EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.8.2017 COM(2017) 453 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2018 {SWD(2017) 284 final} FI FI
1. Johdanto Komissio tukee standardien vapaaehtoista soveltamista ja teollisuuden johtavaa asemaa niiden kehittämisessä. Se katsoo kuitenkin, että on olennaisen tärkeää varmistaa laaja hyväksyntä standardointiprosessille ja että siinä olisi hyödynnettävä teollisuuden, hallinnon ja tieteellisen tutkimuksen edustajien ja muiden sidosryhmien teknistä tietämystä. Lainsäätäjä voi määritellä olennaiset vaatimukset lainsäädännössä ja pyytää eurooppalaista standardointijärjestelmää kehittämään epäsuoraksi suositukseksi vapaaehtoisia eurooppalaisia standardeja, (jotka julkaistaan virallisessa lehdessä), jotka luovat vaatimustenmukaisuusolettaman tai turvallisuusolettaman. Näin ollen tehokas standardointijärjestelmä voi perustua ainoastaan lainsäätäjän, standardointielinten ja teollisuuden läheiseen kumppanuuteen 1. Komissio laati eurooppalaiselle standardoinnille strategisen vision vuoden 2011 tiedonannossaan Strateginen visio eurooppalaisille standardeille: lisätään ja nopeutetaan Euroopan talouden kestävää kasvua vuoteen 2020 mennessä. 2 Se sai oikeudellisen muodon eurooppalaisesta standardoinnista annetussa asetuksessa (EU) N:o 1025/2012, joka on ollut voimassa 1. tammikuuta 2013 alkaen. Asetuksessa edellytetään, että komissio yksilöi eurooppalaisen standardoinnin strategiset painopisteet. Kyseiset painopisteet perustuvat komission poliittisiin tavoitteisiin, ja ne julkaistaan unionin vuotuisissa standardointia koskevissa työohjelmissa. Työohjelmissa kerrotaan, mitä standardeja ja standardointituotteita komissio aikoo pyytää eurooppalaisilta standardointiorganisaatioilta 3, eli miten se aikoo käyttää standardointia uuden tai nykyisen lainsäädännön tai politiikkatoimien tukena ja mitä virallisia standardointipyyntöjä (toimeksiantoja) tähän voi kuulua. Standardointipyynnöt ovat olennaisen tärkeitä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta, koska standardien ansiosta säädöksiä voidaan panna täytäntöön. Tämä puolestaan tuo valmistajille oikeusvarmuutta, mikä helpottaa tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja kaupallistamista. Vuoden 2018 työohjelman ensisijainen standardointitoimi perustuu komission useisiin nykyisiin poliittisiin painopisteisiin, ja siinä tuetaan äskettäin hyväksyttyjä tärkeitä lainsäädännöllisiä ja poliittisia asiakirjoja. Muita tärkeitä tekijöitä ovat toimet eurooppalaisen standardoinnin näkyvyyden lisäämiseksi muissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä sekä toimet eurooppalaisen standardointijärjestelmän toiminnan, suorituskyvyn ja tulosten parantamiseksi. Komissio panee tyytyväisenä merkille Euroopan parlamentin 4. heinäkuuta 2017 antaman päätöslauselman 4 Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle, jäljempänä Euroopan parlamentin mietintö standardoinnista, ja yhtyy näkemykseen, jonka mukaan standardeja pidetään sisämarkkinoiden toiminnalle tärkeinä välineinä, joilla tehostetaan unionin kilpailukykyä, kasvua ja innovointia, edistetään laatua ja suorituskykyä, suojellaan kuluttajia, yrityksiä, työntekijöitä ja ympäristöä ja kehitetään verkkojen ja järjestelmien 1 COM(2016) 358. 2 KOM(2011) 311. 3 Euroopan standardointikomitea CEN, Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea Cenelec ja Euroopan telealan standardointilaitos ETSI. 4 http://www.europarl.europa.eu/sides/getdoc.do?pubref=-//ep//text+ta+p8-ta-2017-0278+0+doc+xml+v0//fi&language=fi 2
