Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Transkriptio

1 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli lähes opiskelijaa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa noin opiskelijaa. Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja Sekä opiskelija- että tutkintomäärät kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot Ammattikorkeakouluopintoja päivä- ja monimuotototeutuksena Ammattikorkeakoulututkintoa voi opiskella päivä- tai monimuotototeutuksena järjestetyssä koulutuksessa vuodesta 2015 alkaen. Päivätoteutuksessa opiskeli opiskelijaa ja monimuotototeutuksessa 23 0 opiskelijaa. Aiemmin ammattikorkeakoulukoulutusta järjestettiin nuorten koulutuksena ja aikuiskoulutuksena. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 53 prosenttia ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 64 prosenttia oli naisia. Ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevia oli eniten tekniikan ja liikenteen alalla, prosenttia opiskelijoista. Heistä miehiä oli 86 prosenttia. Toiseksi suurin ala oli naisvaltainen sosiaali-, terveys- ja Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 liikunta-ala, jolla opiskeli 29 prosenttia ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevista. Kolmanneksi suurimmalla yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla opiskeli 21 prosenttia opiskelijoista. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevia oli eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, 32 prosenttia opiskelijoista. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla opiskeli prosenttia ja tekniikan ja liikenteen alalla 24 prosenttia. Eniten opiskelijoita oli Metropolia ammattikorkeakoulussa, 16 0 opiskelijaa, ja toiseksi eniten Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, opiskelijaa. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluissa, molemmissa noin opiskelijaa. Pienin ammattikorkeakoulu on Poliisiammattikorkeakoulu, jossa oli 460 opiskelijaa. Naiset suorittivat yli 60 prosenttia kaikista tutkinnoista Ammattikorkeakoulututkinnoista sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla suoritettiin tutkintoja eniten, 34 prosenttia. Niistä naisten suorittamia oli 87 prosenttia. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla, 24 prosenttia. Näistä tutkinnoista neljä viidestä oli miesten suorittamia. Kolmanneksi eniten tutkintoja, 21 prosenttia, suoritettiin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Näistä oli naisten suorittamia tutkintoja 67 prosenttia. Kaikista ammattikorkeakoulututkinnoista naiset suorittivat 61 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot sukupuolen mukaan Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, 37 prosenttia, ja seuraavaksi eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, 24 prosenttia. Kaikista ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista 69 prosenttia oli naisten suorittamia. Eniten tutkintoja suoritettiin Metropolia ammattikorkeakoulussa, tutkintoa, ja vähiten Poliisiammattikorkeakoulussa, tutkintoa. Tarkempia aikasarjatietoja ammattikorkeakouluopiskelijoista ja -tutkinnoista mm. koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen mukaan on saatavissa tietokantataulukoista. 2

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot Laatuseloste: Ammattikorkeakoulukoulutus.5 3

4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot Vuosi Ammattikorkeakoulu Väliaikaisia ammattikorkeakouluja Vakinaisia ammattikorkeakouluja Uusia opiskelijoita joista naisia Opiskelijoita joista naisia Tutkintoja joista naisia

5 Laatuseloste: Ammattikorkeakoulukoulutus 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan ammattikorkeakoulujen tilanteen mukaista opiskelijamäärää ja kalenterivuoden aikana suoritettuja ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Ammattikorkeakoulutilasto on laadittu henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen perusteella. Tilastolain (280/2004 muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta ( /48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastovuodesta 2014 alkaen ammattikorkeakoulujen tutkintotiedot ja tilastovuodesta 2015 alkaen ammattikorkeakoulujen opiskelijatiedot laaditaan ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon toimittamien henkilöpohjaisten tietojen perusteella. Aineisto on kokonaisaineisto. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Opiskelija- ja tutkintotiedot ilmestyvät kerran vuodessa. Tutkintotiedot koskevat edellistä kalenterivuotta ja opiskelijatiedot ovat tilanteen mukaisia. Lopulliset aineistot valmistuvat noin puolen vuoden kuluttua viiteajankohdasta. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Ammattikorkeakoulutietoja on kerätty summatasolla vuodesta 1991 alkaen. Tietoja alettiin kerätä henkilöpohjaisina vakinaisten ammattikorkeakoulujen osalta vuonna 1997, ja vuodesta 1999 alkaen tilastovuoteen asti tiedot on kerätty henkilöpohjaisina suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2014 alkaen ammattikorkeakoulujen tutkintotiedot ja tilastovuodesta 2015 alkaen ammattikorkeakoulujen opiskelijatiedot korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Myös muut tilastoinnissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat eri vuosien vertailtavuuteen. 5

6 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Ammattikorkeakoulutilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. 6

7 Koulutus 2016 Lisätietoja Anna Loukkola Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh [email protected]