PÄÄTÖS Helsinki 21.12.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0195Y0218 18 No YS 1732 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee tehostettua pohjaveden luontaista puhdistumista. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 NESTE OIL KIINTEISTÖN OMISTAJA Kapiteeli Oy PL 204 00131 Helsinki KIINTEISTÖN SIJAINTI Hyvinkään kaupunki Riihimäenkatu 5 05900 Hyvinkää RN:o 106 001 0091 0001 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28, 30 :n 2 momentti ja 61 Ympäristönsuojelulaki 12. luku ASIAN VIREILLETULO Uudenmaan ympäristökeskukselle toimitettiin 3.11.2004 ympäristönsuojelulain 61 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 24 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta. Ilmoitusta täydennettiin 25.4.2005. MAKSU 970 A13 18 AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus
2 TOIMINNAN KUVAUS Kohteessa on harjoitettu huoltoasematoimintaa vuosina 1970 1996. Nykyisin kiinteistöllä toimii rakennuskonevuokraamo, jonka toiminta jatkuu ainakin toistaiseksi. Huoltoasemakiinteistön maaperää on kunnostettu Neste Markkinointi Oy:n toimesta syyskuusta 2005 lähtien. Kunnostuksesta on annettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1375/20.11.2003. Maaperän kunnostustyöt ovat osittain kesken. PILAANTUMISEN AIHEUTTANUT TOIMINTA Maaperä ja pohjavesi ovat pilaantuneet vuosien saatossa polttoaineen jakelutoiminnan seurauksena sekä maanalaisen 98E polttoainesäiliön putkiliitoksen vuodon johdosta. KOELUONTEISEN TOIMINNAN KESTO Koeluonteisen toiminnan suunniteltu kestoaika on noin 6 kuukautta. Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi keväällä 2006. YMPÄRISTÖ, LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET JA KAAVOITUSTILANNE Kiinteistö sijaitsee Hyvinkäällä osoitteessa Riihimäenkatu 5 (Liite 1.). Lähin omakotitalo on noin 30 metrin etäisyydellä kohteesta. Rautatie on noin 80 m kohteesta koilliseen. Kiinteistö on kaavoitettu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM). Aluetta on suunniteltu toimistoalueeksi. KIINTEISTÖN MAAPERÄ, PINTA JA POHJAVESIOLOSUHTEET Kiinteistön maaperä on pääosin hiekkaa. Tontin etelä ja kaakkoisosassa on 4 5 metrin syvyydessä kallio tai tiivistä pohjamoreenia. Kohteen pohjois ja koillisosassa on kalliopaljastumia. Huoltoaseman lähellä ei ole pintavesistöjä. Tutkimuskohde sijaitsee I Salpausselällä ja on I luokan pohjavesialuetta. Sveitsin vedenottamot sijaitsevat noin 1 700 metrin ja 1 900 metrin päässä luoteessa. Pohjavedenpinta sijaitsee kiinteistön länsilaidalla noin 7 8 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunta on kohteesta etelän ja kaakon väliseen suuntaan. Pohjaveden korkeustietojen perusteella on mahdollista, että pohjavesi kulkeutuu noin 300 metrin päässä kiinteistöltä kaakkoon sijaitsevan kenkätehtaan suuntaan ja purkautuu sieltä mahdollisesti etelään ja edelleen lounaaseen. Kenkätehtaan salaojavedessä on todettu korkeita MTBE pitoisuuksia.
3 ALUEESEEN LIITTYVÄT MUUT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 432/7.5.1996 maaperän huokosilmapuhdistuksesta Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 24/20.1.1998 päätöksen No YS 432/7.5.1996 muuttamisesta Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1375/20.11.2003 maaperän puhdistamisesta kaivulla. KOETOIMINTAAN LIITTYVÄT TUTKIMUS JA SUUNNITELMA ASIAKIRJAT Kesoil Riihimäenkatu 5, Neste markkinointi Oy. Koetoimintasuunnitelma hiilivetypitoisen pohjaveden luontaisesta puhdistumisesta. Golder Associates Oy. 28.7.2004. TEHDYT TUTKIMUKSET Pohjavesitutkimukset K1 GA20 Kohteessa aloitettiin pohjaveden pumppaus elokuussa 1996 kaivosta K1, ja pumppaus jatkuu edelleen. Alueen pohjaveden laatua on seurattu yhteensä 31 havaintopisteestä otetuilla näytteillä. Pohjavesinäytteitä otetaan kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Koetoimintapäätöstä annettaessa viimeisimmät käytettävissä olleet pohjavesitutkimusten analyysitulokset olivat touko kesäkuulta 2005. Tuolloin näytteet oli otettu 14 havaintopisteestä (K1, GA7, GA12, GA14, GA16, GA17, GA20, GA104, GA303, GA311, GA312, GA315, GA316 ja GA317). Pohjavesiputkien/kaivojen sijainnit on esitetty liitteessä 2. Tarkkailutulosten perusteella pohjaveden hiilivetyleviämä näyttää olevan melko stabiili, mutta ei vielä juurikaan kutistuva. Kesäkuun 2005 tulosten perusteella MTBE:n suhteen ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia leviämän laajuuden tai pitoisuuksien suhteen. Leviämän lähteen puoleisessa päässä kaivoissa K1 ja GA312 todettiin TVOC pitoisuuksien nousua, mutta leviämän keskivaiheilla (GA12 ja GA317) TVOC pitoisuudet ovat pysyneet ennallaan. Leviämän alavirran puolella (GA7 ja GA104) TVOC pitoisuudet ovat laskeneet. Leviämän laajuus on esitetty liitteessä 2. Oheiseen taulukkoon on kerätty osa pohjaveden tarkkailutuloksista. Pvm MTBE (mg/l) TAME (mg/l) bentseeni (mg/l) tolueeni (mg/l) Havaintopiste etyylibentseeni (mg/l) ksyleenit (mg/l) TVOC (mg/l) 22.8.1996 > 27 < 1,9 8,1 2,4 14 > 53 11.9.2001 0,026 < 0,077 0,49 0,015 0,46 1,4 18.3.2004 0,051 < 0,053 1,1 0,045 1,6 7,1 21.6.2005 0,08 < 0,28 5,2 0,15 5,5 45 11.6.1998 0,0078 < < < < < 0,0078 28.2.2001 0,015 < < < < < 0,015 21.6.2005 < < < < < < < GA104 3.3.2003 0,0043 < < < < < 0,0043
