PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 19.11.2008 LSU 2008 Y 284 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Maatalousyhtymä Poranen Vehmassuontie 70 69950 Perho ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on lihasikala ja lihakarjankasvattamo. Tilan eläinmääränä on 550 lihasikaa ja 97 lihanautaa. Toimintaa laajennetaan laajentamalla lihakarjankasvattamoa. Sikalaa ei laajenneta mutta eläinmäärää lisätään sikalan tiloja vastaavaksi. Tilalla on laajennuksen jälkeen tilat 685 lihasialle ja 190 lihanaudalle. Sikala ja osa lihanautakasvattamosta sijaitsevat tilalla Teerisaari RN:o 155:4. Osa lihanautakasvattamosta sijaitsee tilalla Teerisaari II RN:o 155:57. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 30.4.2008. Hakemusta on 8.5.2008 täydennetty rakennettavan lietesäiliön piirroksella, 4.7.2008 lihanautakasvattamon pohja ja leikkauspiirroksilla, lihasikalan pohjapiirroksilla sekä vuokrasopimuksilla ja 31.7.2008 etälietesäiliön piirroksilla sekä asemapiirroksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 1000 lihasian eläinsuojaa. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on voimassa oleva Perhon kunnan ympäristölautakunnan 23.8.2000 myöntämä ympäristölupa 550 lihanaudan ja 79 lihanaudan pitämiselle. Toiminta sijaitsee Perhon keskustan osayleiskaavassa AM eli kotieläintilojen talouskeskusten alueeksi merkityllä alueella. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tilalla harjoitetaan sian ja naudanlihan tuotantoa. Tila sijaitsee Perhon kunnan Perhon kylässä vajaan kilometrin etäisyydellä Perhon keskustasta. Toimintaa laajennetaan rakentamalla kasvattamon koillispäähän lisäsiipi. Sikalassa kaikki tilat otetaan käyttöön. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 210 metrin etäisyydellä rakennettavasta lihanautakasvattamon lisäsiivestä ja noin 330 metrin etäisyydellä sikalasta koilliseen. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset ovat Perhon maatalousoppilaitoksen oppilasasuntolat ja henkilökunnan asuntolat, joista on etäisyyttä rakennettavaan lihanautakasvattamoon vähimmillään noin 445 metriä ja lihasikalaan noin 350 metriä. Naapuritilalla Kärkelä RN:o 155:53 sijaitsee maaseutuopiston Perhon yksikkö, jonka eläinsuojat sijaitsevat pääosin sikalan ja lihanautakasvattamon luoteispuolella. Naapuritilalla Kujalanmäki RN:o 155:45 eläinsuojista koilliseen sijaitsee hevostalli. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan tilavuudeltaan noin 1600 m³:n kokoinen lietesäiliö. Lietesäiliön paikkaa on muutettu alkuperäisestä hakemuksesta, jonka mukaan lietesäiliö olisi rakennettu eläinsuojien läheisyyteen niiden pohjois luoteispuolelle. Lietesäiliö tullaan rakentamaan etälietesäiliönä tilalle Hautakangas RN:o 40:8. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Jängänharju A:n I luokan pohjavesialue sijaitsee noin 7,4 kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Rakennettavan eläinsuojan ympäristö on osittain pelto ja osittain metsäaluetta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Perhon kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Lihasikalassa pidetään tällä hetkellä 550 lihasikaa ja lihanautakasvattamossa 97 lihanautaa. Lihanautakasvattomoon rakennetaan laajennuksen yhteydessä lisäsiipi, johon tulee tilat 99 lihanaudalle sekä pienempi lisäsiipi, johon tulee tilat 12 juottovasikalle (1 3 kk). Lihanautakasvattamon vanhaan osaan tulee tilat 79 lihanaudalle. Lihasikalaa ei laajenneta, mutta ottamalla sen kaikki tilat käyttöön saadaan tilat 685 lihasialle. Sikalan yhteyteen rakennetaan tilat automaattiruokkijan koneille. Lisäksi sikalaan rakennetaan sairaskarsinoita. Lihasikala on kertatäyttöinen. Lihanautakasvattamossa on laajennuksen jälkeen yhteensä 48 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa, 23 6 8 kuukauden ikäistä vasikkaa ja 47 8 12 kuukauden ikäistä vasikkaa. Loput eläimet ovat 8 18 kuukauden ikäisiä. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Molempien eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on sikalan läheisyydessä kaksi tilavuudeltaan noin 332 m³:n kokoista betoniharkoista rakennettua lietesäiliötä. Lihanautakasvattamon läheisyydessä tilalla Teerisaari II RN:o 155:57 on tilavuudeltaan noin 1099