yhteentoimivuutta. Työohjelmassa käsitellään ja korostetaan standardin soveltamisen kannalta olennaisia patentteja, tieto- ja viestintätekniikan standardointia, standardoinnin kansainvälistä ulottuvuutta ja autonomisia ajoneuvoja koskevia haasteita ja näkökulmia. Euroopan parlamentin mietintö on niin ikään myötävaikuttanut merkittävästi toimielinten väliseen tiedottamiseen ja vuoropuheluun, ja se on toiminut yhtenä tämän työasiakirjan tärkeänä lähteenä. Työohjelman perustana on myös yhteinen standardointialoite, jota komissio ehdotti vuonna 2015 (osana sisämarkkinastrategiaa 5 ) ja joka allekirjoitettiin kesäkuussa 2016. Yhteisessä standardialoitteessa esitetään yhteinen visio komission kymmenen poliittisen painopisteen tueksi ja erityistoimia, jotka on toteutettava vuoteen 2019 mennessä eurooppalaisen standardointijärjestelmän parantamiseksi ja joihin EU:n toimielimet ja eurooppalainen standardointiyhteisö on saatava mukaan. Aloite on yleisesti tunnustettu ohjenuorana, jonka mukaan eurooppalaisten standardien laatimisessa on edettävä teknologinen kehitys, poliittiset painopisteet ja maailmanlaajuiset suuntaukset huomioon ottaen. Tähän mennessä yhteensä 109 osallistujaa, muun muassa EU:n ja EFTAn jäsenvaltioita ja organisaatioita, on allekirjoittanut ja hyväksynyt sen, mikä kertoo koko eurooppalaisen standardointijärjestelmän vahvasta sitoutumisesta. Tämä työohjelma on tarkoitettu kaikille jäsenvaltioille, eurooppalaisille standardointiorganisaatioille, kansallisille standardointielimille, liitteessä III tarkoitetuille organisaatioille (SBS, ANEC, ETUC ja ECOS) 6, jotka edustavat standardoinnissa pk-yrityksiin, kuluttajiin, työntekijöihin ja ympäristöön liittyviä etuja sekä teollisuudelle ja muille standardointiprosessissa mukana oleville sidosryhmille, joita komissio kehottaa osallistumaan aktiivisesti ensisijaisiin toimiin, ja lisäksi työohjelmassa pyritään tehostamaan eurooppalaista standardointijärjestelmää keskittämällä käytettävissä olevat resurssit aloille, joilla järjestelmä voi toteuttaa komission ensisijaisia tavoitteita, ja kehotetaan eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ottamaan työohjelmiensa perustaksi tässä asiakirjassa esitettyjen keskeisten strategioiden, toimien ja toimintalinjojen täytäntöönpanon. Työohjelmalla ei ole talousarviovaikutuksia sitä laajemmin, mihin on jo varauduttu vuoden 2018 rahoitusnäkymissä. 2. Unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevan eurooppalaisen standardoinnin strategiset painopisteet Eurooppalainen standardointiprosessi on sisämarkkinoiden kulmakivi. Sen tehtävässä on kuitenkin kyse muustakin kuin vain yhdenmukaistettujen standardien laatimisesta: se myötävaikuttaa suoraan sisämarkkinoiden yhdentymiseen ja tukee työpaikkojen luomista, EU:n talouden yleistä kasvua, kilpailukykyä, innovointia ja teollisuuden johtoasemaa. Se on siksi sisämarkkinastrategian erottamaton osa ja tärkeä tekijä komission poliittisissa painopisteissä ja useissa tärkeissä poliittisissa aloitteissa, kuten digitaalisten 5 COM(2015) 550. 6 pk-yrityksiä edustava Small Business Standards, Eurooppalainen standardointiasioiden kuluttajajärjestö, Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ja European ympäristöalalla toimiva Environmental Citizens Organisation for Standardisation 3
sisämarkkinoiden strategiassa 7. Komissio tukee eurooppalaisten standardien kehittämistä laajenevia markkinoita edustavilla strategisilla prioriteettialueilla ja pyrkii siten luomaan kilpailuedun eurooppalaisille yrityksille, erityisesti pk-yrityksille. Tässä osassa keskitytään toimiin, joilla tuetaan komission vuoden 2017 työohjelman asiaankuuluvia aloitteita ja niistä johtuvia vuoden 2018 standardointitarpeita. Ehdotukset eivät ole tyhjentävä luettelo toimista, joita komissio aikoo toteuttaa kyseisillä politiikanaloilla. Ne perustuvat asiaankuuluvien säädösten ja toimintalinjojen laatimisessa tai täytäntöönpanossa määritettyihin tarpeisiin ja vastaavat komission strategista tavoitetta saada aikaan EU, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia. Yksi erityisen tärkeä digitaalisten standardien laatimisen ala eurooppalaisessa teollisuudessa on valmistus ja tuotanto. Teollisuuden kehittämää viitekehystä (RAMI Reference Architecture for Manufacturing in Industry) käytetään aktiivisesti ja kehitetään valmistusympäristöä tukevia tietoteknisiä järjestelmiä varten. Kehystä on kehitettävä kiireellisesti pidemmälle, jotta siihen saadaan mukaan palvelut ja alustojen kautta toteutettava toimitus. 2.1. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa tukeva toimi Vuosi komission julkaiseman tiedonannon Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla 8 jälkeen toimet painopistealoilla 5Gviestintäverkot, esineiden internet, pilvipalvelut, kyberturvallisuus ja (massa)datateknologia samoin kuin sähköistä terveydenhuoltoa, älykkäitä liikennejärjestelmiä ja verkottuneita ja automatisoituja ajoneuvoja, älykästä energiaa, digitalisointiteollisuutta, älykkäitä koteja, kaupunkeja ja maanviljelyä koskevat alakohtaiset toimet etenevät eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden, maailmanlaajuisten standardeja kehittävien organisaatioiden ja standardointiyhteisön kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta. Komissio on niin ikään käynnistänyt toimia, joilla parannetaan tieto- ja viestintätekniikan standardointiympäristöä muun muassa eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Tässä työssä kartoitetaan mahdollisia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa standardin soveltamisen kannalta olennaisten patenttien ekosysteemiä, edistää avoimen lähteen käyttöä standardoinnissa ja näiden kahden välistä vuorovaikutusta sekä vahvistaa EU:n vaikutusvaltaa kansainvälisessä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnissa. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian toteuttamisen väliarvioinnissa esiteltiin standardointitoimenpiteiden yleinen täytäntöönpano. Lisäksi 5G-toimintasuunnitelman toimiin kuuluu alustavien maailmanlaajuisten 5Gstandardien saatavuus vuoden 2019 loppuun mennessä 9. Yhteentoimivuus ja standardit ovat osa EU:n datavetoisen talouden rakentamista. Siinä pyritään edistämään digitaalisen tiedon potentiaalin käyttöä mahdollisimman hyvin talouden ja yhteiskunnan hyödyksi 10. Ehdotuksessa asetukseksi yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä 11 kehotetaan ottamaan käyttöön vakiomuotoiset kuvakkeet helposti erottuvan ja ymmärrettävän yleiskuvan saamiseksi päätelaitteen lähettämien tietojen keruusta, sen tarkoituksesta, siitä vastaavasta henkilöstä ja mahdollista toimenpiteistä, joilla 7 COM(2015) 192. 8 COM(2016) 176. 9 COM(2016) 588. 10 COM(2017) 9. 11 COM(2017) 10. 4
päätelaitteen loppukäyttäjä voi minimoida keruun. Heinäkuussa 2016 Euroopan kyberresilienssijärjestelmän vahvistamisesta sekä kilpailukykyisen ja innovatiivisen kyberturvallisuustoimialan tukemisesta annetun tiedonannon 12 osana ilmoitettiin EU:n tason laajamittaisen kyberturvallisuuspoikkeaman käsittelemistä koskevan suunnitelman laatimisesta. Tiedonannossa myös määritettiin yhteentoimivien ratkaisujen (teknisten standardien), toimintatapojen (menetelmästandardien) ja EU:n laajuisten sertifiointimekanismien puuttuminen tekijöiksi, jotka vaikuttavat kyberturvallisuuden sisämarkkinoihin. Syksyllä on odotettavissa standardin soveltamisen kannalta olennaisia patentteja koskeva tiedonanto, jossa selkeytetään tasapainoisen ja kestävän kehyksen aikaansaamista. Tietyt toimet toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden 13 kautta. Niitä ovat muun muassa Alliance for Internet of Things Innovation -verkosto (AIOTI) 14, 5G Infrastructure Public Private Partnership, Big Data Value Association (BDVA), Factories of the Future PPP ja European Cyber Security Organisation (ECSO). Toimia toteutetaan myös Horisontti 2020 -puiteohjelman tutkimus- ja innovointihankkeiden 15 avulla. EU:n politiikkoja tukevat tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin tarpeet esitetään myös vuoden 2017 versiossa tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin jatkuvasti päivitettävästä suunnitelmasta 16. Euroopan komission yksiköt ovat laatineet sen yhteistyössä tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevän monen sidosryhmän foorumin kanssa, ja sitä on mukautettu siten, että se sisältää prioriteetit, jotka on määritetty tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteeteistä annetussa tiedonannossa. Tämä työ on hyödyllistä myös tuotteiden ja palvelujen esteettömyydelle EU:ssa. Lisäksi toimenpiteiden, joilla esteettömyysnäkökohtia valtavirtaistetaan kaikkia palvelevan suunnittelun periaatteen mukaisesti, pitäisi lisätä vammaisnäkökohtien ottamista mukaan asiaankuuluviin standardointiprosesseihin. Liitteessä esitetään lisäksi tieto- ja viestintätekniikan standardointiin liittyviä mahdollisia standardointipyyntöjä. 