PONTEK OY MÄNTYMÄEN KOULU KORJAUS JA LAAJENNUS MÄNTYMÄEN KOULU KORJAUS JA LAAJENNUS Mäntymäentie 2, 02700 Kauniainen BETONIVALMISOSARAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 27.2.2017 KUSTANNUSLASKENTAA VARTEN Asiakirja nro 3558.01 100
PONTEK OY MÄNTYMÄEN KOULU 2(9) SISÄLLYSLUETTELO 0 YLEISTÄ... 3 0.1 Rakennushankkeen yleistiedot... 3 0.2 Rakennejärjestelmä... 3 0.3 Betonielementtityön laajuus... 3 0.4 Noudatettavat asiakirjat... 3 1 SUUNNITTELU... 4 1.0 Yleistä... 4 1.1 Kuormitukset... 4 1.2 Reiät ja varaukset... 4 2 VALMISOSIEN VALMISTUS... 4 2.0 Yleistä... 4 2.1 Tehdaskatselmus... 4 2.2 Betonin ainesosat... 5 2.3 Betonointi... 5 2.4 Teräkset... 5 2.5 Varusteet... 5 2.6 Valmisosissa vaadittavat merkinnät... 5 2.7 Valmisosien jälkihoito, viimeistely, varastointi ja kuljetus... 5 3 KOKEET JA LAADUNVALVONTA... 6 3.1 Betonin osa-aineiden laadunvalvonta... 6 3.2 Ennakkokokeet... 6 3.3 Valmistuksenaikaiset kokeet... 6 3.4 Asennusaikaiset kokeet... 6 4 MITTATARKKUUS JA PINNAT... 7 5 ELEMENTTITYYPIT... 7 5.1 Laattaelementit (O)... 7 6 ASENNUS... 7 6.1 Asennussuunnitelman laadinta... 7 6.2 Työturvallisuus... 8 7 VALMISOSIEN SAUMAUS... 8 7.1 Juotosvalut... 8 8 VIIMEISTELYTYÖT... 8
PONTEK OY MÄNTYMÄEN KOULU 3(9) 0 YLEISTÄ 0.1 Rakennushankkeen yleistiedot Työnimi: Mäntymäen koulu, korjaus ja laajennus Tontti: Kaupunginosa 4, kortteli 52, tontti 2 Osoite: Mäntymäentie 2, 02700 Kauniainen 0.2 Rakennejärjestelmä Vanha rakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa, alkuperäinen osa on rakennettu 1950 luvulla. Nykyinen ruokala ja nykyinen keittiö sijoittuvat alkuperäisen rakennuksen C-osaan. C-osa on paikalla tehty teräsbetoni- ja tiilirunkoinen rakennus. C-osan välipohjarakenteiden kantava rakenne on teräsbetonia. C-osan 2. krs kattoon on 1980 luvulla rakennettu teräsrunkoinen parvitaso, jossa on IV-konehuone. Alkuperäisen rakennuksen laajennukseksi on 1980 luvun lopussa rakennettu D-osa. D-osa on teräsbetonirunkoinen ja elementtirakenteinen. Vanha rakennus on perustettu osin suoraan kallion varaan ja osin sorapatjan välityksellä irtilouhitun kallion varaan. Vanhaa rakennusta laajennetaan kahdella uudisosalla. Uuden keittiön laajennuksen ulkoseinät ovat kantavia ja ne tehdään paikalla betonilämpöharkoista. Laajennuksen katto on ontelolaattaa. Ruokalan laajennuksessa kantavana rakenteena on teräspilarit ja teräspalkit, ruokalan laajennuksen katto on ontelolaattaa. Teräsputkipilarit betonoidaan umpeen. Vaakavoimia siirtävinä rakenteina laajennusosissa toimivat ontelolaatastot ja kantavat teräsbetoniseinät, ruokalan laajennuksessa teräsrakenteiset vinositeet. Uudet alapohjarakenteet ovat maanvaraisia teräsbetonilaattoja. Rakennuksen paloluokka on P1 ja rungon palonkestovaatimus on R60. 0.3 Betonielementtityön laajuus Laajennusosan teräsbetonielementit ovat ontelolaattoja, tunnos O. Valmisosatoimitukseen kuuluvat tässä työselostuksessa mainitut valmistamiseen ja rakennuskohteeseen toimittamiseen liittyvät työt ja hankinnat urakkaohjelmassa määritellyssä laajuudessa. 