Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 47

Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 47 Kokoustiedot Aika 19.05.2014 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 4 täydennysvaali 4 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 5 varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 5 Palveluliikelaitosten johtokunnan jäsenen eronpyyntö ja 6 täydennysvaali 6 1 Vuoden 2013 arviointikertomus 7 7 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen 9 hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen 1.1. - 31.12.2013 8 2 Vuoden 2013 tilinpäätös ja tuloksen käsittely 10 9 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyväksyminen 17 10 3-6 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle 14.4.2014) 18 11 Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja 25 väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Pöydälle 14.4.2014) 12 Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta 33 13 Valtuustokysymys Barona-areenan aitioiden 36 käyttöoikeuksista ja käyttäjistä 14 Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta (Pöydälle 37 14.4.2014) 15 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi 41 16 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä 44 Espoo 8.5.2014 Markus Torkki puheenjohtaja

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 2 / 47 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 8.5.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 14.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 3 / 47 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Vihr.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 4 / 47 5442/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 121 28.4.2014 3 Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Johanna Värmälän (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Hanne Hovin (SDP) tilalle Sari Turkan (SDP). Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Johanna Värmälän (SDP) henkilökohtainen varajäsen Hanne Hovi (SDP) pyytää 7.4.2014 päivätyllä kirjeellään vapautusta em. tehtävästä perusteena henkilökohtaiset syyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.4.2014 121 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Johanna Värmälän (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Hanne Hovin (SDP) tilalle Sari Turkan (SDP). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Hanne Hovi - Lautakunnan sihteeri

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 5 / 47 5439/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 120 28.4.2014 4 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Janna Koiviston (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Merja Puustisen (Vihr.) tilalle (Vihr.). Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Janna Koiviston (Vihr.) henkilökohtainen varajäsen Merja Puustinen (Vihr.) pyytää 31.3.2014 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ero puolueesta. Tasa-arvolain säännösten estämättä varhaiskasvatusjaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.4.2014 120 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Janna Koiviston (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Merja Puustisen (Vihr.) tilalle (Vihr.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Merja Puustinen - Jaoston sihteeri

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 6 / 47 5534/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 122 28.4.2014 5 Palveluliikelaitosten johtokunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee palveluliikelaitosten johtokunnan jäseneksi Janne Mikkolan (Kok.) tilalle (Kok.). Selostus Palveluliikelaitosten johtokunnan jäsen Janne Mikkola (Kok.) pyytää 14.4.2014 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että johtokunnan jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.4.2014 122 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee palveluliikelaitosten johtokunnan jäseneksi Janne Mikkolan (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Janne Mikkola - Johtokunnan sihteeri

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 7 / 47 357/00.01.03/2014 Tarkastuslautakunta 42 24.4.2014 6 Vuoden 2013 arviointikertomus Valmistelijat / lisätiedot: Riitta Björklund, puh. 046 877 2974 Virpi Ala-aho, puh. 046 877 2801 Aleksi Paananen, puh. 043 825 5105 Anneli Tiainen, puh. 046 877 3530 etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarkastuslautakunta Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2013, 2 velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä, 3 antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Liite 1 Vuoden 2013 arviointikertomus Selostus Päätöshistoria Tarkastuslautakunta 24.4.2014 42 Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi esteellisyydet ja hyväksyy arviointikertomuksen vuodelta 2013 sekä antaa ulkoisen tarkastuksen yksikölle oikeudet tehdä kertomukseen stilistisiä korjauksia.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 8 / 47 Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto 1. merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2013, 2. velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä, 3. antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Käsittely Pykälä 42 käsiteltiin pykälien 40-45 jälkeen. Esteellisyydestä muiden luottamustehtävien vuoksi ilmoittivat Marita Backman, Maija Saimalahti ja puheenjohtaja Paula Viljakainen. Maija Saimalahti poistui käsiteltäessä sosiaali- ja terveystoimen arviointia klo 17.26-17.31, 17.54-18.02, 18.28-18.38 ja 19.24-19.28. Marita Backman poistui käsiteltäessä Palveluliiketoimen arviointia klo 18.09-18.15 ja 18.45-18.58. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen poistui klo 17.54-18.02 ja 18.59-19.14 arvioitaessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaa. Puheenjohtajana toimi tänä aikana varapuheenjohtaja Susanna Rahkonen. Tarkastuslautakunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2013 arviointikertomuksen toimitettavaksi valtuustolle kokouksessa tehdyin lisäyksin ja muutoksin. Päätös Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 9 / 47 7 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen 1.1. - 31.12.2013 Tarkastuslautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 13.5.2014. Tarkastuslautakunnan ehdotus valtuustolle jaetaan 15.5. valtuutetuille sähköpostilla sekä valtuuston kokouksessa paperisena pöydälle.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 10 / 47 986/02.02.02/2014 Kaupunginhallitus 89 31.3.2014 8 Vuoden 2013 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Vesa Kananen, puh. 046 877 3966 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen, 2 päättää vuoden 2013 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilakeskus-liikelaitos lisää poistoeroa 13 113 835,52 euroa. - Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa 245 143,89 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa 22 817 000,00 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä 549 241,33 euroa lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä 42 792 662,73 euroa kirjataan rahaston tilikauden ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä 3 968 639,66 euroa lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Peruspalveluiden kehittämisrahastoa on tilikauden aikana purettu 40 000 000,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä 87 865,65 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Tilikauden aikana sosiaalisen luototuksen rahaston pääomaa on lisätty 300 000 euroa. - Vahinkorahaston ylijäämä 189 897,34 lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Kaupungin tilikauden ylijäämä 55 490 530,35 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Liite 2 Vuoden 2013 tilinpäätös

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 11 / 47 Selostus Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja. 1. Toimintaympäristö Espoon asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan lähes 4 000 henkilöllä ja oli vuoden 2013 lopussa 260 753. Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 syntyi noin 3 530 lasta, mikä on lähes 100 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä on kasvanut merkittävästi. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut ja vuonna 2013 se oli 75,7 prosenttia. Joulukuun 2013 lopulla Espoossa työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 prosenttia. Naisia oli 43,9 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 26 prosenttia työttömistä. Espoossa työttömiä oli 31,8 prosenttia eli 2 692 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna, jolloin työttömyysaste oli 6,4 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Espoossa 57,1 prosenttia vuodentakaista suurempi ja pitkäaikaistyöttömien 71,4 prosenttia suurempi. 2. Vuosikate ja tilikauden tulos Espoon kaupungin tulos vuodelta 2013 oli ennakoitua parempi. Vuosikate oli 164,8 milj. euroa ja tilikauden tulos 56,1 milj. euroa. Tilikauden tulos oli yli 59 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi, vaikka tilikauden aikana tehtiin merkittäviä talousarvion määrärahakorotuksia. Huomioitavaa kuitenkin on, että kertaluonteiset erät paransivat olennaisesti tulosta ja niiden vaikutus siihen oli kaksi kolmasosaa. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua. 30 milj. euroa ennakoitua parempina toteutuneet rahoitustuotot johtuivat merkittävältä osin yhden varainhoitosopimuksen irtisanomisesta, jonka johdosta kaupungin kirjanpitoon realisoitui varainhoitosopimuksen sisällä olleita rahoitustuottoja. Rahoitustuotot kirjautuvat tuotoksi kirjanpitoon siinä vaiheessa, kun ne realisoidaan. Loppuvuodesta muutettiin kolmen