3 m³:n kokoinen betonielementeistä rakennettu lietesäiliö. Lisäksi tilalla on tilavuudeltaan noin 2003 m³:n kokoinen etälietesäiliö tilalla Lisä Laitala RN:o 40:25 noin 12,5 kilometrin etäisyydellä eläinsuojista lounaaseen. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan tilavuudeltaan noin 1600 m³:n kokoinen etälietesäiliö noin 13 km:n etäisyydelle eläinsuojista. Lietekuiluissa on lietteen varastotilaa lisäksi noin 235 m³. Lietteen kokonaisvarastotilavuus on noin 5601 m³. Toinen sikalan lietesäiliö (332 m³) sekä lihanautakasvattamon yhteydessä oleva lietesäiliö (1099 m³) täytetään alakautta. Kaikki lietesäiliöt ovat avoimia. Sikalan betoniharkoista rakennetuille lietesäiliöille on tulossa peruskorjaus tai lietesäiliöiden tilalle tehdään yksi isompi lietesäiliö. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 272 hehtaaria, josta omaa on 264,19 hehtaaria ja vuokrapeltoa on 7,81 hehtaaria. Pelloista 2 ha sijaitsee pohjavesialueella. Tilalla ei laidunneta eläimiä. Sikalarakennuksen sosiaalitilojen jätevedet ja eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Pesuvesien määrä on noin 200 m³. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laajennuksen jälkeen noin 1 000 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan pyöröpaaleissa. Muut varastot Tilalla on tilavuudeltaan noin 15 000 litran polttoainesäiliö. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 400 litraa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, kiinteistöjäte, muovit, metalliromut, jäteöljyt ja ongelmajätteet kuten akut sekä rehujäte. Jätemuovit ja metalliromut toimitetaan keräysautoon. Jäteöljyt ja ongelmajätteet toimitetaan Perhon ekopisteeseen. Rehujäte kompostoidaan tilalla ja levitetään pellolle. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Kiinteistöjäte keräillään järjestetyn jätehuollon kautta. Toiminnasta aiheutuva liikenne Eläimiä ja rehuja kuljetetaan joka toinen viikko. Lietettä ajetaan omalla 17 m³:n kokoisella lietekärryllä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 8.8. 8.9.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Perhon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Perhon kunnanhallitukselta

