Julkinen tietojohtaminen tulee Suomi strategian toteutusvälineeksi. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV

Transkriptio

1 Julkinen tietojohtaminen tulee Suomi strategian toteutusvälineeksi Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV

2 Näkökulma ja lähtökohdat VTV perustuslaissa säädetty ylin kansallinen ulkoinen tarkastusviranomainen, joka tekee valtiontalouden tilintarkastusta, laillisuustarkastusta ja tuloksellisuustarkastusta sekä toimii vaalija puoluerahoituksen laillisuusvalvojana VTV:n vuosikertomus eduskunnalle K 20/2010 vp. VTV:n suorittaman ulkoisen tarkastuksen kohteena laajalti myös informaatiohallinto ja ICT-hankkeet, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-hankkeet Kansainvälinen vertailu ylimpien tarkastusviranomaisten yhteistyöverkostoissa 2

3 Teesit Suomi tarvitsee yhtenäisemmän ja tietoperusteisen Suomi 2030 strategian hyvinvointiyhteiskuntamme kohtaamiin pirullisiin haasteisiin vastaamiseksi Julkinen hallinto muuttuu yhä kattavammin ja nopeammin informaatiohallinnoksi ja informaatiohallinnaksi Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja järjestelmällinen hyödyntäminen on osa Suomi strategian sisältöä ja toteutusta Julkinen tietojohtaminen on olennainen osa nykyajan ja tulevaisuuden johtamisen ja johtajuuden ammattitaitoa tietojohtaminen ei ole yksi tulevista ja menevistä johtamisopeista, se integroituu osaksi muuta johtamista Tietojohtaminen ja sen tarve jo hiipinyt keskeisesti sisälle sosiaalija terveydenhuollon kehittämisen keskiöön= > tarvitaan johtajuuden vahvistamista ja sen systematisointia Konsernimaista julkista tietojohtamista tarvitaan ja se on tulossa 3

4 Julkinen tietojohtaminen Tietoprosessien, tietämyksen ja dokumenttien ja informaatioaineistojen tehokasta hallintaa sekä tässä ICT:n ja kognitiivisten apuvälineiden tehokasta hyödyntämistä Uuden tiedon muodostamista monipuolisten informaatioaineiston muokkauksella ja analyysillä Tiedon ja tietämyksen tehokasta jakamista ja hankkimista sekä aktiivista vuorovaikutusta verkoissa ja verkostoissa Informaatio- ja tietopääoman ja informaatio- ja tietoverkkojen ja niissä hyödynnettävän ICT:n strategista johtamista Uusi tietojohtaminen lähtee kansalaisen ja käyttäjän näkökulmista Uusi tietojohtaminen hakee tuottavuutta toiminnan ja ICT:n yhdistävillä innovaatioilla sekä vaikuttavuutta paremmin kohdennetuilla ja paremmin purevilla toimenpiteillä Julkinen tietojohtaminen: otetaan huomioon julkisen sektorin ja palvelun erityiset piirteet ja yhteiskunnalliset tehtävät 4

5 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa periaatteita sekä tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon ja tietämyksen luominen, haku, levittäminen ja hyödyntäminen organisaatiossa, organisaatioiden välillä ja organisaation toiminta- ja yhteistyöverkostoissa on järjestetty Julkinen tietojohtaminen tarkoittaa myös julkisen tieto- ja informaatiopääoman ja tietämyksen systemaattista johtamista, hallintaa ja mittaamista Ei siis ole pelkästään tietohallintoa ja IT järjestelmiä koskeva kysymys 5

6 Julkisessa tietojohtamisessa Rakennetaan toiminta- ja työympäristöä, jossa tieto välittyy tehokkaasti Huolehditaan tiedon ja asioiden järjestelmällisestä dokumentaatiosta ja tiedon hyödynnettävyydestä Käsitellään, hyödynnetään ja jaetaan dokumentoitua tietoa Siirretään hiljaista tietoa ja tietämystä Kehitetään ja luodaan tietoa ja osaamista tehokkaasti siirtäviä rakenteita Hallitaan ja hyödynnetään monipuolisesti tietosisältöjä ja varantoja 6

7 Julkisessa tietojohtamisessa Perustetaan toiminta riittävälle ja kattavalle tietoturvallisuusosaamisella ja riittävälle informaatiooikeudellisella osaamiselle Tunnetaan ja hallitaan tietojärjestelmät Tunnetaan ja hallitaan tietoverkot ja tietoprosessit Tunnistetaan ja kehitetään tietojärjestelmätarpeita ja tietoprosessien kehittämistä Parannetaan vaikuttavuutta ja tehokkuutta tiedon, tietoprosessien ja tietojärjestelmien systemaattisen käytön avulla 7

