Kuntien rooli vesitaloudessa

Samankaltaiset tiedostot
Ravinneneutraali kunta RANKU-hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta ravinnekierrätysyrittäjän kumppani

Ravinneneutraali kunta RANKU. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta RANKU Pilottikuntien Verkostoitumispäivä Tervetuloa! Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

Ruovikosta ruokapöytään

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun

Vesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

KUNTIEN RAVINNEKIERRÄTYS

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Huomio maan kasvukuntoon

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

KAARINAN KAUPUNKI. Osallistuminen ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeeseen KNA/56/ /2019

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Lantayhteistyön ja urakointipalvelujen mahdollisuudet -kyselyn yhteenveto

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi RANKU 3 -hanke. Kuntamarkkinat Sanna Tikander

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätys ja vesiensuojelu TERVETULOA!

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Kohti ravinneneutraalia

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Järki-lanta loppuseminaari

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

TEHO:ssa tuumasta toimeen

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Maatalous ja ympäristö

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

RAVINNENEUTRAALI KUNTA -TYÖPAJOJEN JA YHTEENVETO

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Ruovikosta Ruokapöytään -seminaarin verkkojatkot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Virastotalo, kokoustila Airisto, 3. krs, Itsenäisyydenaukio 2, Turku

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kokouspöytäkirja

Kohti ravinnekierrätyksen läpimurtoa

Metsätalouden vesiensuojelu

Kokouspöytäkirja

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Resurssiviisas Lapinjärvi

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Kestävä kehitys ja kiertotalous

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi RANKU 3 -hanke. Kuntamarkkinat Sanna Tikander

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

RANKU-HANKKEEN VILJELYKIERTOKOKEILUN YHTEENVETO

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Transkriptio:

Kuntien rooli vesitaloudessa Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta. Sen kehittämiseksi on käynnissä RANKU-hanke (2015-2017, YM-rahoitus) Pilottikuntien kokeilujen kautta hahmotettu mitä ravinneneutraalius tarkoittaa ja miten toteuttaa sitä Tällä hetkellä on: Tehty erilaisia pilottisuunnitelmia ja selvityksiä Alustava määritelmä ja tavoitteet (visio) ravinneneutraalille kunnalle Alustavia kriteereitä mittaamiseen Ravinneneutraalius kunnissa on kaikkien tahojen monialaista yhteistyötä 2

Ravinneneutraali kunta 3

Kunta on tärkeä suunnannäyttäjä ympäristöä säästävän ja ekologisen toiminnan harjoittajana ja teknologian käyttäjänä. Kunnallemme tärkeät elinkeinot, ammattikalastus ja maatalous puhtaine elintarvikkeineen, ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä. Ravinteiden kierrättäminen on tulevaisuuden ruokahuollon ja kustannustehokkuuden kannalta välttämätöntä. Ravinteita kierrättämällä voidaan siirtyä ratkaisuihin, jotka parantavat maaperän elinvoimaisuutta ja vähentävät Itämeren kuormitusta. Alueen viljelijöille ja maatalousyrittäjille tarjotaan uusia työmahdollisuuksia erikoistumisen takia ja työvoiman tarve kasvaa Säästöjä kunnan omassa toiminnassa. Ravinneneutraalius tarkoittaa raaka-aineiden parempaa hyödyntämistä, vähemmän jätettä ja lähituotannon parempaa hyödyntämistä. Kuvat: Jere Anttila, Seppo Salonen, Sanna Tikander, Janne Heikkinen 4

Ravinneneutraalius kunnissa on Jätevesien käsittelyä niin, että jätevesien ravinteet on nykyistä paremmin hyödynnettävissä ja vesistökuormitus pientä Jätevesilietteiden käsittelyä niin, että ravinteiden lisäksi prosessista saadaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti muitakin lisäarvoja (biokaasu, raaka-aineita teollisuudelle, ravinteita..) Ravinteiden kierrätystä tukevia julkisia hankintoja Ruokahävikin vähentämistä julkisissa keittiöissä ja kotikeittiöissä Kuvat: Sanna Tikander 5

