Kohti ravinnekierrätyksen läpimurtoa

Transkriptio

1 Kohti ravinnekierrätyksen läpimurtoa Suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Helena Valve, SYKE Ruovikosta ruokapöytään -seminaari Turku

2 Raportti: Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa. Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa Sipilän hallitusohjelman kiertotalouden ja vesistöjen tilan parantamisen tavoitteet Raki-ryhmän visio toimintaohjelma Tehtävänä: Koota perustiedot biomassojen ja niiden sisältämien ravinteiden määristä ja alueellisesta jakaumasta Kuvata prosessoinnin nykytila ja tarpeet Ehdottaa ohjauskeinoja ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

3 Toteutus Käytössä olevat ohjauskeinot ja niiden toimivuus Uusien politiikkatoimien tunnistaminen Ohjauskeinojen kehittämistarpeet Tehtävässä hyödynnettiin selvityksiä ja tutkimuksia työpajakeskusteluja asiantuntijoiden haastatteluja ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

4 Arvioinnin lähtökohdat Ohjauskeinot eivät toimi toisistaan irrallaan Policymix Soveltamiskäytännöillä on suuri merkitys ohjauksen toimivuudelle Tavoitellut vaikutukset + myönteiset ja kielteiset sivuvaikutukset 4

5 Ohjauskeino Ympäristökorvaus Toimintamekanismi Merkitys ravinnekierron ohjauksessa a) Taloudellinen kannuste lannan lannoitekäyttöön; b) Lannoiterajoituksin pyritään estämään ylilannoitus Merkittävä rooli ravinnekierron ohjauksessa, mutta tukitasojen aleneminen ja toisaalta tilakoon kasvu vähentävät merkitystä; volyymi 1,6 miljardia /7 vuotta (225 milj./vuosi) Nykyisessä ohjelmassa lannankäyttökannusteet aiempaa pienempiä; toisaalta lannoitekäytön kriteerejä tarkennettu Lannoitusrajoja syytetty myös ravinnekierron pullonkaulaksi Toimivuuden kannalta oleellista; sivuvaikutukset Ympäristökorvausjärjestelmään sitoutuminen vähentynyt; samoin järjestelmään käytettävissä olevat varat. Paljon byrokratiaa ja paperityötä Ei tietoa tukimuotojen kustannustehokkuudesta. Koko järjestelmää koskevat tarkastelut kriittisiä: tehottomuus, tulotukirooli, kallis valvonta ja tietoperustan uskottavuus heikko Kannustaako innovaatioihin ja investointeihin? Arvostelijoiden mukaan järjestelmä tukee laimeiden ravinnetuotteiden kierrätystä. Väkevöidyt nitraattijakeet, joissa vähän fosforia: onko levittämisellä korkean P-luvun pelloille ympäristönsuojelullista merkitystä? Kehittämisnäkökohdat 1) Uudet toimenpiteet ja painotukset Huomio orgaanisen aineksen lisäämiseen ja hiilensidontaan; lohkokohtainen(kierrätys)- lannoitussuunnitelma ja peltojen perusparannusohjelma Kuljetustuki (käytössä ensimmäisellä ympäristötukikaudella). Vääristäisikö jo olemassa olevia kierrätysravinne-markkinoita? Mitkä kaikki massat tuen piirissä? Tukisummien nosto vastamaan tiukempia lannankäyttörajoituksia. 1) Toimintamallin uudistaminen Harkittava luopumista yksityiskohtaisesta ravinneohjauksesta (tilalle lohkojen P-tilan huomioiva normiohjaus); vapauttasi varoja uusiin toimenpiteisiin ja ennakoisi tilannetta, jossa järjestelmään sitoutuminen edelleen alenee. Tavoitteeksi lannalla ja lantaperäisillä 5 lannoitetuotteilla lannoitetun peltoalaosuuden kasvattaminen ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

6 Päätelmiä arvioinnista: Oleellisten ohjauskeinojen painottuminen maatalouteen Lannoitusta ohjataan usean eri ohjauskeinon palapelillä Epäyhtenäinen ja jäsentymätön kokonaisuus Aiheuttaa huomattavaa sääntelytaakkaa, mutta vähäinen merkitys kestävän ravinnekierrätyksen edistäjänä 6

7 Suositus: ravinteiden käytön ohjauskeinojen kokonaisuudistus A. Kootaan yleinen kaikkea lannoittamista koskeva sääntely yhteen säädökseen B. Luovutaan ympäristökorvausjärjestelmän kautta tapahtuvasta ravinteiden käytön ohjauksesta C. Selkeytetään eläinsuojan ympäristöluvan roolia ja suhdetta yleiseen normiohjaukseen D. Ohjauksen kehittämisen tueksi peltojen lohkokohtainen ravinnetietokanta viranomais- ja tutkijakäyttöön toteutus alueellisten kokeilujen kautta 7

8 Muut suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi D. Kehitetään kokeilurahoituksen tavoitteita ja kohdentamista E. Kohdennetaan investointitukia ravinnekierrätystä edistäviin ratkaisuihin nykyistä vahvemmin huomioiden alueelliset erot F. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin perustuvaa tutkimusta lisätään tukemaan kilpailukykyisten kierrätysravinteiden kehittämistä ja laadunarviointia G. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista lannoitelainsäädännön uudistamiseen H. Markkinoiden toimivuutta, yrittäjyyttä ja kierrätysravinteiden turvallista käyttöä tuetaan laatujärjestelmien ja standardien kehittämisellä sekä alan toimijoille suunnattavalla koulutuksella 8

9 Asiantuntijat: Sanna Marttinen (LYNET) Olli Venelampi (Evira) Antti Iho, Kauko Koikkalainen, Eeva Lehtonen, Sari Luostarinen, Kimmo Rasa, Tapio Salo, Minna Sarvi, Elina Tampio, Eila Turtola, Kari Ylivainio (LUKE) Petri Ekholm, Juha Grönroos, Jussi Kauppila, Jari Koskiaho, Sirkka Tattari, Helena Valve (SYKE) Jutta Laine-Ylijoki, Raija Lantto (VTT) 9