12.06.2013 Sivu 1 / 1 1713/12.01.01/2013 148 Lausunnon antaminen Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen 24.5.2013 päivätystä hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. (09) 816 52137 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko antaa seuraavan lausunnon Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen 24.5.2013 päivätystä hankesuunnitelmasta: Hankesuunnitelma vastaa pääosaltaan lautakunnan näkemystä hyvästä, nykyaikaisesta ja tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin varautuvasta koulu- ja päiväkotirakennuksesta. Hankesuunnitelman luonnoksen pohjalta tehty tilakaaviotasoinen esisuunnitelma ja koulun opettajien toiveet antavat kuitenkin aihetta tarkentaa joitakin hankesuunnitelman kohtia. Sivu 11. 5.2. kaupunkikuvalliset tavoitteet Espoossa on rakennettu ja rakennetaan varsinkin 2000 -luvulla useita kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat herättäneet huomiota erityisesti korkeatasoisella arkkitehtuurillaan. Koulu- ja päiväkotirakennuksilla on suuri merkitys osana ihmisten elinympäristöä, jossa päivittäin liikutaan ja joka koetaan kotipaikaksi. Koulurakennus ulkoa ja sisältä jää oppilaiden mieleen loppuiäksi. Korkeatasoinen julkinen rakennus ulkoalueineen nostaa koko alueen arvoa ja viihtyisyyttä. Hyvältä arkkitehtuurilta voidaan kuitenkin edellyttää, että sen ulkoasu on tasapainossa käyttötarkoituksen kanssa. Koulun, päiväkodin ja neuvolan toimitilojen suunnittelussa pitää olla etusijalla tilojen käyttäjät, eli lapset ja perheet, sekä se toiminta, mitä varten rakennus toteutetaan. Tämän vuoksi täydennetään hankesuunnitelmaluonnoksen sivulla 11 olevaa lausetta: Uudisrakennuksen on otettava paikkansa alueen avoimena ja julkisena rakennuksena kuitenkin siten, että rakennuksen käyttäjät ja toiminta ovat etusijalla. 5.3. toiminnalliset tavoitteet Lisäys: Koulun ja päiväkodin ja neuvolan tilat ovat omat kokonaisuutensa, jotka liittyvät kuitenkin toisiinsa. Rakennuksessa on pääoven lisäksi joka yksiköllä on omia sisäänkäyntejä, koululla ja päiväkodilla ulkoilupihalle ja neuvolalla asiakkaiden tulosuuntaan. Rakennuksen pääovi johtaa yhteisille alueille, ruokasalin ja kirjaston lähellä olevaan pääaulaan. Pääaulasta on
12.06.2013 Sivu 2 / 2 helppo löytää eri yksiköiden tiloihin sekä hallinnon, henkilökunnan ja oppilashuollon tiloihin. Koulun ja päiväkodin tilat voidaan sijoittaa kahteen tai kolmeen kerrokseen kuitenkin niin, että yksikön sisäiset välimatkat ovat lyhyitä. Yhteiset tilat sijoitetaan siten, että ne ovat kaikille käyttäjille helposti saavutettavissa. Yksiköiden yhteistoiminta ja vuorovaikutus sekä synergiaedut toteutuvat parhaiten, yhteiskäyttöiset tilat ja omat tilat ovat sopivasti lähekkäin tai näkyvillä. Tärkein yhteys yksiköiden välillä on päiväkodin 3-5 vuotiaiden ja esiopetuksen alueen liittyminen koulun 1-2 luokkien alueeseen. Koko rakennuksessa sekä koulun ja päiväkodin omissa tiloissa tulee tilaryhmät muodostaa niin, että käytäviä vältetään ja niiden sijaan tiloja yhdistävät toiminta-aulat. Rakennuksessa toimivat eri-ikäiset ihmiset saavat kosketuksen luontoon myös sisällä, kun kaikkien yksiköiden ikkunoista on näkymät pihaan ja puistoon. Rakennuksen sisätiloissa tulee värien, materiaalien ja luonnonvalon avulla luoda rauhallinen tunnelma koulupäivän eri tilanteisiin. Pintamateriaalien ja kalusteiden tulee olla hyvän laatuisia ja kestää arkikäyttöä; näin tilat pysyvät pitkään siisteinä ja ehjinä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 5.3. 