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 12 / 47 varainhoitosopimuksen neutraaliallokaatiota, jolloin myös realisoitui tuottoja kirjanpitoon. Lisäksi tuottoihin vaikuttivat ennakoitua paremmat osakemarkkinoiden kehitykset. Verotulojen tilitysaikataulumuutoksen takia ennen tammikuulle kirjautuneita verotuloja tilitettiin joulukuussa 10 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja verotilitysten poikkeuksellisten erien vaikutus tulokseen on n.40 milj. euroa, joten kaupungin vertailukelpoinen vuosikate on n. 125 milj. euroa ja tilikauden tulos on n. 16 milj. euroa. Vuosikate on n. 55 milj. euroa alle vuosikatteen 180 milj. euron tavoitetason. 3. Käyttötalous Toimintakate eli toimintatuottojen ja kulujen erotus oli -1 245,3 milj. euroa ja se heikkeni edellisvuodesta noin 49,0 milj. euroa. Toiminnasta saatavat tuotot kattoivat 18,3 prosenttia toimintakuluista. Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 278,7 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 26 milj. euroa eli 10,3 prosenttia. Maksutuotot (110,2 milj. euroa) kasvoivat 2,8 prosenttia ja vastaavasti myyntituotot (62,7 milj. euroa) kasvoivat 22,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 573,8 milj. euroa. Kulut kasvoivat 61 milj. euroa eli 4 prosenttia. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 613,6 milj. euroa (kasvua 3,7 %) ja palvelujen ostot 685,8 milj. euroa (kasvua 3,9 %). Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin liittyvät kulut olivat 73,3 milj. euroa. Avustusten kulut olivat 142 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 8,2 prosenttia. Muut toimintakulut olivat 59,1 milj. euroa ja ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin n. 228 milj. euroa. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 50 milj. euroa. Sekä erikoissairaanhoito ja toimeentulotuki kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta. 4. Verorahoitus Verotuloja tilitettiin kaikkiaan 1 307,2 milj. euroa, mikä on 57,9 milj. euroa eli 4,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Huomioitaessa tilitykset, jotka olisivat aiemmin tulleet vasta vuonna 2014, oli todellinen verotulojen kasvu 3,9 prosenttia. Verotulojen kehitys ei riittänyt kattamaan toimintakulujen kasvua. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 129,1 milj. euroa, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 61,6 milj. euroa eli 5,8 prosenttia enemmän. Yhteisöveroa tilitettiin kuitenkin vain 108,9 milj. euroa, mikä on 7,1 milj. euroa eli 6,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2013 oli jo toinen vuosi kun yhteisöverotilitykset ovat yhtäjaksoisesti pienentyneet. Verotuloon perustuva valtionosuuden tasausvähennys oli kaikkiaan 182,4 milj. euroa, mikä vastaa noin kolmen tuloveroprosentin tuottoa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 13 / 47 5. Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa 13 970 henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana 183 henkilöllä. Kasvu kohdentui lähes yksinomaan niihin peruspalveluihin, joissa asiakasmäärä on jatkuvasti kasvanut, kuten sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä sivistystoimen opetustoimeen. Kaupungin henkilöstökulut olivat 613,6 milj. euroa ja vuokratyövoiman käytön kustannukset 27,6 milj. euroa. 6. Investoinnit Kaupungin investointitaso oli ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla, mikä on 11 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Lisäksi kaupunki toteutti konsernin kautta investointihankkeita ja koko kaupunkikonsernin investointitaso oli lähes 500 milj. euroa. Kaupungin toteutuneet investointimenot alittivat kuitenkin muutetun talousarvion n. 68 milj. eurolla. Vuodenvaihteen yli jatkuvien talonrakennuksen ja kunnallistekniikan hankkeiden myötä vuodelle 2014 siirtyy noin 45 milj. euroa. Myös taseyksiköiden investoinnit jatkuvat vuonna 2014 ja niiden myötä menoja siirtyi noin 7 milj. euroa. Investointien rahoitusosuuksia kirjattiin yhteensä 47,2 milj. euroa, josta länsimetron valtionosuutta 45,6 milj. euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat yhteensä 179,4 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä kunnallistekniikan investointimenot taseyksiköt mukaan lukien olivat yhteensä noin 101 milj. euroa. Merkittävimmät kokonaisuudet olivat alueellisen kunnallistekniikan rakentaminen 21 milj. eurolla, liikenneväylien toteutus 17 milj. eurolla ja kunnallistekniikan sopimus- ja projektirakentaminen 40 milj. euroa. Toimitilojen uudis- ja korjausrakentamiseen käytettiin 23,1 milj. euroa ja perusparannuskohteisiin 9,8 milj. euroa. 7. Lainat Vuoden 2013 talousarvioon merkityt 116 milj. euron lainat nostettiin kokonaan ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 62,7 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä ilman lyhytaikaisissa veloissa olevaa konsernitilin saldoa oli vuoden lopussa 211,7 milj. euroa, Lainamäärä asukasta kohti oli 1 299 euroa. Ilman konsernitilin saldoa lainamäärä asukasta kohti oli 812 euroa, joka on vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Lyhytaikaisten velkojen kasvu johtuu tytäryhtiöiden (mm. Länsimetro Oy) konsernitilillä olevista kassavaroista, jotka näkyvät kaupungin lyhytaikaisena velkana, vaikka kaupunki ei ole käyttänyt konsernitilin kassavaroja. Konsernitilivelkaa tytäryhteisöille on tilinpäätöshetkellä noin