4 ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on 11.8.2008 tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä tarkasteltiin mm. eläinsuojien ja lietesäiliöiden sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. Lausunnot Perhon kunnanhallitus on 8.9.2008 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut että, kunnanhallituksen käsityksen mukaan rakennushanke ei aiheuta naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta naapureille eikä rakentaminen ole ristiriidassa keskustan osayleiskaavan kanssa. Kunnanhallituksella ei myöskään ole tiedossa tärkeitä luonto tai ympäristökohteita, jotka voisivat vaarantua itse rakennushankkeista tai niihin liittyvistä muista toiminnoista. Tuleva lietelantatilavuus (5485 m³) on riittävä 12 kuukauden varastointiin (laskennallinen tarve 4220 m³) ja tilan peltoala (272 ha) on riittävä lannan levitykseen (laskennallinen vähimmäisala n. 110 ha). Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaja A toteaa muistutuksessaan, että suhtautuu lähinaapurina kielteisesti laajennushankkeeseen. Lietesäiliöt ovat liian lähellä maitani. Hajuhaitta lisääntyy ja hankaloittaa mm. asunnon tuuletusta, pyykin kuivatusta ja laskee kiinteistön arvoa. Tilalla on laajennuksen jälkeen neljä lietesäiliötä. Kuinka ja kuka huolehtii siitä, että ne hoidetaan ja tyhjennetään asianmukaisesti niin, ettei siitä synny ympäristölle ja meille naapureille kohtuutonta rasitusta? Kuka valvoo, että ne ovat kunnossa ja että ne pidetään kunnossa? Lietteen ajo on ollut jo nyt massiivista ja aiheuttanut haittoja mm. tien kulumista ja likaantumista. Koko kangas on ollut pölyn vallassa. Entä valvotaanko eläinten hoitoa? Ruokitaanko ne ajallaan, etteivät huuda nälissään, kun hoitajat ovat tiluksillaan viljankorjuussa /peltotöissä yömyöhään (tapahtuu niin jo nykyisellä eläinmäärällä). Aikaisempina vuosina olen törmännyt sian ja naudanruhoihin sekä Kirkonkylällä että Porasessa. Kuolleet eläimet oli kylmästi jätetty pelloille ja metsien reunoille korppien, varisten ja harakoiden syötäväksi. Käsittääkseni se on ympäristörikos ja osoittaa välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta lakeja ja asetuksia vastaan, eikä ole ammattitaitoista tilan hoitoa. Heidän toimintaansa ei ole valvottu eikä valvota vastaisuudessakaan. Kuinka nyt huolehditaan kuolleista eläimistä, joita arvatenkin tulee? Haittaeläimet (rotat, hiiret, kärpäset) ovat jo nyt lisääntyneet. Kuinka valvotaan, että tällä suurtilalla on kaikki hygienia kunnossa; mm. rehut varastoitu asianmukaisesti, rottien ja hiirten torjunta suoritettu kunnolla. Kuka valvoo tätä toimintaa ja kehen voi ottaa yhteyttä, jos se aiheuttaa haittaa naapureille ja ympäristölle? Piirustuksen epäselvyyden takia en ole selvillä uuden lietesäiliön sijoituspaikasta, mutta mikäli se aiotaan rakentaa lähelle tilojemme välistä rajaa, vastustan sitä jyrkästi. Yhteenvetona olen sitä mieltä, ettei Maatalousyhtymä Porasella ole kapasiteettia huolehtia näin suuresta eläinmäärästä ja heidän lupahakemuksensa tulisi hylätä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetun muistutuksen johdosta 10. 26.9.2008 välisenä aikana. Hakijat ovat 25.9.2008 ympäristökeskukseen saapuneessa vastineessa todenneet, että Perhon kunnan järjestämä hintakilpailu, jonka muistuttaja A hävisi, saattaa vaikuttaa kielteiseen suhtautumiseen hankkeeseen. Hintakilpailu koski aluetta, johon mullikasvattamo on rakennettu. Lietesäiliöt

