FCG Finnish Consulting Group Oy Optimia Oy HÄMEENLINNAN HONGISTON MELUSELVITYS Päivitetty raportti 22.9.2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Päivitetty raportti I 22.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 1 3 LÄHTÖTIEDOT... 2 3.1 Maastoaineisto... 2 3.2 Tieliikennetiedot... 2 3.3 Raideliikennemäärät... 3 3.4 Teollisuusraide... 4 4 Menetelmä... 4 5 TULOKSET... 5 5.1 Nykytilanne... 5 5.2 Vuoden 2030 tilanne... 5 5.3 Vuoden 2030 tilanne uudella tielinjauksella... 5 5.4 Vuoden 2030 tilanne uudella tielinjauksella ja tulevilla rakennusmassoilla... 5 6 Johtopäätökset... 6 Liitteet 1. Keskiäänitasot päivällä 2008 2. Keskiäänitasot yöllä 2008 3. Keskiäänitasot päivällä 2030 4. Keskiäänitasot yöllä 2030 5. Keskiäänitasot päivällä 2030, uudella tielinjauksella 6. Keskiäänitasot yöllä 2030, uudella tielinjauksella 7. Keskiäänitasot päivällä 2030, uudella tielinjauksella ja tulevilla rakennusmassoilla 8. Keskiäänitasot yöllä 2030, uudella tielinjauksella ja tulevilla rakennusmassoilla
FCG Finnish Consulting Group Oy Päivitetty raportti 1 ( 6 ) OPTIMIA OY HÄMEENLINNAN HONGISTON MELUSELVITYS 1 Tausta 2 Ympäristömelun ohjearvot Hongiston alue on valtatie 10:n ja Harvialantien rajaama, joka eteläreunaltaan liittyy Käikäälän teollisuusalueeseen. Alue on alun perin kaavoitettu viereisen teollisuusalueen ja henkilökunnan asumisen tarpeisiin. Asemakaavaa muutettiin 1970-luvulla, jolloin kaavoitettiin lisäalueita teollisuuden käyttöön. Autotehtaan asuinalue säilytettiin tuolloin asemakaavassa, vaikka sitä ei ole toteutettu kaavan mukaisesti. Hongiston alue muodostaa yhdessä Katuman ja Kartanon-rannan uuden asuntoalueen kanssa yhtenäisen kaupunkirakenteen ja viihtyisän asuntoaluekokonaisuuden lähellä Hämeenlinnan keskustaa. Hämeenlinnan kaupunki käynnisti kaupunginvaltuuston päätöksellä alkuvuodesta 2007 Hongiston alueen asemakaavan muutostyön. Tässä raportissa on selvitetty asemakaavan melutilanne vuoden 2008 tilanteessa ja vuoden 2030 tilanteessa. Tässä raportissa on keskitytty uuden asemakaavan mukaisten uusien asuinkiinteistöjen melutilanteen selvitykseen ja suojaamiseen. Alueella jo sijaitsevia vanhoja asuintaloja ei oteta huomioon määritettäessä suojaustoimenpiteitä. Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukossa 1 on esitetty kyseiset ohjearvot ulkona. Taulukko 1. Yleiset melutasojen ohjearvot ulkona. (VNp 993/1992). Alue L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 45-50 db 3) 4) 45 db 40 db 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja.