2.2. Energiaunionistrategiaa tukevat toimet Digitaalisen muutoksen vauhti ja laajuus vaikuttavat moniin teollisuudenaloihin, myös energiasektoriin. Digitalisaation ja energiaunionin välisen vuorovaikutuksen tutkiminen on ensisijaista. Standardoinnin odotetaan auttavan nopeassa siirtymisessä vähähiilisiin ja yhdennettyihin sisämarkkinoihin, ja se on siksi yksi energiaunionin painopiste. Standardointi on sen vuoksi määritetty tiedonannossa Nopeampaan puhtaan energian innovointiin 17 vähähiilisten teknologioiden markkinoille pääsyn edellytykseksi. Erityistoimet olisi kohdistettava sähköverkkojen yhteenliitettävyyteen, niillä olisi tuettava monipuolisia kaasuntoimitusreittejä ja yhdistettävä uusiutuva energia kulutusvalikoimaan. Standardoinnilla edistetään jo nyt energiatehokkuutta ja maltillista kysyntää rakennusten energiatehokkuutta 12 COM(2016) 410. 13 5G: https://5g-ppp.eu/, ECSO: https://www.ecs-org.eu/cppp, Big Data Value Association: http://www.bdva.eu/ 14 https://www.aioti.eu/ 15 https://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/ 16 https://ec.europa.eu/growth/content/2017-rolling-plan-ict-standardisation-released_en 17 COM(2016) 763 final. 5
koskevien uusien standardien ansiosta. Lisätoimenpiteissä olisi keskityttävä laitteiden energiankulutuksen mittaamisen parantamiseen ja älykkäiden kaupunkien tukemiseen vihreillä julkisilla hankinnoilla ja innovaatioilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi parhaillaan kehitetään muun muassa standardia, joka koskee ilmanlaadun paikallista ja alueellista valvontaa ilmanlaadusta annettujen direktiivien (2008/50/EY ja 2004/107/EY) laatuvaatimukset täyttävillä kannettavilla valvontalaitteilla. Liikenteen hiilidioksidin vähentämistä koskevien EU:n kunnianhimoisten tavoitteiden vuoksi standardoinnilla olisi tarjottava ajoneuvojen valmistajille mahdollisuuksia siirtyä puhtaampiin liikennemuotoihin, millä vähennettäisiin polttoaineen kulutusta sekä hiilidioksidin ja muiden epäpuhtauksien päästöjä. Rakennusten energiatehokkuutta on parannettava edelleen standardoinnilla, jolloin loppukäyttäjät saavat asianmukaista tietoa kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmien suorituskyvystä. Tämä edistäisi maailmanlaajuisia pyrkimyksiä kasvihuonekaasupäästöjen ja polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi. Tavoitteena olisi myös parantaa yhteistyötä EU:n ulkopuolisten alueiden ja maiden kanssa. EU:n vihreän infrastruktuurin strategian täytäntöönpanossa on fyysisiä rakennuskomponentteja koskevia standardointitarpeita: standardeja on yhdenmukaistettava, vihreää infrastruktuuria koskevia käsitteitä ja periaatteita on sisällytettävä eri standardiluokkiin (suorituskyky, menettely ja menetelmä) ja vahvistettava niitä, ja hankkeen eri vaiheissa (suunnittelu, muotoilu ja rakennus) sovellettavien teknisten standardien välinen yhteentoimivuus on taattava. 2.3. EU:n avaruusstrategiaa tukevat toimet Komissio hallinnoi kolmea satelliittiohjelmaa (maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä Galileo, navigointijärjestelmä EGNOS ja seurantajärjestelmä Copernicus). Kyseiset ohjelmat ovat olennaisen tärkeitä EU:n kilpailukyvylle niiden yrityksille ja yleisölle tarjoamien palvelujen ja datan taloudellisten mahdollisuuksien vuoksi. Komissio kannustaa ottamaan avaruusratkaisuja käyttöön standardointitoimenpiteiden ja etenemissuunnitelmien avulla ja yhdistämään avaruuden tuleviin strategioihin, esimerkiksi autonomisiin ja verkottuneisiin autoihin, rautateihin, ilmailuun ja miehittämättömiin ilma-aluksiin. 2.4. Kiertotalouden toimintasuunnitelmaa tukevat toimet Komissio pyysi kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta antamassaan kertomuksessa 19 eurooppalaisia standardointiorganisaatioita laatimaan tiettyjen tuotteiden kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä, kierrätettävyyttä ja dokumentointia koskevat yleiset standardit materiaalitehokkuuden kannalta (mukaan lukien kriittiset raaka-aineet). Yhdenmukaistetut standardit auttavat parantamaan CE-merkittyjen lannoitteiden turvallisuutta ja tehokkuutta. Tuottajat pystyvät houkuttelemaan laajempaa asiakaskuntaa ja saamaan mahdollisesti parempia hintoja CE-merkinnän tarjoaman laajasti tunnustetun takuun avulla. Arvioiden 20 mukaan kierrätetyn biojätteen orgaanisista raaka-aineista tuotettavien lannoitteiden ansiosta voisi syntyä noin 120 000 työpaikkaa. Kiertotaloutta koskevaa 18 18 COM(2013) 249. 19 COM(2017) 33 final. 20 http://europa.eu/rapid/press-release_memo-16-826_fi.htm 6