4 GA303 GA310 GA312 GA317 GA12 GA7 21.6.2005 0,0029 < < < < < < 11.9.2001 0,0046 < < < < < 0,0046 22.11.2002 0,14 < < < < 0,0015 0,15 21.6.2005 0,011 < < < < < 0,011 11.9.2001 < < 0,32 1,9 0,68 7 17 22.11.2002 0,061 < 0,2 2,1 0,17 9,8 23 5.10.2004 0,03 < 0,028 0,087 0,33 0,52 2,8 2.9.2003 0,013 0,001 0,155 0,33 0,72 1,8 5,7 21.6.2005 0,026 < 0,71 14 2,6 14 43 8.9.2003 0,95 < 0,51 0,066 0,81 0,73 5,5 21.6.2005 0,74 < 0,29 0,077 0,56 0,5 4,4 11.9.2001 0,47 0,0037 0,68 0,39 1,4 3,2 11 22.11.2002 0,12 < 0,56 0,46 1,2 2,6 10 21.6.2005 0,039 < 0,14 0,076 0,73 1,8 5,8 22.3.2001 0,92 < 0,35 0,1 0,71 0,1 3,7 29.12.2003 0,025 < 0,01 < 0,001 < 0,11 21.6.2005 0,017 < < < < < 0,017 Pohjavedessä vallitsevat mikrobiologiset prosessit Kohteessa määritettiin joulukuussa 2003 ja maaliskuussa 2004 pohjaveden kemiallisia ominaisuuksia. Koko alueella happipitoisuus on alhaisempi kuin pohjavedessä yleensä (porakaivoissa happikylläisyys keskimäärin 45 %), mikä osoittaa alueella tapahtuvan biohajoamista. Näytteenottoteknisistä syistä täysin hapettomia (0 %) näytteitä ei saada. Eniten pilaantuneella alueella (TVOC > 1 mg/l) mikrobitoiminta perustuu sulfaatin pelkistykseen. Raudan pelkistystä näyttää tapahtuvan jossain määrin samanaikaisesti sulfaatin pelkistyksen kanssa. Lievemmin pilaantuneella alueella (TVOC noin 0,1 1 mg/l) vallitsee nitraatinpelkistysolosuhteet. Kun TVOC on < 0,1 mg/l, tässä kohteessa vallitsee joko nitraattia pelkistävät tai hapelliset olosuhteet. Haitta ainepluumin alueella esiintyy siis kaikkien eri elektroniakseptoreiden käyttöä biohajoamisessa, mutta kaikkein pahiten pilaantuneella alueella kaikki elektronien vastaanottajat on kulutettu lähes kokonaan. Maaperän kolmenarvoisen raudan pitoisuutta ei tunneta, mutta sulfaatin kuluminen osoittaa, että Fe(III):n saatavuuskin on todennäköisesti rajallista. Haitta aineiden leviämän reuna alueilla sen sijaan on vielä jonkin verran kapasiteettia haitta aineiden hajoamiseen. Pohjaveden virtauksen mukana alueelle kulkeutuu elektronien vastaanottajia ja näiden avulla leviämä alkaa kutistua ylhäältä päin. Koska pahiten likaantuneella alueella on alhainen puhdistumiskapasiteetti ja korkeat haitta ainepitoisuudet, tämän alueen biohajoamista on tarpeen tehostaa. Maaperän rikkipitoisuus Kohteen läheltä osoitteesta Riihimäenkatu 1 otettiin keväällä 2005 maanäytteitä, joista analysoitiin maaperän rikkipitoisuus. Maaperän rikkipitoisuus koetoiminta alueella on analyysitulosten perusteella < 0,01 %. KUNNOSTUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Seuraavassa taulukossa on esitetty eri vaihtoehtoja pohjaveden haittaaineiden poistamiselle sekä eri vaihtoehtojen edut ja haitat.
5 Vaihtoehto Edut Haitat Muuta huomioitavaa Pumppaus ja veden Ei merkittäviä, Tehoton hiilivetyjen puh Hiilivetypluumi pysyy johtaminen voidaan käyttää distusmenetelmänä, ohut vakiona tai pienenee, viemäriin suojapumppaukseen pohjavesikerros, lähteellä joten pluumin alueella ei mahdollista tehokasta suojapumppausvaikutusta ei ole tarpeen ryhtyä suojapumppaukseen Pumppaus ja veden Kuten yllä Kuten yllä Kuten yllä käsittely Biohajoamisen tehostaminen hapettamalla Ei merkittäviä Biohajoamisen tehostaminen sulfaatin lisäyksen avulla Monitoroitu luontainen puhdistuminen Kohde hapeton, hapella voi olla biohajoamisen kannalta haitallinen vaikutus Hapetus tehotonta, koska sitä kuluisi ensin vain kemiallisesti tällä hetkellä Suomessa käytössä olevat tekniikat eivät sovellu Kohteen luontaista Ensimmäinen sulfaatin biohajoamista lisäykseen perustuva bio tehostetaan muuttamatta hajoamisen tehostaminen olosuhteita Suomessa (luontainen merkittävästi puhdistuminen muuten Luontainen puhdistuminen osoitettu kattavasti käytössä) Helppo toteuttaa Kunnostus voi kestää vuosikymmeniä Hapetukseen tulisi käyttää joko erittäin pitkäaikaista tai massiivista tekniikka tai kehitystyötä vaativaa uutta tekniikkaa Golderin kokemukset Pohjois Amerikassa käytettävissä Mitä pidempi kunnostusaika sitä suuremmat kustannukset KOELUONTEINEN TOIMINTA Hanke Menetelmä Kohteeseen esitetään luontaiseen puhdistumiseen perustuvaa pohjaveden kunnostusta, jossa luontaista puhdistumista tehostetaan sulfaatin lisäyksen avulla. Kunnostuksen tavoitteena on nopeuttaa kohteen pohjavedessä tapahtuvaa luontaista puhdistumista. Koetoiminnan tarkoituksena on osoittaa menetelmän tehokkuus ja riskittömyys. Yleistä luontaisesta puhdistumisesta Öljyperäiset hiilivedyt hajoavat maaperässä ja pohjavedessä mikrobien toimesta sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa. Biohajoamisen johdosta pohjavedessä tapahtuvien erilaisten mikrobiologisten prosessien avulla voidaan seurata, miten biohajoaminen etenee haitta aineiden leviämäalueen eri osissa. Mikrobit tarvitsevat haitta aineiden hajotukseen elektronien vastaanottajia (elektroniakseptoreita), joiden esiintymiseen vaikuttavat mm. pohjaveden kemiallinen laatu sekä haitta aineiden määrä ja laatu. Kunnostettavassa kohteessa joulukuussa 2003 ja maaliskuussa 2004 tehtyjen pohjavesitutkimusten perusteella kaikkein pahiten pilaantuneella alueella sekä sulfaatin että Fe(III):n saatavuus on rajallista.