Ravinneneutraalius kunnissa on Kotieläintilojen lannan tehokasta käyttöä niin energiana kuin ravinteenakin Palveluverkostoja ja liiketoimintaa, joiden toteutumista kunta toteuttaa ja edistää Maaperän hyvää hoitoa ja ympäristöystävällistä vesitaloutta pelloilla ja metsissä, joiden toteutumista kunta edistää Aluesuunnittelua, joka tukee ravinteiden kierrätystä Vesiensuojelua tukevia yleisiä toimenpiteitä Kuva: Elsi Kauppinen Kuva: Sanna Tikander Kuva: Sanna Tikander 6

Miksi pitää määritellä ravinneneutraali kunta? Koska se jäsentää ajattelua ja sitä kautta toimintaa 7

Kuntaliitto: www.kunnat.net > Tulevaisuuden kunta 8

Kunnan rooli vesitaloudessa, pellolla ja metsässä Vastuullisen maanomistajan rooli Aluesuunnittelijan rooli (kaavoitus ja muu aluesuunnittelu) Hyvänä esimerkkinä oleminen Neuvonta ja muu tukeminen Hankekumppanina suuremmissa hankkeissa Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vesilain mukaiset tehtävät ojitusasiat (5:5, 9 ja 14 :t) 9

Kunta vastuullisena maanomistajana ja esimerkkinä Peltomaan vuokranantajana huolehtii vuokramaiden vesitaloudesta Räätälöidyt vuokrasopimukset (ehdot ja kompensaatiot) Maanvaihtokaupoissa voi olla ehtoja (esim. suojavyöhykkeet tai -kaistat) Metsänkäytössä korkea vesiensuojelullinen taso Osallistuu maillaan erilaisiin kokeiluihin tai tukee vuokralaista kokeiluissa (esim. Paattistenjoen viljelymaille kalkkisuodinoja) 10

Kunta vastuullisena maanomistajana ja esimerkkinä Kosteikkojen, pohjapatojen ja 2-tasouominen rakentamista ojiin Laidunnusta tai muuta eroosiota vähentävää toimintaa rantamailla Esimerkiksi Turku: https://www.turku.fi/blogit/itamerenpualest/timo-sirkia-vastuullista-maataloutta Tukee kokeiluja ja yhteistyötä (esim. Nakkilan alueen tärkkiviljelyn kokeilut kunnan tukemana) 11

Ravinneneutraali kunta on kunta tai muu yhtenäinen alue, jossa kunta on aktiivinen ravinnekierrätyksen toimija. Alueella orgaaniset ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja taloudellisesti, mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen 12 Kuvat: Jere Anttila, Seppo Salonen,

Kiitos! RANKU-hanke Sanna Tikander 0295 023 019, sanna.tikander@ely-keskus.fi Sami Talola 0295 023 011, sami.talola@ely-keskus.fi Kuva: Sanna Tikander Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku Hanke Facebookissa: www.facebook.com/ravinneneutraalikunta/ 13

Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää Ravinneneutraali kunta - toimintamalli (brändi) 14 Kuva: Sanna Tikander

Hankkeen esimerkkejä Kunnan tarve parantaa vesien tilaa voi johtaa tulokselliseen yhteistyöhön perunanviljelijöiden ja teollisuuden kanssa Kunta voi tukea ravinteita kierrättävää elintarviketuotantoa hankinnoillaan vain, jos koko elintarvikeketju on mukana Julkisilla hankinnoilla voidaan tukea vesien tilan parantamista ja paikallistuotantoa, mutta kehitys- ja tutkimustyötä tarvitaan vielä Lupavalvonta ei vain valvo, vaan voi myös tukea ravinteiden kierrätystä Kuntastrategian kautta monia ravinnekierrätystä edistäviä toimia eteenpäin kunnassa 15