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 14 / 47 127 milj. euroa, joka vaikuttaa oleellisesti kaupungin lainakannasta laskettuihin tunnuslukuihin. Konsernin lainakanta oli 1 883 milj. euroa eli 21 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Lainakanta asukasta kohden oli 7 222 euroa kun se vuotta aikaisemmin oli 6 055 euroa. Suurin osa konsernin lainakannasta koostui Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Espoon Asunnot Oy:n, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Espoon Toimitilat Oy:n ja Länsimetro Oy:n vieraasta pääomasta. Oikaistu lainakanta (Espoon Asunnot Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän lainat vähennettynä) oli 825 milj. euroa eli 315 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oikaistu lainakanta asukasta kohden oli 3 165 euroa, kun vuotta aikaisemmin se oli 1 988 euroa. Kaupungin kassatilanne oli kireä vuonna 2013. Keskimääräiset kassamenot olivat 148,8 milj. euroa kuukaudessa kassatulojen ollessa 139,4 milj. euroa kuukaudessa. Kassan vajetta paikattiin pitkin vuotta nostamalla lyhytaikaista kassalainaa. Vuodenvaihteessa kassalainaa ei ollut. 8. Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuodelle 2013 asetettu yhteensä 78 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupunki-yhteisinä tulostavoitteina kaikkien toimialojen korteissa. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat olivat asettaneet tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia, mutta niiden toteutumisen eteneminen raportoitiin lauta- ja johtokunnille. Espoo-strategia koostui viidestä näkökulmasta: talous, henkilöstö, palvelujen järjestäminen, asiakas ja kaupunkilainen sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki. Talouden ja palvelujen järjestäminen -näkökulmissa oli merkittävin osa tulostavoitteista, yhteensä 52 kappaletta. Henkilöstö-näkökulmassa oli kuusi sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki -näkökulmassa 10 tulostavoitetta. Asiakas ja kaupunkilainen -näkökulma sisälsi 10 tulostavoitetta. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden toteumatiedot sekä niiden poikkeamat. Tämän jälkeen neljän tulostavoitteen osalta toteumatiedot ovat muuttuneet ja ne ovat arvioista poiketen toteutuneet tavoitteiden mukaisesti. Kyseiset tulostavoitteet liittyvät kaupungin toimintakatteen, vuosikatteen ja tuottavuuden kehittymiseen sekä teknisen ja ympäristötoimen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuteen. Lopullisten tietojen mukaan 12 tulostavoitetta ei toteutunut tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Poikkeamia oli eniten talousnäkökulmassa, mutta muuten poikkeamat jakautuivat melko tasaisesti kaikkiin näkökulmiin.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 15 / 47 9. Muutos edellisiin tilikausiin Ennen vuotta 2009 Espoo kirjasi valtiolta saatavan tuen Länsimetroon käyttöpuolen tuloksi ja teki osakesijoituksia yhtiöön ja rahoitti antolainoilla Länsimetro Oy:tä sen rahoitustarpeen kattamiseksi. Vuonna 2009 tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti Länsimetron kustannukset kirjattiin kaupungin investoinniksi ja valtion tuki valtionosuudeksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kirjauserot korjataan yhdenmukaisiksi keskenään ja siten että ne ovat vastaavia sekä Länsimetro Oy:n ja Helsingin kaupungin kirjausten kanssa. Kyseinen 1,8 milj. euron ero on syntynyt vuonna 2009. Lisäksi Espoon kaupunki maksaa Länsimetro Oy:lle valtiolta saadut 1,7 milj. euron avustukset, jotka ovat vielä välittämättä. 10. Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.3.2014 89 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 allekirjoittaa Espoon kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi, 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi, 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen 2 päättää vuoden 2013 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilakeskus-liikelaitos lisää poistoeroa 13 113 835,52 euroa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 16 / 47 - Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa 245 143,89 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa 22 817 000,00 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä 549 241,33 euroa lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä 42 792 662,73 euroa kirjataan rahaston tilikauden ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä 3 968 639,66 euroa lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Peruspalveluiden kehittämisrahastoa on tilikauden aikana purettu 40 000 000,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä 87 865,65 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Tilikauden aikana sosiaalisen luototuksen rahaston pääomaa on lisätty 300 000 euroa. - Vahinkorahaston ylijäämä 189 897,34 lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Kaupungin tilikauden ylijäämä 55 490 530,35 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 17 / 47 9 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyväksyminen Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 12.5.2014. Esityslistateksti jaetaan tämän esityslistan mukana. Kaupunginhallituksen ehdotus valtuustolle jaetaan 15.5. valtuutetuille sähköpostilla sekä valtuuston kokouksessa paperisena pöydälle.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 18 / 47 4236/10.04.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 8 20.1.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 12 10.2.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 20 24.3.2014 Kaupunginhallitus 99 31.3.2014 Valtuusto 45 14.4.2014 10 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle 14.4.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353 3582 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Liite Selostus 3 Valtuustoryhmien kommentit 4 Asunto-ohjelma muutosesityskommentit 5 Asunto-ohjelma muutosesitys lisäkommentit Kilpi 6 Asunto-ohjelma Asunto-ohjelma on laadittu Espoo tarinan asumiseen ja asuntoihin liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tarkemmaksi suuntaamiseksi. Sen tavoitteena on tuoda esille niitä asumiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan muun muassa torjua segregaatiota ja vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin sekä tarjota edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Asunto-ohjelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla mahdollistetaan monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, tuetaan erilaisten väestöryhmien asumista, myötävaikutetaan aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta. Asunto-ohjelman luonnoksesta on pidetty valtuustoseminaari 21.10.2013. Valtuustoseminaarin jälkeen valtuustoryhmät ovat esittäneet lausuntonsa asunto-ohjelman luonnoksesta. Asunto-ohjelman luonnokseen on tehty muutoksia annettujen lausuntojen perusteella. Tila- ja asuntojaosto on käsitellyt asunto-ohjelmaa 24.3.2014 ja kaupunginhallitus 31.3.2014. Kaupunginhallituksen tekemät muutokset on huomioitu liiteosassa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 19 / 47 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 20.1.2014 8 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 10.2.2014 12 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Åkerlundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 24.3.2014 20 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Särkijärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen toimenpiteisiin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt 2 500 asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 20 / 47 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 21 / 47 - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta. Kalliola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoo tehostaa kaavoitusta siten, että kaavoittajan jakojäännökset otetaan tehokkaaseen käyttöön tonteiksi. Kilpi teki seuraavat lisäysehdotukset: 1. Segregaation ehkäisemiseksi ja sosiaalisen nousun väylän avaamiseksi myös pienituloisille espoolaisille Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa monipuolistetaan sisällyttämällä siihen asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja, 2. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen asukkaille tehdään mahdolliseksi lunastaa asuntonsa omakseen arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen omaksi lunastamisesta säädettyjen lakien mukaisessa järjestyksessä. Vilske Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esittelijän esityksen kohta 7 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 22 / 47 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Kalliolan ja Kilven lisäysehdotusten raukeavan kannattamattomina. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty puheenjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 5 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen jäsenen Vilske ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman seuraavin muutoksin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt 2 500 asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 7. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 23 / 47 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 24 / 47 Kaupunginhallitus 31.3.2014 99 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Elo Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Toimenpide numero 10 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot aloittaa vuosittain vähintään 300 valtion tukeman vuokra-asunnon rakentamisen ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Espoon tavoitteena on, että seuraavalla MAL-sopimuskaudella valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon määrää lisätään seudullisesti ja Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta kasvatetaan 400 asuntoon vuodessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy kokouksessa muutetun liitteenä olevan asunto-ohjelman. Valtuusto 14.4.2014 45 Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Uotila Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle jättämisestä päätyttyä valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle valtuuston seuraavaan kokoukseen. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 25 / 47 3771/10.03.02/2013 Kaupunginhallitus 9 13.1.2014 Valtuusto 11 27.1.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 22 24.3.2014 Kaupunginhallitus 101 31.3.2014 Valtuusto 48 14.4.2014 11 Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Pöydälle 14.4.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. 043 824 6506 Pekka Eurasto, puh. 043 825 2862 Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. 043 825 2866 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2013 Rakennusten kosteus- ja homeongelmat - Valtuustokysymys 19.8.2013 Hanna Kiljunen sekä 42 muuta valtuutettua ovat 19.8.2013 päivätyllä valtuustokysymyksellään tiedustelleet seuraavaa: 1 Mihin toimenpiteisiin Espoo on ryhtynyt päiväkotien ja koulujen korjausrytmin ja yksittäisten korjausprosessin nopeuttamiseksi? 2 Kuinka kaupunki huolehtii jatkossa siitä, että väistötilat korjausten ajaksi järjestetään tasapuolisesti kaikilla alueilla siten, että oppilaiden koulumatkat pysyvät kohtuullisen pituisina ja turvallisina ja että oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta? 3 Mihin toimenpiteisiin Espoon kaupunki on ryhtynyt Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotusten johdosta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi?

