XL Kaupungin yleisten töiden hallitus. Kaupungin yleisten töiden hallituksen antama kertomus vuodelta 1915 oli seuraavaa sisällystä: Kaduilla ja yleisillä paikoilla on tarpeen mukaan toimitettu korjauksia maistraatin katselmusmiesten tekemäin muistutusten mukaisesti. Suuremmista töistä mainittakoon osittaiset katupäällystyksen uudistukset Elisabetinkadulla, Eteläsatamassa, Hietalahden satamassa, Merisatamassa, Katajanokalla y. m. paikoilla. Näitä töitä varten oli budjettiin merkitty 25,000 markkaa. Sekä kivien että asfaltin hinnan nousun johdosta kuitenkin osoittautui, ettei mainittu määräraha riittäisi. Tämän johdosta myönsi kaupunginvaltuusto hallituksen esityksestä 4,500 markan lisämäärärahan, josta kuitenkin ainoastaan Smk. 3,629: 36 käytettiin. Salomoninkadun kaupungille kuuluvan osan ketokiveyksen uudistus sekä mainitun kadun talonomistajille kuuluvan osan tarpeellinen korotus suoritettiin budjetissa osoitetulla 4,000 markan määrärahalla. Eräiden kaupungin katujen ja teiden viereisten kaiteiden uudistamiseen ja korjaamiseen oli osoitettu 8,000 markkaa, jolla summalla pääasiassa toimitettiin puukaiteiden uudistus. Laadittaessa 1915 vuoden budjettia oletettiin raitiotie- ja onnibusosakeyhtiön laskevan raiteet Alppikadulle Ensimäisen ja Toisen linjan välille, Alppi-ja Castreninkadun välille sekä pitkin viimeksi mainittua katua Ensimäisen ja Toisen linjan välille, minkätähden budjetissa oli osoitettu 4,150 markkaa, 5,300 markkaa, ja 3,300 markkaa mainittujen katuosien päällystämiseksi ketokivillä. Mutta kun raitiotie-ja onnibusosakeyhtiö ei voinut vuoden varrella laskea edellä mainittuja raideosia, keskeytettiin puheenalainen kiveystyö, minkä ohessa määrärahat siirtyivät vuoteen 1916. Porvoonkatu päällystettiin ketokivillä siltä korttelin n:o 373 viereiseltä, kaupungille kuuluvalta osalta, mihin raitiotieraiteet jo oli laske ttu, ja oli tästä työstä kustannuksia Smk. 3,122: 53, jota vastoin Vii-
312 XI. Kaupungin yleisten töiden hallitus. purinkadun kiveäminen jätettiin suorittamatta samasta syystä kuin edellä mainittujen Alppikadun, Ensimäisen linjan ja Castreninkadun kiveäminen. Säästö Smk. 9,377: 47 siirtyi vuoteen 1916. Uusien rautatieraiteiden laskemiseksi Sörnäsin rantatielle ja tarpeellisen tasoituksen toimittamiseksi oli budjettiin merkitty 35,700 markkaa. Kun kuitenkin oli havaittu mahdottomaksi saada tarpeellisia raideaineita ja täytettä, käytettiin edellä mainitusta rahamäärästä ainoastaan Smk. 3,944: 24, joka määrä meni Sörnäsin rantatielle ehdotetun purkauskentän eteläisimmän osan tasoitukseen. Raideaineiden puutteessa ei myöskään voitu laskea Sörnäsin haararadan pohjoispuolelle korttelin n;o 534 vierelle suunniteltua rautatieraidetta. Tasoitustöistä suoritettiin ainoastaan Brändönkadun tasoitus puoleen leveyteensä, mistä työstä oli kustannuksia Smk\ 21,895: 23, jota vastoin muut budjettiin merkityt kaduntasoitustyöt saivat jäädä toistaiseksi, osin syystä että raitiotieosakeyhtiö ei voinut hankkia tarpeellisia raideaineita raiteiden laskemiseksi eräille tasoitettaville kaduille* osin syystä että vuoden varrella ei ilmaantunut työnpuutetta, joka olisi vaatinut panemaan näitä töitä käyntiin. Viimeksi mainitusta syystä jäi suurin osa lokaviemärien rakentamiseen osoitetuista varoista käyttämättä. Sitä vastoin valmistettiin Eläintarhan Savilan uuden likaveden puhdistusaseman laitteet, niin että asemaa jo syyskuun kuluessa voitiin käyttää tarkoitukseensa. Suoritetuista teiden korjauksista oli kustannuksia