8 Julkinen tietojohtaminen Ymmärryksen luominen systemaattinen ja systeeminen lähestymistapa ymmärryksen luomisen edellytyksiin tulkinnan edellytykset ja tulkintojen viitekehykset monimutkaisuuden hyväksyminen haaste: moniammatillinen yhteistyö Tiedon luominen, prosessointi ja jakaminen informaatioprosessi tiedon rakenteet ja informaation käsittelyn rakenteet ja prosessit tieto- ja informaatioteknologian hyödyntäminen Informaation, tiedon ja ymmärryksen hyödyntäminen päätöksenteossa edellytysten luominen tehokkaalle ja vaikuttavalle päätöksenteolle henkinen asenne tietoon ja sen jakamiseen 8

9 Informaatiohallinto Uuden hallinnon ja yhteiskunnallisen ongelmanratkaisun ja koordinaation malli Julkisen hallinnon perusmuotona on informaation käsittely, tuottaminen ja viestintä tietoverkoissa tietoprosessit ovat keskiössä Irtautuu perinteisellä tavalla ymmärretystä paikasta ja organisaatiorakenteesta Verkko-ja verkosto-organisaatio 9

10 Julkinen tietojohtaminen hallinnon muutosten viitekehikossa: informaatiohallinnon ja hallinnan osat Hallinnointi (administration) kirjaaminen Johtaminen (management and leadership) - > ihmisiin ja toimintoihin vaikuttaminen tietoperusteinen yhteiskuntapolitiikka tietoperusteinen johtaminen ihmisten kognitiivisten ominaisuuksien ja niiden heikkouksien ottaminen huomioon Yhteiskunnan riskien ja toimintojen sekä koordinaatiotarpeiden hallinta, joka yhdistää hallinnoinnin ja johtamisen (governance) julkisen tietojohtamisen tulevaisuus ja ydin moniarvoinen etiikka 10

11 Suomen pirulliset haasteet Valtiontalouden tasapainottaminen ja kestävyys vaatii pidemmän ohjelman Kilpailukyvystä ja osaamisesta huolen pitäminen Tehokkuus ja tuottavuus Yhtenäiset kansallisvaltion ratkaisut eivät enää sellaisenaan toimi yhdenvertaisesti maan eri osissa alueellisen eriarvoistumisen riskit Kansainvälistymisen myönteiset ja kielteiset vaatimukset Tarve hyvän hallintoetiikan vahvistamiseen => pirulliseksi haasteeksi käy kuljettaa näitä asioita rinnakkain Suomessa ja Ruotsissa on ohjaus- ja johtamisjärjestelmällä ja sen uudistuksilla saatu kansakunnan voimavarat koottua nyt taas on tällaisen uudistuksen ja hyppäyksen paikka 11

12 Suomen pirulliset haasteet: kestävyysvaje ja tuottavuuden nostaminen Kokonaisveroaste ja julkisten palveluiden kehitys Lähde: Kinnunen ja Kostiainen: BoF Online 1/

13 Konserniohjauksen uusi tuleminen Tarvitaan uutta julkista konserniohjausta Kansainvälisyys ja verkostoissa tapahtuva toiminta Hyvän hallinnon ja hallintoetiikan turvaaminen Yhtenäinen ja johdonmukainen strateginen näkemys = > Suomi 2030 tietoon perustuva hyvinvoinnin ja menestyksen strategia joka katsoo kauas mutta on realistinen pohjoismaisen yhteiskuntamallin yhteiskuntasopimuksen uusintaminen => vastuiden rajat hoivassa ja terveydenhuollossa julkisen talouden kestävyys tuottavuus ja kilpailukyky, => intohimo työhön ja menestykseen turvallisuus ja oikeuksien toteutuminen Reagointikyky ja ketterä voimavarojen ja osaamisen käyttäminen Tietoon perustuvan strategiakyvyn vahvistaminen ja toimeenpano pois paperistrategioiden aikakaudesta 13

14 Julkinen konserniohjaus Yhteiset rakenteet ja prosessit keskeisissä toiminnoissa toimintaprosessien ja niiden johtamisen suuri merkitys Yhteinen suunta ja strategiset teemat yhteinen tahto Suomalaisen yhteiskunnan kokonaisuuden etua yhteistyötä järjestämällä ja eri toimijoita yhteen saattamalla linkittäminen tiedon rakenteistaminen yhteiseen käyttöön Yhteisiä palveluita ja resursseja koko julkissektorille ja valtiolle 14

15 Mahdollisuudet erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa Tietoperusteinen politiikka => vaikuttavuus ja tehokkuus Tuloksellisempi palveluiden järjestäminen => vertailukehikko palveluiden kehittäjille ja kansalaisille tuottavuus prosessien tehokkuus Vaikuttavammat palvelu-ja interventiomuodot => tieto- ja näyttöperusteinen lähestymistapa vaikuttavuus ja kustannustehokkuus edellyttää tiedon ja tietojohtamisen viemistä palvelun arjen tasolle ja integrointia palvelua koskevaan päätöksentekoon Vaikuttavampi kehittämispolitiikka toistuvista kehittämishankkeista ratkaisuihin 15