0.4 Noudatettavat asiakirjat Rakennustyössä noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE1998) ja Rakennustuotteiden yleisiä hankinta- ja toimitusehtoja (RYHT2000) sekä asioiden esittämisessä ehtoihin liittyviä malliasiakirjoja ja urakka-asiakirjojen sisältöjakoa. Lisäksi noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten määräyksiä ja ohjeita (Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus, Suomen Rakentamismääräys-kokoelma (RakMk), Betoninormit 2012 (BY50), Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009). Lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita rakennuskohteen edellyttämässä laajuudessa: - Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL2010 - Betonityöohjeet RIL149-1995 - Betonirakentamisen laatuohjeet BY47/2013 - Betonipinnat, luokitusohjeet BY40/2003 - Betonin kiviainekset BY43/2008 - Betonirakentamisen ohjeisto BRO: - Valmisosarakentaminen I ja II RTT 1995 - Työturvallisuuden varmistaminen rakennushankkeen suunnittelussa RIL191-1998
PONTEK OY MÄNTYMÄEN KOULU 4(9) Mikäli työnsuorituksen ja laatutason määrittely jonkin osasuorituksen kohdalta puuttuu, noudatetaan rakentamisessa yleisesti vastaavissa yhteyksissä käytettyä hyvää suoritustapaa. 1 SUUNNITTELU 1.0 Yleistä 1.1 Kuormitukset Elementtien tuotantosuunnittelu kuuluu rakennesuunnittelijalle. Esijännitettyjen betonielementtien (ontelolaattojen) raudoitusten suunnittelu ja työpiirustusten laadinta kuuluvat elementtien valmistajalle. Suunnittelun lähtötietoina ovat rakennesuunnittelijan laatimat elementtikaaviot (mitat ja kuormat) sekä elementtien mittapiirustukset. Joustavan tuen ja ontelolaatan yhteistoimintatarkastelut tekee ontelolaattatoimittaja. Elementtitoimittajien suunnitelmat on hyväksytettävä rakennuttajalla ja rakennesuunnittelijalla. Huom! Ruokalan laajennuksen katon elementtilaatat asennetaan vanhan rakennuksen kahden eri osan väliin. Näiden elementtien pituusmitta on tarkistettava paikan päällä ennen elementtien valmistusta siten, että elementit tulevat tuelle rakennesuunnitelmissa esitetyllä tavalla. Kuormina käytetään Eurokoodin EN 1990, EN 1991-1-1, EN 1991-1-3, EN 1991-1-4 ja näiden Suomen kansallisten liitteiden mukaisia kuormia. Valmisosien suunnittelussa otetaan huomioon BY 50:n rasitusluokat ja valittu rakenteiden suunnittelukäyttöikä. Valmisosien suunnittelukäyttöikä ja rasitusluokat on esitetty kohdassa 5. 1.2 Reiät ja varaukset Elementteihin tehdään reikäpiirustusten sekä elementtien liitosdetaljien mukaiset reiät ja varaukset. 2 VALMISOSIEN VALMISTUS 2.0 Yleistä 2.1 Tehdaskatselmus Betonivalmisosat valmistetaan piirustusten ja tämän työselostuksen mukaan. Valmisosatoimittajan tulee olla Inspecta Sertifiointi Oy:n laadunvalvonnan piirissä. Tällöin toimittajaa sitovat Inspecta RAK1- laaduntarkastuksen yleisohjeet 2002 ja RAK15, Betonielementit, Jännitetyt betonielementit, laadunvarmistusta koskevat ohjeet 2005. Valmisosien valmistus saadaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun tehtaalla on pidetty tehdaskatselmus, jonka kutsuu koolle valmisosien tilaaja. Tehdaskatselmuksessa, josta laaditaan pöytäkirja, käsitellään ainakin seuraavat asiat: - tuotetoimituksen sisältö - suunnitteluresurssit, aikataulu ja suunnittelutilanne - mallielementit ja pintamallit - betonivalmisosien työselostus - tehtaan laadunvarmistus (tarkastaminen, dokumentointi) - materiaalit, lisäaineet (BY50-2012, kohta 4.1), ainestodistukset - valmisosien varastointi, kuljetus ja vastaanotto