1 Koulu Teksti korvaa toisen ja kolmannen kappaleen, neljäs ja viides kappale on korvattu lisäyksessä lukuun 5.3. Koulun tilat suunnitellaan tukemaan avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä oppilaslähtöisiä toimintatapoja. Monipuoliset toiminta- ja oppimistavat tehdään mahdollisiksi rakentamalla yleispäteviä ja helposti muunneltavia tiloja ja kalustamalla ne vastaavan ajatuksen mukaan. Lapset ja opettaja liikkuvat ja puhuvat tiloissa käyttäessään vuorovaikutteista taulua, jakautuessaan ryhmiin ja siirtyessään erilaisille työpisteille. Uuden koulun toimintatapa edellyttää erityisen hyvää akustiikkaa sekä opetustiloissa että yhteisissä tiloissa. Avoimessa oppimisympäristössä äänimaailmaan vaikutetaan perinteisten keinojen lisäksi kokolattiamatolla ja verhoilluilla kalusteilla. Oppimisympäristön muunneltavuus toteutuu, kun kalusteet ovat kevyitä ja helposti siirrettäviä toiminnan tarpeiden mukaan, ja kiintokalusteita on vähän. Opetusryhmän omaan tilaan tulee yksi korkea kaappi sekä kiinteä tekniikkapöytä. Vesipisteet ja laskutasot sen yhteyteen voidaan sijoittaa joko ryhmä kotipesään tai yhteiseen toiminta-aulaan. Vesipisteen alakaappiin sijoitetaan jätelajittelupiste. Kiintokalusteita täydennetään irtokalustein tarpeen mukaan. Koulun tilat muodostuvat seuraavista tilaryhmistä:
12.06.2013 Sivu 3 / 3 Koulun kotiluokat yhdistetään ikäryhmittäin alueiksi, joissa on opetusryhmille omat kotipesät, yhteistä toiminta-aulaa ja pienryhmätiloja. Alueet liittyvät koulun auloihin. Kirjasto ja tietotekniikan opetustila, jotka sijoitetaan keskeisesti; tietotekniikan tila siten, että se voi toimia tarvittaessa myös kotiluokkana. Käden taidon alue (kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ). Ruokasali musiikkiluokka, näyttämö ja monitoimisali ovat yhdistettävissä juhla- ja esitystilaksi. Alue on yhteinen päiväkodin kanssa. Hallintotilat ja henkilökunnan tilat, jotka ovat yhteiset koko talon henkilökunnalle, mikäli se on mahdollista kulkuyhteyksien ja välimatkojen kannalta. Oppilashuollon tilat, joiden tulee sijaita helposti saavutettavissa pienemmille oppilaille. Sijainnin olisi hyvä olla myös hallintotilojen lähellä, ei kuitenkaan niiden yhteydessä. Liikuntasali oheistiloineen, joihin on oma sisäänkäynti ja joka on käytettävissä koulun toiminnasta erillään. Monitoimisalin tulee sijaita samalla kuntalaiskäyttöön erotettavalla alueella, mikäli mahdollista. 3.5.2. Päiväkoti Lisäys: Koulun avoimelle oppimisympäristölle asetettuja tavoitteita toteutetaan myös päiväkodissa soveltaen niitä ikäryhmien oppimisen ja kehittymisen tarpeisiin. Luontotoiminnan tukikohtaa koskevaa tekstiä täydennetään seuraavasti. Luontopäiväkoti, lasten huvila, sijoitetaan pihan puistomaiseen osaan lähelle tontin rajaa. Päiväkodin tilat tulee sijoittaa siten, että luontopäiväkodin tukipalvelut toimivat päiväkodissa. Päiväkodin lähimmän sisäänkäynnin yhteydessä on wc-tilat ja tarvittavat välinevarastot. Kulkutie päiväkodista luontopäiväkotiin mahdollistaa lounaan ja välipalojen sekä käsienpesuveden kuljettamisen. Kuivakäymälä voidaan toteuttaa edellyttäen, että sen ylläpidosta ja hygieniasta huolehtiminen voidaan järjestää kestävällä tavalla. Tehtävää ei voida osoittaa päiväkodin henkilökunnalle. Tilojen hyvällä suunnittelulla ei kuivakäymälä ole välttämätön. Nuotiopaikka ulkona on luonnollinen elementti ulkoilmaelämässä ja se tulee toteuttaa, mikäli kaupungin viranomaismääräykset eivät sitä estä. Sivu 17. Liikuntatilat Päiväkodin ja koulun yhteinen monitoimisali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Salin monikäyttöisyydelle on eduksi, jos vapaa korkeus voi olla 4 m.