5 eivät ole liian lähellä A:n maita. Lietesäiliöt tyhjennetään joka vuosi ja liete on erittäin tärkeä lannoite luomutuotannossa. Lietteen ajoa ei suoriteta muistutuksen tehneen talolle päin, koska meillä ei ole sillä suunnalla peltoa. Vehmassuontie on öljysorapintainen. Pihoja ei ole asfaltoitu ja nopeus joudutaan pitämään pihoissa hyvin alhaisena lastenkin vuoksi. Teerisaari tilalla asuvat X ja XX kolmen pienen lapsen kanssa. Sikalan lietesäiliöistä on matkaa A:n talolle noin 300 metriä ja mullikasvattamon lietesäiliöstä noin 250 metriä. A:n talo on käytössä noin kuukauden vuodesta. Tiellä on suoritettu yksikköjako noin kaksi vuotta sitten. Eläimiä valvotaan meillä itse ja tilalla on omavalvonta. Sikalassa ja mullikasvattamossa käydään vähintään neljä kertaa päivässä tarkastamassa ja samalla ruokkimassa. Lisäksi eläinlääkäri käy joka sikaparttion kohdalla tarkistamassa, että olosuhteet ovat kunnossa, koska teurastamo maksaa parempaa hintaa sopimustuottajille. Mullikasvattamossa eläinlääkäri käy 2 3 kertaa vuodessa. Aamulla eläimet ruokitaan ennen töihin lähtöä ja illalla tullaan ruokkimaan kesken töiden määräaikana. Sika on erittäin tarkka iltaruokinnasta ja ellei sikoja ruokita puolen tunnin tarkkuudella päästävät eläimet vettä ruuhiin ja tulee hännänpurentaa. Seppo Poranen on pitänyt sikoja omissa nimissään vuodesta 1966 ja Teerisaari tilalla sikoja on pidetty vuodesta 1969 lähtien. Kuolleet eläimet hakee raatokeräilyauto. Eläimet pyritään ilmoittamaan keräilyautolle heti, kun todetaan ettei eläimestä ole tuotantoon, ja eläin lopetetaan ampumalla (joko itse tai keräilyauton kuljettaja), kun keräilyauto on tullut pihaan. Joitain eläimiä kuolee myös itse, mutta mitään ei käytetä metsänrajassa. Ennen raatokeräilyä haudattiin kuolleet eläimet telaalustaisella kaivurilla suomaahan noin 15 vuotta, ja sitä ennen hakivat kettufarmarit kuolleet eläimet kettujen ruoaksi. Alkuaikoina sai kettuhaaskalle viedä kuolleita eläimiä, lähinnä porsaita, ilman eläinlääkärin tarkastusta. Perhon kaatopaikka suljettiin muutama vuosi sitten. Rotat ovat lähtemässä sieltä ruoan loppumisen vuoksi ja tullessaan käyvät syömässä A:n luona ja sen jälkeen ravitallilla. Sitten ne tulevat meille syömään rotanmyrkkyä, ja se on niiden viimeinen ateria. Kärpäset tulevat hevosten mukana A:n talolle. Talon vieressä noin 20 metrin päässä on hevosaitaus, jossa on noin 20 maamieskoulun ja oppilaiden hevosta sekä ravitallilta, joka on mullikasvattamon ja A:n välissä. Kärpäsongelma on myös Teerisaari tilalla, koska maamieskoulu teki hevosaitaukset 100 metrin päähän. Tuula Poranen on kasvinviljely ja kotieläinagrologi. Seppo Poranen on viljellyt oma tilaa vuodesta 1967. Pekka Poranen on ollut kotitilalla töissä ja jää tilanjatkajaksi. Virpi Kantonen on merkonomi ja hänellä on maatalousalan perustutkinto. Virpi jää myös tilanjatkajaksi. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Poraselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan sian ja naudanlihan tuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Perhon kunnan Perhon kylään tiloille Teerisaari RN:o 155:4 ja Teerisaari II RN:o 155:57 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Perhon kunnan Perhon kylään tilalle Hautakangas RN:o 40:8 rakennettavan etälietesäiliön sijoittamiseen liittyvä naapurien kuuleminen tullaan hoitamaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Säiliö sijoittuu vähintään noin 1,1 km:n etäisyydelle asutuksesta eikä sijoituspaikka ole pohjavesialueella.

6 Ympäristölupa myönnetään enintään 190 lihanaudan ja 685 lihasian pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin A:n muistutus Ympäristökeskus on ratkaisussaan huomioinut etäisyydet naapurikiinteistöihin. Ratkaisussa on annettu määräyksiä lietteen levittämisestä, kuolleiden eläinten käsittelystä ja tuhoeläinten torjunnasta tarvittaessa. Etälietesäiliön paikan on todettu olevan niin etäällä, että se ei vaikuta A:n oloihin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Lihanautakasvattamossa voidaan pitää enintään 190 lihanautaa, joista vähintään 48 kpl on iältään alle 6 kk. Lihasikalassa voidaan pitää enintään 685 lihasikaa. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta sekä eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliössä. Lietelannan, pesu ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 4213 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet sekä lietteen ja jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30 2) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöt tulee aidata maa ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti (MMM RMO C4). Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Rakennettavan lietesäiliön tulee olla käyttökunnossa ennen lihanautakasvattamon laajennusosan käyttöönottoa. Sikalan yhteydessä olevat kaksi tilavuudeltaan noin 332 m³:n kokoista lietesäiliötä on uusittava 31.10.2009 mennessä. Vaihtoehtoisesti niiden tilalle voidaan rakentaa yksi suurempi lietesäiliö, joka tulee täyttää alakautta. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pinta tai pohjavesien pilaantumista. Mikäli tilalla varastoidaan säilörehua aumoissa, tulee auman pohja varustaa maa ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymällä muovimateriaalilla. Muovin päältä puristenesteet tulee kerätä ja johtaa vesitiiviiseen ja katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 100,9 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa

7 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesuvesien sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalan toinen lietesäiliö ja lihanautakasvattamon yhteydessä oleva lietesäiliö tulee täyttää altapäin. Sikalan yhteydessä olevat lietesäiliöt (2 kpl 332 m³) ja lihanautakasvattamon yhteydessä oleva lietesäiliö (1099 m³) tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella, lecasoralla, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Pumppauskaivo tulee pitää katettuna kiinteällä kannella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, umpisäiliöiden ja lietelantalan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