PONTEK OY MÄNTYMÄEN KOULU 5(9) 2.2 Betonin ainesosat 2.3 Betonointi 2.4 Teräkset 2.5 Varusteet - valmisosien lämpökäsittely ja jälkihoito - mallielementtien tarkastus - lupa tuotannon aloittamiselle/jatkamiselle - valmistus- ja toimitusaikataulut Betonin lujuus- ja rakenneluokka on esitetty elementtipiirustuksissa. Vähimmäislujuusluokka rasitusluokasta riippuen on BY50-2012 taulukon 4.6 mukainen. Sään vaikutuksen alaiseksi joutuvan betonin tulee täyttää suunnitelmissa esitetty pakkasenkestävyysvaatimus. Betonin työstettävyyden ja muiden ominaisuuksien parantamiseksi voidaan käyttää lisäaineita Betoninormeissa esitettyjen periaatteiden mukaan. Käytettävien lisäaineiden tulee olla CE-merkittyjä tai niillä on oltava hyväksytyn koestuslaitoksen selvitys aineen ominaisuuksista ( BY 50-2012, kohta 4.1.1.1.e). Betonin valmistuspaikalla tulee olla varmennettu käyttöseloste. Betonin lämpökäsittelyssä noudatetaan Betoninormeja (BY50-2012/4.2.4.6). Näkyviin jäävät betonipinnat, jotka eivät ole muottia vasten, viimeistellään elementtikohtaisten ohjeiden mukaan. Pyöristykset yms. tehdään elementtipiirustusten mukaan. Raudoitukset tehdään elementtipiirustusten mukaisesti. Raudoitus tulee suunnitella ja tehdä siten, että vaaditut betonipeitepaksuudet ja pinnan laatuvaatimukset saavutetaan (BY50, kohdat 2.5.1.1, 4.2.3.3 ja 6.4).. Raudoitukseen käytettävien terästen tulee olla puhtaita ruosteesta yms. epäpuhtauksista.. Muiden kuin ruostumattomasta teräksestä valmistettujen teräksisten rakenneosien näkyviin jäävät pinnat ja reunat pohjamaalataan. Kokonaismaalausyhdistelmä on A 80/2-FeSa 2. Asennuksen yhteydessä maalataan valmiiksi ne teräsosat, joihin hitsataan kiinni urakkaan kuuluvia rakenneosia. Kaikki elementit on varustettava rakentamismääräysten vaatimukset täyttävillä nostolenkeillä, nostorei'illä tms. nosto-osilla. Suunnitelmien mukaiset kumilevyt, kiinnityspultit yms. palkki- ja laattaelementtien tukipisteisiin kiinnitetään tehtaalla elementtipiirustusten mukaan. 2.6 Valmisosissa vaadittavat merkinnät Elementeissä tulee olla Betoninormien tai CE-merkinnän edellyttämät merkinnät (BY50 /4.2.5.1). 2.7 Valmisosien jälkihoito, viimeistely, varastointi ja kuljetus Elementit suojataan mahdollisimman pian betonoinnin päätyttyä riittävän pitkäksi ajaksi kuivumiselta ja muilta epäedullisilta ulkoisilta tekijöiltä, jotta vaaditut lujuudet saavutetaan ja estetään rakenteiden halkeilu. Elementtien vieminen jäätymiselle alttiisiin olosuhteisiin jälkihoidon alkuvaiheessa on kielletty. Betonin lujuuden on elementtejä siirrettäessä, oltava vähintään 60 % suunnittelulujuudesta ellei aloitustarkastuksessa ja elementtisuunnittelijan suostumuksella muuta sovita. Muilta osin jälkihoidossa noudatetaan Inspecta Sertifiointi Oy:n ohjeita.
