Kansikuva: Jussi Partanen Tampereen korkeakoulu- opiskelijoiden asuminen Jussi Partanen
Julkaisija: Tampereen kaupunki Kaupunkikehitysryhmä Asuntotoimi Frenckellinaukio 2 L PL 487, 33101 TAMPERE Juvenes Print-Tampereen Yliopistopaino Oy, lokakuu 2014
Tampereen korkeakoulu- opiskelijoiden asuminen Jussi Partanen
Sisällysluettelo 1. Tutkimuksen tausta ja tutkimustehtävä... 1 2. Taustatiedot kyselyyn vastanneista... 4 2.1 Aineiston edustavuus korkeakouluittain... 4 2.2 Vastaajat koulutusaloittain, tieteenalayksiköittäin ja tiedekunnittain... 5 2.3 Vastaajien sukupuoli ja ikä... 7 2.4 Vastaajien opiskelun pää- ja sivutoimisuus... 9 2.5 Vastaajien perhesuhteet ja siviilisääty... 11 2.6 Vastaajien asuntokunnat... 13 2.7 Vastaajien käytettävissä olevat kuukausittaiset tulot... 14 3. Korkeakouluopiskelijoiden nykyinen asumistilanne... 18 3.1 Korkeakouluopiskelijoiden asumismuodot... 20 3.2 Korkeakouluopiskelijoiden asuntokunnat... 23 3.3 Korkeakouluopiskelijoiden asuntojen talotyypit... 26 3.4 Korkeakouluopiskelijoiden asuntojen huoneistotyypit... 28 3.5 Korkeakouluopiskelijoiden asumiskustannukset... 32 3.6 Korkeakouluopiskelijoiden asumishistoria... 37 3.7 Asumisen kesto ja muuttamiseen liittyvät syyt... 42 3.8 Korkeakouluopiskelijoiden asumistyytyväisyys... 45 4. Korkeakouluopiskelijoiden asumistoiveet... 51 4.1 Asuntoon ja taloyhtiöön liittyvät asumistoiveet... 52 4.2 Asunnon ja asuinalueen sijaintiin liittyvät asumistoiveet... 54 4.3 Asuinalueeseen liittyvät asumistoiveet... 56 4.4 Kaupunginosiin liittyvät asumistoiveet... 58 4.5 Korkeakouluopiskelijoiden suhtautuminen opiskelija-asuntoihin... 59 5. Tulokset... 61 Lähteet... 64 Liitteet... 66 Liite 1. Liitetaulukot... 66 Liite 2. Opiskelijoiden asuminen 2011 -kyselylomake... 78
1. Tutkimuksen tausta ja tutkimustehtävä Jarmo Lehtinen Tämän tutkimuksen liikkeellelähtö tapahtui keväällä 2009, mutta sen toteuttaminen on onnistunut vasta hyvin monivaiheisesti. Nämä vaiheet voidaan aluksi kerrata tiivistetysti ja tuoda siten esille, millä tavalla silloinen Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamyn) sosiaalipoliittinen sihteeri, syksystä 2010 alkaen Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n sosiaalipoliittinen sihteeri, ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti Antti-Jukka Huovila oli tämän tutkimuksen primus motor. Huovila ryhtyi itse toimimaan tutkijana tässä hankkeessa, joka oli myös hyvin tärkeä osa hänen erittäin aktiivisessa opiskelijapoliittisessa toiminnassa. Tutkimuksen alkuvaiheen aikana Huovila tutustui laajasti opiskelija-asumisen historiaan Suomessa ja hänen tarkoituksenaan oli tehdä pro gradu -tutkielmansa tämän tutkimuksen aineiston pohjalta. Valitettavasti tämä ei toteutunut, sillä Huovila menehtyi vaikeaan sairauteen 13.4.2012. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta lähestyi Tampereen asuntotoimea alkuvuodesta 2009 informoidakseen sitä opiskelija-asumisen senaikaisista polttavista ongelmista. Asuntotoimessa 6.2.2009 pidetyssä Tamyn edustajien ja asuntotoimen tapaamisessa Tamyn sosiaalipoliittinen sihteeri Antti-Jukka Huovila kertoi, että opiskelijoiden asuntotilanne on erityisen vaikea alkusyksyisin opiskelujen alkaessa, jolloin suuri määrä opiskelijoista joutuu turvautumaan Tamyn järjestämään hätämajoitukseen. Sen lisäksi, että tämä haittaa monen opiskelijan, ja erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden, opintojen aloittamista, hätämajoituksen järjestäminen vie Tamylta paljon resursseja. Tuolloin sovittiin, että Tampereen kaupunki kutsuu koolle kaikki opiskelijaasumiseen keskeisesti yhteydessä olevat tahot pohtimaan ratkaisuja Tampereella opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden asunto-ongelmiin. Tämä tapaaminen pidettiin 27.4.2009 ja siinä oli läsnä Tampereen kaupungin edustajien lisäksi edustajat kaikista Tampereella toimivista opiskelijaasuntoyhteisöistä ja korkeakouluista sekä korkeakoulujen opiskelijajärjestöistä. Tuolloin keskusteltaessa Tampereella opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden asunto-ongelmista, Antti- Jukka Huovila toi voimakkaasti esille, että saatavilla ei juurikaan tuoretta tietoa opiskelijoiden asumisesta ja että tämä koskee erityisesti yksityisen sektorin asumismuotoja. Tuolloin arveltiin, että kaikista Tampereella opiskelevista korkeakouluopiskelijoista vain noin kolmannes asuu opiskelijaasunnoissa ja lopuista valtaosa yksityisellä vuokra-asuntosektorilla. Tilaisuudessa sovittiin, että asuntotoimi ja Tamy ryhtyvät yhteistyössä selvittämään muualla kuin opiskelija-asuntoloissa 1
asuvien ( 70 %-osuuden ) asumistilannetta ja heidän asuntomarkkinatilannettaan. Tutkimuksen suunnittelu, kyselylomakkeen laadinta ja ensimmäiset yhteydenotot Tampereen korkeakouluihin aloitettiin välittömästi ja niistä vastasivat Antti-Jukka Huovilan lisäksi asuntopoliittinen sihteeri, YTL, Jarmo Lehtinen ja toimistosihteeri, yo-merkonomi, Tarja Lampinen asuntotoimesta. Tutkimuskohteeksi päätettiin ottaa kaikki Tampereen korkeakouluissa opiskelevat opiskelijat, jolloin saataisiin vertailuasema opiskelija-asunnoissa ja muissa asumismuodoissa asuvien välille. Huovilan ja Lehtisen laatima laaja kyselylomake sisälsi kolme asumista koskevaa pääteemaa, joiden tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden nykyinen asumistilanne, heidän asumistoiveensa ja opiskeluaikainen asumishistoriansa. Tarja Lampinen muotoili kyselylomakkeen e-lomakkeeksi, sillä se päätettiin lähettää e-lomakkeena opiskelijoille heidän sähköpostinsa kautta. Tämän toteuttamisesta ja yhteistyön organisoinnista muiden korkeakoulujen tietohallintoorganisaatioiden kanssa vastasi Tampereen ylipiston Opinto- ja kansainvälisten asioiden tiimi tietojärjestelmäpäällikkö Sami Hautakankaan johdolla. Valmistelut kyselylomakkeen lähettämiseksi kaikkien korkeakoulujen opiskelijoiden sähköposteihin veivät odotettua kauemmin. Tähän vaikutti muun muassa uuden Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMKin) tietojärjestelmän rakentaminen, kun TAMK ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (PIRAMK) yhdistyvät vuoden 2010 alusta. Kyselylomakkeet saatiin kuitenkin viimein lähetettyä opiskelijoille eri korkeakouluihin vaiheittain huhtikuussa ja toukokuun alussa vuonna 2011. Pyyntö tutkimukseen osallistumiseksi lähettiin kaikkiaan 28 624 Tampereella opiskelevalle korkeakouluopiskelijalle, joista kyselyyn vastasi 2 680 opiskelijaa (9,4 %). Antti-Jukka Huovila aloitti välittömästi vastausaineiston analysoinnin, mutta tämä keskeytyi hänen sairastuttuaan kesällä 2011. Tutkimukselle saatiin uusi tutkija vasta syksyllä 2013, jolloin yhteiskuntatieteen ylioppilas Jussi Partanen Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksiköstä sai kyselyaineiston käytettäväkseen. Hän laati aineiston pohjalta esiselvityksen Tampereella opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden asumisesta, minkä jälkeen päätettiin, että aineistoa pyritään hyödyntämään laajemmin ja seikkaperäisemmin. Tätä varten Partanen palkattiin harjoittelijaksi Tampereen asuntotoimeen kesäksi 2014 ja hänen tehtäväkseen tuli aineiston pohjalta selvitys, jossa esitetään ensisijaisesti kuvailevaa tietoa kaikkien Tampereella opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden asumistilanteesta. Tutkimuksen kyselyaineisto on siinä määrin laaja, että hänen laatimassa tutkimusraportissa ei voitu huomioida kaikkia kyselylomakkeessa tiedusteltuja seikkoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden jatkaa aineiston analysointia (kyselylomakkeen 2