12.06.2013 Sivu 4 / 4 Lisäksi esitetään, että rakennushanke ja tuleva työmaa suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan siten, että nykyiset siirtokelpoiset koulutilat voivat olla paikoillaan pienempien oppilaiden koulutiloina. Käsittely Nieminen Järvenpään ja Waltarin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään kohtaan 5.1 kappale: Rakennuksen arkkitehti- ja rakennesuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota rakennuskustannusten pienentämiseen niin, että saavutetaan kustannustaso 22 MEur (sis ALV 24%), joka tarkoittaa n. 3 000 Eur/brutto m2 (sis ALV). Hopsu Malmen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Rakentamisen laatuun ja valvontaan kiinnitetään erityistä huomiota, niin että rakentaminen on kestävää ja vältytään nopeasti vastaantulevilta korjaustarpeilta. Nieminen Malmen, Waltarin ja Niemelän kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään hankesuunnitelman kohtaan 5.1 kappaleet: Rakennuksen suunnitelussa käytetään koeteltuja ja hyväksi havaittuja rakenneratkaisuja, joilla minimoidaan vesivahinkojen ja homevaurioiden riskiä. Tämä tarkoittaa suunnittelussa mm. sitä, ettei pohjaveden tason alapuolelle rakenneta, salajoitus sekä pinta- ja sadevesien viemäröinti tehdään huolellisesti, kattorakenteet ovat selkeät ja katon kallistuskulma on riittävä, rakennuksessa on kunnolliset räystäät sekä lattia,- katto- ja seinärakenteiden tuuletus on järjestetty hyvin. Lisäksi rakennus perustetaan riittävän korkealle niin, ettei mm. mahdollisen kallion pintaa pitkin virtaavat pohjavedet pääse rakenteisiin. Katossa ei käytetä kattoikkunoita ja minimoidaan katon läpivientien määrä. Seinien suuria lasiseinärakenteita vältetään. Rakentamisen aikana keskeneräiset rakenteet on suojattava niin, etteivät ne pääse kastumaan. Rakenteisiin (esim. ontelolaattoihin) rakentamisen aikana päässyt vesi poistetaan ja kuivataan huolellisesti. Lisäksi suunnittelussa noudatetaan erillistä tilakeskuksen ohjetta "RAKENNETEKNISET SUUNNITTELUVAATIMUKSET, 17.1.2013. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Niemisen ensimmäinen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hopsun lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
12.06.2013 Sivu 5 / 5 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Niemisen toinen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Päätösehdotus : Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko päätti antaa seuraavan lausunnon Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen 24.5.2013 päivätystä hankesuunnitelmasta: Hankesuunnitelma vastaa pääosaltaan lautakunnan näkemystä hyvästä, nykyaikaisesta ja tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin varautuvasta koulu- ja päiväkotirakennuksesta. Hankesuunnitelman luonnoksen pohjalta tehty tilakaaviotasoinen esisuunnitelma ja koulun opettajien toiveet antavat kuitenkin aihetta tarkentaa joitakin hankesuunnitelman kohtia. Sivu 11. 