PONTEK OY MÄNTYMÄEN KOULU 6(9) Elementtien irrottaminen muotista, siirto, varastointi, kuljetukset ja asennus on suoritettava varoen. Erityisesti nurkat ja reunat ovat alttiit vaurioille. Elementin tuenta on tehtävä siten, ettei rakenne vaurioidu eikä siihen synny ulkonäölle haitallisia muodonmuutoksia. Elementit viimeistellään sopimuksenmukaiseen kuntoon valmistajan toimesta. Tartuntateräkset ja -lenkit on otettava esiin, tuuletusurat tarkastettava ja tarvittaessa aukaistava jne. Elementtien elastisten saumausten ja pinnoitteiden tartuntapinnat puhdistetaan mahdollisista valupurseista ja epäpuhtauksista, kolot ja lohkeamat paikataan. Pinnoitteiden ja saumausaineiden tartuntaa haittaava sementtiliima ja muut epäpuhtaudet poistetaan huolellisesti paineellisella vesipesulla. Elementit suojataan likaantumiselta, sateen tai muun kosteuden aiheuttamilta vaurioilta, iskuilta yms. niin, etteivät elementit pääse vaurioitumaan varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Myös asennetut elementit on suojattava siten, että esim. sadevesi ei pääse kastelemaan mahdollisia puuosia. 3 KOKEET JA LAADUNVALVONTA 3.1 Betonin osa-aineiden laadunvalvonta 3.2 Ennakkokokeet Elementtitehtaan tulee noudattaa Inspecta Sertifiointi Oy: n mukaista laadunvalvontaa. Tehdas kokoaa laadunvalvonta-asiakirjoista laadunvalvontakansiot. Niihin kerätään dokumentit suoritetuista laadunvalvontakokeista ja -tarkastuksista. Materiaalierät ja niitä vastaavat laadunvalvontakokeiden todistukset on dokumentoitava jatkuvasti ja huolellisesti niin, että yksittäisiin elementteihin käytetyt materiaalit voidaan jälkikäteen tunnistaa. Betonin osa-aineiden laadunvalvonta tehdään Betoninormien ja Inspecta Sertifiointi Oy:n ohjeiden mukaan. Ennakkokokeilla selvitetään betonimassan oikea suhteutus siten, että vaaditut lujuus-, ulkonäkö- ja säilyvyysominaisuudet saavutetaan. Eri lisäaineiden yhteisvaikutus ja betonimassan oikea tärytysaika selvitetään niin, etteivät mm. pakkasenkestävyyden kannalta tärkeät lisähuokoset poistu tiivistämisen aikana. 3.3 Valmistuksenaikaiset kokeet Kaikkien elementtien betonimassoista tehdään kelpoisuuskokeet Betoninormien mukaan (BY50 /6.3). Mikäli betonin kelpoisuuskokeiden tulokset eivät ole hyväksyttäviä, on rakennuttajalla oikeus vaatia tarpeelliset lisäselvitykset tai hylätä kelvottomat elementit. Jos on syytä epäillä käytetyn betonin laatua, on tilaajalla oikeus otattaa koekappaleita valmiista elementeistä esimerkiksi puristuskokeita varten. Lisäksi tilaaja voi tutkia poraamalla tai muulla tavoin, että terästen suojaavalle betonikerrokselle asetetut vaatimukset on täytetty. Tehtyjen kokeiden kustannuksista vastaa elementtien valmistaja siinä tapauksessa, ettei laatu ole suunnittelu- ja sopimusasiakirjojen mukaista. 3.4 Asennusaikaiset kokeet Elementtien asennusten yhteydessä suoritettavista elementtien kiinnitysbetonoinneista tehdään betoninormien edellyttämät laadunvalvonta- ja kelpoisuuskokeet. Betonin lujuusluokkana käytetään C30/37, ellei piirustuksessa ole tätä korkeampaa luokkaa mainittu. Juotoslaastin lujuusvaatimus on vähintään sama.