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 26 / 47 Vastaus: 1 Päiväkotien ja koulujen korjausten toteuttamisen valmistelua on kiirehditty jo vuodesta 2013 alkaen, siten, että tavoitteena on korjata vuosittain noin kolme koulua. Tämä merkitsee sitä, että investoinneissa tulee painottaa peruskorjaushankkeita. Tavoitteeseen tullaan pääsemään toteutuksen osalta viimeistään vuodesta 2017 lähtien. Korjauksissa sisäilmaongelmista kärsivät kohteet ovat etusijalla. Espoo on ollut edelläkävijä niin sanotun elinkaarimallin käytössä koulujen ja päiväkotien peruskorjaushankkeiden toteuttamistapana. Tällä mallilla toteutettavat kouluhankkeet on siirretty Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön omistukseen ja yhtiön on vastannut hankkeiden toteuttamisesta. Tilakeskus on vastannut hankkeiden suunnittelusta ja kilpailuttamisesta. Tällä mallilla on voitu toteuttaa useampia peruskorjaushankkeita samanaikaisesti ja näin nopeuttaa korjausrytmiä. Elinkaarimallin neljännessä kilpailutuserässä suunnitellaan yhteensä neljän koulun peruskorjauksen kilpailuttamista siten, että yhteen kilpailutukseen sisältyisi kahden koulun peräkkäin toteutettavat korjausurakat. Talousarvioehdotukseen verrattuna elinkaarihankkeiden määrää on lisätty kolmesta neljään. Korjausrytmin nopeuttamisessa ensisijainen työkalu ovat päiväkotien ja koulujen korjausten prioriteettilistat. Listoja tulee ylläpitää ja päivittää jatkuvasti siten, että ne vastaavat korjausten todellista kiireellisyyttä. Tilakeskus on kehottanut sivistystoimea huomioimaan entistä paremmin ne käyttöikänsä loppupuolella olevat ongelmakohteet, joiden osalta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tai Svenska Rum lautakunnan tulisi hyväksyä pikaisesti kohteiden korjaamista koskeva tarveselvitys. Päiväkotikorjausten toteuttamista tulevat nopeuttamaan tilakeskuksen talonsuunnittelun laatimat uudet päiväkotien suunnitteluohjeet, joiden käyttö yksinkertaistaa korjaussuunnittelun toteuttamista. Lisäksi päiväkotien korjausprosessien nopeuttamiseksi korjausurakoita tullaan niputtamaan samantyyppisissä kohteissa. 2 Opetustoimintaa säätelevästä lainsäädännöstä seuraa suoraan tiettyjä velvoitteita opetuksen järjestämispaikan sijainnille. Perusopetuslain 6 :n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Säännöksen perustelujen (Hallituksen esitys 86/1997) mukaan kunnan päätös koulun vaihtamisesta edellyttää sellaista tosiasiallista syytä, joka estää mainitun koulun käymisen. Hallituksen esityksen mukaan tällaisena syynä voi tulla kysymykseen, että koulun toiminta lakkautetaan, kunnan tekemä sopimus opetuksen hankkimisesta päättyy tai koulu tulee käyttökelvottomaksi. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita myös koulun epäterveellisyys tilojen huonon kunnon takia ja koulun peruskorjaus.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 27 / 47 Edelleen perusopetuslain 6 :n mukaan oppilaiden koulumatkojen tulee olla asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneolosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvalla lapsella on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Oppilaalla on perusopetuslain 32 :n mukaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun on yli viisi kilometriä tai jos lautakunnan vahvistamat muut kriteerit täyttyvät. Esiopetuksen oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos oppilaan matka kotoa/päivähoidosta esiopetukseen on yli viisi kilometriä. Oppilaan päivittäinen koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia, jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun kestää enintään kolme tuntia. Tilakeskus ja sivistystoimi ovat yhdessä valmistelleet syksyn 2013 aikana kaupunkitasoiset väistötilaperiaatteet, jotka tulevat varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen erityyppisissä väistötilanteissa.. Väistötilanteet voidaan jakaa kahdenlaisiin: ns. suunniteltuihin ja äkillisiin. Suunnitelluissa väistötilanteissa kyse on talousarvioon sisältyvistä ja aikataulutetuista päiväkodin/koulun peruskorjaushankkeista. Tällöin tarvittavista väistötiloista voidaan päättää kaupunginhallituksessa tai valtuustossa osana korjaushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymistä. Käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen ja antaa lausunnon hankesuunnitelmasta. Väistötilojen suunnittelu perustuu olemassa olevaan palveluverkkoon tai hankesuunnitelmaan sisältyy esitys uusista hankittavista tiloista. Äkillinen väistötilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun tiloissa sattuu tulipalo, vesivahinko tai muu vastaava ennakoimaton ja yllättävä tilanne, minkä vuoksi tilat tulee välittömästi poistaa käytöstä kokonaan tai osittain. Äkillinen väistötilanne voi syntyä myös silloin, kun Espoon seudun ympäristöterveys asettaa tilat käyttökieltoon. Lisäksi voi olla tilanteita, joissa Tilakeskus on tehnyt tiloissa sellaisia mittauksia ja havaintoja, joiden perusteella se arvioi, että ko. opetus- tai päiväkotitilat eivät ole terveellisiä tai turvallisia ja tilat tulisi siksi ottaa pois käytöstä. Väistötilaperiaatteissa esitetään, että ensisijaisesti väistötilana tulisi käyttää sivistystoimen käytössä olevia ko. tarkoitukseen soveltuvia tiloja, joissa on vapaata kapasiteettia, ja jotka ovat käytettävissä nopeasti. Opetuksen järjestäminen opetustiloiksi suunnitelluissa tiloissa on koululaisten kannalta ensisijainen vaihtoehto. Vasta toissijaisesti tulisi hankkia väliaikaisia vuokratiloja kiinteistä tai siirtokelpoisista rakennuksista. Lisäksi soveltuvaa väistötilaa kartoitettaessa tulee huomioida perusopetuslain ja lukiolain asettamat vaatimukset tiloille ja koulumatkan pituudelle sekä muita opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen liittyviä näkökohtia.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 28 / 47 Suomenkielisten peruskoulujen väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään omalta perusopetuksen palvelualueelta, joita ovat: Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Leppävaara, Keski- ja Pohjois-Espoo. Akuutin väistön alussa sekä tilanteissa, joissa omalta palvelualueelta ei selvityksistä huolimatta löydy soveltuvaa tilaa, väistötilat voidaan järjestää muulta palvelualueelta. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa Espoo on yksi palvelualue. Väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään ruotsinkielisen kouluverkon sisältä kuitenkin niin, että etäisyys väistävästä yksiköstä väistötilaan on ruotsinkielisten oppilaiden osalta vertailukelpoinen suhteessa suomenkielisten oppilaiden etäisyyksiin vastaavassa tilanteessa. Lukiokoulutuksessa ei ole palvelualuejakoa. Väistötilat kartoitetaan kaupunkitasoisesti. 3 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotukseen sisältyy maan hallitukselle asetettuja toimenpidekehotuksia säädösmuutosten valmisteluun sekä valvontaviranomaisten toiminnan kehittämiseen liittyen. Tilakeskus seuraa ehdotukseen liittyvää lainvalmistelu- ja kehittämistyötä sekä tulee huomioimaan uudistukset kaupungin rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa. Toimenpide-ehdotuksessa mainittuihin kehittämiskohteisiin on monilta osin jo kiinnitetty huomiota Espoon kaupungin toiminnassa. Toimenpide-ehdotuksen 4. kohdan mukaan rakentamista on pystyttävä valvomaan nykyistä paremmin ja valvonnan on oltava oikea-aikaista. Lisäksi työmaalla tulisi näkyä, esim. kyltissä, mikä taho on toiminut pääsuunnittelijana, pääurakoitsijana ja valvojana. Toimenpide-ehdotuksen 5. kohdan mukaan rakennustöiden kosteudenhallintaa tulisi parantaa. Espoon Tilakeskuksen toteuttamissa rakennushankkeissa edellytetään, että urakoitsija vastaa koko urakan ajan työmaan laadunvalvonnasta ja laatii rakennushankkeesta erillisen laatusuunnitelman. Osana laadunvalvontaa urakoitsijan on valvottava suunnittelijoiden, oman ja aliurakoitsijoidensa työnjohdon ja työvoiman osaamista ja työsuoritusta sekä työtuloksen sopimuksenmukaisuutta. Urakoitsijan on kiinnitettävä erityistä huomiota työvaiheiden oikeaan ajoitukseen ja työsuoritusten laatuun etenkin salaojitus- ja perustustöissä, veden ja kosteuden eristämisessä ja poisjohtamisessa sekä tiiveyteen ja energian kulutukseen vaikuttavissa rakenteissa. Toteutusvaiheessa edellytetään pääsääntöisesti kiinteää sää-suojaa rakennuksen ulkopuolisen kosteuden hallitsemiseksi. Urakoitsijan on myös valvottava hankintojen ja aliurakoitsijoiden rakennusvaiheiden kelvollisuutta ja työsuoritusta, jotta sopimuksen mukainen laatu saavutetaan. Laatusuunnitelma hyväksytään viimeistään ensimmäisessä työmaakokouksessa, jonka jälkeen sen toteutumista seurataan työmaakokousten yhteydessä ja tarvittaessa erillisissä laatupalavereissa. Työmaan valmistuttua pidetään erillinen palautetilaisuus. Urakoitsijan

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 29 / 47 velvollisuutena on kerätä hyväksytyn laatusuunnitelman mukaiset dokumentit (katselmuspöytäkirjat, tarkastus- ja neuvottelumuistiot yms.) työmaalle erilliseen, vastaanotossa tilaajalle luovutettavaan laatukansioon. Toimenpide-ehdotuksen 7 kohdan mukaan toimintatapojen ja menetelmien kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseksi tulisi olla nykyistä luotettavampia. Lisäksi kansalaisille olisi kerrottava, mitä kosteus- ja homeongelmasta ei tutkimustiedonkaan perusteella tiedetä. Sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja sisäilmaongelmiin liittyvän viestinnän parantamiseksi on tehty Espoossa paljon työtä. Alkuvuodesta 2012 perustettiin moniammatillinen sisäilmatyöryhmä (MASI), jonka tarkoituksena on pyrkiä kehittämään kaupungin sisäilma-asioihin liittyviä toimenpideohjelmia ja ratkaisumalleja sekä lisäämään yhteistyötä toimialojen kesken. Ryhmässä on edustajia eri toimialoilta (n. 30 henkilöä). Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ryhmä on valmistellut toimintaohjeita ja yleisiä periaatteita sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Nämä ohjeet ja periaatteet on laadittu yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja parantamaan sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyvää prosessia. Ohjeiden tavoitteena on - saavuttaa selkeä selvittelyprosessi, jolla on alku ja loppu, - selvittelyprosessi on sujuva, avoin, tehokas ja taloudellinen, - tilanne kohteessa ei kriisiydy, - asiakas/käyttäjäystävällinen lähestymistapa. Ohjeiden mukaan kohteiden käyttäjien tehtävänä on tarkkailla kohteiden tilannetta aktiivisesti ja ilmoittaa mahdollisista havainnoistaan välittömästi Tilakeskukselle ja Espoo Kiinteistöpalveluille, jotta tilannetta päästään arvioimaan ja mahdolliset tutkimukset sekä korjaustoimenpiteet voidaan suorittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Käyttäjän palautteiden vastaanottamiseksi on otettu syksyllä 2013 käyttöön uusi välitön palautejärjestelmä Huoltokirja, joka toimii käyttäjien kiinteistönhoidon välittömänä palautejärjestelmänä ja joka mahdollistaa varhaisen puuttumisen havaittuihin ongelmakohtiin. Ohjeet on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat jollakin tapaa mukana ongelmien selvittelyprosessissa. Ohjeiden laatiminen ja päivitys on Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntijoiden päävastuulla, mutta menettelyistä sovitaan yhteistyössä moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä. Ohjeiden ensimmäisen version on arvioitu valmistuvan keväällä 2014. Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt ohjeita 17.12.2013 ja niitä käsitellään johtoryhmässä uudestaan alkuvuonna 2014. Ohjeiden valmistuttua niistä tullaan tiedottamaan kaupungin intranetsivustolla Essissä. Lisäksi voidaan järjestää erillisiä kaupungin sisäisiä tiedotustilaisuuksia. Lisäksi Tilakeskukseen on perustettu oma sisäilma-asiantuntijoiden ryhmä, johon kuuluu jäseniä Tilakeskuksesta ja Espoo Kiinteistöpalveluista.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 30 / 47 Ryhmä arvioi, mitä sisäilmaongelmaisissa kohteissa tulisi tehdä (tutkimukset, korjaukset), kuka tekee mitäkin ja millaisella aikataululla. Ryhmässä seurataan aktiivisesti ongelmakohteiden toimenpiteiden toteutumista ja etenemistä sekä mietitään toimenpidesuosituksia käyttäjille ja sovitaan sisäisestä sekä ulkoisesta tiedottamisesta. Ryhmä raportoi säännöllisesti MASI-ryhmälle. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan useammin. Vaikeisiin sisäilmaongelmakohteisiin perustetaan ns. kohdekohtainen sisäilmaryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ja priorisoi kohteessa havaittujen ongelmien kiireellisyys sekä käynnistää tekniset selvitykset. Lisäksi ryhmä tiedottaa käyttäjiä ja muita tarvittavia tahoja. Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntijat ovat laatineet excel-pohjaisen seurantatyökalun, johon kirjataan kaikki kohteet, joista on tehty sisäilmaan liittyvä ilmoitus. Taulukkoon kirjataan ongelmanselvittelyprosessin eri vaiheet ja tietojen pohjalta saadaan selville muun muassa prosessin eri vaiheiden kestot ja sisäilmaongelmaisten kohteiden määrät. Saatujen tietojen pohjalta nähdään esimerkiksi, mikä prosessin vaihe on ajallisesti pisin, jolloin voidaan kohdentaa kehittämistoimia oikeisiin kohtiin. Tiedonkulun ja viestinnän parantamiseksi Espoon kaupungin nettisivuille on lisätty Peruskorjaukset -sivu ja Sisäilmaan vaikuttavat monet tekijät - sivu, joiden kautta on tarkoitus välittää niin tilojen käyttäjille kuin asukkaille tietoa peruskorjauksista ja sisäilmasta. Päivähoito- ja koulutus -sivuille on lisätty Päiväkoti- ja koulukorjaukset -sivusto, johon on listattu tietoa tutkimus-/korjauskohteista ja linkkejä sisäilmasivuille. Toimenpide-ehdotuksen 9. kohdan mukaan kuntien tulisi kiinnittää huomiota rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon. Espoon kaupungin Tilakeskuksessa ennakoivan kunnossapidon tehostamiseksi on perustettu vuosikorjaustöiden toteuttamista valvova erillinen koordinointiryhmä. Vuosikorjauksissa etusijalla ovat terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevat korjauskohteet. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 13.1.2014 9 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa antaa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 31 / 47 Käsittely Päätös Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 27.1.2014 11 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa antaa. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 24.3.2014 22 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 31.3.2014 101 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 14.4.2014 48 Kaupunginhallitus