kysymykset 8, 13, 18, 19, 37 42). Tässä tutkimusraportissa selvitetään Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumistilannetta pääasiassa vertailemalla sitä eri asumismuotojen ja eri korkeakoulujen opiskelijoiden kesken. Raportti etenee siten, että luvussa kaksi esitetään taustatiedot kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista ja vastataan kysymykseen, millaiset ovat tutkimuksessa mukana olevien opiskelijoiden opintososiaaliset taustat, joita ovat muun muassa vastaajien koulutusalat, tieteenalayksiköt, tiedekunnat, ikä, sukupuoli, opiskelun pää- ja sivutoimisuus, perhesuhteet, siviilisääty ja käytettävissä olevat tulot. Raportin kolmas ja neljäs luku muodostavat raportin varsinaiset analyysiluvut. Kolmannessa luvussa kuvataan Tampereen korkeakouluopiskelijoiden nykyistä asumistilannetta, missä tarkastelunkohteena ovat muun muassa opiskelijoiden asumismuodot, asuntokunnat, asuntojen taloja huoneistotyypit ja asumiskustannukset. Lisäksi siinä käsitellään korkeakouluopiskelijoiden asumishistoriaa ja tyytyväisyyttä nykyiseen asumistilanteeseensa. Raportin neljännessä luvussa tarkastellaan Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumiseen liittyviä toiveita, jotka koskevat muun muassa asuntoa, asuinaluetta ja sen sijaintia. Lisäksi luvussa selvitetään millä tavalla korkeakouluopiskelijat suhtautuvat opiskelija-asuntoihin. Tutkimuksessa on käytetty tilastollisia tutkimusmenetelmiä ja aineiston analyysi on toteutettu SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Muuttujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu tässä tutkimusraportissa kahden ja joissain tapauksissa kolmen muuttujan ristiintaulukointien avulla. Tilastollisten merkitsevyyksien testaamisessa on käytetty testiä. Ristiintaulukointien taustamuuttujina on tässä tutkimusraportissa käytetty pääsääntöisesti vastaajan korkeakoulua, asumissektoria, ikää sekä vastaajan sukupuolta ja päätoimisuutta. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden elinoloja on viimeisen noin 15 vuoden aikana selvitetty etupäässä Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemissa Opiskelijatutkimus -sarjan raporteissa, joissa osana korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista ja taloudellista asemaa on sivuttu myös opiskelijoiden asumistilannetta ja sen kehittymistä. Tämä tutkimusraportti pyrkii viittaamaan myös näihin aiempiin suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden elinoloja selvittäviin tutkimusraportteihin niiltä osin kuin se on mahdollista ja huomioimalla samalla tutkimusaineistojen erot. Näin toimimalla on haluttu mahdollistaa ainakin osittainen vertailtavuus eri tutkimusraporttien välillä. 3
2. Taustatiedot kyselyyn vastanneista Tässä luvussa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, keitä ovat kyselyyn vastanneet opiskelijat. Aluksi käsitellään lyhyesti tämän tutkimusraportin aineiston edustavuutta. Tämän jälkeen tarkastellaan aineiston vastaajien jakautumista koulutusaloittain sekä sukupuolen ja iän mukaan. Luvussa kuvataan myös vastaajien opiskelun päätoimisuutta, perhesuhteita ja heidän asuntokuntamuotonsa. Luvun lopuksi kuvataan vastaajien käytettävissä olevia kuukausittaisia tuloja sekä jakautumista tuloryhmiin. Tämän luvun tulosten yhteydessä on esitetty myös kysymyskohtaiset absoluuttiset vastaajamäärät sekä ristiintaulukointien osalta tilastolliset merkitsevyystasot 1. 2.1 Aineiston edustavuus korkeakouluittain 2 Tutkimusraportin aineisto ei perustu tilastollisessa mielessä systemaattisesti toteutettuun otantaan, vaan tarkoituksena on ollut aineiston keruuvaiheessa tavoittaa mahdollisimman monta korkeakouluopiskelijaa. Kutsu tutkimukseen osallistumiseksi lähetettiin sähköisesti yhteensä 28 624 Tampereen korkeakouluissa opiskelevalle keväällä 2011. Tutkimusta varten saadun aineiston vastaajaosuudet jakautuvat korkeakouluittain siten, että Tampereen yliopistossa opiskelevien osuus kyselyyn vastanneista on noin 43 prosenttia, Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevien noin 25 prosenttia ja Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevien noin 32 prosenttia. Nämä osuudet näyttävät vastaavan melko läheisesti Tilastokeskuksen koulutustilastossa 3 esitettyjä Tampereen korkeakouluissa opiskelevien osuuksia. Tampereen yliopistossa opiskeli vuonna 2011 yhteensä 15 692 opiskelijaa, joiden osuus kaikista tamperelaisissa korkeakouluissa opiskelevista oli noin 44 prosenttia. Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevien osuus kaikista tamperelaisissa korkeakouluissa opiskelevista oli vuonna 2011 noin 29 prosenttia ja Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevien osuus noin 27 prosenttia. Tutkimuksen aineistoa voidaan pitää oppilaitosten osalta melko edustavana, sillä minkään korkeakoulun vastaajien joukko ei ole aineistossa merkittävästi yli- tai aliedustettuna. 1 P-arvo on tilastollisessa hypoteesin testauksessa todennäköisyys, jolla vähintäänkin yhtä merkittävä ero saadaan aikaan käyttämällä nollahypoteesia. Mitä pienempi p-arvo on, sitä todennäköisempää on, että havaittu ero esiintyy myös tutkimuksen perusjoukossa, eikä ole satunnaisvirheen vaikutusta. Tilastolliset merkitsevyystasot ovat sopimuksenvaraisia. Yleisesti p-arvoa, joka on pienempi kuin 0,05, on pidetty tilastollisesti melkein merkitsevänä (*), p-arvoa joka on pienempi kuin 0,01 tilastollisesti merkitsevänä (**) ja p-arvoa joka on pienempi kuin 0,001 tilastollisesti erittäin merkitsevänä (***). 2 Poliisiammattikorkeakoulu ei ole Tampereella toimivista korkeakouluista tutkimuksessa edustettuna. 3 Koulutustilastot 2012. Tilastokeskus. tilastokeskus.fi/til/kou.html 4