6 Tehostettu luontainen puhdistuminen (TLP) Tehostettu luontainen puhdistuminen (TLP) perustuu haitta aineleviämän historian ja pohjaveden kemiallisen laadun tarkasteluun sekä biohajoamisen tehostamiseen muuttamatta kohteen ympäristöä merkittävästi. Tehostuksella voidaan lyhentää kunnostusaikaa, joka muutoin voisi kestää useita kymmeniä vuosia. Koska eri hajoamisprosesseissa tarvittavat elektronien vastaanottajien määrät tunnetaan, voidaan niiden vähenemisen avulla arvioida myös hajonnut öljyhiilivetymassa. Luontaisen puhdistumisen tehostaminen lisäämällä sulfaattia Sulfaatin avulla tapahtuva biohajoaminen tapahtuu yksinkertaistettuna seuraavasti: C 6 H 6 + 3.75 SO 4 2 + 3 H 2 O > 6 HCO 3 + 3.75 HS + 2.25 H + Tässä kaavassa esimerkkinä on bentseeni. Muiden hiilivetyjen kohdalla tarvittava sulfaatin määrä hiukan muuttuu, mutta kaikkien BTEXyhdisteiden biohajoamiseen tarvittava sulfaatin määrä arvioidaan bentseenin stökiometrian mukaisesti. Tarvittavan sulfaatin määrää laskettaessa otetaan huomioon myös pohjavedessä luontaisesti esiintyvä muu orgaaninen aines. Edellä esitetyn kaavan mukaisesti haitta aineet hajoavat sulfaatin pelkistyksen avulla hiilidioksidiksi (karbonaatiksi) ja sulfidiksi. Karbonaattien esiintymismuoto riippuu veden ph:sta ja karbonaattimäärä yhdessä muiden yhdisteiden kanssa vaikuttaa veden puskurikapasiteettiin. Neutraalissa ph:ssa sulfidin esiintymismuoto on HS, joka on vesiliukoinen yhdiste. Alhaisessa ph:ssa sulfidi esiintyy rikkivetynä (H 2 S), joka on kaasumainen yhdiste. Kohteen pohjaveden on mitattu olevan neutraalia, joten sulfidi tulee esiintymään muodossa HS. Sulfaatin lisäystä mitoitettaessa on tärkeää, että sulfidia ei pääse kertymään, sillä korkeissa pitoisuuksissa se on haitallista mikrobeille. Sulfidi saattaa saostua metallien kanssa muodostaen metallisulfideja. Tämä ei ole haitallista pohjaveden laadulle, mutta huomattava saostuminen voi vaikuttaa pohjaveden virtaukseen käsitellyssä kohdassa. Sulfaattia voidaan lisätä natrium kalium tai magnesiumsulfaattina. Kalsiumsulfaatti on niin huonosti liukeneva, ettei sitä voida käytännössä käyttää. Natrium on yksi veden liikkuvimmista kationeista. Vesi alkaa maistua suolaiselta natriumpitoisuuden ylittäessä 200 mg/l. Vaikka natrium on ihmisille tärkeä alkuaine, se aiheuttaa myös terveyshaittoja liiallisen suolan käytön yhteydessä. Kaliumilla on voimakas taipumus pidättyä savimineraaleihin, Al Fe Mn saostumiin ja luultavasti myös humusainekseen. Myös magnesium pidättyy savimineraaleihin, Fe Mnsaostumiin ja humusainekseen. Suuretkaan määrät magnesiumia eivät ole hiin haitallisia, että magnesiumille olisi asetettu talousveden terveysperusteista enimmäismäärää. Sulfaattia esitetään lisättäväksi pohjaveteen magnesiumsulfaattina, koska magnesiumin tiedetään olevan terveydelle haitaton suhteellisen korkeissakin pitoisuuksissa, se on yleinen pohjaveden alkuaine ja MgSO 4 on hyvin veteen liukeneva yhdiste.
