Maakunnan tiedotuslehti

Maakunnan tiedotuslehti Kesäkuu 2012 - Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen 3 Reseptit sähköisesti 4-5 Ikääntymispoliittinen strategia 2030 6 Ulkoilukartta uudistuu

2 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi Peruspalvelut entiseen malliin 2013 Kainuun hallintokokeilu päättyy kuluvan vuoden lopussa. Nyt on poliittisesti sovittu kuntapalveluiden uusista järjestämistavoista kansalaisen kannalta asiointi ja palvelujen järjestäminen jatkuvat entiseen malliin. Järjestäjän nimet vaihtuvat, mutta palvelevan henkilökunnan nimet säilyvät jokaisen asiakkaan kohdalla lähes entisellään. Hallintokokeilu mahdollisti palvelujen yhteisvastuullisen järjestämisen kuntien kesken. Kevään kuluessa Kainuu on koonnut hallintokokeilun hyvistä käytännöistä hyvän paketin palvelujen yhteiseksi hoitamiseksi edelleenkin, mutta normaalin kuntayhtymäsäännöstön puitteissa. Maakuntayhtymän johdon ja kunnanjohtajien yhteiskokouksissa on valmisteltu useiden valmisteluryhmien tuella uusi edistyksellinen malli seitsemän kunnan yhteistyölle pitkälle tulevaisuuteen. Helmikuussa kunnanhallitukset ja -valtuustot antoivat lausunnot perusratkaisusta, toukokuussa kuntien puheenjohtajistot siunasivat ratkaisut ja kahden perustettavan uuden kuntayhtymän (Kainuun sote -kuntayhtymä ja Kainuun liitto) perussopimukset. Kuntien valtuustojen on tarkoitus hyväksyä perustamissopimukset vielä ennen kesälomia, jotta toiminta voidaan käynnistää syksyllä. Siten 4000 henkilöä työllistävän nykyisen maakuntayhtymän osat voivat jatkaa häiriötöntä toimintaa vuodenvaihteen yli. Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimiala työllistää nyt 660 henkilöä. Ensi vuoden alussa lukiot palautuvat kunnille. Ammatillinen koulutus kootaan yhteistyösopimuksella Kuhmon, Suomussalmen ja Kuusamonkin osalta Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitokseen, johon yhdistetään myös Kajaanin lukio. Uusi liikelaitos edustaa yli 80 prosenttia maakunnan nuorisoasteen koulutuksesta, joten hallintokokeilun aikana saavutetut synergiaedut voidaan pitkälle säilyttää. Pienempien kuntien lukioille taas voidaan hakea synergiaetuja yhteistyöstä perusopetuksen kanssa. Myös video-yhteisopetus lukioiden kesken jatkuu edelleen. Maakunta-kuntayhtymälle nyt kuuluva maakuntaliiton viranomais- ja edunvalvontatyö palaa Kainuun liitoksi perustettavalle uudelle maakuntaliitolle, jonka jäseniä ovat kaikki Kainuun kunnat. Maakuntaliitto työllistää vain parikymmentä henkilöä. Kainuun kehittämisrahan menetys ja paluu sirpaleiseen resurssien kohdentamiseen ministeriöistä suoraan maakunnan eri rahoittajatahoille on harmi, mutta kainuulaisten toimijoiden elinkeinopoliittinen yhteistyö jatkuu tiiviinä. Kuntien osalta se jopa syventyy, sillä tärkeät elinkeinopoliittiset teemat nostetaan yhteisten kuntajohtajakokousten esityslistalle. Suurimmat Kainuun mallin saavutukset, kustannussäästöt ja kansalaisten kannalta hyvät toimintakäytännöt säilytetään perustamalla uusi kuntien yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, josta lisää Maire Ahopellon jutussa (alla). Noin 3000 henkilöä työllistävän yhtymän talous perustuu kuntien yhteisvastuuseen ja tulojen jakoon, eikä suoritepohjaista laskutusta edelleenkään tarvita. Myös potilaan asiointi tapahtuu pääsääntöisesti vain yhden tahon kanssa ja vastuu säilyy koko hoitoketjun ajan samalla palvelun tuottajalla. Sisäisten lähetteiden ja laskutuksen puute vähentää byrokratiaa, toimitilojen ja kuljetusten yhteiskäyttö tehostaa toimintaa sekä nostaa käyttöasteita alentaen kustannuksia. Yhteiset tukipalvelut, jotka työllistävät 230 henkilöä, sisältävät edelleen myös kuntien taloushallinnon, palkanlaskennan ja tietotekniikan palvelut. Nämä palvelut liitetään sote -kuntayhtymän esikuntatehtäviin. Uuden palvelumallin ulospäin näkyviä merkkejä ovat yhden uuden valtuuston perustaminen, yhden hallituksen luottamusmiespuheenjohtajan pestin syntyminen ja suorien maakuntavaalien loppuminen. Uusien kuntayhtymien talous taas integroituu entistä tiiviimmin vuositasolla kuntien talouteen. Kainuun maakunnan kunnallisten peruspalvelujen tarve kasvaa kaikista muutoksista huolimatta entiseen ikääntymisen tahtiin. Suuri haaste uusille kuntayhtymille on, että tähän mennessä saavutettu ikä- ja tarvevakioituun tarpeeseen nähden 5 10 prosenttia maan keskiarvoa ja naapurimaakuntia parempi kustannustehokkuus säilyy myös tulevaisuudessa. Suuri on haaste myös Puolangan kunnalla hoitaa koko sote-kenttä yksin ilman maakunnallista yhteistyötä. Puolangan kunta on valinnut niin sanotun Rääkkylän mallin eli sote-palvelujen ulkoistamisen tien, ja tarjouskilpailu on juuri käynnistynyt. Tekisi mieli sanoa, että vaihtoehto on mielenkiintoinen, mutta syrjäisen, ikääntyneen ja normaalia enemmän sairastavan pienen kunnan kohdalla terveydenhuolto on liian vakava asia leikinlaskuun. Muu Kainuu on varautunut tiettyjen tärkeimpien asioiden hoitamiseen myös Puolangalla, mutta ei ole valmis muuttamaan uuden kuntayhtymän koko rahoitus- ja palvelujärjestelmää neljää