16 Julkinen tietojohtaminen on Suomi-strategian ja julkisen konserniohjauksen toteuttaja Julkisen tietojohtamisen konserniohjauksen kohteet yhteentoimivuus ja yhteensopivuus => riittävän yhtenäinen kokonaisarkkitehtuuri ja standardoitu tietoarkkitehtuuri standardointi ja puitteet sekä verkosto- ja kokonaisarkkitehtuurit, ohjelmisto- ja tietoarkkitehtuurit monistettavat rakenteet ja teknologiaratkaisut ICT ratkaisujen tehokas ja markkinavoimaa käyttävä kilpailutus Sopimusmallit Toiminnalliset innovaatiot kunnissa, virastoissa ja muissa palvelutuotannon yksiköissä sekä asiakkaiden ja kansalaisten näkökulman ottaminen toiminnallisiin uudistuksiin hajautettu asia kehittämisen yhteinen tuki Julkisjohtaja tarvitsee tietojohtamisen ja ICT:n osaamista, osaamisvajeet ovat riski 16

17 Mitä erityisesti tarvitsisi tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla Julkiskonsernin kokonaisjohtajuus nykyistä selkeämmäksi ohjaus- ja johtamismalli: laki, asetukset, standardit, toiminta- ja käytännesäännöt, sopimusmallit, rahoitus SOTE-ICT:n ja informaatiohallinnon yhteensovittaminen Julk-IT kokonaisuuden ja VM:ssä valmisteltavan yhteentoimivuslainsäädännön kanssa riittävät ja kattavat ohjaustoimivaltuudet - yhteentoimivuusasioissa tulee kattaa myös KELA, kunnat ja palveluntarjoajat ammattimainen projektinjohto riittävillä toimivaltuuksilla arkkitehtuurikokonaisuus hallintaan ohjausta ja johtamista tukevat rakenteet: ministeriö ja keskusvirasto ja näille edellytykset hoitaa tehtäväänsä 17

18 Mitä erityisesti tarvitsisi tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla Hyvä projektinhallinta Tiedon tehokas hyväksikäyttö ja prosessien kehittäminen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi keskeiseksi osaksi ICT- ja tietohallinnon kehittämistyötä (vaikuttavuus- ja tuottavuustavoitteet eivät välttämättä toteudu) Markkinoiden kilpailusta huolehtiminen Tietorakenteiden, arkkitehtuurin ja ohjauksen olennaisten rakenteiden suunnittelua ei kannata ulkoistaa Avata väyliä, joiden kautta kansalaiset pääsevät osallistumaan toiminnallisten prosessien ja palveluinnovaatioiden suunnitteluun samalla kun tietotekninen perusta on keskitetysti ohjattua ja hankittua 18

19 Informaatio-oikeudellinen normiperusta kuntoon Henkilötietosuojalain ja erityislainsäädännön tietosuoja- ja salassapito/vaitiolovelvollisuussäännökset ja niiden tulkinnat vaikeuttavat tietoperusteista ja moniammatillista sosiaalityötä VTV:n tuloksellisuustarkastushavainto, joka toistuu jatkuvasti ongelma johtuu etupäässä erityislainsäädännöstä ja informaatio-oikeudellisen osaamisen vajeista Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki ja henkilötietolaki sovitetaan yhteen ja erillislainsäädännön tietosuojasäännökset kumotaan lähtökohdaksi sivullisen käsite: sivullisia henkilöt, jotka eivät perustellusti osallistu toimenpiteeseen / palveluun organisaatiokohtaisesta ajattelusta palveluketjuajatteluun 19

20 Erityiset ongelmakohdat julkisessa tietojohtamisessa yleisesti (OECD 2010, VTV) Ohjausmalli ja johtamisen rajoitteet Julkisen tietojohtamisen ja yleisen ohjauksen, suunnittelun, rahoituksen ja johtamisen (governance) katkokset ja yhteen sovittamattomuus Sektorikohtaisten toimintojen ja lähestymistapojen sovittaminen yhteen Toistuvat teknologiahankket ja liian vähäiset palvelu- ja julkisen sektorin vastuun rajoja koskevat innovaatiot 20

21 Johtopäätökset Julkinen konserniohjaus eli koko julkisen palvelutuotannon ohjaaminen kokonaisuutena tulee myös sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja ICT:n alalle Julkinen tietojohtaminen ja konserniohjaus siinä antavat mahdollisuuksia toteuttaa vaikuttavaa ja tuottavampaa palvelua Monta ongelmaa on kuitenkin vielä ratkaistavana Lisää VTV:n perustuslaissa säädettynä ylimpänä tarkastusviranomaisena tekemää analyysiä saadaan lukea kun tuloksellisuustarkastus sosiaali- ja terveydenhuollon ICThankkeista (ml. tikesos) valmistuu kommenteille 2010 lopulla 21