7 MgSO 4 lisäyksen riskit ja niiden hallinta STM:n asetuksen mukaan sulfaatin pitoisuus talousvedessä suositellaan olevan < 250 mg/l (vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi 2 suositus < 150 mg/l). Tällä hetkellä kohteen SO 4 pitoisuus on 4 40 mg/l. Pohjaveden keskimääräinen sulfaattipitoisuus ei kokeen lopussa tule ylittämään talousvesivaatimusta, vaikka sulfaattia ei kuluisikaan odotetusti. Korkeampia pitoisuuksia esiintyy vain injektointikaivossa ja läheisimmissä tarkkailuputkissa. Sulfaatin kuluminen biologisesti alentaa pitoisuuksia. Sulfaatti on kemiallisesti stabiili ja pelkistyy käytännössä vain biologisesti. Mikäli sulfaatti ei kulu ensimmäisen syötön jälkeen, se on merkki siitä, että sulfaatin pelkistyksen avulla tapahtuva biohajoaminen ei tehostu. Tällöin harkitaan koetoiminnan keskeyttämistä tai kokeen muuttamista raudan pelkistyksen tehostamiseksi. Kohteen pohjavedessä on sulfaatin pelkistyksestä huolimatta myös liukoista rautaa, joka reagoi helposti metallien, mutta myös sulfaatin pelkistyksessä syntyvän sulfidin kanssa muodostaen rautasulfidia (FeS). Sulfidin reagoiminen liukoisen raudan kanssa saattaa aiheuttaa syöttökohtaan jonkin verran saostumia, mutta on muutoin kunnostusprosessin ja pohjaveden laadun kannalta edullinen reaktio. Sulfaatin lisäys pyritään kuitenkin toteuttamaan siten, että korkeita pitoisuuksia sulfidia ei muodostu, sillä korkea sulfidipitoisuus voi haitata mikrobitoimintaa. Mikäli pohjaveteen kertyy niin korkeita pitoisuuksia sulfidia, että mikrobitoiminta estyy, sulfaatin syötön määrää ja nopeutta muutetaan. Sulfaatin mukana pohjaveteen vapautuu magnesiumia. Kohteen tai alueen taustapitoisuuksista ei ole tietoa, mutta Mg määritetään kokeen alussa. Porakaivoissa Mg on keskimäärin 6,7 mg/l ja suurimmat luontaiset pitoisuudet joitakin kymmeniä mg/l. Kaiken kaikkiaan kokeen jälkeen lisättävän MgSO 4 :n perusteella magnesiumin pitoisuus kokeen vaikutusalueella tulee olemaan enimmillään noin 40 mg/l. Tarvittaessa magnesiumin kulkeutumista koetoiminnan jälkeen voidaan arvioida mallinnuksella. Kokeen suoritus Magnesiumsulfaatin syöttö suoritetaan siten, että pohjavettä pumpataan suljetuissa hapettomissa oloissa kaivosta GA312, veteen lisätään magnesiumsulfaattia ja vesi syötetään takaisin kaivoon. Kohdetutkimusten perusteella arvioitiin syötettävän sulfaatin määrä. Laskelmassa arvioitiin haitta aineiden massa sekä muun orgaanisen hiilen massa. Näiden perusteella arvioitiin sulfaattimäärä, joka tarvitaan haitta aineiden biohajoamiseen. Magnesiumsulfaattia lisätään kohteeseen yhden pohjavesiputken kautta (GA312) pahiten pilaantuneelle alueelle. Sulfaattia syötetään kolmessa erässä vähintään 16 kg ja enintään 160 kg riippuen mittaustuloksista ja sulfaatin kulumisesta. (Hiilivetyjen hajottamiseen tarvittava sulfaatin (MgSO 4 ) minimimäärä on 16 160 kg.)
8 Ensimmäisellä injektointikerralla syötetään sulfaattia noin 1 kg (1/6 arvioidusta minimimäärästä). Injektoitava määrä on noin 0,5 1 m 3 ja pitoisuus 1 2 g/l. Injektointiputkesta ja tarkkailuputkista mitattavat maksimipitoisuudet alenevat laimenemisen ja biologisen hajoamisen seurauksena. Välittömästi injektoinnin jälkeen sulfaatin pitoisuuden arvioidaan olevan 0,1 0,5 g/l syöttökaivon ympärillä. Sulfaatin kulkeutuessa koetoiminnan käsittelyalueelle (noin 53 m 3 vettä), pitoisuus tulee olemaan noin 20 mg/l, mikäli sulfaatti ei kulu lainkaan (biologista kulutusta ei esiinny). Tämä on vähemmän kuin pohjavedessä todetut taustapitoisuudet (30 40 mg/l). Toisella injektointikerralla syötetään sulfaattia noin 6 kg ja kolmannella injektointikerralla noin 8 kg. Syötettäviä sulfaattimääriä voidaan kasvattaa, mikäli sulfaatin todetaan merkittävästi kuluneen biologisen hajoamisen johdosta. Lisätyn sulfaatin odotetaan kuluvan lähes kokonaan koetoiminnan aikana. Pohjaveden virtauksen ja sulfaatin kulkeutumisen laskennan avulla arvioitiin sulfaatin leviäminen putkesta GA312. Noin 1 kk:n kuluessa kaivoon GA312 syötetty sulfaatti on arvion mukaan levinnyt enintään noin 15 metrin etäisyydelle (arvioitu minimi käsiteltävä vesimäärä noin 53 m 3 ) tai 3 kk:n aikana enintään noin 50 m etäisyydelle (arvioitu maksimi käsiteltävä vesimäärä noin 500 m 3 ). Mikäli biohajoaminen ja sulfaatin kulutus on tehokasta ja sulfaatti leviää laajemmalle kuin minimiarvio, sulfaattimäärää ja injektointikertoja voidaan lisätä niin, että käsitellyksi tulee maksimissaan noin 500 m 3 vesimäärä. Syötettävän magnesiumsulfaatin kokonaismäärä ei koetoiminnan aikana kuitenkaan ylitä 160 kg. Koetoiminnan tavoitteena on nostaa pahiten pilaantuneella alueella pohjaveden hiilivetyjen hajoamisnopeutta niin, että puoliintumisaika eri yhdisteiden kohdalla puolittuu tai on enintään noin yksi vuosi. TOIMINNAN TARKKAILU JA VALVONTA Sulfaatin syötön vaikutuksia seurataan injektointiputkesta GA312, 10 15 m etäisyydelle injektointiputkesta asennettavasta uudesta pohjavesiputkesta sekä pohjavesiputkesta GA12 (noin 50 m injektointiputkesta pohjaveden virtaussuuntaan) alla olevassa taulukossa esitettyjen parametrien avulla. Mikäli pitoisuudet putkessa GA12 kasvavat, parametreja seurataan myös putkista GA10 ja GA317. Pohjavesiputkien sijainnit uutta putkea lukuun ottamatta on esitetty liitteessä 2. Mitattava parametri TVOC, BTEX, MTBE Johtokyky, ph, lämpötila Redox Mitä parametri kuvaa Haitta ainepitoisuuksissa tapahtuvat muutokset, puhdistumisen seuranta Varmistetaan, että haitta ainepitoisuuksien pieneneminen ei johdu laimenemisesta. Sulfaatin ja raudan spesiaation arvioiminen. Eri elektroniakseptoreiden käyttö. Esim. sulfaatinpelkistyksen hidastuminen kunnostuksen edetessä. Sulfaatin ja raudan spesiaation arvioiminen.