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 32 / 47 Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle jättämisestä päätyttyä valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle valtuuston seuraavaan kokoukseen. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 33 / 47 4594/10.00.00/2013 Kaupunginhallitus 127 28.4.2014 12 Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi Jukka Kilven ja 28 muun valtuutetun 21.10.2013 tekemään valtuustokysymykseen Keilaniemen tunnelisuunnittelusta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys 21.10.2013 Valtuutettu Jukka Kilpi ja 28 muuta valtuutettua esittävät valtuustokysymyksessään 21.10.2013 seuraavaa: Keilaniemeen on kaavailtu tornitaloja ja tunneleita siinä uskossa, että satoihin miljooniin euroihin nousevat Kehä I:n tunnelointikustannukset saataisiin kerättyä uudesta rakennusoikeudesta tulevista maankäyttömaksuista. Niinpä Espoon valtuusto päätti 25.2.2012 luopua tavoittelemasta Kehä I:lle, maantielle, sille kuuluvaa valtion osallistumista ko. hankkeeseen sillä perusteella, että Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan tinkimättä asemakaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista. 9.10.2013 Espoon maankäytön virkamiesjohto on kertonut Helsingin Sanomissa, että Kehä I:n tunnelihankkeen kustannusarviot ovat jo 200 miljoonaa euroa, ja että asunnonrakentajia on vaikea saada sitoutumaan hankkeeseen. Espoon virkamiesjohdon viesti näytti olevan, että kaupungin tulisi ottaa Kehä I:n tunneloimisen rahoitusriski vastoin valtuuston aikaisempia päätöksiä. Espoon taloustilanteen kiristyessä on nyt oikea hetki panna Keilaniemen tunnelisuunnittelu jäihin odottamaan aikaa, jolloin liikennetilanne Kehä I:llä vaatii tällä kohtaa parannuksia. Turhaan suunnitteluun kuluu veronmaksajien varoja, joita tunnelihanketta kipeämmin tarvitaan peruspalvelujen tuottamiseen espoolaisille. Koska julkisuudessa esitetyt tosiasiat ja näkökannat Keilanimen tunnelihankkeesta poikkeavat aiemmista valtuuston päätöksistä, kysymme