PONTEK OY MÄNTYMÄEN KOULU 7(9) 4 MITTATARKKUUS JA PINNAT Betonivalmisosien valmistus- ja rakentamistoleranssien osalta noudatetaan julkaisun Betonirakentamisen laatuohjeet BY47 kohdan 4.2.2 luokan Normaaliluokka (N) mukaisia toleransseja. Liittyvissä paikallavalurakenteissa noudatetaan saman ohjeen kohdan 4.2.3 normaaliluokan (N) mukaisia toleransseja. Jos sovittuja toleransseja ei täytetä, eikä elementtejä voida asiallisesti korjata, on tilaajalla oikeus hylätä käyttökelvottomat elementit, jotka on korvattava uusilla virheettömillä elementeillä. Betonipintojen tulee täyttää BY 40 luokan A vaatimukset ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu 5 ELEMENTTITYYPIT Ko. kirjaintunnus (suluissa) esitetään myös elementtipiirustuksessa. Elementtien suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. 5.1 Laattaelementit (O) Ontelolaatat ovat paksuudeltaan 320 mm paksuja. Ontelolaatat valmistetaan esijännitettyinä elementteinä mitta- ja raudoituspiirustusten mukaisesti. Elementteihin tehdään rakennepiirustusten mukaiset reiät. Ontelolaattoihin porataan kaikkiin onteloihin tehtaalla vedenpoistoreiät. 6 ASENNUS 6.1 Asennussuunnitelman laadinta Elementtien asennuksesta vastaava laatii yksityiskohtaisen asennussuunnitelman rakennesuunnittelijan ja elementtien toimittajan antamien asennustyötä ja -järjestystä, väliaikaisia tukirakenteita ja mahdollisia asennustyön rajoituksia koskevia ohjeita noudattaen. Asennussuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot (vrt. BY50 /4.2.5.2): - Työmaan kohdetiedot - Nostoapuvälineet - Nostopaikat - Elementtien vastaanotto ja varastointi - Betonijuotokset ja elementtien kiinnitykset - asennusjärjestys - Toleranssit ja seurantamittaukset - Asennuksen aikaiset tuennat ja vähimmäistukipinnat - Asennuksen työturvallisuus - Kiinnityshitsaukset materiaaleineen - Betonijuotosvalut - Muu elementtien kiinnittäminen - Poikkeamien käsittely. Asennussuunnitelma on esitettävä hyvissä ajoin ennen asennustyön aloitusta päärakennesuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan hyväksyttäväksi. Asennussuunnitelma tulee olla työmaalla viranomaisten nähtävissä. Asennusjärjestyksen tulee olla sellainen, että elementtien saumaus voidaan joka paikassa toteuttaa suunnitellulla tavalla. Olosuhteet työmaalla on järjestettävä sellaisiksi, että elementtien käsittelyssä ja varastoinnissa ei pääse aiheutumaan vaurioita. Kuljetuksessa likaantuneet elementit on pestävä tarvittaessa ennen elementtien asentamista.