tutkimusta, innovointia ja investointeja vauhditetaan, ja tuotetaan lisäarvoa kotimaisista uusioresursseista, jotka muutoin hävitettäisiin jätteinä. 2.5. Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa tukevat hankkeet Euroopan puolustusmateriaalimarkkinat kärsivät hajanaisuudesta ja riittämättömästä teollisesta yhteistyöstä. Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman 21 mukaisesti komissio pyrkii tukemaan sellaisten puolustusalan standardien kehittämistä, jotka jäsenvaltiot ovat todenneet tarpeellisiksi ensisijaisten painopistealojen yhteistyöhankkeita varten. 2.6. Euroopan turvallisuusagendaa tukevat toimet Terroristiuhilta suojautuminen edellyttää innovatiivisen teknologian työkaluja 22. Lisätoimia tarvitaan sekä havaitsemisteknologian käytön suhteen että käytön yhdenmukaistamiseksi. Eurooppalaisella teollisuudella on hyvät mahdollisuudet ymmärtää viranomaisten tarpeita sekä valmiudet ottaa käyttöön sen tarjoamia ratkaisuja. Tätä voitaisiin tukea luomalla alustoja, joilla erilaiset ratkaisut voitaisiin liittää toisiinsa ja joiden avulla voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja kehittää innovatiivisia ideoita. Eurooppalaisen standardoinnin avulla olisi yhdistettävä toisiinsa järjestelmiä, menetelmiä ja tuotteita. Se voidaan saada aikaan tarjoamalla standardeja, joilla tuetaan tietojen laatua ja rikostilastot kirjaavien tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, sekä laatimalla vaatimukset muiden alojen kuin ilmailun havaitsemislaitteille. 2.7. Syvempiä ja oikeudenmukaisempia sisämarkkinoita ja vankempaa teollista perustaa tukevat toimet Komissio on määrittänyt muita standardointitarpeita teollisuuttaan tukevaa EU:ta koskevan ensisijaisen tavoitteensa osalta. Markkinoilla tarvitaan uusia yhdenmukaistettuja standardeja erityiskoneita varten, joita ovat muun muassa 3D-tulostimet, robotit, autonomiset ajoneuvot 23, tuuliturbiinit ja automatisoidut koneet. Tällaisia innovatiivisia tuotteita kehitetään nopeasti vastauksena kysyntään, ja ne leviävät kovaa vauhtia eurooppalaisilla markkinoilla. Itsesertifiointiin perustuvia vaatimustenmukaisuusmenettelyjä koskevan nykyisen tilanteen ratkaisemiseksi on erittäin tärkeää, että eurooppalaisia standardeja on saatavilla, jotta voidaan taata turvallisuus ja markkinoille pääsy. Tämän lisäksi olisi otettava huomioon asiaankuuluvat kansainväliset standardointitoimet. Direktiivissä (EU) 2016/1629 24 on vahvistettu sisävesiliikenteen normien laadinnasta vastaavan eurooppalaisen komitean (CESNI) asema viite-elimenä EU:n sisävesiliikenteen teknisten standardien laatimista varten. CESNI:ssä on edustajia EU:sta ja kolmansista maista, ja se on myös viite-elin Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen piiriin kuuluvia aluksia koskeville teknisille standardeille 25. Päätöksentekomenettelyjen erilaisten oikeudellisten kehysten ja aikataulujen vuoksi on tärkeää vahvistaa CESNI:n toimintaa 21 COM(2016) 950. 22 COM(2015) 624 final. 23 Katso myös Euroopan parlamentin mietintö standardoinnista 24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta. 25 http://www.ccr-zkr.org/files/conventions/convrev_e.pdf 7