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 34 / 47 kaupunginhallitukselta mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä Keilaniemen tunnelihankkeen tuomiseksi uudelleen valtuuston käsiteltäväksi niin että turhasta tunnelisuunnittelusta voidaan luopua valtuuston päätöksellä. Vastaus valtuustokysymykseen Valtuusto hyväksyi 21.5.2012 Keilaniemen asemakaavan ja Kehä I:tä koskevan aiesopimuksen valtion kanssa. Valtuusto edellytti, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen päättänyt. Lisäksi valtuusto kiirehti rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten, että kaupunginhallitus rakentamispäätöksen yhteydessä esittää valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusjärjestelyt, joilla Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan tinkimättä asemakaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista. Tämän päätöksen tavoitteena on minimoida kaupungin riski. Valmistelussa kaupunginhallitukselle selvitetään vaihtoehtoja, jotta varmistetaan tehtävän ratkaisun edullisuus kaupungille. Asemakaavassa Kehä I:n ja Keilaniementien väliin on merkitty neljä asuintornia ja Kehä I on niiden kohdalla katettu betonikannella (tunneli). Tunnelin kumpaankin päähän tulee eritasoliittymä. Kaavaa koskevasta päätöksestä tehtiin viisi valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallintooikeus hylkäsi valitukset 28.6.2013. Kolme henkilöä haki edelleen valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka ei kuitenkaan myöntänyt valituslupaa (31.10.2013). Asemakaava on nyt lainvoimainen. Aiesopimusta koskevasta päätöksestä tehtiin yksi valitus hallintooikeuteen. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan käsitellyt tätä valitusta, koska kysymyksessä ei ollut lopullinen päätös vaan vasta valmistelu. Keilaniemen asemakaavaan merkityt asuintontit ovat kaupungin omistamaa maata. Alue on ollut varattuna SRV Yhtiöt Oy:lle tammikuusta 2008 lähtien. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 14.10.2013 jatkaa suunnitteluvarausta 31.10.2014 saakka. SRV Yhtiöt Oy on pitkäjänteisesti kehittänyt asuintornihankettaan. Kehä I on valtion maantie. Tien viralliset suunnitelmat käsittävät kaksi suunnitteluvaihetta: yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma. Vaikka yleissuunnitelma onkin yleispiirteisempi, se edellyttää tällaisessa tapauksessa, mihin sisältyy pitkähkö tunneli ja sen päissä eritasoliittymät, varsin perusteellisia suunnitelmia ja selvityksiä. Liikennevirasto teki yleissuunnitelman hallinnollisen hyväksymispäätöksen 30.4.2013. Päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka ei ole vielä ratkaissut asiaa. Yleissuunnitelman pohjalta on laadittu tiesuunnitelmaa. Se voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, kun yleissuunnitelman hyväksymispäätös on tullut voimaan. Kehä I:n suunnittelulla luodaan edellytykset maantielain mukaisten hallinnollisten päätösten tekemiseen. Hyväksytyn aiesopimuksen mukaan suunnittelusta ja suunnittelukustannuksista vastaa kaupunki. Asuintornien rakentamisen ja Kehä I:n uudistamishankkeen käynnistäminen edellyttää voimassa olevaa asemakaavaa ja Kehä I:n osalta voimassa olevaa tiesuunnitelmaa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 35 / 47 Valtion puolelta esitettyjen kasvavien vaatimusten johdosta Kehä I:n uudistussuunnitelmien arvioidut kustannukset ovat kohonneet vähintään 130 milj. euroon Tämä tarkoittaa sitä, ettei maanmyyntituloilla pystytä rahoittamaan Kehä I:n uudistushanketta Keilaniemessä. Tästä syystä kaupungin ja valtion kesken on käynnistetty Kehä I:n uudistussuunnitelmien kehittämisprosessi, jossa tavoitteena on merkittävästi kustannustehokkaampi ratkaisu, joka perustuu valtion uuteen liikennepolitiikkaan (vähemmällä enemmän). Liikenteen toimivuudesta ja turvallisuudesta ja ympäristön laadusta ei kuitenkaan tingitä. Tavoitteena on valmistella Kehä I:n uudistamiseen ja asuintornien toteuttamiseen tähtäävä ratkaisuehdotus, joka tuotaisiin valtuuston päätettäväksi vuoden 2015 alussa. Tämä mahdollistaisi kriittiset louhintatyöt alueella ennen kuin metroliikenne käynnistetään. Keilaniemen torneihin sisältyy merkittävä asuinpotentiaali yhdellä Espoon vetovoimaisimmista alueista. Kehä I:n uudistamisella liikenteen ympäristöhaitat pienenevät ja ympäristön laatu kohenee. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.4.2014 127 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi Jukka Kilven ja 28 muun valtuutetun 21.10.2013 tekemään valtuustokysymykseen Keilaniemen tunnelisuunnittelusta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 36 / 47 13 Valtuustokysymys Barona-areenan aitioiden käyttöoikeuksista ja käyttäjistä Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 12.5.2014. Esityslistateksti jaetaan tämän esityslistan mukana. Kaupunginhallituksen ehdotus valtuustolle jaetaan 15.5. valtuutetuille sähköpostilla sekä valtuuston kokouksessa paperisena pöydälle.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 14 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 37 / 47 3988/10.00.00/2013 Kaupunginhallitus 100 31.3.2014 Valtuusto 46 14.4.2014 14 Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta (Pöydälle 14.4.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353 3582 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 9.9.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen kohtuuhintaisesta asumisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 9.9.2013 Valtuutettu Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 9.9.2013 seuraavaa: Asuntojen hintataso ja vuokrakustannukset ovat karanneet käsistä. Pääkaupunkiseudun ja erityisesti Espoon tonttikustannukset ovat korkeat, mutta myös rakentamisen keskittyminen ja työn kustannukset ovat käsittämättömän korkeat. Voiton tavoittelu ja rakentamisen keskittäminen eri keskusten ympärille nostaa yhä edelleen hintatasoa. Matalapalkka- ja keskituloaloille on yhä vaikeampaa saada Espoossa asuvia työntekijöitä ja pendelöinti kuntien välillä vain lisääntyy ja aiheuttaa mittavia aamu-ilta -ruuhkia. Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena ehdotamme, että Espooseen kaavoitettaisiin alueita, joiden tonttien ja rakennusten vuokra ja myyntihinnat pidetään alhaisina. Alueille sallittaisiin rakentaa yksinkertaisemmin ja halvemmalla ja poiketen liiallisen korkeatasoisista laatutavoitteista ja rakennusmääräyksistä. Rakennukset voisivat olla pysyväisluonteisia tai viiden vuoden tilapäisillä rakennusluvilla toteutettavia. Hyvinkään asuntomessuilla näimme kahdesta merikontista muunnetun 50 m2 suuruisen täysin asumiskelpoisen rakennuksen, jonka toteutuskustannus oli alle puolet tavanomaisesta. Monet ihastuivat tähän innovaatioon. Myös teekkarit olivat valmistaneet pienen, modulaarisen, siirtokelpoisen puurakenteisen, esimerkiksi opiskelija-asunnoksi soveltuvan, rakennuksen. Styroxin kaltaisista rakennuselementeistä nopeasti pystytettävät, valmiiksi eristetyt, asunnot ovat myös tuloillaan.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 14 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 38 / 47 Kaikissa maanosissa on olemassa lukuisia esimerkkejä kontti- ja parakkirakentamisesta. Niistä on syntynyt trendikkäitä sovelluksia, joissa vain mielikuvitus on rajana. Asiasta on julkaistu runsaasti kirjallisuutta, Container Atlas-niminen teos esimerkiksi. Vaihtoehdoista tulee valita ja kehittää Suomen oloihin ja Espooseen soveltuvia ratkaisuja, jolla helpotetaan ihmisten asuntoahdinkoa ja lisätään omatoimisuutta asuntojensa toteuttamiseen. Alueiksi sopisivat sellaiset, joihin ei kohdistu liiallisia rakentamispaineita, esim. Suurpelto, Kauklahti, Espoon kartanon maita ja Pohjois-Espoon alueita. Siirtolapuutarha-alueitakin voisi miettiä tästä näkökulmasta. Ehdotamme edelleen, että nimitettäisiin luottamushenkilöistä, virkamiehistä, asukasaktiiveista ja Aalto-yliopiston edustajasta koostuvat toimikunta miettimään, suunnittelemaan ja organisoimaan aloitteen toteutumista. Jokaiselle toteutettavalle alueelle määrättäisiin valvoja neuvomaan ja ohjaamaan asukkaita hankkeessa ja asumisessa. Vastaus aloitteeseen Espoo on allekirjoittanut valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen 2012-2015. Sopimuksen mukaan Espoon tavoitteena on luoda edellytykset 2 500 asunnon rakentamiselle vuosittain. Valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa tulee olla vähintään 20 % tuotantotavoitteesta. Suurin osa (noin 70 %) Espoon uudisasuntotuotannosta on vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja. Kaupungin rooli vapaarahoitteisessa tuotannossa rajoittuu kaavoitukseen ja rakentamisedellytysten luomiseen. Kaupunki ei pysty merkittävästi vaikuttamaan asuntojen hintoihin tai vuokriin kaavamääräyksillä tai tonttihintoja alentamalla. Vapaarahoitteisten asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Vajaa kolmannes Espoon asuntotuotannosta on valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Näiden kohteiden rakennussuunnitelmat ja - kustannukset sisältäen tonttien enimmäishinnat hyväksytään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa (ARA). Vuokrat määritellään omakustannusperiaatteella ja asukkaat valitaan asukasvalintaa koskevien ohjeiden mukaan. Asukasvalintoja valvovat Espoon kaupunki ja ARA. Vuokrien omakustannusperiaatteen noudattamisen valvonta kuuluu ARAlle. Espoon nykyisen valtuustokauden tavoitteena on kehittää kaupunkikeskuksia niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Lisäksi tavoitteena on torjua segregaatiota ja vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Kerrostalovaltaisten alueiden kaavoittaminen kaupunkikeskustoihin lähelle palveluja ja julkisia liityntäliikenneyhteyksiä on mielekästä. Asuntojen hinnat eivät laske, vaikka sama määrä asuntoja sijoitetaan

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 14 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 39 / 47 kaupunkikeskustojen sijaan kauemmaksi. Rakentamisen tehokkuuden pienentäminen keskeisillä paikoilla nostaa sen sijaan asuntojen hintatasoa kaikilla alueilla. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Uudisasuntotuotannon laatutason tulee täyttää lain edellyttämät vähimmäisvaatimukset. Rakennustuoteasetuksen edellytykset täyttävien pysyvien rakennusten rakentaminen konteista on haastavaa. Konteista voidaan rakentaa tilapäisiä asuntoja (käyttöikä enintään 5 vuotta), mutta niissäkin pitää täyttyä turvallisuuden, terveellisyyden ja energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten lisäksi ympäristön ja kaupunkikuvan asettamat vaatimukset. Kun otetaan huomioon, että Espoon väestö on kasvanut pitkällä aikavälillä noin 3 500 asukasta vuodessa ja väestön kasvun ennustetaan jatkuvan vähintään samansuuruisena, ei resurssien käyttäminen tilapäisten asuntojen rakentamiseen ole järkevää. Tilapäisten rakennusten rakentaminen ei myöskään tue Espoon tavoitetta kehittää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkirakennetta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.3.2014 100 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 9.9.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen kohtuuhintaisesta asumisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 14.4.2014 46 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 9.9.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen kohtuuhintaisesta asumisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Laukkasen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle jättämisestä päätyttyä valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle valtuuston seuraavaan kokoukseen.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 14 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 40 / 47 Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 41 / 47 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 15 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi Saara Hyrkön ja 27 muun valtuutetun 18.11.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen Aalto Village - hankkeen edistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 18.11.2013 Valtuutettu Saara Hyrkkö ja 27 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 18.11.2013 seuraavaa: Aalto Village on Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston, Aalto-yliopiston oppilaskunnan ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön yhteinen hanke, jossa on tarkoitus rakentaa 16 900 k-m2 opiskelija- ja tutkijaasuntoja Miestentiellä sijaitsevalle poliisiopiston tontille. Hanketta on suunniteltu jo ainakin vuodesta 2009 asti, ja rakennustyöt oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarkoitus saada käyntiin syksyllä 2012. Valitettavasti hankkeen eteneminen keskeytyi, kun kaupunki päätti jatkaa tontilla sijaitsevan poliisiopiston käyttöä väistötilana. Soukan koulun jälkeen tiloihin sijoitettu Tapiolan koulu joutui sittemmin tiloissa ilmenneiden sisäilmaongelmien jälkeen siirtymään parakkeihin. Maanantaina 11.11.2013 kaupunginhallitus päätti, että Tapiolan koulun väistöä Miestentiellä jatketaan vuoteen 2016 asti, kun Tapiolan koulun korjaus valmistuu. Aalto Village -hankkeen edellyttämät purku- ja rakennustyöt voitaneen siis aloittaa aikaisintaan silloin, kun Tapiolan koulun väistö tontilla päättyy. Pääkaupunkiseudulla on suuri tarve opiskelija-asunnoille. Esimerkiksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asuntojonossa on yhteensä yli 6 000 opiskelijaa. Vapaiden markkinoiden korkea hintataso ja opiskelijoiden alhainen toimeentulo ajavat asuntoa vailla olevat opiskelijat todella ahtaalle. Erityisesti asuntopula tuottaa vaikeuksia kansainvälisille opiskelijoille, joille asunnon hankkiminen voi olla kontaktien ja yhteisen kielen puuttumisen vuosi poikkeuksellisen haastavaa. Aalto-yliopiston