prosenttia väestöstä edustavan pienkunnan takia. Alpo Jokelainen Maakuntajohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen vuoden 2013 alussa Vuoden 2013 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kainuun kuntien asukkaille järjestetään voimassa olevien lakien mukaisesti. Erikoissairaanhoitolain mukaan Kainuun sairaanhoitopiirin ja erityishuoltolain mukaan kehitysvammaisten erityispalvelut tulee järjestää edelleen kuntien yhteistyönä. Samoin ympäristöterveydenhuolto, johon kuuluvat terveystarkastajat ja eläinlääkintähuolto, tulee järjestää yhdessä kuntien kesken. Hallintokokeilun aikana kunnat ovat sopineet, että kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle on määritelty prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot, kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot, yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden ym. tasaukset. Rahoituksen määrä on sidottu vuonna 2009 kuntien veroprosenttiin 19,25. Jos kunnassa on korkeampi veroprosentti, rahoitus ei yli menevältä osalta ole maakunnan käytössä vaan kunnan. Maakunnalle tullut rahoitusosuus on ollut siis alle 60 prosenttia kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Palveluiden järjestämisen lähtökohtana ovat asukkaiden tarvitsemat palvelut ja niiden kehittäminen. Kainuussa on huomioitava pitkät välimatkat, niiden aiheuttama palveluiden sijaintitarve, tasavertaiset palvelut kuntalaisille ja osaavan työvoiman saatavuus. Jatkossa on tavoitteena, että kuntayhtymä hoitaa seitsemän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta. Tavoitteena on myös edelleen sosiaali- ja terveystoimen, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö yhdessä kuntayhtymässä. Merkittävää on myös se, että erikoissairaanhoito tuotetaan samassa organisaatiossa. Suurin osa erikoissairaanhoidosta järjestetään Kainuun keskussairaalassa. Vaikeimpia hoitoja on keskitetty yliopistolliseen keskussairaalaan Ouluun ja valtakunnallisesti myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa otetaan huomioon hallintokokeilun aikana saatuja hyviä tuloksia, kuten yksi johto perusterveydenhuollolle, erikoissairaanhoidolle, sosiaalitoimelle, ympäristöterveydenhuollolle ja tukipalveluille. Ennen maakuntakokeilua Kainuun kuntien sosiaali- ja terveystoimen esimiehiä oli 160. Tällä hetkellä heitä on 62, joista vain kymmenen on päätoimisia; suurin osa hoitaa esimiestehtävänsä oman keskussairaanlan ylilääkärin työnsä ohella. Johtajien ja esimiesten määrää on siis vähennetty sadalla henkilöllä. Toimintakuluja on pystytty leikkaamaan ja toimintoja tehostamaan. Suomen sairaanhoitopiirien ja kuntien kustannusvertailuissa Kainuu on yksi tehokkaimmista alueista. Ja Kainuun alueella toteutuu jo nyt terveydenhuoltolaissa oleva asiakkaan oikeus valita kunta, josta haluaa palveluita. Hoitoon pääsy on toteutunut paremmin kuin maassa keskimäärin. Ympärivuorokautinen puhelinneuvonta toimii osana organisaatiota ja potilaan ensikontaktina on terveydenhuollon ammattihenkilö. Ennaltaehkäisevän työn korostuminen ehkäisee sairauksia ja syrjäytymistä. Kuljetuspalveluyksikkö koordinoi laajasti asiakaskuljetuksia. Työnjako on tehostunut ja toimintakäytännöt ovat yhtenäisiä. Terveydenhuoltolain edellyttämä, sairaanhoitopiirin vastuulla oleva ensihoito ja sairaankuljetus toteutuu jo koko Kainuussa. Erikoissairaanhoidon laitospaikkoja on vähennetty ja avohoitoa lisätty. Perhepalveluissa korostuu varhainen puuttuminen. Perhekeskukset ja perheasemat on perustettu Kainuuseen. Perhetyö on laajentunut ja on perustettu yhteinen lastensuojelun sijaisyksikkö. Perhehoitoa tarjotaan kaikille asiakasryhmille. Toimeentulotuen sähköinen asiointipalvelu on kehitetty. Vanhuspalveluissa korostuu kotona asuminen ja kotihoito. Vanhussosiaalityön osaaminen on jaettu koko Kainuun alueelle. Sijaispalvelu- ja varahenkilötoiminta on järjestetty kaikkiin kuntiin. Asumispalveluiden ostot on keskitetty sektorirajat ylittäen. Laatutyö on organisoitu maakunnallisesti. Sosiaali- ja terveystoimen tutkimus, kehittäminen ja suunnittelutoiminta hoidetaan yhdestä paikasta. Kuntouttava työtoiminta toteutuu kaikissa kunnissa. Täydennyskoulutus on keskitetty. Käytössä on yhteinen potilastietojärjestelmä. Palvelut järjestetään vuoden 2013 alusta siten, että niihin tulee asiakkaan kannalta mahdollisimman vähän muutoksia. Toiminnan kannalta tarpeelliset muutokset selvitetään tämän vuoden aikana. Oleellisin muutos on se, että Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirit ovat perustaneet yhteisen laboratorioliikelaitoksen, jonka alaisuuteen siirtyvät kaikkien sairaanhoitopiirin laboratoriot. Laboratoriopalveluita tuotetaan edelleen kunnissa ja keskussairaaloissa. Kainuun uuden sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolanka on mukana vain pieneltä osin. Kuntayhtymälle valitaan syksyllä 2012 yhtymävaltuusto ja -hallitus ja muut uudet toimielimet. Maire Ahopelto Sosiaali- ja terveysjohtaja Maakunnan tiedotuslehti Päätoimittaja: Eeva Mäntymäki. Tekstit: Alpo Jokelainen, Maire Ahopelto, Outi Hyvönen, Aila Ryhänen, Tarja Laatikainen, Laura Juntunen Kuvat: Kalevi Yliniemi, Juha Harju, Futureimagebank, istockphoto, Pohjolan Mylly, Kainuun Museo. Taitto: Pohjolan Mylly Oy. Paino: Kajaanin Kirjapaino. Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, PL 400, 87070 KAINUU. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY SYKSYLLÄ 2012