9 DO (pohjaveteen liuennut O 2 ) Alkaliniteetti NO 3 Fe (liukoinen) SO 2 4, HS Mg 2+ Hapettomien olosuhteiden säilyminen alueilla, joihin sulfaatin syöttö kohdistuu. Haitta aineiden biohajoamistehokkuudessa tapahtuvat muutokset. Nitraattia pelkistävien olojen kehittyminen. Rautaa pelkistävien olojen kehittyminen. Sulfaatin (SO 2 4 ) kuluminen sekä sulfidin (HS ) muodostuminen osoittavat biohajoamisen tapahtuvan sulfaatinpelkistysolosuhteissa. Sulfidia ei saa kuitenkaan kertyä liikaa, sillä korkeissa pitoisuuksissa se on haitallista mikrobeille. Magnesiumsulfaatin lisäyksen johdosta pohjaveteen jäävä magnesium Seurantamittaustulosten perusteella arvioidaan sulfaatin biologista kulumista ja hiilivetyjen hajoamista ja valitaan injektoitavat määrät ja pitoisuudet seuraaviin injektointeihin. Koetoiminnan aikataulu on esitetty liitteessä 3. Injektoinnit tehdään toisella, 8. ja 13. koetoimintaviikolla. Näytteitä otetaan viikoittain 14. viikkoon saakka, minkä jälkeen näytteet otetaan 16., 18. ja 21. koetoimintaviikolla. Koetoiminta on suunniteltu päättyväksi 21. viikolla. Tuloksia raportoidaan ja tarkastellaan viikoilla 7, 12 ja 19. Koetoiminnan päätyttyä toiminnasta laaditaan loppuraportti. Riippuen puhdistusprosessin edistymisestä, injektointien, näytteenottojen ja raportointien aikatauluun saattaa tulla muutoksia. Ensimmäinen raportti on lyhyt tekninen raportti työn edistymisestä. Toinen raportti on laajempi yhteenveto koko kokeen tuloksista. Alustavien tulosten tarkastelujen avulla arvioidaan onko aikataulua tai toimenpiteitä tarpeen muuttaa. Alustavia tuloksia ei raportoida erikseen, mutta tarvittaessa ne lähetetään tiedoksi asiakkaalle ja ympäristöviranomaisille. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Esitetty koeluonteinen tehostettu luontainen puhdistuminen ei aiheuta päästöjä. Pohjaveden puhdistamiseen liittyvät työt eivät aiheuta haittaa ympäristölle. Sulfaatin injektoinnista ei aiheudu häiriötä alueen käyttäjille. Pohjaveteen jää koetoiminnasta jonkin verran magnesiumia, jonka ei arvioida vaarantavan pohjaveden laatua. Mahdolliset magnesiumsulfaatin lisäyksen seurauksena pohjavedessä tapahtuvat kemialliset muutokset Kun orgaaninen aines hajoaa sulfaatin pelkistyksen avulla, sulfaatti pelkistyy sulfidiksi. Sulfaatin lisäys siis tulee nostamaan pohjaveden sulfidipitoisuutta jonkin verran. Koetoiminnan aikana tarkkaillaan sulfidipitoisuutta eikä sitä päästetä nousemaan niin korkeaksi, että se nostaisi merkittävästi veden ph lukua tai haittaisi mikrobitoimintaa. Sulfaattia on suunniteltu lisättäväksi aluksi sellainen määrä, että käsittelyalueelle levitessään pitoisuudet todennäköisesti alittavat pohjaveden sulfaatin taustapitoisuudet (30 40 mg/l). Siten sulfaatin lisäys ei aiheuta merkittäviä muutoksia pohjaveden kemialliseen laatuun. Kohteessa val
10 litsee jo tällä hetkellä sulfaattia pelkistävät olosuhteet ja kohdealueelle virtaavan pohjaveden sulfaatti pelkistyy sulfidiksi. Kohteessa ei ole todettu tämän aiheuttavan hajuhaittoja tai muutoksia pohjaveden ph:ssa. Sulfaatin injektointi uusitaan vasta, kun todetaan sulfaatin kuluvan vedestä. Koska veden ph:n arvioidaan pysyvän neutraalina, muodostuvan sulfidin ei arvioida poistuvan tehokkaasti rikkivetynä. Sulfidi muuntuu rikkivedyksi silloin kun ph laskee alle 6 7 (sulfidi/rikkivety olomuotojen esiintyminen riippuu myös redox potentiaalista). Mikäli pieniä määriä rikkivetyä vapautuu, se poistuu maaperästä kaasujenvaihdon seurauksena vähitellen. Koska sulfaattia lisätään kerralla vain osa tarvittavasta määrästä, sulfaatti pelkistyy vähitellen sulfidiksi ja sulfidin arvioidaan pääosin saostuvan kahdenarvoisen raudan kanssa, rikkivetyä ei vapaudu kerralla niin suuria määriä, että se muodostaisi hajuhaittoja. Sulfaatti lisätään pohjaveteen magnesiumsulfaattina, joka on neutraali yhdiste. Tässä muodossa lisättynä sulfaatti ei aiheuta happamoitumista. Rikkihappoa ei sulfaatin lisäyksen tai sulfaatin pelkistyksen seurauksena muodostu. Sulfaatin lisäys tai sulfaatin pelkistys ei myöskään saa aikaan rikin liukenemista mineraaliaineksesta. Kirjallisuusviitteiden mukaan sulfaatin lisäys aiheuttaa lievää sulfidipitoisuuden nousua, mutta rikkihapon muodostumista ei missään näistä tapauksista ole raportoitu. Magnesiumsulfaatin magnesium ei reagoi muiden yhdisteiden kanssa muutoin kuin että se pidättyy savimineraaleihin, Fe Mn saostumiin ja humukseen. Maaperän rikkipitoisuus Mikäli maaperän mineraaliaineksen rikkipitoisuus on korkea (600 1 000 ppm), heijastuu se myös pohjaveden sulfaattipitoisuuteen ja aiheuttaa pohjaveden happamoitumista. Kyseessä olevan kohteen maaperän rikkipitoisuus on kuitenkin alhainen (< 0,01 %), eikä rikkipitoisuus siten aiheuta pohjaveden happamoitumisriskiä. Poikkeuksellisten sääolosuhteiden vaikutukset Rankkasateet tai kuivuus vaikuttavat lähinnä kohteen pohjaveden pinnan tasoon sekä sadeveden mukana tulevien elektrolyyttien määrään. Jälkimmäisellä ei kohteessa tehdyn seurannan perusteella ole ollut merkittävää