PONTEK OY MÄNTYMÄEN KOULU 8(9) 6.2 Työturvallisuus Ennen asennustyön aloittamista on työmaalla suoritettava paikalla valettujen alusrakenteiden tarkemittaukset. Elementtien asennustyöt on tehtävä siten, että valmistus- ja asennustoleranssien samansuuntainen yhteisvaikutus vältetään ja että kohdan 4 mukaiset rakentamistoleranssit saavutetaan (ks. 7.2). Asennusdetaljit esitetään piirustuksissa. Elementit asennetaan siten, että kukin elementti tulee suunnitelmien mukaiselle kohdalleen ja pystyy ottamaan sille tulevat rasitukset vahingoittumatta. Minimitukipintavaatimusten tulee täyttyä kaikissa olosuhteissa. Väliaikaiset tuennat on tehtävä huolellisesti asianmukaisia, tarkoitusta varten valmistettuja tukia käyttäen siten, että väliaikainen tuenta ei haittaa lopullista kiinnitystä eikä vahingoita elementtiä tai sen kiinnitysosia. Elementtien lujuuden tulee asennettaessa olla vähintään 70 % suunnittelulujuudesta. Hitsausliitoksissa käytettävä hitsiluokka on C (SFS-EN-ISO 5817), ellei rakennepiirustuksissa toisin mainita. Hitsausliitosten teossa noudatetaan RIL 90 Teräsrakenteiden suunnitteluohjeet 1996 kohtaa 4.34 ja tarkastamisessa kohtaa 5.34. Todistus hitsaajan pätevyydestä on toimitettava työmaan valvojalle ennen hitsaustöiden aloittamista. Elementtien asennus on suoritettava hyväksyttyjen työmenetelmäohjeiden (RATUmenetelmäkortit) mukaan ja viranomaismääräyksiä noudattaen. Elementtien asennustyössä saa asennusta estävät suojakaiteet poistaa vasta välittömästi ennen kyseistä asennusvaihetta, jonka aikana työntekijöiden turvallisuus on varmistettava muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Elementtien asennustyön aikana mahdollisesti putoavien rakennusosien ja apuvälineiden aiheuttaman vaaran poistamiseksi on kulkutien, työskentelypaikan ja muun vastaavan kohteen väliin jätettävä riittävän suuri turva-alue, jolla ei saa pysyvästi työskennellä tai oleskella asennustyön aikana. Kaikki kuilut ja muut aukot, joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on joko suojattava jalkalistallisilla kaiteilla tai suljettava kansilla. Suojarakenteet on merkittävä selvästi esimerkiksi maalaamalla, jotta ne erottuvat ympäristöstään. Työmaalla tulee olla turvallisuusmääräysten edellyttämä asiakirja (VNP 629/94). 6.3 Laattaelementit Laattaelementit asennetaan betoniseinillä asennuspalojen varaan ja teräspalkeille yleensä suoraan laipan varaan. Saumat raudoitetaan ja täytetään huolellisesti juotosbetonilla rakennepiirustusten mukaan. Ontelolaattojen saumat (k 1200) mitataan tarvittaessa seinien ja palkkien päälle ennen laattojen asennusta. 7 VALMISOSIEN SAUMAUS 7.1 Juotosvalut Kiinnitysbetonin lujuusluokkana käytetään C30/37. Kiinnitysbetonista otetaan koekuutiot Betoninormien mukaisesti. Kiinnitysbetoniin on käytettävä mahdollisimman vähän kutistuvia massoja. 8 VIIMEISTELYTYÖT
PONTEK OY MÄNTYMÄEN KOULU 9(9) Elementtien asennustyön valmistuttua rakennusurakoitsija poistaa kaikki mahdollisesti näkyviin jäävät nostolenkit, -koukut tms. valmiin betonipinnan sisäpuolelta ja kohta paikataan lujuudeltaan ja ulkonäöltään ympäröivää betonipintaa vastaavaksi ja siten, että vaadittu betonipeite täyttyy. Samoin näkyviin jäävät nostoreiät paikataan jälkivalulla siten, että jälkivalun pinta vastaa lujuudeltaan ja ulkonäöltään ympäröivää betonipintaa. Mikäli elementit vaurioituvat asennustyön yhteydessä, korjataan vaurioitunut kohta rakennuttajan valvojan hyväksymällä tavalla.