HATANÄÄN ALUE / Lämpökeskus (L) Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2016 1
HATANÄÄNUISTO Kuninkaankuja Lampi A R K K I T E H T U U R I A ALUEKARTTA ALUEKARTTA 1400X1400 mm yhäjärvi O N M L C T H Y D A G B E F Q R X U HATANÄÄN OASTEET J I LUONNOS 1:5 ALUEKARTTA 11.5.2003 K V A R K K I T E H T I T O I M I S T O J E N L I I T O N A T L : n J Ä S E N S U U N N I T T E L U - J A K O N S U L T T I T O I M I S T O J E N L I I T O N S K O L i n J Ä S E N Hammareninkatu 7 33100 Tampere puh (03) 3125 0100 fax (03) 3125 0125 toimisto@ksoy.net www.ksoy.net 1801 L5 JLE Sijaintipiirros Ilmakuva Selvityksen tilaaja Selvityksen laatija Tampereen Tilakeskus Liikelaitos / hankearkkitehti Kirsti Hankela Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio / arkkitehti Seija Hirvikallio 2016 2
Hatanpään alue / Lämpökeskus, tunnus L Rakennushistoriallinen selvitys Sisältö Yleistiedot 4 ALKUERÄINEN SUUNNITELMA 4 ERUSKORJAUKSET JA LAAJENNUKSET 7 eruskorjaus vuonna 1959 7 eruskorjaus vuonna 1968 7 eruskorjaus vuonna 1984 7 eruskorjaus vuonna 1997 7 LÄMÖKESKUKSEN NYKYTILANNE 9 LÄMÖKESKUKSEN RAKENNUSHISTORIALLISET ARVOT 9 Lähteet 10 LIITTEET NYKYTILANNEOHJAT 11 VALOKUVAT 12 AJALLISET KERROSTUMAT 21 3
Hatanpään alue Lämpökeskus, tunnus L Yleistiedot Kiinteistötunnus XXII (122) /511/11 Osoite Hatanpäänkatu 16, 33100 Tampere Rakennusvuosi 1934 Arkkitehti Bertel Strömmer Alkuperäinen käyttötarkoitus: Hatanpään sairaalan lämpökeskus Nykyinen käyttötarkoitus: Hatanpään sairaalan lämpökeskus / huoltorakennus Tunnus L Sijainti alueella Lämpökeskusrakennus sijaitsee alueen pohjoisreunalla. lähellä yhäjärven rantaa entisen laboratoriorakennuksen vieressä. Tilastotiedot Bruttoala 356 brm2 Kerrosla 356 krsm2 Suojelutilanne: Rakennus ei ole suojeltu asemakaavalla. AlkUERÄINEN suunnitelma Arkkitehti Bertel Strömmer sijoitti vuonna 1934 punatiilisen lämpökeskuksen rinteeseen lähelle yhäjärven rantaa siten, että rakennus avautui järven suuntaan. ohjakerrokseen sijoittuivat kaksikerroksinen kattilahuone itäpäätyyn ja parvelle pumppuhuone. Länsipäätyym maan tasalle sijoitettiin sähkölaitteet ja työhuone sosiaalitiloineen. umppuhuoneesta lähti tekninen kanaali alueelle kohti sairaalaa. Kattilahuoneen yhteyteen rakennettiin korkea savupiippu. ohjoissivulle rakennuksen eteen suunniteltiin suuri puupilareiden varaan rakennettu katettu alue. Lämpökeskuksen arkkitehtuurissa on havaittavissa funktionalismin piirteitä. Kattilahuoneen yläikkunat olivat suorakaiteen muotoisia, neljään osaan jakopuitteilla jaettuja ikkunoita. Länsipäädyn pohjakerroksen ikkunat olivat neliön muotoisia, jakopuitteilla neljään osaan jaettuja ikkunoita ja pumppuhuonetasanteen ikkunat pieniä, suorakaiteen muotoisia ikkunoita, jotka oli jaettu jakopuitteilla kahteen osaan. Rinteen puoleisia julkisivupiirustuksia ei ole arkistoitu. ohjapiirustuksessa ei ole osoitettu ikkunoita rinteen puolelle, mutta todennäköisesti ne kuitenkin tehtiin pohjoisjulkisivun tapaan suorakaiteen muotoisina ja neliruutuisina ikkunoina. Sairaalan kattilahuone vuonna 1934. Kuva Vapriikin kuva-arkisto. 4