Smk. 9,555: 23- Kaupungille kuuluva osa Träskin ja Äggelbyn välistä, emäradan länsipuolista tietä tehtiin uudestaan 5 metrin leveydeltä. Määrärahasta 16,200 markasta käytettiin mainittuihin töihin Smk. 16,094: 79. Vuoden varrella oli Läntistä viertotietä korjattava noin 7,700 m 2 alalta ja Itäistä viertotietä miltei samanlaajuinen ala. Kun kuitenkin kustannusten oli laskettu ylittävän viertoteiden kunnossapitoon osoitettu 15,000 markan määräraha, myönsi kaupunginvaltuusto tehdyn esityksen johdosta 5,000 markan lisämäärärahan, josta ainoastaan Smk. 3,289: 89 tarvittiin käyttää puheena olevaan tarkoitukseen. Satama-alueilla on merenkulun vähenemisen johdosta suoritettu korjaustöitä paljon vähemmässä laajuudessa kuin edellisinä vuosina oli ollut tavallista. Uutisrakennustöitäkään ei ole teetetty muilla satama-alueilla kuin Santa- ja Busholman viereisillä, missä laivarantaa on pitennetty 190 metriä 120,600 markan kustannuksin, jota paitsi mainitun rantasillan viereistä satama-allasta on syvennetty sekä ruoppaamalla että vedenalaista louhintaa toimittamalla, joista töistä olleet kustannukset, noin 44,000 markkaa, on kaupunginvaltuuston luvalla pantu maksettaviksi mainittujen saarien laituritöitä varten olevasta määrärahasta.
XI. Kaupungin yleisten töiden hallitus. 3i3 Vuonna 1915 on kaupungingeodeetti suorittanut moniaita hänen asianaan olevia toimituksia, nimittäin tarkastuskatselmuksia, paalutusja;kivijalankatselmuksia, sekä tonttien tasapunnituksia. Huomioon ottamalla kaupunginvaltuuston yleinen kehoitus että ^Xstll^to' yleisiä töitä suoritettaessa olisi noudatettava suurinta säästäväisyyttä ja työt supistettava mahdollisimman vähiin 011 kaupungin rakennuksissa toimeenpantu ainoastaan semmoiset korjaustyöt, jotka ovat vaikuttaneet yksinomaan rakennusten kunnossapysymiseen. Sekalaisten korjausten määräraha, joka oli ainoastaan 45,500 markkaa on, sentähden osoittautunut riittäväksi, onpa siitä säästynytkin Smk. 4,432:64. Kaupungin taloista toimitettavaa lumen y. m. kuljetusta varten osoitettu 7,000 markan määräraha osoittautui likimäärin riittäväksi, sillä vuosikustannuksia oli kaikkiaan Smk. 7,055: 96. Bengtsärin kasvatuslaitoksen rakennusten korjaus- ja kunnossapitotöitä ei, sen johdosta että oli kielletty käymästä pitkin maamme etelärannikkoa kulkevan sotilaallisen rajaviivan poikki, ole niinkuin tähän asti suoritettu rakennuskonttorin huonerakennusosaston toimesta, vaan kävi tarpeelliseksi teettää puheena olevat työt laitoksen johtajan kapteeni K. Westlingin toimesta pääasiallisesti laaditun kustannusarvion mukaisesti, joka töiden valmistuttua osoitti vähäistä säästöä. Palolaitoksen rakennuksissa suoritetuista samanlaisista töistä, joita varten oli osoitettu 3,600 markkaa, oli kustannuksia Smk. 3,152: 21, joten siis säästyi Smk. 447:79. Kansakoulurakennusten erinäisiin korjauksiin on käytetty Smk. 17,857: 11 osoitetun määrärahan ollessa 19,700 mk. joten siis ylijäämä oli Smk. 1,842: 89. Kaupungin vuokraamissa kansakouluissa toimitetuista korjauksista oli kustannuksia kaikkiaan Smk. 938:41 määrärahan ollessa 1,100 markkaa, joten siis ylijäämä oli Smk. 161:59. Kunnallisissa työväenasunnoissa, joita varten budjetissa oli osoitettu 6,000 markkaa, oli ollut aikomus teettää erinäisiä ulkopuolisia maalaustöitä. Nämä työt kuitenkin siirrettiin toistaiseksi, minkätähden vastaava rahamäärä, Smk. 4,450: 73, on siirtynyt vuoteen 1916. Poliisilaitoksen rakennusten korjaukseen ja kunnossapitoon oli laskettu tarvittavan 9,810 markkaa, mutta todelliset kustannukset olivat ainoastaan Smk. 8,813: 66. Raatihuoneessa suoritettiin erinäisiä korjaustöitä, joita varten oli osoitettu 3,250 markkaa. Tästä määrärahasta käytettiin Smk. 2,074: 43 joten säästyi Smk. 1,175: 57. Kaupungin sairaalaiu vuotuiseen kunnossapitoon oli laskettu tarvittavan 80,000 markkaa, joka summa kuitenkin budjetinkäsittelyssä vähennettiin 50,000 markkaan. Supistamalla puheena olevia töitä saatiin- 40