Taulukko 1. Tampereen korkeakouluissa opiskelevat vuonna 2011 ja kyselyyn vastanneet opiskelijat Korkeakoulu Kirjoilla olevat opiskelijat, lkm* Opiskelijat, joille kysely lähettiin, lkm Kyselyyn vastanneet lkm % Tampereen yliopisto 15 692 11 858 1 143 Tampereen teknillinen yliopisto 10 273 8 531 673 Tampereen ammattikorkeakoulu 9 793 8 235 864 9,6 7,8 10,5 Korkeakoulut yhteensä 35 758 28 624 2680 * Vuoden 2011 opiskelijatiedot. Koulutustilastot 2012. Tilastokeskus 9,4 Taulukossa 1 esitetään tiedot kaikista Tampereen korkeakouluissa vuonna 2011 kirjoilla olevista opiskelijoista sekä korkeakoulukohtaisista opiskelijamääristä. Se sisältää myös korkeakoulukohtaiset tiedot opiskelijoista, joille kysely lähetettiin sekä tiedot kyselyn lopullisesta vastaajamäärästä ja aineiston kokonaisvastausprosentista. 2.2 Vastaajat koulutusaloittain, tieteenalayksiköittäin ja tiedekunnittain Tutkimuksessa mukana olleissa korkeakouluissa koulutus- ja oppialat sekä niitä vastaavat hallinnolliset yksiköt on jaettu toisistaan poikkeavilla tavoilla. Tästä johtuen korkeakouluopiskelijoita koskevissa taustatiedoissa ei ole yhdenmukaisia koulutusalatietoja. Aineisto ei siten sisällä myöskään kaikille korkeakouluopiskelijoille yhteistä koulutusalamuuttujaa, joka mahdollistaisi samanaikaisesti kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskevan koulutusaloittaisen vertailun. Tässä alaluvussa käsiteltäviä asioita varten on aineistoon muodostettu kutakin korkeakoulua varten hieman toisistaan poikkeavat koulutusalamuuttujat. Tampereen yliopiston kohdalla esitetään tiedot opiskelijoiden määrästä ja osuuksista (lkm ja %) tieteenalayksiköittäin, Tampereen teknillisen korkeakoulun osalta tiedekunnittain ja Tampereen ammattikorkeakoulun osalta opetushallinnon ammattikorkeakouluja koskevan vuoden 2002 koulutusalaluokittelun mukaisesti. Taulukosta 2 käyvät ilmi kyselyyn vastanneiden absoluuttiset ja suhteelliset osuudet oppilaitoksittain, koulutusaloittain sekä sukupuolten osuudet alakohtaisesti. Yksittäisistä koulutusaloista lukumäärällisesti kaikkein eniten kyselyyn osallistuneita on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa opiskelevissa (n =243). Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä opiskelevia sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä opiskelevia on mukana myös yli 200 vastaajaa. Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevista kaikkein eniten kyselyyn ovat vastanneet tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa opiskelevat (n =218) sekä automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunnassa opiskelevat (n =173). Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevista kaikkein eniten kyselyyn vastanneita on sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alaa opiskelevissa (n =236), yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaa opiskelevissa (n =227) 5
sekä tekniikan ja liikenteen alaa opiskelevissa (n =224). Tampereen yliopiston tapauksessa, tutkimukseen osallistuneista on naisia selvä enemmistö kaikissa tieteenalayksiköissä. Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevista vastaajista naisia on enemmistö, lukuun ottamatta luonnonvara- ja ympäristöalaa sekä tekniikan ja liikenteen alaa. Tampereen teknillisen yliopiston tiedekunnissa opiskelevista sen sijaan enemmistö on miehiä, lukuun ottamatta luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekuntaa, jossa opiskelevista sekä mies- että naisopiskelijat ovat ottaneet osaa kyselyyn yhtä aktiivisesti. Taulukko 2. Vastaajien lukumäärä ja naisopiskelijoiden osuus tieteenalayksiköittäin, tiedekunnittain ja koulutusaloittain. Tampereen yliopiston tieteenalayksiköt Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Lääketieteen yksikkö Terveystieteiden yksikkö Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Naisia lkm % % 22 2 77 164 15 62 243 22 71 94 8 95 218 19 91 94 8 77 25 2 88 60 5 85 201 18 85 Yhteensä 1 121 100 80 Tampereen teknillisen yliopiston tiedekunnat Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta 173 26 33 Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta 90 14 50 Rakennetun ympäristön tiedekunta 114 17 36 Teknis-taloudellinen tiedekunta 63 10 38 Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 218 33 19 Yhteensä 658 100 32 Tampereen ammattikorkeakoulun koulutusalat Kulttuuriala 62 7 74 Luonnontieteiden ala 31 4 68 Luonnonvara- ja ympäristöala 15 2 33 Matkailu- ja ravitsemusala 47 6 91 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 236 28 88 Tekniikan ja liikenteen ala 224 27 40 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 227 27 76 Yhteensä 842 100 70 Korkeakoulujen opiskelijat yhteensä 2 621 98 64 6
2.3 Vastaajien sukupuoli ja ikä Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 64 prosenttia on naisia ja 36 prosenttia miehiä. Korkeakouluittain tarkasteltuna Tampereen yliopistossa opiskelevista vastaajista naisia on 80 prosenttia ja miehiä 20 prosenttia. Tampereen teknillisen yliopiston osalta vastaajat jakautuvat aineistossa sukupuolen mukaan siten, että noin 32 prosenttia vastanneista on naisia ja 68 prosenttia miehiä. Tampereen ammattikorkeakoulun kohdalla aineistoon vastanneista sukupuoleltaan 69 prosenttia on naisia ja 31 prosenttia miehiä. (Kuva 1.) Kuva 1. Vastaajat korkeakouluittain ja sukupuolen mukaan (%) N=2621 Verrattaessa tämän tutkimuksen aineistoa Tilastokeskuksen ylläpitämän koulutustietokannan Tampereen korkeakouluja koskeviin opiskelijatietoihin 4 voidaan todeta, että naiset ovat aineistossa hieman yliedustettuina. Kaikista tamperelaisissa korkeakouluissa opiskelevista 51 prosenttia on mies- ja 49 prosenttia naisopiskelijoita. Korkeakouluittain tarkasteltuna naisten osuus on korkeakouluista kaikkein suurin Tampereen yliopistossa, noin 65 prosenttia, ja pienin Tampereen teknillisessä yliopistossa, noin 22 prosenttia. Tampereen ammattikorkeakoulussa sukupuolten välisissä osuuksissa ei ole eroa, noin puolet Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevista on naisia ja vastaavasti noin puolet miehiä. Naisten miehiä korkeampaa vastausaktiivisuutta aineiston kohdalla selittänee osaltaan naisten yleisesti miehiä korkeampi osallistumisaktiivisuus kyselytutkimuksiin. Aineisto ei sisällä alkuperäisessä muodossaan sellaisenaan tietoa vastaajien iästä, vaan ikä on laskettu aineistosta löytyvän syntymävuoden perusteella. Näin ollen vastaajien ikä viittaa ikävuoteen, jonka he saavuttavat kyselyn toteuttamisvuoden 2011 aikana. Tähän kyselyyn vastanneiden mediaani-ikä on 24 vuotta ja iän keskiarvo 26 vuotta. Nuorimmat aineistoon 4 http://tilastokeskus.fi/til/kou.html 7