www.kainuu.fi Kainuun maakunnan tiedotuslehti 3 Vanhuksille uusia vaihtoehtoja palvelusetelillä Palveluseteli tuo lisää valinnanvapautta vanhusten tehostettuun palveluasumiseen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä otetaan kesäkuussa kokeiluna käyttöön vanhusten tehostetun palveluasumisen palveluseteli. Se tulee vaihtoehdoksi kuntayhtymän omien hoitopalveluiden ja ostopalvelujen oheen. Palveluseteli on meille uusi työkalu asumis- ja hoivapalvelujen järjestämiseen. Asiakkaalle se antaa vapautta valita asumispalvelupaikka esimerkiksi myös niiltä palveluntuottajilta, joiden kanssa meillä ei ole ostopalvelujen puitesopimusta. Palvelusetelin käyttöönotto ei kuitenkaan käytännössä lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja vaan palvelusetelillä korvataan korkeintaan 20 nykyisistä ostopalveluna järjestetyistä paikoista hoitopaikkojen vapauduttua, kertoo palvelusuunnittelija Seija Salomaa. Palvelusetelin käyttäjien tulee täyttää samat kriteerit, jotka koskevat kaikkia julkiseen asumispalveluun SAS-ryhmän kautta sijoittuvia asiakkaita. Tehostettuun palveluasumiseen ohjautumisen prosessissa SAS-ryhmä arvioi asumispalvelun tarpeen ja kiireellisyyden, minkä jälkeen asiakas odottaa hänelle sopivan hoitopaikan vapautumista. Palveluseteli kuuluu määrärahasidonnaisiin palveluihin. Enintään 88 euroa päivässä Palvelusetelin arvo määräytyy asiakkaan tulojen mukaan. Enimmillään palvelusetelin arvo voi olla 88 euroa per vuorokausi. Palveluntuottajan hoivavuorokausihinnan ja palvelusetelin välisen erotuksen asiakas maksaa itse omavastuuosuutena. Palvelusetelillä voidaan kattaa vain hoivan osuus. Asiakas maksaa omavastuuosuuden lisäksi palveluntuottajalle myös vuokran, ateriapalvelun sekä siivous ja vaatehuoltopalvelun ja muut mahdollisesti palveluntuottajan kanssa sopimansa palvelut. Käymme palvelusetelin valitsevan asiakkaan omaisen tai edunvalvojan kanssa läpi, miten asiakkaan tulot ja varallisuus riittävät omavastuuosuudesta ja muista hoitokotiin liittyvistä kuluista kuten vuokrasta, ateria-, ja tukipalveluista selviämiseen, Salomaa kertoo. Palveluseteliyrittäjät valitaan palvelusetelituottajiksi hyväksymismenettelyllä hakemusten perusteella. Hakemus on tulostettavissa kainuu.fi sivustoilla, jonne tulee myös hyväksyttyjen palveluntuottajien lista. Palveluseteli lisää asiakkaan valinnan vapautta. Viime vuosien aikana vanhuspalveluihin on tullut lukuisia omaisten toiveita ja kyselyjä palvelusetelin käyttöönoton laajentamisesta asumispalveluihin. Outi Hyvönen Pohjolan Mylly Palvelusetelin arvon määrittäminen Tuloluokka Palvelusetelin Palvelusetelin arvo /vrk arvo /kk < 1.050 88,00 2.684,00 1.050-1.399 80,00 2.440,00 1.400-1.799 74,00 2.257,00 1.800-2.099 67,00 2.043,50 2.100-2.499 58,00 1.769,00 2.500-2.999 55,00 1.677,50 3.000 < 45,00 1.372,50 Palveluseteli on ollut vanhuspalveluissa käytössä kotihoidonpalveluiden ostossa ja omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien järjestämisessä. Asiamiespalveluissa palveluseteliä on käytetty sotiemme veteraanien tai heidän leskiensä kotona selviämisen tukemiseen. eresepti Reseptit muuttuvat sähköiseen muotoon Kainuun maakunta -kuntayhtymä ottaa ereseptin käyttöön maaliskuussa 2013. Sähköisen tietojärjestelmän myötä luovutaan perinteisistä paperisista resepteistä. Ensi vuoden maaliskuusta lähtien Kainuun alueen kuntien lääkärit laativat ja allekirjoittavat lääkemääräykset suoraan sähköiseen järjestelmään. Jokainen resepti tallentuu valtakunnalliseen keskitettyyn tietokantaan eli Reseptikeskukseen. Jo nyt osa kainuulaisista apteekeista ottaa vastaan ereseptejä. Järjestelmä helpottaa asiakkaan toimintaa. Hän pystyy hakemaan lääkkeitään apteekista missä päin Suomea tahansa eikä enää tarvitse muistaa ottaa paperista reseptiä mukaan, sanoo eresepti-järjestelmän käyttöönotosta Kainuussa vastaava terveyskeskuslääkäri Tuula Sassi. Omiin tietoihin pankkitunnuksilla Asiakkaalle paperittomaan palveluun siirtyminen ei aiheuta suuria toimenpiteitä. Aikaisemmin apteekki on tehnyt lääkemääräysten uusimistyön. Uuden järjestelmän myötä asiakkaan on tuotava paperinen uusittava resepti terveysasemalleen, jossa se muutetaan ereseptiksi. Sen jälkeen uusimisen pystyy taas tekemään apteekin kautta, Sassi kertoo. Sähköinen eresepti kuuluu osana terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnalliseen tietojärjestelmäpalveluun, Kansalliseen Terveysarkistoon (KanTa). Jotkut ovat hätäilleet, että reseptejä varten tarvitsee nyt tietokonetta. Asiakkaat eivät tietokonetta tarvitse. Halutessaan asiakas voi katsoa omia reseptitietojaan verkkopankkitunnuksillaan internetistä www.kanta.fisivuilta, Tuula Sassi sanoo. Yksityispuoli mukaan 2014 Terveydenhuollon yksityiset palveluntuottajat liittyvät järjestelmään vuoden 2014 aikana. Sen myötä lääkärit näkevät kokonaislääkityksen myös yksityispuolella kirjoitettujen reseptien osalta. Asiakkaalla säilyy oikeus kieltäytyä ereseptistä. Toisen puolesta lääkkeitä hakevat, kuten omaishoitajat ja kotisairaanhoitajat, tarvitsevat kirjallisen luvan asianomaiselta. Huolehdimme luvat kuntayhtymän alaisuudessa toimivien hoitokotien ja kotisairaanhoidon henkilöstön osalta. Yksityisten omaishoitajien sen sijaan on muistettava huolehtia itse, että heillä on lupa olemassa, Sassi kertoo. Tietoturva ajan tasalla Kaikki eresepteihin liittyvä tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu suojattuna tunnistettujen osapuolten kesken. Lisäksi kuntayhtymässä pidetään lakisääteistä käyttöhistoriaa järjestelmän käytöstä. Kela on rekisterinpitäjä, mutta meille kuntayhtymään jää velvoite käyttöhistorian pitämisestä, kertoo arkistopäällikkö Hilkka Karivuo. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä tietosuojapolitiikkaa on päivitetty uuteen järjestelmään valmistautumisen myötä. Henkilöstölle on pidetty useita koulutuksia, joissa työntekijöitä on perehdytetty sähköisen järjestämän tuomiin uudistuksiin. Kansallinen terveysarkisto www.kanta.fi

Iän iloinen K 4 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi Vihreästä luonnosta kasvaa kekseliäs ja sitkeä Kainuu. Euroopan ikääntyneimmän maan ikääntyneimpänä alueena Kainuu on edelläkävijä. Täällä ikääntyminen on voimavara, sillä ikääntyvät ovat aktiivisesti osallisena yhteisöissä. Tasa-arvoisina osallisina, tukea antaen ja saaden, ihmiset säilyttävät toimintakykynsä ja hyvinvointinsa pitkään. Osallisuus edellyttää ihmisistä välittämistä, ja Kainuussa välitetään. Iän iloinen Kainuu 2030 strategia on valmistumassa. Tätä ikääntymispoliittista strategiaa täydentävät toteutusohjelmat, joista ensimmäinen on voimassa 2012 2016. Strategian visio eli tavoitekuva on se, että vuonna 2030 ikääntyminen on yksi Kainuun voimavaroista. Kainuulaisten ikääntymistä hyvinvoivina tukee kaikkien toimijoiden yhteistyössä kehittyvä aktivoiva ympäristö ja kulttuuri. Kainuu on arvostettu eettisen senioritalouden edelläkävijä. Tulevaisuutta ajatellen avaintoimijoita ovat 40 65-vuotiaat. Keski-ikä on ikääntymisen herkkyyskautta: ikä alkaa hiljalleen näkyä ja tuntua, ja herää halu tehdä jotain oman hyvinvoinnin eteen. Toinen puoli elämää on vielä jäljellä, joten paljon vielä ehtii. Toinen kohderyhmä ovat tätä vanhemmat. Ratkaisut syntyvät mahdollisuuksista usein pakon edessä Väestön ikääntyminen koskettaa jokaista kainuulaista. Vuoteen 2030 mennessä Kainuun työvoiman ennustetaan vähenevän kolmanneksen samalla, kun hoidon tarve puolitoistakertaistuu. Verotulot riittäisivät nykyistä selvästi huonompiin palveluihin, mikäli muutoksia ei tehtäisi. Jäävuoren huippu on vanhuspalvelut, joiden kustannukset kasvaisivat noin 60 miljoonasta yli 100 miljoonaan euroon. Jokaisen hoitajan pitäisi tehdä kaksi kertaa nykyinen määrä työtä, sillä työntekijöiden määrää ei voi hoidon tarpeen mukana kasvattaa rahallakaan, heitä kun tarvitaan muillakin aloilla ja alueilla. Vaikka palveluntarve ei kasva suorassa suhteessa väestön ikääntymiseen, monen asian pitää muuttua. Mikäli lisääntyvä elinikä olisi tervettä ja ihmiset voisivat asua kotona vuoden nykyistä pidempään, palvelut säilyisivät hyvinä. Tämä onnistuu, kun ihmisten osallisuus ja terveys paranevat ja kun koko ympäristö tukee pärjäämistä töissä ja kotona. Tähän tarvitaan - myönteisiä käsityksiä ikääntymisestä - ymmärrystä ikääntymiseen liittyvistä mahdollisuuksista - ennakoivaa näkemystä ja uskallusta tehdä ajoissa vaikeitakin päätöksiä - yhteistä tahtoa ja yhteistyötä - jokaista: julkisen sektorin pitää toimia ja auttaa ongelmatilanteissa, mutta mikään ei korvaa ihmisen omaa osuutta hyvinvoinnista huolehtimisessa - uskoa tulevaisuuteen Yli tuhat kainuulaista strategiatyössä Iän iloinen tunnettiin myös työnimellä Plussan puolelle! Sen tekoon osallistui kainuulaisia kaikista kunnista: tavallisia ihmisiä, järjestöaktiiveja, yrittäjiä, päättäjiä, virkamiehiä. Asukastilaisuuksia oli Paltamossa, Sotkamossa, Hyrynsalmella, Puolangalla, Vaalassa, Suomussalmella, Ristijärvellä, Vuolijoella, Kuhmossa ja Kajaanissa. Tapasimme ihmisiä myös esimerkiksi Markkinakadulla. Asukaskyselyyn vastasi 722 ihmistä. Sen mukaan keski-ikäiset haluavat työskennellä eläkeikään ja huolehtia tulevista sukupolvista ja luonnosta. Tulevaisuudelta odotetaan merkityksellistä tekemistä mielekkäässä ympäristössä, hyviä ihmissuhteita, terveyttä ja tarvittaessa palveluita: En minä mitään ihmeitä elämältä toivo. Moni haluaa asua maalla, moni taajamassa, ja moni suunnitteli muuttoa taajamaan vanhempana. Ikääntyminen on voimavara Ihmiselle itselleen ikä tuo suhteellisuudentajua, riskinotto- ja arviointikykyä, kriittisyyttä ja uskallusta. Kokemus ja osaaminen työssä ja vapaa-aikana karttuvat. Ruuhkavuosien jälkeen on aikaa tehdä mieluisia ja merkityksellisiä asioita, vaikkapa nauttia liikunnasta ja kulttuurista. Työelämässä ikääntyvät ovat innovatiivisia, kokeneita ja osaavia työntekijöitä. Monet heistä ovat vaativia asiakkaita, joilla on paljon vapaa-aikaa ja varallisuutta sijoitettavaksi. Aiemmista sukupolvista poiketen tulevat ikäihmiset muodostavat erilaisia kuluttajasegmenttejä erilaisine toiveineen, tarpeineen, elämäntapoineen ja -tilanteineen. Yhä paremmin koulutettuina heitä kiinnostaa sekä itsensä kehittäminen että esimerkiksi opettajana toimiminen. Väestön ikääntyminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisesti ja globaalisti. Eettinen senioritalous viittaa ikääntyviin yrittäjinä, työntekijöinä, asiakkaina, kehittäjinä, johtajina, rahoittajina

www.kainuu.fi Kainuun maakunnan tiedotuslehti 5 Kuva: Juha Harju. www.kuvittajajuha.fi Mitä voit itse tehdä: Koti ja asuinympäristö: hoida omaa ympäristöäsi kannusta, tarjoa seuraa ja apua lähipiirissä anna auttaa itseäsi tarvittaessa Työ ja työelämä: pidä huolta työhyvinvoinnista omalta osaltasi: ole hyvä työkaveri tai johtaja kaiken ikäisille anna palautetta hyvästä työstä ja korjattavista asioista myös asiakkaana Liikunta, kulttuuri sekä sosiaali- ja terveyspalvelut: nauti elämästä ja ikääntymisestä liiku ja harrasta kulttuuria lue, maalaa, laula, käy teatterissa syö hyvin ja terveellisesti innosta muita samaan Aloita vaikka tästä: 1) Tee itsellesi kotona asumisen suunnitelma netissä: http://maakunta.kainuu.fi/omahoito_asiointi 2) Muiden kainuulaisten vinkeistä löytyy varmaan jotain sinulle: Terveellinen ruoka, riittävästi liikuntaa ja hyviä ystäviä Hyödynnän kainuulaista kaunista luontoa, tekemistä riittää! Huomaan pienet onnen ja ilon aiheet joka päivä Unta sopivasti, työtä mukavasti, aikaa harrastaa Ajattelen, luen ja kirjoitan Laitan asiat tärkeysjärjestykseen Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yritän olla hyvä lähimmäisilleni Arvostan omaa kulttuuria, lähituotantoa ja huolehdin ympäristöstä. 3) Tutustu innostaviin kääntymiseen liittyviin kirjoihin maakuntakirjastossa 15.6. asti Lue lisää: http://maakunta.kainuu.fi/ikaantymispoliittinen_strategia Iloista ikääntymistä ja kaunista kesää, toivottavat Aila Ryhänen, projektipäällikkö ja Virpi Kilpeläinen, sihteeri ainuu 2030 ja omistajina. Esimerkkialoja: Markkinointi Ikääntyvien yrittäjyys ja työhyvinvointi Pelit ja muut mediatuotteet Hyvinvointi, hemmottelu ja kauneudenhoito Green Care: luonto terveyttä edistämässä Vaatetus ja muoti Yritysmummit, kouluvaarit, kulttuurikummit Liikunta-, kulttuuri- ja matkailutuotteet Ruoka: palvelut, maku ja terveellisyys Liikkumisen ja aistien apuvälineet: design, uudet teknologiat Teknologia ja pakkaukset: käyttöliittymät Toimintakyvyn harjoittaminen (muisti, liikunta ym.) Asiantuntijapalvelut (personal trainer, varainhoito, tyylikonsultit, yms.) Asuminen: asumisen ja liikkumisen muodot ja palvelut, rahoitus Ikääntyvät autoilijat Aila Ryhänen Projektipäällikkö Osallisuus ja vastuun otto Tehdään itse, mutta ei yksin; mahdollisuus vaikuttaa. Jokainen toimija ottaa aktiivisesti vastuuta omasta ja yhteisestä hyvästä mahdollisuuksiensa mukaan. Usko tulevaan, oppia menneestä Kokemus antaa voimavaroja rakentaa hyvinvoivaa tulevaisuutta. Eri-ikäisten vuorovaikutus. Tieto ja tunne Tieto toiminnan pohjana, tunteet sitouttavat toimimaan. Periaatteet sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys ikääntyminen on voimavara alueelle ja yksilöille ihmisellä on oikeus elää hyvinvointia edistävässä ympäristössä ja kokea itsensä merkitykselliseksi koko elämänsä ajan sukupolvien välinen vuorovaikutus osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen Kainuulaisten toiveita vuoteen 2030: asukaskyselystä Töissä eläkeikään, lapsille töitä Kainuusta. Tämä on koko Kainuun juttu: vain sote-palveluja lisäämällä tätä ei hoideta. Uusia innovaatioita ja työpaikkoja, vapaa-ajan toimintaa ym. Satsaukset näihin maksavat itsensä takaisin. Elämältäni toivon normaalia hyvää arkea: aamulla tunnetta, että on hyvä herätä tähän päivään ja illalla tunnetta, että oli mukava päivä. Pitäisi tuoda entistä selkeämmin esille, että jokainen ihminen on vastuussa itsestään ja teoistaan. Pysyisin terveenä, muisti säilyisi ja pystyisin itse huolehtimaan itsestäni. Voisi nauttia luonnosta ja harrastuksista. Yhteiskunta satsaisi vanhusten hoitoon ja syrjäytymistä estettäisiin. Nuorille vastuuta ja töitä. Toivon, että jokainen kantaisi kortensa kekoon eikä aina odottaisi valmista. Myös rohkeutta sietää monenlaisia ajatuksia ja uudenlaisia ehdotuksia tarvitaan. Ympäristöltä toivon välittämisen ja yhdessä tekemisen henkeä. Yhteiskunnalta toivon hyvinvointierojen kaventamista kestävillä ratkaisuilla. Toivon unta ja nälkää itselle ja perheelleni. Lisäksi toivon, että alettaisiin oikeasti puuttua ihmisten päihdeongelmiin, syrjäytymiseen, tuloerojen kasvamiseen. Luonto mukana vielä enemmän elämässä. Mielekäs ja motivoiva työ, jossa ei ainainen kiire. Ja että ikääntyvää arvostetaan töissä. Jokainen saa tarvitsemansa avun ja huolenpidon siten, että kokee itsensä arvokkaaksi ja pystyy elämään ihmisarvoista elämää elämänkaaren loppuun saakka.