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 42 / 47 kansainvälistymistavoitteiden myötä kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Kampuksen siirtyminen Otaniemeen vuonna 2016 tuo mukanaan noin 4 000 opiskelijaa nykyisen noin 10 000 opiskelijan lisäksi. Myös Metropolian kampusten tiivistäminen ja Laurean toimipisteiden vähentäminen tuovat lisää opiskelijoita Espooseen. Aalto Village tukee erinomaisesti T3-alueen kehittymistä ja Aalto-yliopiston kampuksen elinvoimaisuutta. Hankkeen ei tule kouluväistön jatkumisesta huolimatta viivästyä kohtuuttomasti. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki valmistelee yhteistyössä muiden hankkeessa mukana olevien tahojen kanssa Miestentien tontin mahdolliset kaavamuutokset, Aalto Villagen suunnittelemat ja muut hankkeeseen liittyvät kysymykset siten, että poliisiopiston purkaminen ja opiskelija-asuntojen rakentaminen voidaan aloittaa viipymättä Tapiolan koulun väistön päätyttyä. Vastaus valtuustoaloitteeseen Aalto Village -hanketta on kehitetty entisen Poliisiopiston tontille Otaniemessä. Tontin omistaa kaupunki. Tontilla on voimassa asemakaava, jossa on opiskelija- ja muuta asumista yhteensä 16 900 kem2. Entistä Poliisiopiston rakennusta käytetään Tapiolan koulun väistötilana kesään 2016 saakka, jolloin Tapiolan koulun peruskorjaus nykyisen aikataulun mukaan valmistuu. Koulutoiminta alkaa Tapiolassa syyslukukauden 2016 alusta. Tämän jälkeen on tarkoitus purkaa entisen Poliisiopiston rakennukset. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 20.12.2010 varata Kivimies-korttelista rakennusoikeutta AYY:lle 8 500 kem2 ja HOAS:ille 4 200 kem2 opiskelija-asuntojen kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten 31.12.2012 saakka. Tuon jälkeen varausta ei jatkettu. Korttelin kehittämisedellytykset paranivat sittemmin aikaisempaa monipuolisemmiksi. Otaniemen eteläosien uudet suunnitelmat sekä Kehä I:n uudistamissuunnitelmat luovat edellytykset suunnitella entisen Poliisiopiston tontista alkuperäistä laajempi ja monipuolisempi kokonaisuus. Entisen Poliisiopiston tontin itäpuolella sijaitsee Senaatti-kiinteistöjen tontti, jossa nyt toimii Rajavartio- ja merivartiokoulu. Koulu siirtyy vuoden 2014 aikana Itä-Suomeen ja tilat vapautuvat. Tontilla sijaitsee kaksi suojeltua asuntolarakennusta ja suojeltu letkujenkuivatustorni. Muut rakennukset voi ja on tarkoitus purkaa pois.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 43 / 47 Senaatti-kiinteistöt on teettänyt tontista kehittämissuunnitelman, jossa asuntolarakennuksiin tulisi opiskelija-asuntoja (4 600 kem2) ja tontin itäreunaan tulisi uusi asuinrakennus (13 500 kem2). Suunnittelun tavoitteena on nyt muodostaa entisen Poliisiopiston tontin itäosasta yhdessä Senaatti-kiinteistöjen tontin kanssa Aalto Village suojellun entisen letkujenkuivatustornin ympärille. Senaatti-kiinteistöjen tontille tarvitaan asemakaavanmuutos. Kaupungin tontilla on mahdollista aloittaa rakentaminen voimassa olevan asemakaavan pohjalta. Entisen Poliisiopiston tontin suunnitelmissa varaudutaan rakentamisen jatkamiseen mahdollisella kaavamuutoksella länteen päin ympäristön kehittymisen edetessä. Otaniemessä pidetään tärkeänä, että alueelle saadaan mahdollisimman nopeasti uusia opiskelija-asuntoja. Otaniemen opiskelijamäärä on kasvamassa voimakkaasti, kun Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulun kandidaattiopetus siirtyvät lähivuosina Otaniemeen. HOAS ja AYY ovat lähettäneet kaupungille 12.11.2013 päivätyn suunnitteluvaraushakemuksen, joka koskee entistä Poliisiopiston tonttia. Suunnitteluvarausten myöntäminen valmistellaan elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätettäväksi lähiaikoina. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan 23.4.2014 päättänyt kiirehtiä Aalto Village -hanketta. Tarvittavat kaavamuutokset (Poliisiopistotontin läntiseen osaan ja Senaatti-kiinteistöjen tontille) ovat niin ikään valmistelussa. Tavoitteena on, että rakentaminen entisen Poliisiopiston tontin itäisellä osalla päästään aloittamaan heti sen jälkeen, kun entisen Poliisiopiston rakennukset on saatu purettua syksyllä 2016. Kaupunginhallitus 28.4.2014 126 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi Saara Hyrkön ja 27 muun valtuutetun 18.11.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen Aalto Village - hankkeen edistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 16 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 44 / 47 5049/02.08.00/2013 Kaupunginhallitus 114 7.4.2014 16 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Minna Ahola, puh. 050 525 2779 Regina Ekroos, puh. 050 589 8041 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Johanna Karimäen ym. 18.11.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 18.11.2013 Kaupunginvaltuutettu Johanna Karimäki ja 25 muuta valtuutettua esittävät 18.11.2013 allekirjoitetussa valtuustoaloitteessa, että Espoossa selvitetään lähi- ja luomuruoan osuus ruokapalveluissa ja että Espoo jatkossa käyttäisi maksimaalisesti lähi- ja luomutuotteita julkisissa ruokapalveluissa. Perusteluina esitetään, että paikallisruoka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Espoo on suuri julkisten ruokapalveluiden tilaaja ja tuottaja, millä on mahdollisuus edistää kotimaista lähi- ja luomuruoan tuotantoa käyttämällä espoolaisia tai naapurikuntien, kuten Kirkkonummen, Vihdin ja Vantaan sekä koko Uudenmaan alueen, jopa naapurimaakuntien tuottajia. Lähi- ja luomuruoan puolesta puhuu myös ruoan terveellisyys ja turvallisuus sekä hallituksen lähiruokaohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa lähiruoan osuutta julkisissa hankinnoissa parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteerejä. Vastaus Espoon kaupungin ruokapalvelujen tuottamisesta vastaa Espoo Catering -liikelaitos. Ruoat valmistetaan tuotantokeittiöissä ja toimitetaan niistä palvelukeittiöille ja -pisteille. Ruokien valmistukseen käytetään perusraakaaineita ja ruuat tehdään alusta alkaen keittiöissä lukuun ottamatta kappalemaisia ruokatuotteita, kuten esimerkiksi pihvit, pyörykät ja ohukaiset. Tilaaja - tuottajamallin mukaisesti toimialat tilaavat ruokapalvelut Espoo Cateringilta. Ruoan laatu ja sisältö on sovittu Espoo Cateringin ja