vastanneista ovat kyselyn toteuttamisvuonna täyttäneet 19 vuotta ja vanhin yksittäinen vastaaja 71 vuotta. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna naisopiskelijat ovat miesopiskelijoita nuorempia; naisopiskelijoiden mediaani-ikä on tämän aineiston kohdalla 24 vuotta ja miesopiskelijoiden 25 vuotta. Sekä Tampereen yliopistossa että Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevien mediaani-ikä on 25 vuotta. Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevat ovat mediaani-iältään vastaajista nuorimpia, heidän mediaani-ikänsä on 24 vuotta. Neljännes kaikista tähän kyselyyn vastanneista on kyselytutkimuksen toteuttamisvuonna iältään enintään 22 vuotta ja iäkkäin neljännes vähintään 27- vuotiaita. Oppilaitoksittain tarkasteltuna neljännes Tampereen yliopistossa opiskelevista on enintään 23-vuotiaita ja vanhin neljännes vähintään 29-vuotiaita. Mediaani-iältään nuorimmista opiskelijoista, eli Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevista, neljännes on iältään enintään 22-vuotiaita ja neljännes vähintään 26-vuotiaita. Tampereen teknillisessä yliopistossa neljännes opiskelijoista on enintään 22-vuotiaita ja vanhin neljännes vähintään 27-vuotiaita. Tampereen yliopistossa opiskelevien opintojen aloitusiän-mediaani on 22 vuotta ja Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevien 21 vuotta. Tampereen ammattikorkeakoulun osalta tiedot opintojen aloitusiästä puuttuvat aineistosta. Jatkossa ikää koskevat tiedot tullaan tässä raportissa esittämään raportin varsinaisissa analyysiluvuissa ryhmitellyn, kolmiluokkaisen ikämuuttujan avulla. Kuvassa 2 esitetään vastaajien jakautuminen näihin ikäryhmiin. Aineiston vastaajista noin puolet on iältään 18 24-vuotiaita (52 %), kolmannes 25 29-vuotiaita (33 %) ja 16 prosenttia vähintään 30- vuotiaita. (Kuva 2.) 60 50 40 30 20 10 0 52 33 18-24-vuotiaat 25-29-vuotiaat Vähintään 30- vuotiaat 16 Kuva 2. Vastaajat ikäryhmittäin (%) N=2621 Asumismuodon mukaan tarkasteltuna mediaani-iältään kaikkein vanhimpia ovat omistusasunnossa asuvat, joiden mediaani-ikä on aineistossa 30 vuotta. Asumisoikeusasunnoissa asuvat ovat mediaani-iältään 26-vuotiaita. Yrityksen, yhteisön tai säätiön sekä vanhempien tai puolison 8
omistamassa asunnossa asuvien mediaani-ikä on 25 vuotta. Sekä vuokralla opiskelija-asunnoissa että yksityishenkilön omistamissa asunnoissa asuvien mediaani-ikä on 24 vuotta. Kaikkein nuorimpia mediaani-iältään ovat vanhempiensa luona asuvat, joiden mediaani-ikä on aineiston kohdalla 22 vuotta. Tarkemmin määrittelemättömästi asuvien (asumismuoto muu) mediaani-ikä on 28 vuotta. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Vastaajien mediaani-ikä asumismuodon mukaan ikä (Md) n Asuu omistusasunnossa 30 327 Asuu vuokralla opiskelija-asunnossa 24 920 Asuu yksityishenkilön vuokraamassa asunnossa 24 783 Asuu yrityksen, yhteisön tai säätiön vuokraamassa asunnossa 25 332 Asuu vanhempien /puolison omistamassa asunnossa 25 152 Asuu vanhempien luona 22 26 Muu asumismuoto 28 41 Asuu asumisoikeusasunnossa 26 36 Kaikki 24 2617 2.4 Vastaajien opiskelun pää- ja sivutoimisuus 5 Tutkimukseen vastanneista korkeakouluopiskelijoista noin hieman harvempi kuin puolet määrittelee itsensä suoraan päätoimiseksi opiskelijaksi (48 %). Opintojensa ohella sivutoimisesti työssäkäyviä on noin kolmannes opiskelijoista (30 %). Sivutoimisesti opiskelevia on aineistossa 10 prosenttia, päätoimisesti työssäkäyviä tai palkattua lopputyötään tekeviä on aineistossa molempia noin neljä prosenttia. Perhevapaalla olevia sekä päätoimisuuttaan tarkemmin määrittelemättömiä on aineistossa noin yksi prosentti. (Kuva 3.) 5 Sivutoimista opiskelua koskevaa virallisesta määritelmää ei Suomessa ole. Joskus sivutoimisen opiskelun rajana on pidetty viikoittaisen opiskeluajan jäämistä 20 tuntiin tai sitä vähäisemmäksi. Tämän tutkimuksen pää- ja sivutoimisuutta koskeva määritelmä perustuu korkeakouluopiskelijoiden omiin arvioihin oman opiskelunsa pää- ja sivutoimisuudesta. 9
Muu 1 Käyn päätoimisesti töissä 4 Olen äitiys-, isyys-, hoito- tai muulla perhevapaalla 1 Käyn töissä ja opiskelen sivutoimisesti 10 Opiskelen ja käyn sivutoimisesti töissä 30 Opiskelen päätoimisesti ja minulle maksetaan siitä 4 Opiskelen päätoimisesti 48 0 10 20 30 40 50 60 Kuva 3. Vastaajien opiskelun pää- ja sivutoimisuus (%) N=2635. Mikäli päätoimisiksi opiskelijoiksi lasketaan lisäksi myös sivutoimisesti työssäkäyvät opiskelijat ja lopputyötään tekevät opiskelijat, on päätoimisia opiskelijoita kaikkiaan jo hieman useampi kuin neljä viidestä (84 %). Kuvassa 4 on kuvattu Tampereen korkeakouluissa opiskelevien päätoimisuutta ikäryhmittäin. Iän mukaan tarkasteltuna päätoiminen opiskelu on näin määriteltynä kaikkein yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä (18 24-vuotiaat), joista käytännössä katsoen kaikki opiskelevat päätoimisesti. Keskimmäisen ikäryhmän (25 29-vuotiaat) kohdalla päätoimisesti opiskelevia on noin kolme neljästä opiskelijasta. Vanhimmassa ikäryhmässä (30+-vuotiaat) päätoimisia opiskelijoita on enää noin puolet. Vastaavasti päätoiminen työssäkäynti näyttää yleistyvän iän kasvaessa. Kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä niiden yhteenlaskettu osuus, jotka ilmoittavat käyvänsä päätoimisesti töissä tai käyvänsä päätoimisesti töissä ja opiskelevansa sivutoimisesti, on yhteensä 42 prosenttia. (Kuva 4.) Kaikki 49 4 31 10 4 Opiskelen päätoimisesti Vähintään 30-vuotiaat 25-29-vuotiaat 27 36 7 7 17 33 30 14 12 3 4 6 2 Opiskelen päätoimisesti ja minulle maksetaan siitä (lopputyö Opiskelen ja käyn sivutoimisesti töissä Käyn töissä ja opiskelen sivutoimisesti 18-24-vuotiaat 63 1 33 1 Käyn päätoimisesti töissä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Vastaajien opiskelun pää- ja sivutoimisuus ikäryhmittäin (%) N=2579, p *** 10