vaikutusta pohjaveden kemialliseen laatuun. Pohjaveden pinnan tason nousu voi liuottaa veteen haitta aineita, jotka ovat sitoutuneet pohjaveden yläpuoliseen maaperään. Haitta ainepitoisuuksien nousu voi tällaisessa tapauksessa peittää alleen koetoiminnan aikana saavutettavan haitta ainepitoisuuksien vähenemisen. Pohjaveden pinnan tason alenemisen ei arvioida vaikuttavan koetoimintaan. Vuosina 2000 2004 tehty seuranta kohteessa on sisältänyt pitkän kuivan kauden sekä sitä seuranneen sateisen kauden. Pohjaveden pinnan tason muuttuminen on vaikuttanut lähinnä hiilivetypitoisuuksiin leviämän keskiosissa. Koetoiminnan alueella pohjaveden pinnan tason lasku ja nousu eivät ole aiheuttaneet merkittäviä muutoksia öljyhiilivetypitoisuuksissa tai muussa pohjavesikemiassa.
11 Odottamattomien muutosten seuranta ja hallinta Koetoiminnan ajalle on laadittu seurantaohjelma, joka sisältää muutosten seurantaan soveltuvat mittausparametrit. Tiheän näytteenottoaikataulun ansiosta muutokset voidaan havaita nopeasti. Näytteenottoaikataulua ja sulfaatin lisäysmääriä voidaan tarvittaessa muuttaa kenttähavaintojen perusteella. ASIANOSAISTEN KUULEMINEN Uudenmaan ympäristökeskus varasi 9.5.2005 päivätyillä kirjeillään No YS 645, 646 ja 647 huoltoasemakiinteistön maanomistajalle, Kapiteeli Oy:lle sekä Hyvinkään kaupungille/hyvinkään Vedelle ja huoltoasemakiinteistön naapurikiinteistöjen maanomistajille tilaisuuden esittää vastine koetoimintailmoituksesta (päivätty 2.11.2004), koetoimintasuunnitelmasta (28.7.2004) ja ilmoituksen täydennyksestä (20.4.2005). Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään Vesi toimittivat 25.5.2005 Uudenmaan ympäristökeskukselle 23.5.2005 päivätyn vastineensa. Vastineessa korostetaan kohteen sijaintia pohjaveden käytön kannalta tärkeällä I luokan pohjavesialueella. Vastineessa tuotiin myös esiin suojapumppauskaivossa K1 todettu polttoainefaasi ja kaivosta otettujen vesinäytteiden korkeiden hiilivetypitoisuuksien lähteen epäselvyys. Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään Veden näkemyksen mukaan ennen pohjaveden kunnostusta kiinteistöllä on tehtävä maaperän kunnostustyöt ja selvitettävä hiilivetyjen epäselväksi jäänyt lähde kunnostustöiden yhteydessä tai riittävän syvälle ulotettujen maaperän lisätutkimusten avulla. Muut asianosaiset eivät toimittaneet asiasta vastinetta. Uudenmaan ympäristökeskus varasi 31.5.2005 päivätyllä kirjeellään No YS 784 ilmoituksen tekijälle, Neste Markkinointi Oy:lle tilaisuuden esittää vastine Hyvinkään kaupungin/hyvinkään Veden esittämästä vastineesta. Neste Markkinointi Oy ei ole toimittanut asiasta vastinetta. Huoltoasemakiinteistön maaperän kunnostustyöt aloitettiin syyskuussa 2005. ANNETUT LAUSUNNOT Uudenmaan ympäristökeskus pyysi Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijapalveluilta lausuntoa koetoimintasuunnitelmasta kirjeellään No YS 1265/29.9.2005. Suomen ympäristökeskus toimitti 31.10.2005 asiasta 28.10.2005 päivätyn asiantuntijalausunnon. Lausunnossa mainitaan, että alhaisissa ph oloissa magnesiumsulfaatin hajoamisessa syntyvä sulfidi esiintyy rikkivetynä, joka on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Mikäli rikkivetyä pääsee muodostumaan, voi koeluonteinen toiminta aiheuttaa riskiä. Tämän vuoksi on tärkeää, että pohjaveden ph pysyy neutraalina. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijapalveluiden näkemyksen mukaan koetoimin
12 tasuunnitelmassa esitetyt seurantatoimet ovat riittäviä mahdollisten riskien hallitsemiseksi (näytteenottopisteet, tiheys ja tutkittavat parametrit). Lausunnossa todetaan, että pohjaveden puhdistumisen tehostamista kuvatulla menetelmällä olisi ollut perusteltua testata ensin laboratorioolosuhteissa ja muualla kuin vedenhankintakäytössä olevalla pohjavesialueella. Suomen ympäristökeskus kuitenkin katsoo, että koetoiminnasta ei aiheudu lisäriskiä ekstensiivisen polttoainehiilivetypilaantumisen aiheuttamaan riskiin nähden. Tärkeää on, että jo nykyisellään pilaantunut alue ei laajene kunnostustoimenpiteiden seurauksena ja sulfaatin lisäämisen riski on tiedostettu ja laskettu, jos biologinen prosessi ei toimikaan in situ olosuhteissa. Lausunnon mukaan esitetty menetelmä ei kuitenkaan ole yksin riittävä kohteessa vallitsevan kokonaisriskin hallitsemiseksi, koska korkeat hiilivetypitoisuudet aiheuttavat merkittävän riskin ympäristölle ja alueen pohjaveden hyödyntämiselle. Koetoimintasuunnitelmassa esitetyn kaltainen kunnostusmenetelmä voi kuitenkin jatkossa olla kohdealueen osalta riittävä riskinhallintakeino, mikäli haitta ainelähde saadaan poistetuksi maaperästä ja biohajoaminen todetaan koetoiminnassa tehokkaaksi. Uudenmaan ympäristökeskus varasi 3.11.2005 päivätyllä kirjeellään No YS 1456 ilmoituksen tekijälle, Neste Markkinointi Oy:lle tilaisuuden esittää vastine Suomen ympäristökeskuksen esittämästä lausunnosta. Uudenmaan ympäristökeskus lähetti Suomen ympäristökeskuksen lausunnon tiedoksi Hyvinkään kaupungille/hyvinkään Vedelle ja Kapiteeli Oy:lle. Neste