arviointia eli arvioidaan tarkastuksen keinoin arviointitiedon laatua ja arviointitoiminnan laatua ja järjestelyitä päätöksenteon ja vastuunalaisuuden toteuttamisen tukena (ohjaus- ja arviointijärjestelmän ja sen käyttämän tiedon laadun arviointi) => meta-analyysiä vaikuttavuuden edellytyksistä ja vaikuttavuutta tuottavien toimintaketjujen laadusta; tiedon hyödyntämistä tai hyödynnettävyyttä taikka sen edellytyksiä vaikuttavuustarkastusta omilla empiirisillä aineistoilla ja tilastollisilla menetelmillä (esim. ekonometriset menetelmät) empiiristen käytäntöjen havainnointia tutkimuksellisin menetelmin Tietojohtaminen ja sen tarve esillä lukuisissa tuloksellisuustarkastuskertomuksissa ja VTV:n asiantuntijalausunnoissa ja esityksissä 10