Korkeakouluittain päätoimisten opiskelijoiden osuus on kaikkein suurin Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa noin yhdeksän kymmenestä opiskelijasta opiskelee päätoimisesti. Yliopistojen välillä ei ole suurta eroa opiskelijoiden päätoimisuudessa, sillä molemmissa yliopistoissa opiskelevista noin 80 prosenttia opiskelee päätoimisesti (TaY 82 % ja TTY 76 %). Sekä mies- että naisopiskelijoista noin kahdeksan kymmenestä opiskelee päätoimisesti (naiset 83 % ja miehet 80 %). 2.5 Vastaajien perhesuhteet ja siviilisääty Siviilisäädyltään kyselyyn vastanneista opiskelijoista on naimattomia, noin puolet vastaajista (50 %). Seuraavaksi yleisimmän siviilisäädyn muodostavat avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, joita on yhteensä noin 14 prosenttia. Opiskelijoiden mediaani-ikään suhteutettuna naimattomien suuri osuus aineistossa ei ole kovin yllättävä. Avioliiton suosio on Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina arvioitu kasvaneen, mutta avioliiton solmivat ovat keski-iältään aiempaa vanhempia 6. Aineistossa on sen sijaan paljon avoliitossa eläviä (35 %). Vaikka avoliitto ei ole varsinaisesti siviilisääty 7, voi se asumisratkaisujen kannalta joissakin tapauksissa muodostua merkittäväksi tekijäksi, koska sillä saattaa olla vaikutusta esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen myöntämän yleisen asumistuen suuruuteen, silloin kun avoliitossa asuvien katsotaan muodostavan yhdessä ruokakunnan. Ikäryhmittäin tarkasteltuna naimattomat muodostavat nuorimmassa ikäryhmässä (18 24-vuotiaat) enemmistön, noin 60 prosenttia. Avoliitossa olevia on nuorimmassa ikäryhmässä noin hieman alle 40 prosenttia. Keskimmäisen ikäryhmän (25 29-vuotiaat) kohdalla naimattomien suhteellinen osuus vähenee ja avioliittoon kuuluvien osuus kasvaa noin kymmenen prosenttia verrattuna nuorimpaan ikäryhmään. Avoliitossa asuvia on suhteellisesti ottaen yhtä paljon kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä. Kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä (30+ -vuotiaat) sekä avoliitossa olevien että naimattomien osuus on vähäisempää verrattuna nuorempiin ikäryhmiin. Avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä on tässä ikäryhmässä jo useampi kuin neljä kymmenestä. (Kuva 5.) 6 Väestötilastot, Tilastokeskus. 7 http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/siviilisaaty.html 11
Kuva 5. Vastaajien siviilisääty (%) N=2638, p *** Hieman useampi kuin yksi kymmenestä aineiston opiskelijasta asuu yhdessä lapsen tai lastensa 8 kanssa (11 %). Tämä vastaa hyvin läheisesti valtakunnallisia arvioita opiskelijoiden perheellisyydestä. Opiskelijoiden ikä näyttäisi tämän aineiston kohdalla selittävän tilannetta hyvin, sillä niiden korkeakouluopiskelijoiden osuus, jotka asuvat yhdessä lapsen tai lastensa kanssa lisääntyy selvästi iän kasvaessa. Kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä hieman alle puolet asuu yhdessä lastensa kanssa, kun kaikkein nuorimmassa ikäryhmässä lastensa kanssa asuvien osuus on noin kolme prosenttiyksikköä. (Kuva 6.) 50 46 40 30 20 10 0 3 11 18-24-vuotiaat 25-29-vuotiaat Vähintään 30- vuotiaat Kuva 6. Vastaajat, jotka asuvat yhdessä lapsensa tai lastensa kanssa (%) N=2136 8 Kysymyslomakkeessa tiedusteltiin vastaajien kanssa asuvien alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärää. 12
2.6 Vastaajien asuntokunnat Kuvassa 7 on esitetty vastaajien nykyistä asuntokuntaa koskevat prosenttiosuudet. Yleisimmin Tampereen korkeakouluissa opiskelevat asuvat puolisonsa tai elämänkumppaninsa kanssa (48 %). Yhden hengen talouksia on aineistossa noin kolmannes ja solu- tai kimppakämpissä asujia on molempia alle kymmenen prosenttia aineistoon vastanneista. Vanhempien luona asuvia on vastaajista noin yhden prosentin verran. Valtakunnallisiin korkeakouluopiskelijoiden elinoloja käsitteleviin tutkimuksiin verrattuna 9, tämän aineiston pohjalta piirtyvä kuva opiskelijoiden asuntokunnista poikkeaa hieman koko maata koskevasta tilanteesta. Yhdessä puolison tai elämänkumppanin kanssa asuvia on tässä tutkimuksessa suhteellisesti ottaen eniten, lähes puolet vastanneista. Kaikkein tyypillisimpänä korkeakouluopiskelijoiden perhesuhteen muotona pidettyä yksinasumista on aineistossa suhteellisesti hieman vähemmän verrattuna valtakunnallisiin tutkimuksiin. Opiskelijoiden asumistilanteen kuvaaminen on asuntokuntien osalta toteutettu tässä tutkimuksessa kuitenkin hieman valtakunnallisista tutkimuksista poiketen. Toisin kuin tässä tutkimuksessa, valtakunnalliset tutkimukset eivät sisällä yksityiskohtaista tietoa soluasujien määrästä, vaan soluasujat on laskettu niissä suoraan yksinasuviksi. Tämän tutkimuksen tulos ei vastaajien asuntokuntien osalta kuitenkaan muutu, vaikka soluasujia käsiteltäisiin osana yksinasuvia. Täten määriteltynä yksinasujien osuus olisi edelleen hieman alhaisempi (42 %), kuin yhdessä puolisonsa tai elämänkumppaninsa kanssa asuvien (48 %). Vastaajien perhemuotoa koskevat tiedot ovat sen sijaan tämän tutkimuksen aineistossa valtakunnallisia tutkimuksia suppeammat. Toisin kuin valtakunnallisista tutkimuksista, tämän tutkimuksen aineisto ei sisällä yksityiskohtaisia tietoja lastensa kanssa asuvista pariskunnista tai yksin lasten kanssa asuvista vastaajista. Koska tietoa vastaajan perheellisyydestä ei ole tämän aineiston kohdalla selvitetty yhtä tarkasti, voivat ne opiskelijat, joilla on huollettavia lapsia, sisältyä tässä tarkastelussa periaatteessa mihin tahansa nykyistä asuntokuntaa koskevista luokista yksinasuvia lukuun ottamatta. 9 Ks. esim. Saarenmaa Saari & Virtanen (2010). 13
Asuu vanhempien luona 1 Asuu "kimppakämpässä" 9 Asuu puolison tai elämänkumppanin kanssa 48 Asuu soluasunnossa 8 Asuu yksin 34 0 10 20 30 40 50 60 Kuva 7. Vastaajien asuminen asuntokunnittain (%) N=2656 2.7 Vastaajien käytettävissä olevat kuukausittaiset tulot Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kuuluvat eurooppalaisessa tarkastelukehyksessä ryhmään, jonka toimeentulon pääasiallisena lähteenä voidaan pitää palkkatyötä. Palkkatyön osuuden suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kokonaistuloista on arvioitu olevan 37 prosenttia. Myös julkinen tuki opiskelijoille maksettavan opintotuen muodossa on merkittävä osa opiskelijoiden toimeentuloa, sen muodostaessa noin 30 prosenttia opiskelijoiden kokonaistuloista. (Orr ym. 2011, 107 108.) Opiskelijoiden toimeentulo kostuu siis tyypillisesti useammasta kuin yhdestä toimeentulon lähteestä. Opiskelijoiden tulotasoa on arvioitu tässä tutkimuksessa siten, että kyselyyn osallistuneiden opiskelijoiden on pyydetty esittämään arvio keskimääräisistä käytettävissä olevista kuukausittaisista tuloistaan 10. Aineiston tulotietojen perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista arvioida yksityiskohtaisemmin sitä, millaisista toimeentulonlähteistä vastaajien kokonaistulot koostuvat 11. Toiseksi on hyvä pitää mielessä, että tuloja koskevat tiedot ovat subjektiivisia arvioita käytettävissä olevista kuukausittaisista nettotuloista, eikä tulojen arvioiminen ole vastaajan kannalta aina helpoksi luonnehdittava tehtävä. Keskimääräisten kuukausittaisten tulojen arviointia voivat opiskelijoiden kohdalla vaikeuttaa tulorakenteen koostuminen useasta rahoituslähteestä sekä opiskelijoiden toimeentuloon liittyvät kausittaiset vaihtelut esimerkiksi lukuvuosien välillä. Kolmanneksi aineistossa on paljon puolisonsa kanssa asuvia, jolloin henkilökohtaisten tulojen ja 10 Kysymyslomakkeen kysymys 36: Arvioi, kuinka paljon sinulla on käytössäsi rahaa kaikkeen elämiseesi keskimäärin kuukaudessa ( /kk) 11 Tulotiedot eivät siis sisällä eriteltyjä tietoja opintotuen, opintolainan tai yleisen asumistuen opiskelijoiden tulojen kokonaisrakennetta koskevista osuuksista, eivät myöskään varsinaisista ansiotuloista tai henkilökohtaisista säästöistä. Mielenkiintoinen kysymys koskee myös perheiden sisäisiä tulonsiirtoja. Esimerkiksi Albertini ym. (2007) ovat esittäneet perheiden siirtävän sisäisesti kaikkialla Euroopassa sosiaalisen tuen lisäksi myös rahallisia resursseja. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisemassa Opiskelijatutkimus 2010 -tutkimuksessa on vanhemmilta, sukulaisilta tai puolisolta saadun rahallisen tuen arvioitu kattavan keskimäärin noin 15 prosenttia suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden menoista (Saarenmaa, Saari & Virtanen 2010, 41). 14
menojen erotteleminen kotitalouden kokonaistuloista voi olla haastavaa. Edellä lueteltujen kaltaisiin opiskelijoiden toimeentulon erityispiirteisiin viitannee aineiston kohdalla se seikka, että aineisto sisältää paljon tulkintaa vaativaa tietoa vastaajien tuloista. Useat vastaajat ovat ilmaisseet tulotietonsa jollakin vaihteluvälillä, esimerkiksi 300 500 euroa kuukaudessa. Tämä kuvastanee hyvin paitsi korkeakouluopiskelijoiden ansiotason vaihtelua, myös tarkkojen kuukausittaisten tulojen arvioimisen vaikeutta. Vaihteluvälin vastauksissaan ilmoittaneiden opiskelijoiden tapauksissa on heidän tuloistaan laskettu keskiarvo analyysia varten. Opiskelijoiden tulotietojen analysointi on toteutettu tässä tutkimusraportissa keskilukujen osalta tarkastelemalla mediaanituloja taustamuuttujittain. Lisäksi opiskelijoiden jakautumista tuloryhmiin, kuvataan tässä luvussa viisiluokkaisen tulomuuttujan avulla. Mediaanin käyttämistä keskiarvon sijasta voitaneen perustella sillä, että vastaajien ilmoittamat tulot vaihtelevat aineistossa negatiivisista tuloista aina useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa, jolloin yleiskuvan saamiseksi mediaania voidaan pitää keskiarvoa luotettavampana keskimääräisyyden kuvaajana. Raportoiduista mediaanituloja koskevista tiedoista on poistettu negatiiviset ja määrittelyltään epäselvät arvot, 0-vastaukset sekä yksittäinen poikkeava havainto (outlier). Kaikkien opiskelijoiden mediaanitulo on tämän tutkimuksen aineistossa 600 euroa kuukaudessa. Tämä on länsisuomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kuukausittaisiksi mediaanituloiksi arvioitua 760 euroa alhaisempi (ks. Saarenmaa ym. 2010, 39). Tampereen yliopistossa opiskelevien mediaanitulot ovat kaikkein korkeimmat 700 euroa kuukaudessa. Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevien kuukausittainen mediaanitulo on 650 euroa kuukaudessa. Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevien mediaanitulot ovat kaikkein alhaisimmat, 585 euroa kuukaudessa. Ikä näyttäisi vaikuttavan opiskelijoiden mediaanituloihin niitä kasvattavasti. Kaikkein pienimmät mediaanitulot on ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorimpaan ikäryhmään (18 24-vuotiaat) kuuluvilla opiskelijoilla (510 /kk). Keskimmäisessä ikäryhmässä (25 29-vuotiaat) kuukausittainen mediaanitulo on 750 euroa kuukaudessa ja vanhimmassa (30+-vuotiaat) ikäryhmässä 1 200 euroa kuukaudessa. Myös opiskelijoiden päätoimisuus näyttäisi vaikuttavan mediaanituloihin. Päätoimisesti opiskelevien kuukausittaiset mediaanitulot ovat kaikkein pienimmät (500 /kk) ja päätoimisesti työskentelevillä kaikkein suurimmat (1 800 /kk). Mediaanitulot ovat miehillä hieman korkeammat (650 /kk) kuin naisilla (600 /kk). 15
Kuvassa 8 on esitetty Tampereen korkeakouluissa opiskelevien jakautuminen tuloryhmiin korkeakoulun mukaan. Noin viidenneksellä kuukausittaiset tulot jäävät alle 400 euron (21 %). Hieman alle kolmanneksella kaikista opiskelijoista kuukausittaiset tulot ovat 400 600 euroa kuukaudessa (30 %), 600 800 euron kuukausittaiset tulot noin viidenneksellä kaikista opiskelijoista (18 %). Toiseksi ylimpään, 800 euroa kuukaudessa ansaitsevien tuloryhmään kuuluu hieman yli kymmenen prosenttia (12 %) ja enemmän kuin 1 000 euroa kuukaudessa ansaitsevia on hieman alle viidennes kaikista opiskelijoista (19 %). Oppilaitoksittain opiskelijoiden jakautumisessa tuloryhmiin on jonkin verran vaihtelua. Alle 400 euroa kuukaudessa ansaitsevia on eniten Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevissa (27 %) ja vähiten Tampereen yliopistossa opiskelevissa (16 %). Kuva 8. Vastaajien ryhmitellyt kuukausittaiset tulot korkeakoulun mukaan (%) N=2526, p *** Toisiksi alhaisimmassa tuloryhmässä (400,01 600 /kk) Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevia on myös hieman enemmän, verrattuna muissa oppilaitoksissa opiskeleviin (33 % muut 29 30 %). Keskimmäisessä (600,01 800 /kk) ja toiseksi korkeimmassa (800,01 1 000 /kk) tuloryhmässä on eniten Tampereen yliopistossa opiskelevia. Kaikkein korkeimmassa tuloryhmässä (yli 1 000 /kk) on suhteellisesti ottaen eniten Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevia, joista tähän tuloryhmään kuuluu noin reilu neljännes (26 %). Tampereen yliopistossa opiskelevista ylimpään tuloryhmään kuuluu noin viidennes (21 %). Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevista vain noin joka kymmenes opiskelija saavuttaa yli 1 000 euron kuukausittaiset kokonaistulot (12 %). Asumismuodon mukaan tarkasteltuna selvästi suurimmat kuukausittaiset mediaanitulot on omistusasunnoissa asuvilla (1 400 /kk). Seuraavaksi korkeimmat mediaanitulot on 16
asumisoikeusasunnoissa asuvilla, 950 euroa kuukaudessa. Vuokralla asuvista kaikkein korkeimmat mediaanitulot on yrityksen, yhteisön tai säätiön vuokraamassa asunnossa asuvilla (700 /kk), seuraavaksi korkeimmat yksityishenkilön vuokraamassa asunnossa asuvilla (600 /kk) ja kaikkein alhaisimmat opiskelija-asunnoissa asuvilla (550 /kk). Vanhempiensa tai puolisonsa omistamassa asunnossa asuvien mediaanitulo on 500 euroa kuukaudessa ja kaikkein pienimmät mediaanitulot vanhempiensa luona asuvilla (175 /kk). Tarkemmin määrittelemättömästi asuvien (muu asumismuoto) kokonaistulot ovat 950 euroa kuukaudessa (Kuva 9.). Vastaajien mediaanituloja koskevat tiedot löytyvät myös tämän raportin liiteosasta (s. 67) Asuu vanhempien luona Asuu vanhempien /puolison omistamassa asunnossa Asuu vuokralla opiskelija-asunnossa Asuu yksityishenkilön vuokraamassa asunnossa Asuu yrityksen, yhteisön tai säätiön vuokraamassa Muu asumismuoto Asuu asumisoikeusasunnossa Asuu omistusasunnossa 175 500 550 600 700 735 950 1 400 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Kuva 9. Vastaajien kuukausittaiset mediaanitulot asumismuodon mukaan EUR/kk, N=2524 17