FCG Finnish Consulting Group Oy Päivitetty raportti 2 ( 6 ) 3 LÄHTÖTIEDOT 3.1 Maastoaineisto 3.2 Tieliikennetiedot Melulaskentaa varten alueesta laadittiin kolmiulotteinen maastomalli. Maastomalli saatiin tilaajalta. Maastomallista oli kaksi versiota. Ensimmäisessä mallissa tielinjat olivat nykytilanteen mukaiset. Toisessa versiossa 10-tien linjaus on Tiehallinnon pitkänaikavälin suunnitelmien mukainen, tällöin nykyinen Harvialantien ja 10-tien liikenneympyrä on korvattu eritasoliittymällä. Valtatien 10 linjaus saatiin Tiehallinnolta paperimuodossa ja sen pohjalta konsultti laati maastomallin tulleet muutokset. Tiehallinto ei toimittanut uuden tielinjauksen korkeustietoutta. Kaava-alueelle sijoitettavat uudet rakennukset saatiin tilaajalta. Rakennukset sijoitettiin pohjakartan kanssa oikeaan koordinaatistoon konsultin toimesta. Uudet rakennukset sijoitettiin vain toiseen, eritasoliittymä, maastomalliin. Tieliikennetiedot saatiin Tiehallinnolta ja Hämeenlinnan kaupungilta. Yöajan liikenteen osuudeksi oletettiin 10 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä (KVL). Raskaan liikenteen osuudeksi oletettiin 5 % KVL:stä Vanajantien ja Paikkalantien kohdalla. Muiden teiden osalta raskaiden osuus saatiin Tiehallinnolta. Taulukossa 2 on esitetty käytetyt liikennemäärät nykytilanteessa. Taulukossa 3 on esitetty käytetyt liikennemäärät vuoden 2030 tilanteessa. Tieliikenteen kasvukertoimet saatiin Tiehallinnon teoksesta Tieliikenteen kasvuennuste vuosille 2006 2040. Maastomallivaihtoehdossa, jossa liikenneympyrä on korvattu eritasoliittymällä, on Harvialantieltä pohjoiseen Turunvaltatielle menevän rampin KVL:ksi arvioitu 7500 ja nopeudeksi 60 km/h. Lisäksi Tutun valtatien nopeus on kaikilla osuuksilla kyseisessä maastomallivaihtoehdossa 80 km/h. Liikennemäärä ja nopeusarviot on tehty konsultin toimesta, koska Tiehallinnolta ei saatu arviota tulevasta tilanteesta. Taulukko 2. Liikennemäärät 2008. Tie Osa Nopeusrajoitus Kevyiden KVL Raskaiden KVL Harvialantie Ympyrästä etelään 60 8 168 414 Harvialantie Ympyrästä pohjoiseen 80 21 799 832 Turun valtatie Ympyrästä länteen 550 m 60 11 351 1 169 Turun valtatie Edellisestä loput länteen 80 11 351 1 169 Vanajantie Koko tieosuus 50 4 229 223 Paikkalantie Koko tieosuus 50 2 117 111 Taulukko 3. Liikennemäärät 2030. Tie Osa Nopeusrajoitus Kevyiden KVL Raskaiden KVL Harvialantie Ympyrästä etelään 60 10 071 538 Harvialantie Ympyrästä pohjoiseen 80 29 476 1 169 Turun valtatie Ympyrästä länteen 550 m 60 13 763 2 194 Turun valtatie Edellisestä loput länteen 80 12 873 3 084 Vanajantie Koko tieosuus 50 4 885 257 Paikkalantie Koko tieosuus 50 2 444 129
FCG Finnish Consulting Group Oy Päivitetty raportti 3 ( 6 ) 3.3 Raideliikennemäärät Alueen länsipuolella kulkevan pääradan raideliikennetiedot saatiin VR Oy:ltä. Nykytilanteen liikennemäärät on esitetty taulukossa 4. Taulukossa 5 on esitetty raideliikennemäärät vuoden 2030 tilanteessa. Raideliikenteen kasvuennusteet saatiin Ratahallintokeskuksen teoksesta Rautatieliikenne 2030 suunnitelman lähtökohdat ja vaikutustarkastelut. Taulukko 4. Raideliikenne Pääradalla 2008 Hongiston kohdalla Junatyyppi Päivällä (7-22) kpl Yöllä (22 7) kpl Pituus m Nopeus km/h Pendolino 14 4 318 140 IC-junat 33 5 200 140 H-junat 11 4 52 120 P-junat 4 11 400 140 Tavarajunat 15 27 650 80 Taulukko 5. Raideliikenne Pääradalla 2030 Hongiston kohdalla Junatyyppi Päivällä (7-22) kpl Yöllä (22 7) kpl Pituus m Nopeus km/h Pendolino 19 6 318 140 IC-junat 46 7 200 140 H-junat 15 6 52 120 P-junat 6 15 400 140 Tavarajunat 18 33 650 80
FCG Finnish Consulting Group Oy Päivitetty raportti 4 ( 6 ) 3.4 Teollisuusraide Alueen eteläpuolella kulkee pistoraide, jota käytetään pääasiassa Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaiden teräskuljetuksiin. Taulukko 6. Teollisuusraiteen liikennemäärä 2009 yhteenlaskettu junien pituus Hongiston kohdalla Junatyyppi Päivällä (7-22) m Yöllä (22 7) m Nopeus km/h FI-tavarajuna 2254 1124 35 RU-tavarajuna 356 0 35 Teollisuusraiteen ennusteliikennemäärä saatiin suhteuttamalla Rautaruukin tehtaiden vuoden 2009 tuotannosta syntynyt liikennemäärä ympäristöluvan maksimikapasiteetin mukaiseen. Taulukko 7. Teollisuusraiteen ennusteliikennemäärät yhteenlaskettu junien pituus Hongiston kohdalla Junatyyppi Päivällä (7-22) m Yöllä (22 7) m Nopeus km/h FI-tavarajuna 3381 1686 35 RU-tavarajuna 534 0 35 4 Menetelmä Teollisuusraiteen ennustetunkin tavarajunaliikenteen merkitys kaavamuutoksen alueella jää hyvin pieneksi. Sen laskennallinen päiväajan 55 db melualue ulottuu enimmillään alle viidenkymmenen metrin etäisyydelle radasta ja yöajan 50 db vastaavasti noin 70 metrin etäisyydelle. Tästä syystä sitä ei ole erikseen huomioitu melualuekartoissa. Tie- ja raideliikenteen lisäksi ei mallinnuksessa ole otettu huomioon muita melulähteitä. Melulaskennat tehtiin SoundPLAN 6.4-melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Laskennoissa melutasot laskettiin pisteisiin, jotka sijaitsevat 5 metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetussa ruudukossa. Sekä päivä- että yöaikaiselle melulle laskettiin keskiäänitasot. Laskentapisteiden korkeus oli pohjoismaisen mallin mukaisesti kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin laskennan tulosten perusteella meluvyöhykkeet 5 db välein välille 40 65 db.