6 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi Kainuun ulkoilukartta uudistuu Netissä jo vuodesta 2001 ollut Kainuun ulkoilukartta ottaa aimo harppauksen eteenpäin. Ulkoilukartan palveluja on lisätty ja ennen kaikkea sen käytettävyyttä on yksinkertaistettu. Kainuun ulkoilukartta on koko maakunnan kattava nettikartta. Kainuu on ollut edelläkävijä internetpohjaisen karttapalvelun toteutuksessa. Vuonna 2006 ulkoilukarttaan lisättiin merkittävästi uutta sisältöä sekä englanninkielinen versio, ja kartan teknisiä ominaisuuksia parannettiin. Vastaavan laajuista karttapalvelua ei ole muualla Suomessa toistaiseksi olemassa. Kainuun ulkoilukartan toteuttajia ovat Kainuun kunnat sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Uudistetussa ulkoilukartassa alustana käytetään uutta InfoGIS-Geoserveriä. Siinä ei enää vaadita selaimelta Java-yhteensopivuutta, mitä kaikilla käyttäjillä ei välttämättä aiemmin ole asennettu. Havaittavia muutoksia käyttäjä huomaa mm. avausnopeudessa ja toimivuudesta eri alustoilla kuten eri tablet -päätelaitteissa. Käytettävyyttä on helpotettu ja yksinkertaistettu Ulkoilukohteet ja -reitit ovat selkeästi omissa hakuryhmissään, teemoittain hakupuutyyppisessä valikossa. Nyt käyttäjä pääsee helposti valitsemaan itse reittejä ja kohteita, jotka hän haluaa kartalla näkyvän. Tulostusta on myös yksinkertaistettu. Tulostus-valinnassa tarvitsee valita vain tulosteen koko, A4 tai A3 ja vaaka- tai pystytuloste sekä painaa tulosta nappia. Ohjelma huolehtii tästä eteenpäin tulostimesta oikean paperikoon. Kartta tulostuu ruudun näkymän mukaisesti sisällöltään ja mittakaavaltaan. Kartta-aineistot myös uudistuvat ja jatkossa käytössä ovat Maanmittauslaitoksen jatkuvasti uusiutuvat karttapohjat. Myös Googlen kartta- ja ilmakuva ovat valittavissa, vaikkakin ne ovat aika huonolaatuisia maastokohteita tarkasteltaessa. Kalastuskohteet mukana Ulkoilukartta palvelee tulevaisuudessa paremmin myös kalastusta harrastavia. Uutuutena on Kalalla Kainuussa kalastuskohteet karttapalvelussa. Entuudestaan tuttu mobiiliversio toimii edelleen ja uudistuu loppuvuodesta, jolloin Android -alustalla toimivat puhelimet ovat yhteensopivia. Uudistetun ulkoilukartan toivotaan palvelevan entistä paremmin Kainuuseen matkoja suunnittelevia luonto- ja kulttuurimatkailusta kiinnostuneita yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Luonnonsuojelualueet, kulttuurihistoriallisesti kiinnostavat kohteet sekä muut Kainuun luonnon kiinnostavat yksityiskohdat tulevat näin laajalti yleiseen tietoon ja hyödynnettäväksi matkailussa. Uusittu karttapalvelu otetaan käyttöön juhannukseen 2012 mennessä. Tutustu Kainuun ulkoilukarttaan: www.kainuu.fi/ulkoilukartta Kainuuseen uusi ympäristöohjelma 2020 Kainuuseen laaditaan koko maakunnan kattavaa ympäristöohjelmaa, joka ulottuu vuoteen 2020. Ohjelmaa valmistellaan vuoden loppuun kestävässä projektissa, jonka toteuttaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä pääosin Kainuun ELY-keskuksen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella. Kainuun ympäristöohjelman 2020 päätavoitteena on elinympäristön laadun parantaminen ja ympäristötietoisuuden lisääminen Kainuussa, mikä lisää myös Kainuun vetovoimaa asumisen ja yrittämisen ympäristönä. Näin Kainuu on vuonna 2020 entistä vetovoimaisempi asuin-, työ- ja yritysmaakuntana. Ympäristöohjelmassa määritellään, minkälaisessa ympäristössä kainuulaiset haluavat elää vuonna 2020 ja mitä pitää tehdä sellaisen ympäristön saavuttamiseksi. Samalla päätetään mittareista, joilla ympäristön tilaa seurataan. Taustatietona on kuvaus ympäristön nykyisestä tilasta. Ympäristön tilan parantaminen edellyttää ihmisiltä yhä parempaa ympäristötietoisuutta. Ympäristökasvatuksen tueksi perustetaan sähköinen ympäristösivusto, jota koulut ja muut tahot voivat hyödyntää opetuksessaan. Sivustoa ylläpitää ja kehittää jatkossa maakunnallinen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä, jota Kainuun ELY-keskus koordinoi. Ympäristöohjelma-hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki kainuulaiset, joiden toivotaan osallistuvan mahdollisimman laajalti ohjelman valmisteluun. Ohjelmaa laaditaan teematyöryhmissä, joissa on mukana paljon eri alojen asiantuntijoita sekä yleishyödyllisten yhdistysten ja asukkaiden edustajia. Työryhmien teemoja ovat ympäristön tila, yhdyskunta, luonnonvarat ja matkailu sekä ympäristökasvatus ja -viestintä. Valmistuttuaan Kainuun ympäristöohjelma 2020 -luonnos toimitetaan lausuntokierrokselle, jolloin ohjelmasta pidetään myös esittelytilaisuus. Kainuulaisilla on tällöin mahdollisuus ottaa kantaa ohjelman sisältöön ja toteutukseen. Lopullisen Kainuun ympäristöohjelma 2020 -ehdotuksen käsittelee ja hyväksyy Kainuun maakuntavaltuusto. Kainuun ympäristöohjelma 2020 toimii jatkossa ohjeena ja taustamateriaalina maakunnan, kuntien ja muun julkishallinnon toiminnassa. Myös yritysten ja yhteisöjen samoin kuin yksittäisten kansalaisten toivotaan huomioivan ympäristöohjelman tavoitteet ja toimivan niiden mukaisesti edistäen Kainuun ympäristön hyvää tilaa. Ehdotuksia ja mielipiteitä asioista, joita ympäristöohjelmassa tulisi ottaa huomioon, voi laittaa hankkeen toimijoille esimerkiksi Kainuun maakunta -kuntayhtymän verkkosivuilta löytyvän ympäristöohjelman sivujen linkin kautta (ks. jutun lopun linkki). Ympäristöohjelmaa esitellään ja palautetta kerätään myös erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook: Kainuun ympäristöohjelma 2020). Lisätietoja: http://maakunta.kainuu.fi/ ymparistoohjelma_2020 Tarja Laatikainen Projektipäällikkö