3. Korkeakouluopiskelijoiden nykyinen asumistilanne Tässä luvussa käsitellään Tampereen korkeakouluissa opiskelevien nykyistä asumistilannetta asumismuodon, asuntokuntien, talo- ja huoneistotyyppien sekä asumiskustannusten osalta. Muita tässä luvussa tarkasteltavia asioita ovat korkeakouluopiskelijoiden asumishistoria, asumisen kesto nykyisessä asunnossa ja muuttamiseen liittyvät syyt. Luvun viimeisenä aiheena on korkeakouluopiskelijoiden asumistyytyväisyys. Tätä lukua koskeva analyysi on toteutettu tutkimusmenetelmien osalta pääsääntöisesti ristiintaulukoinnin ja asumiskustannuksia tarkasteltaessa keskilukuvertailujen avulla. Kuten luvussa 1, myös tässä luvussa käsiteltyjen tulosten yhteydessä on esitetty kysymyskohtaisesti absoluuttinen vastaajamäärä sekä ristiintaulukointien osalta tilastolliset merkitsevyystasot 12. Taulukossa 4 on esitetty kyselyyn vastanneiden korkeakouluopiskelijoiden nykyinen asumismuoto korkeakouluittain (lkm, %). Tämä taulukko pitää sisällään korkeakouluopiskelijoiden nykyistä asumistilannetta koskevat tiedot asumistilanteen osalta, sellaisena kuin ne aineiston alkuperäisessä muodossa esiintyvät. Jatkossa asumismuodosta käytetään tässä tutkimuksessa suppeampaa luokittelua, jossa opiskelija-asumisen muodot on yhdistetty yhdeksi luokaksi. Samoin vanhempien tai puolison omistamissa asunnoissa asuvat on yhdistetty yhdeksi luokaksi. Tällöin korkeakouluopiskelijoiden asumismuotoa kuvaava muuttuja on näiltä osin yhdenmukainen Opetusja kulttuuriministeriön opiskelijoiden elinoloja käsittelevissä julkaisuissa käytettyjen asumismuodon luokitusten kanssa. Näistä tutkimusraporteista poiketen tässä tutkimusraportissa käytetään vuokraasumista kuvaavina analyysikategorioina kahta eri muotoa, jotka ovat i) yksityishenkilön vuokraamissa asunnoissa asuvat ja ii) yrityksen, yhteisön tai säätiön vuokraamassa asunnossa asuvat. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemissa opiskelijoiden elin- ja asuinoloja tarkastelevissa tutkimuksissa vuokra-asumista on käsitelty vain yhtenä kategoriana. Tässä tutkimusraportissa käytetty tarkemmin luokittelematon muu asumismuoto pitää sisällään muun muassa osaomistusasunnoissa asuvia, puolison vanhempien tai isovanhempien omistamissa asunnoissa asuvia sekä alivuokralaisena asuvia. 12 Merkitsevyystasot: *p <.05; **p <.01; ***p <.001 18
Taulukko 4. Tutkimukseen vastanneiden asumismuoto korkeakouluittain. Tampereen yliopisto Lukumäärä % Insinöörioppilastalon asunnoissa asuvat 5 0 Pirkan /Opintantereen asunnoissa asuvat 51 5 TOAS:in asunnoissa asuvat 262 23 Muussa opiskelija-asunnossa asuvat 6 1 Opiskelija-asunnoissa asuvat yhteensä 324 29 Omistusasunnossa asuvat 156 14 Puolison omistamassa asunnossa asuvat 38 4 Vanhempien omistamassa asunnossa asuvat 34 3 Vanhempien luona asuvat 6 1 Yksityishenkilön omistamassa vuokra-asunnossa asuvat 416 36 Yrityksen omistamassa vuokra-asunnossa asuvat 130 11 Asumisoikeusasunnossa asuvat 14 1 Muu asumistapa 23 2 Yhteensä 1 143 101 Tampereen teknillinen yliopisto Insinöörioppilastalon asunnoissa asuvat 0 0 Pirkan /Opintantereen asunnoissa asuvat 87 13 TOAS:in asunnoissa asuvat 285 42 Muussa opiskelija-asunnossa asuvat 5 1 Opiskelija-asunnoissa asuvat yhteensä 377 56 Omistusasunnossa asuvat 85 13 Puolison omistamassa asunnossa asuvat 10 2 Vanhempien omistamassa asunnossa asuvat 12 2 Vanhempien luona asuvat 10 2 Yksityishenkilön omistamassa vuokra-asunnossa asuvat 92 14 Yrityksen omistamassa vuokra-asunnossa asuvat 71 11 Asumisoikeusasunnossa asuvat 9 1 Muu asumistapa 5 1 Yhteensä 673 102 Tampereen ammattikorkeakoulu Insinöörioppilastalon asunnoissa asuvat 54 6 Pirkan /Opintantereen asunnoissa asuvat 39 5 TOAS:in asunnoissa asuvat 133 15 Muussa opiskelija-asunnossa asuvat 11 1 Opiskelija-asunnoissa asuvat yhteensä 237 27 Omistusasunnossa asuvat 103 12 Puolison omistamassa asunnossa asuvat 37 4 Vanhempien omistamassa asunnossa asuvat 26 3 Vanhempien luona asuvat 10 1 Yksityishenkilön omistamassa vuokra-asunnossa asuvat 288 33 Yrityksen omistamassa vuokra-asunnossa asuvat 134 16 Asumisoikeusasunnossa asuvat 14 2 Muu asumistapa 14 2 Yhteensä 864 100 Korkeakouluopiskelijat yhteensä 2 680 100 19
3.1 Korkeakouluopiskelijoiden asumismuodot Kuvassa 10 on esitetty korkeakouluittain, mitkä ovat Tampereen korkeakouluissa opiskelevien opiskelijoiden asumismuodot. Korkeakouluopiskelijat asuvat kaikkein yleisimmin yksityisen henkilön tai yrityksen vuokraamassa asunnossa yhteensä 43 prosenttia kaikista opiskelijoista. Lähes yhtä yleistä on asuminen opiskelija-asunnossa, sillä reilu kolmannes kaikista opiskelijoista asuu varsinaisissa opiskelija-asunnoissa (35 %). Kolmanneksi yleisintä on asuminen omistusasunnossa. Kaikista opiskelijoista näin asuu hieman useampi kuin joka kymmenes (13 %). Korkeakouluopiskelijoista vanhempien tai puolison omistamassa asunnossa asuu kuusi prosenttia. Niin vanhempien luona kuin asumisoikeusasunnossa asumista voidaan pitää harvinaisena, sillä näin asuvia on molempia noin yksi prosentti opiskelijoista. Tarkemmin määrittelemättömään luokkaan Muu asumismuoto kuuluu noin kaksi prosenttia opiskelijoista. Kuva 10. Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumismuoto korkeakouluittain (%) N=2675, p *** Tampereen korkeakouluissa opiskelevien nykyistä asumismuotoa esittävästä kuvasta 10 huomataan, että suurin osa kaikista korkeakouluopiskelijoiden asunnon hallintasuhteista on vuokra-asumista, yhteensä 78 prosenttia. Opiskelijaryhmien välillä on kuitenkin eroja vuokranantajien suhteen. Noin puolet (48 49 %) sekä Tampereen ammattikorkeakoulun että Tampereen yliopistossa opiskelevista vuokraa asuntonsa yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Sen sijaan opiskelija-asunnoissa asutaan kummassakin ryhmässä hieman harvemmin kuin yhdessä tapauksessa kolmesta (28 %). Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevista puolestaan enemmistö asuu opiskelija-asunnoissa (56 %) ja yksityisesti vuokralla noin neljännes opiskelijoista. Opiskelija-asunnoissa asuminen on aineiston perusteella suhteellisesti siis kaksi kertaa yleisempää Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevien kohdalla kuin muissa korkeakouluopiskelijaryhmissä. 20