sisävesiliikenteen syvempien sisämarkkinoiden tukemiseksi. CESNI:n laatimat standardit ovat erittäin tärkeitä laivaston kilpailukyvylle ja turvallisuutta ja ympäristötehokkuutta koskeviin vaatimuksiin vastaamiseksi. Siksi eurooppalaista standardia (eurooppalaisia standardeja) kehitetään kattamaan sisävesiliikenteen aluksia koskevat tekniset vaatimukset. Turvallisuuden parantamiseksi ja teknisten esteiden poistamiseksi keskitytään myös ratajärjestelmien infrastruktuuria ja liikkuvan kaluston alajärjestelmien yhteentoimivuutta koskevien uusien teknisten eritelmien laatimiseen. Yhteentoimivuus ja standardointi ovat keskeisiä teknisten esteiden ja ylimääräisten kustannusten poistamiseksi julkisista hankintamenettelyistä. Parhaassa tapauksessa tarjouksentekijöiden, myös pk-yritysten, pitäisi voida tehdä tarjouksia ja osallistua menettelyihin helposti monilla markkinoilla. Sen vuoksi standardoinnin mahdollisia kiinnostuksen kohteita ovat tieto-/sopimusrekisterit, yhteinen sähköinen eurooppalainen hankinta-asiakirja (eespd) ja sähköisten hankinta-alustojen, sähköisten luettelojen ja sähköisten lomakkeiden akkreditointi. Tavaroiden vapaan liikkumisen parantamiseksi lääkinnällisten laitteiden markkinoilla on varmistettava in vitro -diagnoosilaitteiden markkinoille saattamista koskevien oikeudellisten vaatimusten yhtenäinen soveltaminen, jotta turvallisuutta ja suorituskykyä voidaan edistää. Huomiota kiinnitetään kaikkien nykyisten standardien tarkistamiseen ja/tai päivittämiseen ja mahdolliseen uusien standardien laatimiseen. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa lääkinnällisille teknologioille ja laitteille annettavan tuen tarkoituksena on säilyttää innovatiivisten terveydenhuoltoratkaisujen oikea-aikainen saatavuus ja tukea eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Sen avulla myös taataan teollisuudelle ja käyttäjille testausedellytykset, joita tarvitaan lääkinnällisten laitteiden kehittämiseksi ja testaamiseksi näiden uusien asetusten ja niihin liittyvien standardien mukaisesti. Siviilikäyttöön tarkoitettuja räjähdystarvikkeita koskevia nykyisiä yhdenmukaistettuja standardeja on päivitettävä, jotta teknologian uusin kehitys voidaan ottaa huomioon ja parantaa kyseisten tuotteiden vaatimustenmukaisuusarviointien turvallisuutta ja laatua. Yhdenmukaistetuilla standardeilla tuettaisiin vähimmäisvaatimusten asettamista räjähdysvaaralliselle tilalle mahdollisesti altistuvien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelun parantamiseksi. 3. Kansainvälinen yhteistyö 26 Uusien työpaikkojen ja kasvun luominen Euroopassa edellyttää, että EU:n teollisuus pysyy kansainvälisillä markkinoilla ja että sen vaikutusvaltaa lisätään. Standardeilla helpotetaan yritysten markkinoille pääsyä maailmanlaajuisesti, mihin kuuluu kaksi ratkaisevan tärkeää päätavoitetta: vahvistetaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja maailmanlaajuista kattavuutta vähentämällä kaupan teknisiä esteitä edistetään maailmanlaajuista yhteentoimivuutta käyttämällä yhteisiä teknisesti mukautettuja standardeja, joilla tuetaan tavara- ja palvelukauppaa. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ennen kaikkea pyrkimällä mahdollisimman suureen johdonmukaisuuteen kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien välillä ja helpottamalla 26 Katso myös Euroopan parlamentin mietintö standardoinnista 8
eurooppalaisten ja/tai kansainvälisten standardien käyttöä EU:n ulkopuolella samalla, kun eurooppalaisen, kansallisen ja kansainvälisen ulottuvuuden välille pyritään saamaan asianmukainen tasapaino 27. Komissio aikoo vuonna 2018 tehostaa poliittista vuoropuheluaan standardointialan kansainvälisten toimijoiden kanssa. Se aikoo myös jatkaa valistamista ja tiedottamista kansainvälisen ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän eduista kansainvälisillä foorumeilla (esim. Maailman kauppajärjestössä ja asiaankuuluvissa Yhdistyneiden kansakuntien komiteoissa) ja osallistua taloudellisesti merkittävien kumppaneiden kanssa käytäviin EU:n sääntelyä/politiikkaa koskeviin vuoropuheluihin sekä vapaakauppasopimusten kaupan teknisiä esteitä koskevista luvuista käytäviin neuvotteluihin. Komissio aikoo myös rahoittaa näkyvyyshankkeita taloudellisesti merkittävissä maissa, kuten käynnissä olevaa eurooppalaisen standardoinnin kansallisten asiantuntijoiden järjestelmää Kiinassa ja Intiassa ja verkkopohjaisia standardointialustoja Kiinan kanssa. Näiden toimien yleisenä tavoitteena on esittää eurooppalainen standardointijärjestelmä vaihtoehtona muiden alueiden/maiden standardointijärjestelyille, tarjota standardoinnin kannalta merkittävää tietoa, helpottaa kahdenvälistä yhteistyötä standardointiasioissa ja tukea eurooppalaisia yrityksiä, joilla on standardointiin liittyviä ongelmia EU:n ulkopuolisille markkinoille pääsyssä. Komissio aikoo myös käyttää ulkopolitiikan välinettä tukemaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän edistämistä maailmanlaajuisesti etenkin tieto- ja viestintätekniikan alalla. Lisäksi vuonna 2018 perustetaan kansainvälisen standardointitoiminnan seurantakeskus ja rahoitustukimekanismi, joiden avulla keskeiset asiantuntijat voivat osallistua kansainvälisiin standardointialan kokouksiin ja edistää Euroopan etuja. Näin lisätään eurooppalaista vaikutusvaltaa tieto- ja viestintätekniikan standardoinnissa. Komissio jatkaa standardointialan kansainvälisen yhteistyön tukemista tutkimusalalla Horisontti 2020 -ohjelman kautta. 4. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen kumppanuus Julkisen ja yksityisen sektorin välinen kumppanuus on eurooppalaisen standardointijärjestelmän kulmakivi, ja se on ollut vuosien ajan edellytyksenä järjestelmän toiminnan onnistumiselle. Sen kehittäminen edelleen edellyttää kaikkien sidosryhmien sitoutumista ja tiivistä yhteistyötä. 4.1. Hallinnointi Yhdenmukaistettujen eurooppalaisten standardien ripeän hyväksymisen ja julkaisemisen varmistamiseksi standardointiyhteisö tarvitsee asianmukaisia taloudellisia ja organisatorisia resursseja sekä henkilöresursseja. Komissio kehittää parhaillaan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa monia ensisijaisia vaiheita sisältävää toimintasuunnitelmaa, jonka avulla voidaan puuttua useiden julkaisemattomien yhdenmukaistettujen standardien tilanteeseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Siihen kuuluu erityisesti niiden standardien asettaminen etusijalle, joilla on suurin vaikutus markkinoihin, entistä selkeämpien prosessien kehittäminen standardien antamista ja julkaisemista varten ja tietoteknisten tukivälineiden parantaminen. Komissio aikoo vuonna 2018 perustaa neuvonantajien verkoston, jonka tehtävänä on antaa teknistä tukea yhdenmukaistettujen standardien laatimiselle. 27 Katso myös Euroopan parlamentin mietintö standardoinnista. 9
Komissio aikoo ehdottaa eurooppalaisille standardointiorganisaatioille, että vuodesta 2018 alkaen EU:n toiminta-avustuksista myönnetään vähimmäisrahoitusosuus toimille, joilla tuetaan eurooppalaisia standardeja valmistelevia teknisiä komiteoita. Sen ensimmäisestä täytäntöönpanovuodesta (2018) saatavia kokemuksia hyödynnetään tulevissa toimenpiteissä. Komissio aikoo myös keskustella eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa mahdollisuudesta vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta ottamalla se tulevaisuudessa mukaan niiden hallintorakenteisiin. Tästä on esimerkkinä CEN:n, Celenecin ja ETSI:n yhteinen puheenjohtajaryhmä, joka käsittelee standardien laatimiseen todennäköisesti vaikuttavaa poliittista ja taloudellista kehitystä. 4.2. Koulutus Komissio aikoo järjestää toimielinten välistä koulutusta, jonka tarkoituksena on parantaa lainsäätäjien ymmärrystä standardien käytöstä lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanossa. Koulutus järjestetään yhteistyössä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja kansainvälisten standardointielinten kanssa, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman laajaalaisten aiheiden käsittely ja parantaa tietämystä eurooppalaisen ja kansainvälisen standardointitoiminnan välisestä vuorovaikutuksesta. 4.3. Osallisuus Asetuksen voimaantulosta alkaen on toteutettu merkittäviä toimenpiteitä, jotta pk-yritykset ja yhteiskunnalliset ja sosiaalialan sidosryhmät voivat osallistua tosiasiallisesti standardointitoimiin. Kuten aiemmissa työohjelmissa on tunnustettu, liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden asianmukaisen osallistumisen varmistamisessa on kuitenkin edelleen monia haasteita. Kun standardit liittyvät yleisiä etuja, kuten esteettömyyttä, suojaavaan lainsäädäntöön, yhteiskunnallisten sidosryhmien eli tässä tapauksessa vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen osallistuminen on olennaisen tärkeää. Komissio seuraa vuonna 2018 edelleen tiiviisti osallistumista eurooppalaiseen standardointijärjestelmään koskevien asetuksen säännösten täytäntöönpanon edistymistä. Se jatkaa yhteistyötä standardointiyhteisön kanssa yhteisessä standardointialoitteessa, jonka monissa toimissa käsitellään osallisuutta koskevia kysymyksiä. Komissio kehottaa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita, kansallisia standardointielimiä ja liitteessä III tarkoitettuja organisaatioita jatkamaan työtään sidosryhmien osallistumista koskevien haasteiden käsittelemiseksi ja yhteistyönsä tehostamiseksi. Komissio kehottaa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita jatkamaan ja tehostamaan toimintaansa liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien työn helpottamiseksi ja keskittymään siinä erityisesti omiin sisäisiin sääntöihinsä ja menettelyihin sekä kansainväliseen työhön, erityisesti ISOssa ja IEC:ssä. 5. Yhteisen standardointialoitteen täytäntöönpano ja seuraava sykli Kesäkuun 2016 standardointipaketissa 28 ja yhteisessä standardointialoitteessa esitettyjä toimia olisi kehitettävä edelleen ja pantava täytäntöön, jotta vuosittaisen hallinnointisyklin 28 Tiedonanto Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle (COM(2016) 358); Tapping the potential of European service standards to help Europe s consumers and businesses, dedicated guidance on service standards (SWD(2016) 186); 10
parantamista voidaan jatkaa ja panna täytäntöön sitoumus modernisoida, priorisoida ja nopeuttaa standardien antoa. Vuoden 2018 tärkeimpiä painopisteitä ovat standardien vaikutusta koskevan EU:n laajuisen arvioinnin tukeminen parantamalla tietämystä laajemmista taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista (toimi 1: katso myös 5.2 kohta) standardien oikea-aikaista antamista ja niihin viittaamista parantava toimi (toimi 8) sidosryhmien osallisuuden parantaminen ja osallistumisen tehostaminen standardointiprosesseissa eri tasoilla (toimi 9). 5.1. Toimielinten välinen tiedottaminen ja vuoropuhelu Lainsäätäjien saaminen mukaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän ensisijaisten tavoitteiden asettamiseen on tärkeä menestystekijä. Komissio on käyttänyt tätä työohjelmaa koskevan työnsä perustana edellä mainittua Euroopan parlamentin mietintöä standardoinnista sekä vuorovaikutusta lainsäätäjien kanssa. Standardointipaketin sitoumuksen mukaan komissio antaa ennen seuraavan työohjelman hyväksymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen EU:n standardointipolitiikan täytäntöönpanosta. Asiakirjan antaminen on suunniteltu lokakuulle 2017, ja sen nojalla komissio sitoutuu toimielinten väliseen vuoropuheluun Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. Euroopan parlamentin mietintö standardoinnista, tämä työohjelma ja sitä seuraava vuoropuhelu ovat vuoden 2019 työohjelman valmistelun poliittisena perustana. 5.2. Tutkimus standardoinnin taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta Standardeilla on olennaisen tärkeä (tosin joskus näkymätön) osa talouskasvun tukemisessa, sillä ne edistävät tuottavuutta, kilpailukykyä, innovointia ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Standardien vaikutukset yrityksissä ja niiden toimitusketjuissa tunnetaan heikommin ja sama koskee julkista sektoria: standardien vaikutusta julkisiin toimiin ei usein tunneta eikä siitä ole tietoa. Neuvoston antaman kehotuksen 29 perusteella ja yhteisen standardointialoitteen mukaisesti komissio on laatimassa tutkimusta standardoinnin taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta EU:ssa. Se suunnittelee käynnistävänsä tutkimuksen vuonna 2018 vuonna 2017 tehtävän toteutettavuustutkimuksen perusteella. Toteutettavuustutkimuksen rakenteesta kuullaan eurooppalaisia tutkijoita, ja siinä otetaan huomioon heidän kanssaan toukokuussa 2017 käydyistä keskusteluista saatu panos. 29 24 artiklan kertomus (COM(2016) 212); ja Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2017 (COM(2016) 357 ja SWD(2016) 185). Kilpailukykyneuvosto pyysi kokouksessaan 2. maaliskuuta 2015 komissiota saattamaan päätökseen riippumattoman tarkistuksen ja analysoimaan standardoinnin vaikutusta talouteen ottaen huomioon kaikkien osapuolten edut. 11