FCG Finnish Consulting Group Oy Päivitetty raportti 5 ( 6 ) 5 TULOKSET 5.1 Nykytilanne 5.2 Vuoden 2030 tilanne Liitteessä 1 on esitetty keskiäänitasot L Aeq, klo 7 22 päivällä nykytilanteessa. Liitteessä 2 on esitetty keskiäänitasot L Aeq, klo 22-7 yöllä nykytilanteessa. Korkeimmat keskiäänitasot ovat pääradan vieressä ja alueen luoteiskulmalla. Alueen keskiosa jää verraten hiljaiseksi. Liitteessä 3 on esitetty keskiäänitasot L Aeq, klo 7 22 päivällä ja liitteessä 4 on esitetty keskiäänitasot L Aeq, klo 22-7 yöllä vuoden 2030 tilanteessa nykyisillä tielinjauksilla. Korkeimmat keskiäänitasot ovat pääradan vieressä ja alueen luoteiskulmalla. Alueen keskiosa jää verraten hiljaiseksi, mutta hiljainen alue on pienempi kuin nykytilanteessa. 5.3 Vuoden 2030 tilanne uudella tielinjauksella Liitteessä 5 on esitetty keskiäänitasot L Aeq, klo 7 22 päivällä ja liitteessä 6 on esitetty keskiäänitasot L Aeq, klo 22-7 yöllä vuoden 2030 tilanteessa, kun Turun valtatien ja Harvialantien liittymä on toteutettu eritasoliittymänä. Korkeimmat keskiäänitasot ovat pääradan vieressä ja alueen luoteiskulmalla. Alueen keskiosa jää verraten hiljaiseksi, mutta hiljainen alue on pienempi kuin nykyisellä tielinjauksella samalla liikennemäärällä. 5.4 Vuoden 2030 tilanne uudella tielinjauksella ja tulevilla rakennusmassoilla Liitteessä 7 on esitetty keskiäänitasot L Aeq, klo 7 22 päivällä ja liitteessä 8 on esitetty keskiäänitasot L Aeq, klo 22-7 yöllä vuoden 2030 tilanteessa, kun Turun valtatien ja Harvialantien liittymä on toteutettu eritasoliittymänä ja mukana ovat tulevat rakennusmassat. Päivällä uusien rakennusmassojen kohdalla ohjearvo ei ylity. Yöllä uusien alueiden ohjearvo 45 db ylittyy luoteisimpien kaarimallisten ja neliön muotoisten rakennusten kohdalla. Olemassa olevien asuinalueiden ohjearvo 50 db ei ylity.
FCG Finnish Consulting Group Oy Päivitetty raportti 6 ( 6 ) 6 Johtopäätökset Suunnitelluin rakennusmassoin saavutetaan asuinalueiden melutason päiväajan ohjearvo suunniteltujen uusien asuinrakennusten oleskelualueilla. Koska koko suunnittelualueella on aiempi asuinrakentamisen sallinut kaava ja osa kaavamuutoksen kohteena olevasta alueesta on rakennettu, voidaan yöajan osalta soveltaa vanhojen asuinalueiden 50 db ohjearvoa, joka ei ylity suunniteltujen uusien asuinrakennusten oleskelualueilla. Alueen reunoilla suunnitellut rakennukset toimivat myös meluesteinä ja melualueeseen rajoittuvien asuinrakennusten ulkoseinien ääneneristyksen tulisi olla vähintään 25 db. Jos näillä suunnilla on parvekkeita, niiden lasittamista suositellaan. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Kari Koponen Toimialajohtaja, FT Laatinut: Mauno Aho projektipäällikkö, insinööri