Omistusasuminen on kaikissa ryhmissä melko harvinaista, sillä hieman useampi kuin joka kymmenes (12 14 %) kaikista korkeakouluopiskelijoista asuu itse omistamassaan asunnossa. Aavistuksen verran muita korkeakouluopiskelijaryhmiä yleisempää omistusasuminen on Tampereen yliopistossa opiskelevien kohdalla. Vanhempien luona asuminen on aineiston perusteella erittäin harvinaista kaikissa korkeakouluopiskelijaryhmissä. Vain noin prosentti kaikista opiskelijoista asuu vanhempiensa luona. Vanhempien tai puolison omistamassa asunnossa asuvia on kaikista korkeakouluopiskelijoista 6 prosenttia. Eniten näin asuvia on Tampereen ammattikorkeakoulussa (7 %) ja Tampereen yliopistossa opiskelevissa (6 %). Muulla tavoin asuvia korkeakouluopiskelijoita on vähän, sillä sekä asumisoikeusasujien että tarkemmin luokittelemattomissa asumismuodoissa asuvien osuus korkeakouluopiskelijoista on noin 1 2 prosentin luokkaa kaikissa opiskelijaryhmissä. Sukupuolten mukaan tarkasteltuna Tampereen korkeakouluissa opiskelijoiden välillä löytyy eroja. Miesopiskelijat asuvat yleisemmin opiskelija-asunnossa (42 %) kuin naisopiskelijat, joista hieman vajaa kolmannes asuu opiskelija-asunnoissa (31 %). Naisopiskelijat puolestaan asuvat miesopiskelijoita useammin yksityisiltä vuokramarkkinoilta vuokratuissa asunnoissa, heistä noin puolet asuu joko yksityishenkilön tai yrityksen, yhteisön tai säätiön omistamassa asunnossa (46 %), kun vastaava osuus miesopiskelijoista on reilu kolmannes (36 %). Muiden asumismuotojen osalta korkeakouluopiskelijat eivät eroa nykyisen asumistilanteensa kohdalla suuresti toisistaan. (Kuva 11.) Asuu omistusasunnossa Kaikki Nainen 13 12 31 35 34 30 13 12 7 6 Asuu vuokralla opiskelijaasunnossa Asuu yksityishenkilön vuokraamassa asunnossa Asuu yrityksen, yhteisön tai säätiön vuokraamassa asunnossa Asuu vanhempien /puolison omistamassa asunnossa Asuu vanhempien luona Mies 14 42 23 13 5 Muu asumismuoto Asuu asumisoikeusasunnossa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumismuoto sukupuolen mukaan (%) N=2617, p*** Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorimman ikäryhmän kohdalla (18 24-vuotiaat) asuminen yksityisiltä vuokramarkkinoilta vuokratussa asunnossa on yleisin asumismuoto (46 %). Myös opiskelija- 21
asunnoissa asuminen on nuorimmassa ikäryhmässä suhteellisesti ottaen muita ikäryhmiä yleisempää (42 %). Keskimmäiseen ikäryhmään (25 29-vuotiaat) kuuluvien kohdalla yleisimpänä asumismuotona on nuorimman ikäryhmän tapaan asuminen yksityisiltä vuokramarkkinoilta vuokratussa asunnossa (43 %). Myös opiskelija-asunnoissa asuu hieman yli kolmannes keskimmäiseen ikäryhmään kuuluvista (35 %). Vanhimman ikäryhmän (30+-vuotiaat) tapauksessa yleisin asumismuoto on muista ikäryhmistä poiketen asuminen omistusasunnossa; 44 prosenttia 30- vuotiaista tai tätä vanhemmista asuu omistusasunnossa. Toiseksi yleisin asumismuoto on vanhimman ikäryhmän kohdalla asuminen yksityisiltä vuokramarkkinoilta vuokratussa asunnossa. (Kuva 12.) Kaikki 13 35 30 13 6 Asuu omistusasunnossa Asuu vuokralla opiskelijaasunnossa Vähintään 30-vuotiaat 44 12 18 13 8 Asuu yksityishenkilön vuokraamassa asunnossa Asuu yrityksen, yhteisön tai säätiön vuokraamassa asunnossa 25-29-vuotiaat 12 35 28 15 6 Asuu vanhempien /puolison omistamassa asunnossa Asuu vanhempien luona 18-24-vuotiaat 4 42 35 11 5 Asuu asumisoikeusasunnossa Muu asumismuoto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 12. Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumismuoto ikäryhmän mukaan N=2617, p *** Opiskelija-asunnoissa asumista on selitetty myös muissa tutkimuksissa opiskelija-asunnoissa asuvien muita nuoremmalla iällä (ks. esim. Orr ym. 2011, 157 159). Tässä luvussa esitetyt tulokset tuovat esiin kuitenkin paikallisesti kiinnostavia eroja eri Tampereen oppilaitoksissa opiskelevien välillä. Tutkimusraportin korkeakouluopiskelijoiden asumistoiveita käsittelevässä luvussa (Luku 4) esitetään tuloksia siitä, miten Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevat myös suhtautuvat asumiseen opiskelija-asunnoissa hieman toisin kuin muut Tampereella opiskelevat korkeakouluopiskelijat. 22
3.2 Korkeakouluopiskelijoiden asuntokunnat Kuvassa 13 on esitetty korkeakouluopiskelijoiden nykyinen asumistilanne asuntokuntien osalta korkeakouluittain. Noin puolet kaikista opiskelijoista asuu yhdessä puolisonsa tai elämänkumppaninsa kanssa (48 %) ja reilu kolmannes opiskelijoista yksin (34 %). Tilanne ei suuresti poikkea oppilaitoksittain. Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevat asuvat kuitenkin muita korkeakouluopiskelijoita hieman harvemmin yhdessä puolisonsa tai elämänkumppaninsa kanssa. Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevat asuvat myös hieman muita korkeakouluopiskelijoita harvemmin kimppakämpissä ja hieman useammin soluasunnoissa. Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevissa on myös suhteellisesti hieman muita enemmän vanhempiensa luona asuvia (2 %) kuin muissa korkeakouluissa opiskelevissa (1 %). Sekä Tampereen yliopistossa että Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevista noin kolmannes (34 %) asuu yksin ja noin puolet asuu yhdessä puolisonsa tai elämänkumppaninsa kanssa (49 50 %). Lisäksi kimppa- tai soluasujien suhteelliset osuudet ovat lähestulkoon yhtä suuria (6 7 %) näissä kahdessa opiskelijaryhmässä. Asuntokunnan kohdalla on kuitenkin syytä pitää mielessä, että tulos ei ole täysin vertailukelpoinen valtakunnallisiin opiskelijatutkimuksiin verrattuna, joissa soluasujien on katsottu rinnastuvan yksinasujiin. Yksinasuminen näyttäytyisi koko aineiston tasolla hieman yleisempänä, kun soluasunnoissa asuvat lasketaan mukaan yksinasuviin, on yksinasuvien osuus tässä tutkimuksessa kaikkien korkeakouluopiskelijoiden kohdalla yhteensä 42 prosenttia. Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevien kohdalla se näin määriteltynä yltää jo yleisimmäksi asuntokunnan muodoksi (50 %). Kaikki 34 8 48 9 Yksin Tampereen ammattikorkeakoulu 34 7 49 10 Soluasunnossa Tampereen teknillinen yliopisto 36 14 44 7 Yhdessä puolisosi tai elämänkumppanisi kanssa "Kimppakämpässä" Tampereen yliopisto 34 6 50 10 Asuu vanhempien luona 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 13. Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asuntokunnat korkeakoulun mukaan (%) N=2656, p *** Kuvassa 14 on kuvattu korkeakouluopiskelijoiden asuntokuntia sukupuolen mukaan. Sukupuolen osalta korkeakouluopiskelijoiden asuntokunnat eroavat toisistaan siten, että naisopiskelijat asuvat 23