322 XI. Kaupungin yleisten töiden hallitus. kin mainittu rahamäärä riittämään tarkoitukseensa, syntyipä vielä säästöäkin Smk. 1,673: 74. Muista kaupungin rakennuksissa suoritetuista korjaustöistä ei ole erikoista mainittavaa. Uutistöistä mainittakoon, että töitä vuonna 1914 aloitetussa Eläintarhankadun kansakoulutalossa on, siitä huolimatta että eräitä erikoistyöaineita oli vaikea saada, jatkettu sillä menestyksellä, että rakennus lukuvuoden alkaessa syyskuun 1 p:nä voitiin luovuttaa käytettäväksi sekä että määrärahassa oli syntynyt säästöä kokonaista Smk. 80,658: 84. Myöskin Sipoon mielisairaala luovutettiin vuoden varrella tarkoitukseensa. Laitoksen kustannuksia ei vielä voida tarkoin ilmoittaa, syystä, että lopputiliä ei ole tehty kaikkien tavaranhankkijain kanssa. Jo nyt voidaan kuitenkin mainita, että kaupunginvaltuuston myöntämää 240,000 markan lisämäärärahaa ei kokonaan tarvitse käyttää. Toivoniemen kasvatuslaitoksen muutos- ja lisärakennustyöt, joita varten budjetissa oli osoitettu 19,000 markkaa, oli kaupunginvaltuuston toukokuun 26 p:nä 1914 tekemän päätöksen mukaan jo mainittuna vuonna teetetty kasvatuslautakunnan toimesta. Kaupungin Kaupungin istutuksia on vuoden varrella tuntuvasti laajennettu, minkä ohessa eläintarhan lammikkojen ympäristön järjestämistä on jatkettu. Kaisaniemen puisto on järjestetty ajanmukaiseksi Unioninkadun ja ilmatieteellisen laitoksen väliseltä osalta, jota paitsi sen länsipuolella Mikonkadun puoleiseen tiehen asti on teetetty eräitä tasoitustöitä. Vuoden varrella on istutettu 279 puuta, 3,842 pensasta ja 10,108 monivuotista yrttimäistä kasvia. Eri puutarhalaitteissa on käytetty 42,834 lasin alla viljeltyä kukkakasvia. Tokantorin, Töölön Isontorin luoteispuolella sekä Hesperian puistossa olevain leikkikenttäin järjestämistä varten oli osoitettu 2,500 markkaa. Sen johdosta että voitiin saada halpoja työaineita leikkikenttiä laitettaessa mainittuihin paikkoihin, vähenivät kustannukset siinä määrin, että määrärahasta säästyi Smk. 1,558: 54. Puutarhaosasto on vuoden varrella teettänyt kirkonhallintolautakunnan tiliin tasoitustöitä Kallion kirkon vierellä sekä Aleksanterin lukion tiliin Arkadiankadun tontilla n:o 13. Kaupungin katujen, yleisten paikkain, viertoteiden ja teiden puhosasto. taanapidosta on ollut tuntuvia kustannuksia osin runsaan lumentulon, osin alkaneen kalliin ajan ja siitä aiheutuneiden palkankorotusten johdosta. Tämän johdosta katsoi hallitus olevan syytä kaupunginvaltuustolta anoa 93,480 markan määrärahaa budjetissa tähän tarkoitukseen osoitetun, kaikkiaan 375,700 markan määrärahan lisäksi. Aikanansa myönnetystä lisämäärärahasta jäi käyttämättä Smk. 5,418: 85. Puhtaanapito-
315 XI. Kaupungin yleisten töiden hallitus. Yleinen makkien puhtaanapito osoitti kirjaanpantuja tuloja Smk. 339,727:44 ja kirjaanpantuja kustannuksia Smk. 284,592:66, joten vuoden varrella syntyi ylijäämää Smk. 55,134:78. Hallitus kokoontui vuoden varrella S4 kertaa ja lähetettyjen Hallituksen J / J T, v, kokoukset. kirjelmäin lukumäärä oli 256.