Meidän media Kuinka lasta tuetaan mediamaailmassa
Media ympäröi lasta Galaxi SubJunior DVD Aku Ankka The Sims 3 Tatu ja Patu SuperMario Televisio Quitar Hero SingStar Katti Matikainen Prinsessa-lehti Internet Disney Pikku Oravat Habbo Pikku Kakkonen Lordi Nintendo Wii ipod Frööbelin Palikat Digikamera Miina ja Manu Muumit Playstation 3 Kännykkä Salatut Elämät Satukirjat Teini-ikäiset Mutantti Ninja Kilpikonnat
Kurkistus lasten tilastolliseen mediamaailmaan Lähde: Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Kangas, Lundvall & Sintonen, 2008. LVM
Vanhempana mediamaailmassa Neuvo, opasta, käske, kiellä, kannusta, leiki, osallistu, rajoita, harjoittele, katsele, kuuntele, kysele, tutki, tulkkaa, kerro, kokeile... Siis kasvata! Olet esimerkki kiinnitä huomiota omaan mediankäyttöösi. Isi aina päättelee, saako katsoa Se katsoo vähän niitä elokuvia. Jänniä kohtia. Ja jos ne on liian jänniä, se ei anna. Iida 6 v (Koivusalo-Kuusivaara 2007)
Mennääks Muumi-hippaa? Media tarjoaa tien satumaailmaan ja aineksia leikkeihin. Leikeissä lapsi oppii, mutta lapsi ei tietoisesti leiki oppiakseen, vaan huvin vuoksi. Leikkien kautta lapsi voi käsitellä itselleen vieraita ja vaikeita asioita. Tää on Salama McQueen ja tää on menny jo varikolle. Jonne 4 v selittää, miksi istuu lelulaatikossa.
Muumifanit 0 3-vuotiaat Sopivat mediasisällöt tukevat tunne-elämän kehittymistä. Suosi sellaisia mediasisältöjä, joihin lapsi voi tutustua omaan tahtiinsa: kuvakirjat ja kuvat yksinkertaiset lyhyet tarinat. Tarjoa tilaisuuksia lapsen itseilmaisulle. Ilot: värit, muodot, uudet sanat. Haasteet: vieraat paikat ja tilanteet, pimeä, rajut äänet ja efektit, oudot hahmot, muodonmuutokset, liian voimakkaat tunnekokemukset. Linda on ihan innoissaan valokuvista, ja osaa sanoa, missä on mummi, ukki, Hannu-kummi ja Mimmi-kissa Äiti kertoo 1-vuotiaan lapsensa suosikkimediasta.
Prinsessat ja ritarit 3 5-vuotiaat Sukupuoli-identiteetti hahmottuu. Voimakas mielikuvitusmaailma. Tosi ja taru alkavat erottua toisistaan. Lempitarinat auttavat työstämään ikäkauteen kuuluvia askarruttavia asioita. Tarjoa monipuolisia mediaelämyksiä. Ilot: leikit, mielikuvitus, voimakkaat sankarihahmot. Haasteet: monsterit ja möröt, muodonmuutokset, aikuisten huumori. Äitin piti pestä mun Lumikki-mekko! Mä oon kattonu Lumikki-videoita. Äiti vie meidät katsomaan Prinsessat jäällä -tanssia isoon jäähalliin Laura 4 v vastaa, kun kysytään, mitä kuuluu.
Taitavat eskarit 5 6-vuotiaat Ymmärrys mediasta kehittyy harppauksin. Kiinnostus tietoihin ja taitoihin. Ilot: mediasta kavereiden yhteinen juttu, lukemaan ja laskemaan oppimisen alkeet, omat tarinat. Haasteet: oudot aikuisten asiat eli seksi, väkivalta ja vaikeat teemat, lapsiin kohdistuva mainonta, oheislelut. Näytä mulle koneesta kuvia sieltä, missä se sun kaveri on! Missä oli vuohia ja niitä laamoja ja outo raha! Jenna 6 v kärttää nettikuvia Nicaraguasta.
Mediaseikkailijat 7 9-vuotiaat Faktan ja fiktion sekä median eri lajityyppien erottaminen kehittyvät. Fanittaminen. Tarjoa tilaisuuksia tarkastella mediaa kriittisesti. Ilot: tietojen, taitojen ja sosiaalisten kykyjen nopea kehitys, itse tekeminen, yhteenkuuluvuus kavereiden kanssa. Haasteet: ryhmäpaine, ulkonäkö- ja isona olemisen paineita, mahdollinen liikakäyttö, aikuisviihteelle ja kauhulle altistuminen vahingossa. Oon 100 % eläinrakas ja 101 % Harry Potter -fani. Musamaku Indica ja Miley Cyrus. Sun musamaulla ei oo väliä. 9-vuotiaan tytön kirjekaveri-ilmoitus lastenlehdessä.
Netin käyttö aloitetaan yhä nuorempana Tavallisesti nettiä aletaan käyttää kouluiässä. Netistä on moneksi: pelejä, tietoa, seuraa, telkkari, puhelin... Ole läsnä. Tutustu etukäteen. Varaudu ongelmiin. Netissä lapsi ei ole yksin.
Pidä kiinni ikärajoista! Ikärajat tiedottavat vanhemmille lapsen kehitykselle haitallisesta sisällöstä: seksistä, kauhusta, väkivallasta. Ikäraja 18 tarkoittaa AIKUISVIIHDETTÄ. www.vet.fi www.peliraati.fi
Jos lapsi on pelästynyt Ota lapsen huoli vakavasti. Ole lähellä ja ota syliin. Muistuta, että lapsella ei ole hätää. Pysy itse rauhallisena. Selitä olennaisimmat asiat vastaamalla lapsen kysymyksiin. Suojele liian rankalta materiaalilta: karaiseminen ei nopeuta tunne-elämän kehitystä! Pelon laimentaminen: Fiktio: kerro, ettei tapahtunut ollut totta, eikä tapahtunut oikeasti. Uutiset: kerro, ettei meidän perheellä ole hätää. Mä oon nähnyt sodan aikana panssarivaunuja telkkarissa. Ja tykitkin pelottaa Mua pelottaa sotalentokoneet, kun ne pudottaa pommeja päälle. Juuso 5 v (Lahikainen ym. 2005)
Liian kiva media Rajat suojaavat koukkuun jäämiseltä. Liikakäyttö on usein oire muista ongelmista. Liikakäytön seurauksia: tunne-elämän ongelmat, univaje, liikunnan puute. Tilalle muuta tekemistä: aikuisen aikaa, kaverikivaa, pihapelejä
Mediankäytöstä perheen yhteinen asia Pysähdy, kysele, kuuntele ja ole läsnä. Tehkää yhdessä mediaa: satukirjan kuvittaminen omilla valokuvilla, lapsen lauluesityksen videoiminen, perheen omien uutisten kokoaminen, uuden lopun keksiminen lapsen lempitarinalle Sijoittakaa medialaitteet yhteisiin tiloihin. Sopikaa yhteisistä pelisäännöistä pienestä pitäen.
Esimerkkejä perheiden pelisäännöistä Pelit, kirjat ja elokuvat hankitaan yhdessä vanhempien kanssa ja ikärajoista pidetään kiinni. Televisio ja pelikoneet sammutetaan hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Televisiota ja tietokonetta saa käyttää vasta kun ulkoilut, kotityöt, läksyt, ja muut sovitut hommat on hoidettu. Uusille nettisivuille mennään vain yhdessä vanhempien kanssa.
Kiitos!