www.kainuu.fi Kainuun maakunnan tiedotuslehti 7 Maakuntajuhla 14.8. Kainuun Maakuntaliitto täyttää 60 vuotta Kainuun Maakuntaliitolle tulee tänä vuonna 60 toimintavuotta täyteen ja sitä juhlitaan Kainuun maakuntajuhlassa 14.8.2012 Paltamossa. Kainuun Maakuntaliitto perustettiin yhdistysmuotoisena liittona 1952. Yhdistykseen kuuluivat kaikki Kainuun kunnat. Myöhemmin maakuntaliitto ja Kainuun seutukaavaliitto yhdistyivät Kainuun liitoksi, joka aloitti toimintansa 1.1.991. Kainuun liitto yhdistettiin nykyiseen Kainuun maakunta -kuntayhtymään 1.1.2005. Paltamossa pidettävässä maakuntajuhlassa julkistetaan Kainuun Maakuntaliiton historiikki, jonka on kirjoittanut professori Reijo Heikkinen. Hän pitää myös juhlapuheen, jossa Heikkinen kertoo maakunnan liiton historiasta ja maakuntaliiton merkityksestä Kainuun kehityksen uranuurtajana. Juhlassa on myös mahdollisuus ostaa historiakirjaa. Maakuntajuhlaa vietetään Kanervan päivänä 14.8. Kainuun maakuntajuhlaa vietetään vuosittain Kanervan, Kainuun maakuntakukan nimipäivänä 14.8. Juhla kiertää vuosittain Kainuun eri kunnissa. Viime vuonna juhlaa vietettiin Suomussalmella ja tänä vuonna juhlitaan Paltamossa. Maakuntajuhlassa juhlitaan kainuulaisuutta ja palkitaan kainuulaisia osaajia Pro Kainuu -palkinnolla. Pro Kainuu -palkinnot jaetaan merkittävästi omaa alaansa Kainuussa edistäneille kulttuurin, elinkeinoelämän tai muun yhteiskuntaelämän vaikuttajille. Palkinnoista päättää maakuntahallitus. Paltamossa juhlaa vietetään Korpitien koululla, osoitteessa Korpitie 14, klo 19 alkaen. Ennen varsinaista juhlaa on kahvitarjoilu klo 17.30-19.00. Juhlaan odotetaan noin viittäsataa kainuulaista. Juhla on kaikille avoin ja ilmainen. Ohjelmassa on muun muassa paltamolaisia kulttuuriesityksiä, Kainuun Maakuntaliiton 60-vuotishistoriikin julkistaminen, Pro Kainuu -palkintojen jakaminen ja Reijo Heikkisen juhlapuhe. Ilta päättyy Heikki Koskelon ja Kainuun Sotilassoittokunnan yhteiskonserttiin. Paikalle voi saapua omalla autolla tai ilmaisella bussikuljetuksella, joita järjestetään jokaisesta Kainuun kunnasta. Bussikuljetusta varten tarvitaan lippu, joita jaetaan heinäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun Kainuun kirjastoissa, paitsi Hyrynsalmella Maijan kukka ja lahja -myymälässä. Ensi vuonna juhla pidetään Puolangalla. Lisätietoa juhlasta, ohjelmasta ja bussilipuista www.kainuu.fi KAINUU-INFO Kainuu Maakuntajuhla 2012 tai puhelimitse 08-6155 4206 Kainuun asutuksen 400-vuotismuistomerkki Maakuntaliiton perustamiskokouksessa 1.10.1951 Paltamon kirkkoherra Arvi Merikallio ehdotti, että Melalahteen pystytettäisiin Kainuun asutuksen muistomerkki. Savolaisen uudisasutuksen alkamisesta tulisi seuraavana vuonna kuluneeksi 400 vuotta. Kainuun kuntien edustajat yksimielisesti hyväksyivät ehdotuksen, ja niin koottiin muistomerkkitoimikunta hankkimaan muistomerkki. Muistomerkin sijaintipaikaksi valittiin Kiehimävaara, joka oli yhdessä Melalahden kanssa verokirjassa merkitty ensimmäisten Oulujärven rantakylien joukkoon. Lisäksi Kiehimävaaralta oli hienot näköalat sekä hyvät liikenneyhteydet. Monumentin suunnittelijaksi palkattiin suomussalmelainen taiteilija Jooseppi Manninen. Monumentin kustannukset olivat noin 300 000 mk ja rahoituksesta vastasivat Kainuun kunnat, seurakunnat, opetusministeriö sekä Kajaani Oy. Muistomerkin neliönmuotoisen pohjan sivut ovat 4 metriä. Muistomerkissä on 4 eri kerrostumaa ja se on 4 metriä korkea. Materiaalina on käytetty pelloilta raivattuja kiviä, valkeita ukonkiviä, sinertäviä laattakiviä ja huipulla sijaitsee lähes metrin läpimittainen graniittipallo. Muistomerkin sivuilla on Kainuun historiallisia vaiheita ja kansan elämää symboloivia tunnuksia. Kainuun Valo Oy lahjoitti sähköasennuksen sekä vapaan virran muistomerkin graniittipallon alaosaan niin, että sen oli tarkoitus loistaa pimeän tullen vaaran laella majakantapaisena Oulujärvellä liikkuville. Onttoon sisustaan asennettiin sähkövalot, pöytä, penkki ja vieraskirja. Kuitenkin valot poistettiin 1960-luvulla turvallisuussyihin vedoten. Paltamon kunta ja Kainuun ympäristökeskus kunnostivat muistomerkkiä viimeksi vuonna 2001. Tänä vuonna Paltamon kunta ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä kunnostavat muistomerkin Kainuun maakuntaliiton 60-vuotispäivän kunniaksi. Kunnostukseen kuuluu mm. muistomerkin valaiseminen uudelleen. A. Fräntin sanoin: Muistomerkillä maakuntaliitto kunnioittaa esi-isien työtä, jotka ovat luoneet pohjan maakuntaliiton olemiselle ja toiminnalle. Muistomerkki on myös velvoittava muistutus, että tämä Kainuun maakunta vaatii työtä ja usein ankaraa työtä. Laura Juntunen Vs. Markkinointisihteeri Kainuun maakuntajuhla tiistaina 14.8.2012 Paltamossa, Korpitien koululla, Korpitie 14. Ennen juhlaa kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Ohjelma alkaa klo 19.00. Juhla on avoin kaikille. Vapaa pääsy. Ohjelmassa mm. Kainuun maakuntaliiton historiikin julkaiseminen Juhlapuhe Reijo Heikkinen Pro Kainuu 2012 -palkintojen jako Paltamolaisia kulttuuriesityksiä Kainuun Sotilassoittokunnan ja Heikki Koskelon yhteiskonsertti TERVETULOA! Juhlan järjestävät Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Paltamon kunta Lisätietoa muistomerkistä: www.kainuu.fi KAINUU-INFO Kulttuuri Kainuun asutuksen muistonmerkki Kuva: Kainuun Museo Kuva: Auraviihde

