Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen

Samankaltaiset tiedostot
Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan

Lisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Solukkolisäyksen tulevaisuus Luke jatkaa tutkimusta

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?

Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Punkaharjun yksikön esittely MMM:n alueyksikkötyöryhmän vierailulla

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.

METLAN Savonlinnan toimipaikan toimintaedellytykset turvattava

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti Osa II Metsänviljelyaineisto

Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka

Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?

leviämisreitit taimitarhoille

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti Osa II Metsänviljelyaineisto

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Heinämäiset rikkakasvit ja peltolude

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio

Ruotsalaisen kuusen. MHaa1 siemenviljelysaineiston käyttökelpoisuus Suomessa. Seppo Ruotsalainen & Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos

Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat

Metsäpuiden jalostus perustuu olemassa olevan

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Metsäkuusen erikoismuotojen lisääminen silmustamalla ja mikropistokkaista

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v )

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Männyn sydänpuun uuteaineiden nopea mittaus

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Suomen metsävarat

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti

Hedelmän- ja marjanviljely

uutiset 3/ 98 TÄSSÄ NUMEROSSA MM: METLA Jalostettua siementä taimituotantoon Kuusen siemenviljelysaineisto

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Suomen avohakkuut

Taudinaiheuttajat siemenillä

Metsäpuiden siementuotannon kehittämisryhmän raportti

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Euroopan unionin direktiivi metsänviljelyaineiston

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Ässäkeskus, Helsinki

Tilannekatsaus: Bioreaktorit ja LED-valaisujärjestelmät

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Metsänjalostussäätiön toiminnanjohtaja Matti Haapasen puhe Haapastensyrjän 50-vuotisjuhlissa

Terveiden taimien tuotanto viherrakentamisen kasveilla

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta

Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö

Puusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

The publication is part of the 1998 annual report of Foundation for Forest Tree Breeding in Finland.

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla

Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Savon ilmasto-ohjelma

Transkriptio:

Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen Metsässä puhaltavat uudet tuulet Metlan ja Itä-Suomen yliopiston juhlaseminaari Mikkeli 11.9.2012

Metsäpuiden kasvullinen lisäys... tuottaa taimia, jotka ovat monistettavan yksilön kopioita parhaista perheistä ja puista ominaisuuksiltaan yhtenäistä aineistoa nopeasti tuotantoon mahdollisuus tuottaa halutunlaista (koriste-, kestävyys- tai kuituominaisuudet) tai tiettyihin oloihin sopeutunutta aineistoa mahdollisuus säädellä perinnöllistä monimuotoisuutta

Maailmassa tuotetaan kasvullisesti lisättyjä metsänviljelytaimia noin 1 miljardia kpl/vuosi: Esim: - eukalyptus - radiatamänty, loblollymänty - sugi - sitkankuusi - valkokuusi Westvaco Corporation Monet yhtiöt panostavat puiden kasvullisen lisäyksen tutkimukseen

Lisäysmenetelmistä tehokkain on solukkoviljely Menetelmä voidaan ottaa käyttöön Suomessakin..

Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi (EAKR-hanke) 2011-2014, Budjetti 611 087 Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta 3 tutkijaa: FT Susanne Heiska, FT Saila Varis, MMT Jinrong Lu Uudet ratkaisut kuusen metsänviljelyaineiston tuotantoon Metsäpuiden erikoismuotojen tuotteistaminen viherrakentamisen tarpeisiin Kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet männyn sydänpuun laadun parantamisessa

Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi tutkimussektorin ja käytännön toimijoiden yhteistyönä Metsäntutkimuslaitos, Punkaharju Taimityllilä Oy, Mäntyharju Itä-Suomen yliopisto, prof. Julkunen-Tiitto

1. Uudet ratkaisut kuusen metsänviljelyaineiston tuotantoon Suomessa on pula jalostetuista kuusentaimista; siemenviljelyksiä vaivaavat epäsäännöllisen kukinnan lisäksi taudit ja tuholaiset Menetelmät havupuiden, erityisesti kuusen massalisäykseen Huippulaatuisten lisäysaineistojen tuotto (+ 20-30 / 35-40 %) Solukkolinjojen säilytys syväjäädytettyinä kaupallista tuotantoa varten Tutkimuksen ja taimituottajien yhteistyö / palvelukonsepti