Sairaalan kattilahuone vuodelta 1934. Kuva Vapriikin kuva-arkisto. Bertel Strömmerin alkuperäinen pohjapiirustus vuodelta 1934. Lämpökeskukseen sijoitettiin kattilahuone, pumppuhuone, työhuone, sähkölaitekeskus, wc ja suihku. 5
Leikkauspiirustus kattilahuoneen ja piipun kohdalta vuodelta 1934. Julkisivupiirustus pohjoiseen vuodelta 1934. 6
ERUskORJAUksET JA LAAJENNUksET eruskorjaus vuonna 1959 (arkkitehti Jaakko Ilveskoski) Vanhan työhuoneen päälle rakennettiin uusi tila: korjaushuone/mestarin huone. Samalla pidennettiin rakennusta länsipäädyssä olleen kaarevan pengerryksen verran. Länsipäädystä tuli kaksikerroksinen, jonka toiseen kerrokseen rakennettiin uusi sisäänkäynti rinteen puoleiseen laajennukseen. Uudet ikkunat suunniteltiin korkeiksi suorakaiteen muotoisiksi, kuusiruutuisiksi ikkunoiksi. ohjakerrokseen tehtiin uusi ulko-ovi pohjoisjulkisivuun. eruskorjaus vuonna 1968 (arkkitehti Jaakko Ilveskoski) Öljysäiliön rakentaminen itäpäätyyn (laajennus). eruskorjaus vuonna 1984 (arkkitehti Antti Tähtinen) Länsipäätyyn rakennettiin varavoimakonehuone. Kattilahuoneeseen tehtiin toinen kerros, jonne sijoitettiin päivystyshuone, kalusto- ja työkaluvarasto ja sosiaalitila. Kierreporras johti uusista tiloista alakertaan, vanhaan kattilahuoneeseen. Eteläjulkisivulle rakennettiin uusi pariovi, joka johti kalustovarastoon. Iso katos rakennuksen edestä purettiin. eruskorjaus vuonna 1997 (arkkitehdit Jukka Hagman ja Eija Kukkonen-ylkkö) Vanhan kalusto- ja työkaluvarastoon rakennettiin suuri sosiaalitila, uusi sauna ja pesuhuone, wc ja päivystyshuonetta laajennettiin. Kattilahuoneen päälle rungon keskiosaan tehtiin välipohja ja toiseen kerrokseen sijoitettiin puutyötila ja viimeistelyhuone. Vanha korjauspaja poistettiin ja sen paikalle tehtiin metallintyöstötila ja toimisto. Vanha länsipäädyn mestarinhuone muutettiin toimistoksi ja sitä suurennettiin. ohjapiirustus vuodelta 1959. Länsipäätyyn rakennetiin uusi sisäänkäynti rinteeseen. 7
ohjapiirustus vuodelta 1984. Länsipäätyyn rakennettiin varavoimakonehuone ja kattilahuoneeseen tehtiin välipohja. Eteläsivulle tehtiin uusi sisäänkäynti. Toinen kerros vuodelta 1984. Sinne rakennetiin uusi wc-tila. Kerrosten välille tehtiin kierreporras. 8
LämpökeskuksEN NYkYTILANNE unatiilisten julkisivujen saumauksissa on erivärisiä ja erityylisiä saumauksia mm. tehtyjen paikkausten kohdissa. Osa saumauksista on myös haperoituneet. uurakenteiset alkuperäiset ikkunat ja ulko-ovet kaipaavat kunnostusta. Vesikaton huopakatepinnoissa on sammaloituneita alueita. Alkuperäiset Strömmerin ulko-ovet ovat lasiovia. Joissakin ovissa on alaosassa lakattu paneeli, joka on todennäköisesti lisätty myöhemmin. ohjapiirros vuodelta 1997. Toiseen kerrokseen rakennettiin sosiaalitilat, jonne tuli sauna. äivystyshuonetta laajennettiin. Verstastilojen ja sosiaalitilan lattiat ovat betonipintaisia lattioita, toimistohuoneissa ja wc-tiloissa on muovimatot. Osa sisäseinistä on puhtaaksimuurattua tiiltä, osa tasoitettuja