5.2. kaupunkikuvalliset tavoitteet Espoossa on rakennettu ja rakennetaan varsinkin 2000 -luvulla useita kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat herättäneet huomiota erityisesti korkeatasoisella arkkitehtuurillaan. Koulu- ja päiväkotirakennuksilla on suuri merkitys osana ihmisten elinympäristöä, jossa päivittäin liikutaan ja joka koetaan kotipaikaksi. Koulurakennus ulkoa ja sisältä jää oppilaiden mieleen loppuiäksi. Korkeatasoinen julkinen rakennus ulkoalueineen nostaa koko alueen arvoa ja viihtyisyyttä. Hyvältä arkkitehtuurilta voidaan kuitenkin edellyttää, että sen ulkoasu on tasapainossa käyttötarkoituksen kanssa. Koulun, päiväkodin ja neuvolan toimitilojen suunnittelussa pitää olla etusijalla tilojen käyttäjät, eli lapset ja perheet, sekä se toiminta, mitä varten rakennus toteutetaan. Tämän vuoksi täydennetään hankesuunnitelmaluonnoksen sivulla 11 olevaa lausetta: Uudisrakennuksen on otettava paikkansa alueen avoimena ja julkisena rakennuksena kuitenkin siten, että rakennuksen käyttäjät ja toiminta ovat etusijalla. 5.3. toiminnalliset tavoitteet Lisäys: Koulun ja päiväkodin ja neuvolan tilat ovat omat kokonaisuutensa, jotka liittyvät kuitenkin toisiinsa. Rakennuksessa on pääoven lisäksi joka yksiköllä on omia sisäänkäyntejä, koululla ja päiväkodilla ulkoilupihalle ja neuvolalla asiakkaiden tulosuuntaan. Rakennuksen pääovi johtaa yhteisille alueille, ruokasalin ja kirjaston lähellä olevaan pääaulaan. Pääaulasta on helppo löytää eri yksiköiden tiloihin sekä hallinnon, henkilökunnan ja oppilashuollon tiloihin. Koulun ja päiväkodin tilat voidaan sijoittaa kahteen tai kolmeen kerrokseen kuitenkin niin, että yksikön sisäiset välimatkat ovat lyhyitä.
12.06.2013 Sivu 6 / 6 Yhteiset tilat sijoitetaan siten, että ne ovat kaikille käyttäjille helposti saavutettavissa. Yksiköiden yhteistoiminta ja vuorovaikutus sekä synergiaedut toteutuvat parhaiten, yhteiskäyttöiset tilat ja omat tilat ovat sopivasti lähekkäin tai näkyvillä. Tärkein yhteys yksiköiden välillä on päiväkodin 3-5 vuotiaiden ja esiopetuksen alueen liittyminen koulun 1-2 luokkien alueeseen. Koko rakennuksessa sekä koulun ja päiväkodin omissa tiloissa tulee tilaryhmät muodostaa niin, että käytäviä vältetään ja niiden sijaan tiloja yhdistävät toiminta-aulat. Rakennuksessa toimivat eri-ikäiset ihmiset saavat kosketuksen luontoon myös sisällä, kun kaikkien yksiköiden ikkunoista on näkymät pihaan ja puistoon. Rakennuksen sisätiloissa tulee värien, materiaalien ja luonnonvalon avulla luoda rauhallinen tunnelma koulupäivän eri tilanteisiin. Pintamateriaalien ja kalusteiden tulee olla hyvän laatuisia ja kestää arkikäyttöä; näin tilat pysyvät pitkään siisteinä ja ehjinä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 5.3. 1 Koulu Teksti korvaa toisen ja kolmannen kappaleen, neljäs ja viides kappale on korvattu lisäyksessä lukuun 5.3. Koulun tilat suunnitellaan tukemaan avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä oppilaslähtöisiä toimintatapoja. Monipuoliset toiminta- ja oppimistavat tehdään mahdollisiksi rakentamalla yleispäteviä ja helposti muunneltavia tiloja ja kalustamalla ne vastaavan ajatuksen mukaan. Lapset ja opettaja liikkuvat ja puhuvat tiloissa käyttäessään vuorovaikutteista taulua, jakautuessaan ryhmiin ja siirtyessään erilaisille työpisteille. Uuden koulun toimintatapa edellyttää erityisen hyvää akustiikkaa sekä opetustiloissa että yhteisissä tiloissa. Avoimessa oppimisympäristössä äänimaailmaan vaikutetaan perinteisten keinojen lisäksi kokolattiamatolla ja verhoilluilla kalusteilla. Oppimisympäristön muunneltavuus toteutuu, kun kalusteet ovat kevyitä ja helposti siirrettäviä toiminnan tarpeiden mukaan, ja kiintokalusteita on vähän. Opetusryhmän omaan tilaan tulee yksi korkea kaappi sekä kiinteä tekniikkapöytä. Vesipisteet ja laskutasot sen yhteyteen voidaan sijoittaa joko ryhmä kotipesään tai yhteiseen toiminta-aulaan. Vesipisteen alakaappiin sijoitetaan jätelajittelupiste. Kiintokalusteita täydennetään irtokalustein tarpeen mukaan. Koulun tilat muodostuvat seuraavista tilaryhmistä: Koulun kotiluokat yhdistetään ikäryhmittäin alueiksi, joissa on opetusryhmille omat kotipesät, yhteistä toiminta-aulaa ja pienryhmätiloja. Alueet liittyvät koulun auloihin. Kirjasto ja tietotekniikan opetustila, jotka sijoitetaan keskeisesti; tietotekniikan tila siten, että se voi toimia tarvittaessa myös kotiluokkana.
12.06.2013 Sivu 7 / 7 Käden taidon alue (kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ). Ruokasali musiikkiluokka, näyttämö ja monitoimisali ovat yhdistettävissä juhla- ja esitystilaksi. Alue on yhteinen päiväkodin kanssa. Hallintotilat ja henkilökunnan tilat, jotka ovat yhteiset koko talon henkilökunnalle, mikäli se on mahdollista kulkuyhteyksien ja välimatkojen kannalta. Oppilashuollon tilat, joiden tulee sijaita helposti saavutettavissa pienemmille oppilaille. Sijainnin olisi hyvä olla myös hallintotilojen lähellä, ei kuitenkaan niiden yhteydessä. Liikuntasali oheistiloineen, joihin on oma sisäänkäynti ja joka on käytettävissä koulun toiminnasta erillään. Monitoimisalin tulee sijaita samalla kuntalaiskäyttöön erotettavalla alueella, mikäli mahdollista. 3.5.2. Päiväkoti Lisäys: Koulun avoimelle oppimisympäristölle asetettuja tavoitteita toteutetaan myös päiväkodissa soveltaen niitä ikäryhmien oppimisen ja kehittymisen tarpeisiin. Luontotoiminnan tukikohtaa koskevaa tekstiä täydennetään seuraavasti. Luontopäiväkoti, lasten huvila, sijoitetaan pihan puistomaiseen osaan lähelle tontin rajaa. Päiväkodin tilat tulee sijoittaa siten, että luontopäiväkodin tukipalvelut toimivat päiväkodissa. Päiväkodin lähimmän sisäänkäynnin yhteydessä on wc-tilat ja tarvittavat välinevarastot. Kulkutie päiväkodista luontopäiväkotiin mahdollistaa lounaan ja välipalojen sekä käsienpesuveden kuljettamisen. Kuivakäymälä voidaan toteuttaa edellyttäen, että sen ylläpidosta ja hygieniasta huolehtiminen voidaan järjestää kestävällä tavalla. Tehtävää ei voida osoittaa päiväkodin henkilökunnalle. Tilojen hyvällä suunnittelulla ei kuivakäymälä ole välttämätön. Nuotiopaikka ulkona on luonnollinen elementti ulkoilmaelämässä ja se tulee toteuttaa, mikäli kaupungin viranomaismääräykset eivät sitä estä. Sivu 17. Liikuntatilat Päiväkodin ja koulun yhteinen monitoimisali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Salin monikäyttöisyydelle on eduksi, jos vapaa korkeus voi olla 4 m. Lisäksi esitetään, että rakennushanke ja tuleva työmaa suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan siten, että nykyiset siirtokelpoiset koulutilat voivat olla paikoillaan pienempien oppilaiden koulutiloina. Lisäksi lautakunta päätti esittää, että kohtaan 5.1 lisätään seuraava kappale:
12.06.2013 Sivu 8 / 8 Rakennuksen arkkitehti- ja rakennesuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota rakennuskustannusten pienentämiseen niin, että saavutetaan kustannustaso 22 MEur (sis ALV 24%), joka tarkoittaa n. 3 000 Eur/brutto m2 (sis ALV). Lisäksi lautakunta päätti todeta, että rakentamisen laatuun ja valvontaan kiinnitetään erityistä huomiota, niin että rakentaminen on kestävää ja vältytään nopeasti vastaantulevilta korjaustarpeilta. Lisäksi lautakunta päätti esittää, että hankesuunnitelman kohtaan 5.1 lisätään kappaleet: Rakennuksen suunnitelussa käytetään koeteltuja ja hyväksi havaittuja rakenneratkaisuja, joilla minimoidaan vesivahinkojen ja homevaurioiden riskiä. Tämä tarkoittaa suunnittelussa mm. sitä, ettei pohjaveden tason alapuolelle rakenneta, salajoitus sekä pinta- ja sadevesien viemäröinti tehdään huolellisesti, kattorakenteet ovat selkeät ja katon kallistuskulma on riittävä, rakennuksessa on kunnolliset räystäät sekä lattia,- katto- ja seinärakenteiden tuuletus on järjestetty hyvin. Lisäksi rakennus perustetaan riittävän korkealle niin, ettei mm. mahdollisen kallion pintaa pitkin virtaavat pohjavedet pääse rakenteisiin. Katossa ei käytetä kattoikkunoita ja minimoidaan katon läpivientien määrä. Seinien suuria lasiseinärakenteita vältetään. Rakentamisen aikana keskeneräiset rakenteet on suojattava niin, etteivät ne pääse kastumaan. Rakenteisiin (esim. ontelolaattoihin) rakentamisen aikana päässyt vesi poistetaan ja kuivataan huolellisesti. Lisäksi suunnittelussa noudatetaan erillistä tilakeskuksen ohjetta "RAKENNETEKNISET SUUNNITTELUVAATIMUKSET, 17.1.2013 Oheismateriaali Selostus - Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan korvaavan uudisrakennuksen hankesuunnitelma 24_05_2013 - Asemakaavaluonnos ja määräykset - Huonetilaohjelma - Rakennetekniset suunnitteluvaatimukset - Vuokranmääritys - Alustava keittiölaiteluettelo - Pinta-alakäsitteet - Liikuntasali puolikerrosta alempana - Sijoittelu tontille Tilakeskus-liikelaitos on pyytänyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausuntoa Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen 24.5.2013 päivätystä hankesuunnitelmasta.