2. Metsäpuiden erikoismuotojen tuotteistaminen viherrakentamisen tarpeisiin Koristepuumarkkinoilla ja viherrakentamisessa tarvitaan kestäviä havupuita - tuontitaimet eivät aina kestä ilmasto-oloja ja niissä on suurempi kasvitautiriski - kotimaisen taimituotannon kilpailukykyä pitäisi parantaa; taimien laatu! - Metlassa on kerätty & jalostettu kuusen erikoismuotoja, joista on valittu viherrakentamiseen sopivia muotoja voisiko näitä solukkolisätä? massatuotannon pilotointi

Havaintojen lukumäärä, n = 137 3. Kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet männyn sydänpuun laadun parantamisessa 30 25 Männyn sydänpuu on lahonkestävää. 20 15 10 5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 Sydänpuun stilbeenipitoisuus, PS + PSM (mg/g) Kestävyyden aikaansaavat tietyt uuteaineet, stilbeenit. Stilbeenejä syntyy myös puun puolustautuessa tauteja tai tuholaisia vastaan. Mäntyjen välillä on laaja perinnöllinen vaihtelu stilbeenien tuotantokyvyssä. Olisiko mahdollista lisätä kasvullisesti paljon stilbeenejä tuottavia puita ja viljellä niitä luomukestopuuna?

Menetelmänä siemenalkioiden monistus (kasvullisten alkioiden tuotanto = somaattinen embryogeneesi) Viljelmien aloitus siemenalkioista Monistus Kasvullisten alkioiden kypsytys Keinosiemen / pakastus Kuva Jens Find.. ja idätys Viljelmien syväjäädytys Taimien karaisu ja siirto kasvihuoneelle taimitarhalle Kuva K-A Högberg, Skogforsk

1. Kuusen metsänviljelyaineistojen solukkolisäys - tuloksia 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Jalostusperhe - testattu kuusilajeilla käytössä olevia menetelmiä, valittu meidän kuuselle sopivin - 2011 aloituksista testattu <800 linjaa 12 perheestä, valittu ja kryopreservoitu 145 linjaa käytettävissä tulevaisuuden metsänviljelyyn - 2011 uusia aloituksia tehty 1100 kpl 11 perheestä uusia linjoja tulossa tuotantomittakaavan kasvattaminen, liuosviljelyn ja bioreaktorien testaus

1. Kuusen metsänviljelyaineistojen solukkolisäys - tuloksia Meneillään: Metsänviljelyaineiston tuotannon palvelumalli - Metlan / taimituottajien rooli - aineistojen saatavuus - korvauskysymykset Solukkoviljellyn aineiston kauppa: Lainsäädännön tarkastelu ja aineiston koerekisteröinti yhteistyössä EVIRAn kanssa

2. Kuusen erikoismuotojen solukkolisäys - tuloksia 2011 aloitukset: - purppurakuusen ja surukuusen risteytyksistä 98 linjaa - surukuusten risteytyksistä 12 linjaa - 54 linjaa valittu ja säilötty syväjäädyttämällä - linjat kasvihuoneella: osa punaneulaisia, kasvutapa? 2012 aloitukset: - myös käärmekuusia - 222 kpl

Sienen kasvu, Kitiiniä (mg/g DW) 3. Solukkolisäys männyn sydänpuun laadun parantamisessa tuloksia 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Männyn SE linjojen resistenssi P. placenta sienelle 467 486 759 1076 515 899 1036 1521 High Low Solukkoviljelyaloitukset onnistuvat sekä paljon että vähän stilbeenejä sisältävistä puista Solukkolinjojen stilbeenipitoisuudessa on suuria eroja Linjat kestävät sienen hyökkäystä koemaljoilla eri tavoin; paljon stilbeenejä sisältävät ovat kestävämpiä Korreloiko laboratoriokestävyys taimien kestävyyteen luonnossa?

Tarjoamme mahdollisuuden kurkistaa tulevaisuuden taimitarhaan: Kasvullisella lisäyksellä kyytiä taimituotantoon mistä kiikastaa? seminaarissa marraskuussa 2012 Aihepiireinä: * Massamonistamisen mahdollisuudet metsänviljelyssä * Tasalaatuisia taimia uusilla tuotantomenetelmillä * Solukkoviljelyn saavutukset ja tulevaisuus * Tulevaisuuden taimet tuotetaan taitavissa käsissä * Käytännön kokemukset avuksi tutkimuskysymysten muotoilussa * Pilotoimalla palvelut paremmiksi Tervetuloa! Lisätietoja: www.metla.fi/ Tapahtumia

Kiitos!