8 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi Toiminta terveysasemilla 25.6.-29.7.2012 Suun terveyden huolto: Reseptien uusiminen Hoitotarvikejakelu Reseptien uusinta Kajaanin, Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen hammashoitolat ovat avoinna koko kesän Päivittäinen särky- ja ensiapupäivystys Kajaanin, Sotkamon, Kuhmon ja Suomussalmen hammashoitoloissa Keskussairaalan hammas- ja suusairauksien poliklinikka on suljettu (viikot 29-31) 16.7.- 5.8.2012 ja mahdollisesti (viikko 31) 6.8.-12.8.2012 Hyrynsalmen hammashoitola on suljettu (viikot 26 30) 25.6. 29.7.2012 Paltamon hammashoitola on suljettu (viikko 29) 16.7. 22.7.2012 Puolangan hammashoitola on suljettu (viikot 27 30) 2.7. 29.7.2012 Ristijärven hammashoitola on suljettu (viikot 26 27) 25.6. 8.7.2012 Kajaanin seutu Kajaani, Paltamo ja Ristijärvi Paltamon, Ristijärven, Vuolijoen ja Lehtikankaan terveysasemilla päivystys- ja on suljettu 25.6. 29.7.2012. Päivystys (lääkärit ja hoitajat) Kajaanin pääterveysasemalla, Satamakatu 2 A, ma-to klo 8-16, pe 8-15 Päivystysajanvaraus ja sairaanhoitajan puhelinohjaus ja neuvonta puh. (08) 6156 7207 Kansanterveyshoitajien puhelinohjaus ja neuvonta sekä ajanvaraus (mm. injektiot, haavanhoidot, ompeleiden poistot) ma-pe klo 8-9 ja 12-13, puh. (08) 6156 7349, 6156 7803 ja 6156 7813 Potilastoimisto puh. (08) 6156 7229 Paltamon terveysasemalla hoitajan vastaanotto etukäteen sovituille asiakkaille ma, ke ja to klo 8-10. Hoitotarvikejakelu Paltamon, Ristijärven ja Vuolijoen terveysasemien hoitotarvikejakelu on suljettu 25.6. 29.7.2012 Kajaanin pääterveysaseman hoitotarvikejakelu on suljettu 9.7. 29.7.2012, kiireelliset asiat hoidetaan Kajaanin pääterveysaseman vastaanotolla ma-pe klo 8-9 ja 12-13, puh. (08) 6156 7835, 6156 7630. Kiireelliset reseptit voi toimittaa oman paikkakunnan apteekkiin tai Kajaanin pääterveysasemalle, Satamakatu 2 A, puh. (08) 6156 7229 Laboratorio Kajaanin pääterveysaseman päivystysasiakkaiden ja osastojen laboratorionäytteenotto ma-pe klo 7-14.30 Kainuun keskussairaalan laboratorio palvelee supistetulla henkilökunnalla normaalisti, ma-pe klo 7-15, suosittelemme ajanvarausta näytteenottoon. Marevan kontrollit: Vuolijoen terveysasema ti klo 8-9, Ristijärven terveysasema ke klo 8-9, Paltamon terveysasema ke klo 10-11. Kuhmo Päivystysvastaanotto terveysasemalla ma-pe klo 8-18, la-su klo 9-18, Kirkkotie 16-20 Päivystysajanvaraus ja sairaanhoitajan puhelinohjaus ja neuvonta puh. (08) 6156 5635 Kiireettömät asiat ma-pe klo 12-15, puh. (08) 6156 5634 Hoitotarvikejakelu Hoitotarvikejakelu toimii normaalisti Laboratorio palvelee supistetulla henkilökunnalla ma-to klo 7-15, pe 7-13.15, suosittelemme ajanvarausta näytteenottoon Sotkamo Päivystysvastaanotto terveysasemalla ma-pe klo 8-16, Keskuskatu 9 Iltapäivystys Kainuun keskussairaalan yhteispäivystyksessä ma-pe klo 16 jälkeen Päivystysajanvaraus ja sairaanhoitajan puhelinohjaus ja neuvonta ma-pe klo 8-16, puh. (08) 6156 5009 Neuvonta / kassa ma-pe klo 8-15, puh. (08) 6156 5000 Heinäkuun aikana on vain päivystysaikoja. toimii normaalisti, heinäkuun ajan vain päivystysaikoina Laboratorio palvelee supistetulla henkilökunnalla ma-to klo 7-15, pe 7-13.15, suosittelemme ajanvarausta näytteenottoon Ylä-Kainuu Hyrynsalmen ja Puolangan terveysasemilla lääkärien on suljettu 25.6.- 29.7.2012 Suomussalmi Päivystysvastaanotto terveysasemalla ma-pe klo 8-18, la-su 9-18, Välskärinkuja 2 Päivystysajanvaraus ja sairaanhoitajan puhelinohjaus ja neuvonta puh. (08) 6156 6200 Potilastoimisto ma-pe klo 8-16, puh. (08) 6156 6212, 6156 6216 Puolanka Sairaanhoitajan vastaanotto ma-pe klo 8-15, Ouluntie 13 Päivystysajanvaraus ja sairaanhoitajan puhelinohjaus ja neuvonta puh. (08) 6156 5226 Hoitotarvikejakelu Hyrynsalmen terveysaseman hoitotarvikejakelu on suljettu 25.6.-29.7.2012 Hoitotarvikejakelu toimii normaalisti Suomussalmen ja Puolangan terveysasemilla apteekin kautta Laboratorio Marevan kontrollit Hyrynsalmen terveysasemalla ti klo 8-9 Suomussalmen terveysaseman laboratorio palvelee supistetulla henkilökunnalla ma-to klo 7-15, pe 7-13.15, suosittelemme ajanvarausta näytteenottoon Puolangan terveysasemalla laboratorio palvelee ma ja to klo 7-15, suosittelemme ajanvarausta näytteenottoon Röntgen Puolangan terveysaseman röntgen on suljettu 25.6.-29.7.2012, puolankalaiset voivat hakeutua kuvauksiin Suomussalmelle Kainuun työvoiman palvelukeskus (Lönnrotinkatu 5 B) Yksikkö on suljettu 9.7. 22.7.2012 Ympärivuorokautinen sairaanhoitajan puhelinpäivystys Kainuun keskussairaalassa puh. (08) 6156 6000 Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslian ja kirjaamon aukioloaika kesällä 2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslia ja kirjaamo (os. Kauppakatu 1, Kajaani) ovat avoinna ajalla 25.6. 27.7.2012 arkisin klo 8.00 15.00.