12.06.2013 Sivu 9 / 9 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi koulun ja päiväkodin tarveselvityksen 16.2.2012. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi neuvolan tarveselvityksen 5.6.2012. Hankkeen esisuunnittelu on käynnistetty syyskuussa 2012. Rakentaminen alkaa vuoden 2014 lopussa, valmistuu kesäkuussa 2016 ja otetaan käyttöön elokuussa 2016. Tarveselvityksen kustannusennuste (alv 0) 20,5 milj., kustannustaso 01/2012, Haahtela ind. 83. Hankesuunnitelmaan perustuvat tavoitehintaarvio (alv 0) 21 milj., kustannustaso 01/2013, Haahtela ind. 83. Hankesuunnitelman tavoitehinta sisältää suunnittelun- ja rakentamisaikaisten kustannusten nousuvarauksen. Sisäinen toimitilavuokra on arvioitu olevan yhteensä n. 1,88 milj. / vuosi, josta neuvolan osuus n. 155 000 /vuosi. Auroran koululle, päiväkodille ja neuvolalle on esitetty rahoitus vuoden 2013 talousarvion investointiosassa vuosille 2013 2016 yhteensä 20,5 milj.. Auroran koulu on rakennettu 1957 ja sitä on laajennettu 1980. Koulun ja laajennuksen lisäksi on käytössä siirtokoulutiloja. Koulurakennusten tilat eivät vastaa tarpeita, joita peruskoulun uudistuva pedagogiikka ja toimintakulttuuri edellyttävät. Viime vuosina on tilojen käyttöä haitannut myös huono sisäilmat varsinkin koulun laajennusosassa. Pysyvää koulurakennusta ei saada peruskorjauksella vastaamaan nykyisiä esteettömyyden ja ilmanvaihdon vaatimuksia, joten rakennus on päätetty purkaa ja korvata uudella. Samalla koulun yhteyteen rakennetaan tilat päiväkodille ja neuvolalle, jolloin syntyy lapsia ja perheitä monipuolisesti palveleva kokonaisuus. Hyväksyessään koulun ja päiväkodin tarveselvityksen 16.2.2012 suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta edellytti, että hankesuunnitteluvaiheessa huonetilaohjelma ja toiminta-ajatus tarkistetaan siten, että otetaan huomioon mahdollisen neuvolan sijainti samassa rakennuksessa. Rakennushanke esitetään suunniteltavaksi ja toteutettavaksi yhtenä kokonaisuutena ilman vaiheistusta. Lisäksi lautakunta edellytti, että koulurakennushankkeiden yhteydessä tuodaan sille päätöksenteon yhteydessä samanlainen kustannusvertailu kuin päiväkodeistakin on tehty. Lautakunta piti Auroran koulun ja päiväkodin kustannusarviota erittäin kalliina ja edellytti, että suunnitteluvaiheessa sen kustannuksia alennetaan merkittävästi. Lautakunta edellytti, että tilojen suunnittelussa mietitään tilojen uudenlaista joustavaa käyttöä. Perinteistä OT-ajattelua on laajennettava, niin että opetustilat ovat aidosti muunneltavia koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Huonetilaohjelma on erikseen koululle ja päiväkodille ja erikseen neuvolalle, mutta hankesuunnitelman tekstissä on lautakunnan päätös otettu huomioon. Koulun opetustilojen laajuus on huonetilaohjelmassa määritelty perinteiseen tapaan OT-ajattelulla, jolloin voidaan säilyttää
12.06.2013 Sivu 10 / 10 sama taso kuin muissa kouluissa. Hankesuunnitelmatekstissä on tavoitteeksi asetettu uudenlaiset joustavat ja muunneltavat tilat, kuten lautakunta edellytti. Vertailu muiden toteutuneiden koulurakennusten kustannuksiin on hankesuunnitelman liitteenä. Tiedoksi - Riitta Martiskainen, Auroran päiväkoti - Jaana Hellinen, Tilakeskus-liikelaitos - Marjatta Korhonen, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö - Martti Hellström, Aurora alakoulu
12.06.2013 Sivu 11 / 11