Markkinointi Oy:n toimeksiannosta Golder Associates Oy toimitti 16.11.2005 vastineen Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta. Vastine on päivätty 14.11.2005. Vastineen mukaan Neste Markkinointi Oy:llä ei ole lisättävää Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon. Vastineessa tuodaan kuitenkin esiin jo Suomen ympäristökeskuksen lausunnossakin todettu seikka, että koetoiminnassa on huomioitu sulfaatin lisäämisen riski, vaikka biohajoamista ei saataisikaan tehostettua. Koetoiminta on myös suunniteltu siten, että mahdollisen haitallisen vaikutuksen ilmennyttyä koetoiminta voidaan pysäyttää, eikä tehdyistä toimenpiteistä aiheudu lisäpilaantumisriskiä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ilmoituksen, joka koskee koeluonteista toimintaa Hyvinkäällä osoitteessa Riihimäenkatu 5 (RN:o 106 001 0091 0001), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Koetoiminta aika (YSL 64 ) 1. Kohteessa saa harjoittaa ilmoituksessa tarkoitettua koeluonteista toimintaa enintään 8 kuukauden ajan.
13 Selvitykset (YSL 64, JL 51 ) 2. Koetoiminnan edetessä on selvitettävä, miten MgSO 4 :n lisäys vaikuttaa pohjaveden MTBE:n hajoamiseen. Selvityksessä on esitettävä hajoamisen toimintamekanismi, MTBE:n hajoamistuotteet sekä hajoamistuotteiden mahdollinen analysointi koetoiminnan jatkuessa. Selvitys on liitettävä määräyksessä 6.2. edellytettyyn ensimmäiseen väliraporttiin. Lisäksi MTBE:n hajoaminen on raportoitava määräyksessä 6.3. edellytetyssä loppuraportissa. Koetoiminnan toteutus (YSL 64, JL 51 ) 3.1. Koeluonteinen toiminta on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden lisäpilaantumista, haitta aineiden leviämistä laajemmalle, haittaa pohjaveden mahdolliselle vedenhankintakäytölle tai muuta ympäristö tai terveysriskiä. Injektoitavat MgSO 4 :n määrät eivät saa ylittää koetoimintasuunnitelmassa ja sen täydennyksessä esitettyjä määriä (päätöksen s. 7 8). Tarkkailu 3.2. Pohjavesinäytteet on otettava tämän päätöksen sivuilla 9 10 ja liitteessä 3. esitetyn suunnitelman mukaisesti. Näytteistä on analysoitava suunnitelmassa esitetyt parametrit. Lisäksi tarkkailua on täydennettävä seuraavasti: Sekä toisen että kolmannen injektointikerran jälkeen on vähintään kertaluonteisesti tarkistettava suunnitelmassa esitetyt pohjaveden laatua kuvaavat parametrit myös pohjavesiputkista GA10 ja GA317, vaikka pitoisuudet putkessa GA12 eivät olisi kasvaneet. Jos pohjaveden laadussa havaitaan laadun heikkenemiseen viittaavia muutoksia, on näytteenoton ajankohtia tihennettävä ja havaintopisteiden määrää lisättävä. Myös kolmannen injektointikerran jälkeen on varauduttava viikoittaiseen näytteenottoon. Analyysituloksiin perustuen Uudenmaan ympäristökeskus päättää näytteenoton muuttamisesta sekä tarvittaessa muiden toimenpiteiden tarpeesta. Näytteenottotulosten toimittaminen 3.3. Näytteenottotulokset on toimitettava jatkotoimenpideharkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hyvinkään Vedelle viikon kuluessa niiden valmistumisesta. Tulosten yhteyteen on liitettävä lyhyt kuvaus koetoiminnan etenemisestä. Koetoimintaa koskevat muutokset (YSL 64, JL 51 ) 4. Mikäli koetoiminnan aikana ilmenee odottamattomia muutoksia, kuten haitta aineiden leviämistä laajemmalle alueelle, on asiasta välittömästi ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hyvinkään Ve
14 delle. Tuolloin on viipymättä toimitettava edellä mainituille tahoille myös toimenpidesuunnitelma haittojen torjumiseksi. Tiedottaminen (YSL 64, JA 10 ) 5. Koetoiminnan aloittamis ja päättymisajankohdat on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle ja kiinteistön omistajalle. Ilmoitukset on tehtävä yhtä viikkoa ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä. Neste Markkinointi Oy:n on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle ja kiinteistön omistajalle ennen toiminnan aloittamista. Kirjanpito ja raportointi (YSL 64, JL 51 ) 6.1. Koetoiminnan aikana on pidettävä kirjaa alueella tehdyistä toimenpiteistä, näytteenotosta, analyysituloksista ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. 6.2. Tuloksista on laadittava väliraportit johtopäätöksineen liitteessä 3. esitetyn aikataulun mukaisesti. Väliraporteissa on esitettävä yhteenveto analyysituloksista sekä arvio luontaisen hajotustoiminnan olemassaolosta ja tehokkuudesta sekä laskelmiin perustuva arvio haitta aineiden hajoamisnopeudesta (esim. mg/kg/d) ja sulfaatin lisäyksen vaikutuksesta nopeuteen. Väliraportit on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hyvinkään Vedelle kahden viikon kuluessa tulosten valmistumisesta. 6.3. Koetoiminnasta on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä em. väliraportteihin edellytetyt asiatiedot, tiedot koetoiminnan toteuttamisesta, kuvaus näytteenotto ja analyysimenetelmistä, esitys jatkotoimenpiteistä sekä arvioitu pohjaveden puhdistumiseen kuluva aika. Loppuraportti koetoiminnasta on toimitettava kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle ja kiinteistön omistajalle. Kunnostuksen jatkaminen (YSL 64, 78 ) 7. Jos koetoiminnassa käytetty menetelmä osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi kyseisen kohteen puhdistusmenetelmäksi, eivätkä haittaaineet todennetusti ole leviämässä tai ole levinneet laajemmalle alueelle, on kunnostuksen jatkamisesta tehtävä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ympäristölupahakemus. Hakemusasiakirjat on