8 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätteiden polttaminen on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljyja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee lihasikalassa olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Lihanautakasvattamossa kuolleet eläimet voidaan lyhytaikaisesti varastoida tarkoitukseen sopivassa tiivispohjaisessa varastopaikassa, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli lihanautakasvattamossa kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee ne säilyttää kylmäkontissa. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista

9 Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa lihanautakasvattamon laajennusosan ja rakennettavan lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

10 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Nyt kyseessä oleva hakemus käsittää lihasikalan ja lihanautakasvattamon toiminnan laajentamista. Lihanautakasvattamossa on tällä hetkellä tilat 97 lihanaudalle ja lihasikalassa on 550 lihasikaa. Lihanautakasvattamoa laajennetaan niin, että sinne tulee tilat 190 lihanaudalle. Lihasikalaan saadaan kaikki tilat käyttöön ottamalla tilat 685 lihasialle. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 210 metrin etäisyydellä lihanautakasvattamon laajennusosasta koilliseen ja 330 metrin etäisyydellä lihasikalasta koilliseen. Alle 500 metrin etäisyydellä ei Keski Pohjanmaan maaseutuopiston asuntoloiden lisäksi sijaitse muita naapureiden asuinrakennuksia. Lietesäiliöt sijaitsevat lähimmillään naapureiden asuinrakennuksista noin 230 metrin etäisyydellä. Ympäristöministeriön ohjeessa liitteessä 3 (kirje YM4/401/2002, kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa) on esitetty uusien talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen liitteen 1 mukaan lihasika vastaa eläinyksikkömäärinä 1,0 eläinyksikköä, alle 6 kuukauden ikäinen vasikka 0,6 eläinyksikköä, 6 12 kuukauden ikäinen vasikka 1,6 eläinyksikköä ja 12 24 kuukauden ikäinen sonni 2,4 eläinyksikköä. Mikäli kyseessä on uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava eläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 685 lihasian ja 190 eri ikäisen lihanaudan eläinsuojalta vähintään noin 300 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa. Porasen maatalousyhtymän tilalla on tällä hetkellä 550 lihasikaa ja 97 eri ikäistä lihanautaa, mikä vastaa noin 717 eläinyksikköä. Lupaa haetaan 685 lihasialle ja 190 eri ikäiselle lihanaudalle, mikä vastaa noin 999 eläinyksikköä. Eläinsuojien yhteiseläinyksikkömäärä kasvaa laajennuksen myötä noin 39 %, joten ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukaisessa tilanteessa on kysymys toiminnan laajentamisesta. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Eläinsuoja sijoittuu osayleiskaavassa kotieläintilojen talouskeskusten alueeksi merkitylle alueelle, jolla kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä sekä eläinsuojan sijainti naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 3531 m³ vuodessa. Lisäksi lietesäiliöihin kulkeutuvat eläinsuojien pesuvedet, sosiaalitilojen jätevedet ja sadevedet. Esitetty lantalatilavuus (5601 m³) on 12 kuukauden lietemäärälle riittävä varastotilavuus.

11 Uusien lietesäiliöiden rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lantaloiden ja säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta alatarve on yksi hehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä vasikkaa kohden, yksi hehtaari neljää lihanautaa kohden ja yksi hehtaari 11 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. (määräys 3) Kattamalla sikalan yhteydessä olevat kaksi 332 m³:n kokoista lietesäiliötä ja lihanautakasvattamoon yhteydessä oleva 1099 m³:n kokoinen lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella ja pitämällä pumppaussäiliö katettuna kiinteällä katteella sekä täyttämällä toinen sikalan yhteydessä oleva ja lihanautakasvattamon yhteydessä olevalietesäiliö alta päin vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös eläinten ruokinnan optimoinnilla, tehokkaalla eläinsuojan lannan poistolla ja lannan nopealla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6)

12 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2018 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytössä oleva peltopinta ala. Tällä päätöksellä kumotaan Perhon ympäristölautakunnan 23.8.2000 myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

13 Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Perhon kunnanhallitus Perhon ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Perhon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

14 laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.