ja maalattuja seiniä. Katot ovat maalattuja betonikattoja. Ilmastointiputket ovat näkyvissä. äivystyshuoneessa on lakattu paneelikatto. Alkuperäisissä Strömmerin puusisäovissa on tehty listoituksilla peilit. Ovet on maalattu vihreiksi. Ovissa on alkuperäiset vuorilaudat. Toimistotilojen sähköt on asennettu seinille kulkeviin kouruihin ja valaisimet ovat loisteputkivalaisimia. Sisätilojen sisustukset ovat epäyhtenäiset, mikä johtunee käytön luonteesta ja eri aikoina tehtyjen peruskorjausten yhteydessä tehdyistä väri- ja kalustevalinnoista. LämpökeskuksEN RAkENNUsHIsTORIALLIsET ARVOT Lämpökeskuksen ajalliset kerrostumat on selvästi nähtävissä julkisivujen yksityiskohdissa, ikkunoissa ja ovissa. Rakennus sopeutuu hyvin ympäristöönsä ja toisaalta muodostaa myös piippuineen alueen dominantin. Vanha pesularakennus, Idmanin huvila, vanha alilääkärin talo sekä rinteessä oleva vanha kellari ovat tontin luoteis- ja pohjoisosan vanhimmat rakennukset, 9
jotka yhdistyvät ajallisesti keskialueen kartanon päärakennukseen, navettaan ja pirttiin. Lämpökeskuksen arkkitehtuuri edustaa 1930-luvun teknisen rakentamisen tyyppirakennuksen arkkitehtuuria. Rakennuksesta löytyy myös kansainvälisen tyylisuunnan funktionalismin piirteitä, jotka arkkitehti Bertel Strömmer toi Tampereelle. Lähteet Arkistopiirustukset Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Tampereen rakennusvalvonnan arkisto Valokuvat Mustavalkoiset valokuvat vapriikin kuva-arkisto Nykytilannevalokuvat Seija Hirvikallio Haastattelut Jari Ojanen, Hatanpään huolto 10
NYKYTILANNEOHJAIIRUSTUKSET 1. kerros. 2. kerros 11
VALOKUVAT 1 2 3 4 1. Julkisivu itään. 2. Julkisivu kaakkoon. 3. Julkisivu luoteeseen. 4. Julkisivu pohjoiseen, sisääntulopihalle. 12
1 3 1. Länsipäätyyn rakennetiin uusi sisäänkäynti ja laajennus vuonna 1959. 2. ohjoiseen, sairaalaan suuntaan näkymä on rehevöitynyt. iippu nousee puiden yläpuolelle. 3. Lämpökeskuksen vanha piippu nousee maamerkkinä alueen pohjoisreunalla. 2 13
Katos itäpäädyssä. Varapoistumistie yläkerrasta, Vanhimman osan päälle rakennettiin toinen kerros vuonna 1959 (arkkitehti Jaakko Ilveskoski). Vanhimman osan pohjakerroksen ikkunat ovat 4-ruutuisia ja toisen kerroksen ikkunat 6-ruutuisia. 14
1 2 3 4 5 15 1. Vuonna 1984 uusittu auto- ja traktoritallin ovi. 2. Alkuperäinen ikkuna vuodelta 1934. 3. -4. Alkuperäinen ulko-ovi. Alimmat lasit on peitetty paneelilla. 5. äätyovi vuodelta 1959.
Työhuoneen vanhoja peiliovia vuodelta 1934. Ovet suunnitteli Bertel Strömmer. 16
ohjakerroksen talli. Toisen kerroksen korjauspaja. umppuhuone. ohjakerroksen työhuone. 17
Toisen kerroksen verstas. Taukotilan aula 2. kerroksessa. Käytöstä poistettu kierreporras. Metallin 18 työstötila.
1 2 3 4 5 19 1. Sosiaalitilan pukuhuone. 2. Sosiaalitilan tauko- ja kokoushuone. 3. Teräsporras toiseen kerrokseen. 4. -5. Toimistohuone.
Yläkerroksen työtila. Wc-tila 2. kerroksessa. Wc-tila pohjakerroksessa. 20
AJALLISET KERROSTUMAT ALKUERÄINEN RAKENNE VUODEN 1959 RAKENNE VUODEN 1984 RAKENNE VUODEN 1997 RAKENNE 21
22