15 toimitettava käsiteltäväksi toimivaltaiselle viranomaiselle kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. Jos näytteenottotulokset osoittavat, että koetoiminta on epäonnistunut, on kohteen pohjaveden jatkotarkkailusta ja mahdollisesta puhdistamisesta vaihtoehtoisella menetelmällä tehtävä suunnitelma ja ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus tai ympäristölupahakemus, jotka on toimitettava käsiteltäväksi toimivaltaiselle viranomaiselle kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka tai polttoainetta, valmistus tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos tai ammattimaisesti tai näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupa tarvitaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan. Ympäristönsuojelulain 12. luvussa on asetettu määräykset pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kohteen pohjaveden tehostetun luontaisen puhdistumisen käsittely ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisella koetoimintailmoituksella on perusteltua, koska koetoimintaa vastaavaa kunnostusmenetelmää ei ole aikaisemmin ollut lupakäsittelyssä. Lisäksi koeluonteisesta toiminnasta saatavien tarkkailutulosten on oltava käytettävissä mahdollista myöhempää ympäristölupakäsittelyä varten. Ympäristönsuojelulain 30 :ssä tarkoitetun koeluontoisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. (Määräykset 1. 7.) Koetoimintasuunnitelmassa on esitetty kaava bentseenin hajoamisesta sulfaatin lisäyksen avulla (päätöksen s. 6). Koetoiminnassa pohjaveden hiilivetyjen hajoaminen perustuu esitettyyn mekanismiin. Pohjavedessä on kuitenkin todettu myös korkeita MTBE pitoisuuksia. MTBE (metyyli tert butyylieetteri) on metanolista ja isobutyleenistä valmistettu bensiinin lisäaine, jota käytetään bensiinin oktaaniluvun kohottamiseen ja edistämään bensiinin palamista moottorissa. MTBE:n on todettu olevan huonosti biohajoavaa. Tämän johdosta päätöksessä on edellytetty selvittämään sulfaatin lisäyksen vaikutusta MTBE:n hajoamiseen: onko lisäyksellä vaikutusta, mitä hajoamistuotteita syntyy, voiko lisäys vaikuttaa
16 joidenkin hajoamistuotteiden, kuten TBA:n kertymiseen ja pitäisikö myös hajoamistuotteiden pitoisuuksia seurata. (Määräys 2.) Koetoiminnan toteutuksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjavedelle tai muuta ympäristö tai terveysriskiä. (Määräys 3.1.) Edustavilla ja riittävällä tiheydellä otetuilla pohjavesinäytteillä sekä veden laatua kuvaavien parametrien ja haitta ainepitoisuuksien analysoinnin avulla varmistetaan, että mahdolliset sulfaatin lisäyksen vaikutukset ja muutokset pohjaveden laadussa havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli tarkkailun yhteydessä havaitaan pohjaveden laadun heikkenemiseen viittaavia muutoksia, tulee näytteenottoajankohtien tiheys tarkistettavaksi ja tarvittaessa muiden toimenpiteiden, kuten koetoiminnan keskeytyksen, tarve harkittavaksi. (Määräykset 3.2. ja 3.3.) Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista, aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Koetoiminnan keskeytys tulee harkittavaksi, jos esimerkiksi näytteenottotulokset osoittavat sen olevan tarpeen. (Määräykset 4. ja 5.) Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt koeluontoiseen toimintaan liittyvät toimenpiteet ja tarkkailutulokset. (Määräys 6.) Mikäli pohjaveden kunnostamista jatketaan koejakson jälkeen samalla menetelmällä, on toiminnalle haettava ympäristönsuojelulain 78 :n mukaista ympäristölupaa. Jos koetoiminta epäonnistuu, tulee pohjaveden tarkkailua jatkaa ja kohteen kunnostus tulee harkittavaksi vaihtoehtoisin menetelmin. (Määräys 7.) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 8, 30, 53, 54, 61, 64, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Jäteasetus (1390/1993) 10 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Tiedoksi Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 NESTE OIL Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
17 Hyvinkään Vesi, Marita Honkasalo, PL 21, 05901 Hyvinkää Kapiteeli Oy, PL 204, 00131 Helsinki Golder Associates Oy, Pirjo Tuomi, Pekka Lindroos (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Hyvinkään kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Koeluontoisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 970. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 4.). Ylitarkastaja Heli Antson Ylitarkastaja Satu Pääkkönen LIITTEET Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Pohjavesiputkien/kaivojen sijainnit ja hiilivetyleviämän laajuus Liite 3. Koetoiminnan aikataulu Liite 4. Valitusosoitus