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 16 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 45 / 47 toimialojen välisissä palvelusopimuksissa. Sopimuksissa ei mainita lähija/tai luomuelintarvikkeiden käytöstä. Lähi- ja luomutuotteiden osuus elintarvikehankinnoista Espoo Cateringin kaikki elintarviketoimittajat ovat kotimaisia yrityksiä. Valtaosa ruoan valmistukseen käytetyistä elintarvikkeista, kuten maito ja maitotaloustuotteet, vilja-, leipä-, peruna-, kananmuna- ja lihatuotteet sekä lihajalosteet, ovat kotimaisia. Päiväkotien ja pitkäaikaishoidon laitosten aamupuurojen valmistukseen hankitaan luomuhiutaleita sekä henkilöstöravintoloihin luomupiimää ja - leipää. Vanhusruokailuun on kilpailutettu lähituottajan mansikkasose yhden vuoden ajaksi, elokuusta 2013 heinäkuun 2014 loppuun. Espoon kaupunki on Reilun kaupan kaupunki, jonka johdosta käytetään pelkästään Reilun kaupan kahvia ja teetä. Reilun kaupan kahvi on myös luomutuote. Espoo Cateringin päiväkoti- ja laitoskeittiöt ovat mukana EkoCentrian Portaat Luomuun -ohjelmassa, päiväkodit portaalla yksi ja lounasravintolat portaalla 2. Espoo Catering on myös Kestävät Hankinnat -hankkeessa, jonka tavoitteena on ruokapalvelujen kestävien hankintojen edistäminen. Luomu-, Reilu kauppa- ja lähiruokatuotteita hankittiin vuonna 2013 noin 80 000 eurolla, niiden osuus oli 0,7 prosenttia Espoo Cateringin vuoden 2013 elintarvikehankinnoista (12,2 milj. euroa). Määritelmät Luonnonmukaista tuotantoa säätelevät Euroopan yhteisöjen neuvoston asetus ja komission asetukset, jotka määrittelevät vähimmäisvaatimukset luomutuotteille, lisäksi luomuelintarvikkeet tulee merkitä EU:n luomumerkillä. Elintarvikkeita kilpailutettaessa luomu voidaan asettaa tuotteen kelpoisuusvaatimukseksi. Kaikkia julkisten ruokapalveluiden tarvitsemia tuotteita ei ole mahdollista käyttää luomuna, esimerkiksi luomumaitoa, koska sitä ei ole D-vitaminoitu. Luomutuotteita ovat luomutuotantotavalla tuotetut elintarvikkeet, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Luonnossa kasvaneet marjat, sienet ja riista eivät myöskään täytä luomukriteerejä. Hallituksen 1.6.2013 linjaaman lähiruokaohjelman mukaan lähiruoka on rajattu oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria vahvistavaksi ruoaksi, joka tuotetaan oman alueen raaka-aineista sekä jalostetaan, markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Omaksi alueeksi on määritelty noin maakuntaa vastaava tai sitä pienempi alue. Lähiruokamääritelmään on sisällytetty myös eri alueiden erikoistuotteet, jotka ovat jollekin alueelle ominaisia, mutta joita myydään eri kanavien kautta myös muualla, esimerkiksi porotuotteet. Lähiruokaohjelma linjaa hallitusohjelman mukaisesti, että lähiruoan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa on lisättävä. Laatukriteerejä ja

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 16 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 46 / 47 malliasiakirjoja on kehitettävä niin, että lähiruoan hankinta on mahdollista ottamalla huomioon erityisesti laatuun, tuoreuteen, sesonginmukaisuuteen, kestävään kulutukseen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä näkökulmia ravitsemuksellisen laadun rinnalla. Lähi- ja luomutuotteiden saatavuus Espoo Catering selvitti elintarvikkeiden sopimustoimittajilta niiden valikoimissa olevat lähi- ja luomuruokatuotteet. Selvitys osoitti, että sopimustoimittajien lähiruokatuotevalikoimat ovat tällä hetkellä suppeat, mikäli tuotevalikoimia tarkastellaan lähiruokaohjelman linjauksen mukaisesti. Mikäli Espoon kaupungin lähiruoan raaka-aineiden tuottamis- ja/tai jalostuspaikaksi rajattaisiin Uudenmaan lisäksi myös naapurimaakunnat, voitaisiin muutamia sopimustoimittajien tuotteita, kuten esimerkiksi maitotalous- ja leipätuotteita, kutsua lähiruuaksi. Se, että toimittajat välittävät samoja tuotteita sekä Uudenmaan että muiden maakuntien alueelle, tekee lähiruokavalikoiman määrittämisestä haasteellisen toimittajille. Lähiruoalle ei ole olemassa virallista merkkiä tai tunnusta, joka helpottaisi lähiruoan tunnistamista tietyssä maakunnassa tai tietyllä alueella. Selvityksen mukaan sopimustoimittajilla oli valikoimissaan yli tuhat luomutuotetta. Espoo Cateringin käyttöön sopivia luomutuotteita löytyy esimerkiksi vilja-, leipomo- ja maitotaloustuotteista sekä tuoreista vihanneksista ja kasviksista. Osa valikoimissa olevista luomutuotteista ei sovi sellaisenaan Espoo Cateringin käyttöön muun muassa liian pienen pakkauskoon, liian vähäisen käsittely- tai jalostusasteen tai tuotteen ravitsemuksellisen laadun takia. Lähi- ja luomutuotteiden käytön lisääminen Espoon kaupungin hankinnat painopisteet vuosille 2013-2016 ovat kestävä kehitys, terveen kilpailun edistäminen, hankintojen sähköistäminen ja luovat hankinnat. Painopisteisiin nojaten lähi- ja luomutuotteiden hankintaa voi perustella ruokahankintojen ympäristövaikutusten minimoimisella, Espoon ja lähikuntien alueen yritysten elinvoimaisuuden lisäämisellä sekä elintarvikkeiden hankintaosaamisen parantamisella ja laadullisten kriteerien käytön lisäämisellä. Saatavilla olevan sopimustoimittajien lähi- ja luomutuotevalikoiman perusteella lähi- ja luomutuotteiden käytön asteittainen lisääminen on mahdollista Espoon ruokapalveluissa. Asteittainen lisäys tarkoittaa esimerkiksi yhden lähi- tai luomuruokatuotteen käyttöön ottoa kaikille Espoo Cateringin asiakkaille tai useamman lähi- tai luomuruokatuotteen käyttöön ottoa vain osalle asiakkaista, jollekin asiakasryhmälle. Lähituotteiden osalta tulee ensin kartoittaa Espoo Cateringin käyttöön sopivat markkinoilla olevat lähituottajat ja -tuotteet sekä niiden

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 16 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 47 / 47 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.4.2014 114 hankintakanavat Uudenmaan alueelta. Lisäksi tulisi mahdollisesti linjata Espoon ruokapalvelujen lähiruoka-alueeksi riittävän suuri hankinta-alue, Uudenmaan alueen lisäksi myös naapurimaakunnat, koska pelkästään Uudenmaan alueen lähituotteita ei ole selvityksen mukaan juurikaan saatavissa nykyisiltä sopimustoimittajilta. Edellä mainitun kartoituksen ja lähiruoka-alueen vahvistamisen jälkeen lähituotteiden hankintavaatimukset (esimerkiksi jäljitettävyys, tuoreus, saatavuus, ympäristövaikutukset) voidaan määritellä ja lähituotteet ja/tai toimittajat kilpailuttaa, jonka jälkeen voidaan alkaa lisätä lähituotteiden, kuten esimerkiksi sesongin mukaisten vihannesten, hedelmien ja marjojen käyttöä kaikkien. Luomu- ja lähituotteiden käytön lisäämisen suurin este on niiden kalliimmat hinnat verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin. Hintaerot vaihtelevat tuotteittain. Joidenkin luomutuotteiden jatkuva saatavuus Espoon tarvitsemissa käyttömäärissä voi myös olla haasteellista. Mikäli tilaajille osoitettaisiin määrärahat lähi- ja luomutuotteiden ostamiseen, mahdollisia heti lisättäviä luomutuotteita nykyisiltä sopimustoimittajilta hankittuna koulu-, päiväkoti- ja vanhusruokailuun voisivat olla esimerkiksi luomuleipä, -piimä, -viili ja jogurtti. Samoin vanhusruokailussa lähellä tuotetun mansikkasoseen käyttöä voitaisiin jatkaa. Mikäli lähi- ja luomumarkkinat kasvavat, on mahdollista, että yksittäisten tuotteiden hankintahinnat halventuvat jollakin aikavälillä. Edellä kuvatulla tavalla lähi- ja luomuruoan osuus kaupungin hankinnoissa on jo selvitetty eikä tässä vaiheessa ole tarpeen enempiä selvityksiä tehdä. Espoo Catering käyttää jo nykyisin hankinnoissaan lähi- ja luomutuotteita, siltä osin kuin se on taloudellisesti mahdollista tilaajatoimialoille budjetoitujen määrärahojen puitteissa. Edellä mainittuja tuotteita voidaan käyttää jatkossa enemmän, mikäli siihen budjetoidaan lisää määrärahoja. Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Johanna Karimäen ym. 18.11.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi