Osavuosikatsaus 2/2017 MHS 6/2017 liite nro 117
Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Esterinportti 2 B 00240 Helsinki Finland +358 9 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi uudenmaanliitto.fi
SISÄLLYS Uudenmaan liiton osavuosikatsaus 2/2017... 4 Maakuntajohtajan katsaus... 4 Sote- ja maakuntauudistus... 4 Yleiset näkymät... 6 Olennaiset tapahtumat Uudenmaan liitossa... 7 Aluesuunnittelu... 7 Aluekehittäminen... 8 Viestintä... 9 Kansainväliset asiat... 11 Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja talous... 13 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 14 Talouden toteuma seurantajaksolla... 23
Uudenmaan liiton osavuosikatsaus 2/2017 Maakuntajohtajan katsaus Vuosi 2017 on alkanut Uudellamaalla toimeliaissa merkeissä, sillä talouden suhdannenäkymät ovat kirkastuneet, bkt on kasvussa ja työllisyystilanne paranemaan päin. Väestönkasvu on jatkunut intensiivisenä ja uusmaalaisten määrä on kasvanut alkuvuoden aikana yli 10 000:llä hengellä. Maakunta-, sote ja kuntareformi on Uudellamaalla historian merkittävin uudistus. Tämä on uutta siksi kiinnostavaa ja samalla pelottavaa. Tämä vaatii tahtoa, oleelliseen keskittymistä, kylmän viileää harkintaa, pitkäjänteisyyttä, yhdessä tekemistä ja tietenkin päätöksiä, joita ei tunnu sitten millään tulevan, ainakaan sovittujen aikataulujen puitteissa! Mitä sitten uskon? Uskon, että uudistuksia tarvitaan, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Joka tapauksessa, usko, motivaatio ja muutostarpeiden tiedostaminen eivät nekään vielä riitä muutosten toteutumiseksi ja uudenlaisten tulosten saavuttamiseksi. Uusien asenteiden, toimintojen ja lähestymistapojen yhteensovittaminen edellyttää aluksi suurempaa voimanponnistusta. Esi- tai alkuvaihe on aina kriittisin koettaessamme toteuttaa rakentavia muutoksia, elämässämme ja toiminnassamme. Alkuvaihe on onnellisesti ohi ja maakuntauudistuksen seuraava vaihe - Uusimaa 2019 -projekti on alkanut. Projektiin rekrytoidaan 14 hankejohtajaa, jotka ryhtyvät valmistelemaan maakuntauudistuksen väliaikaishallinnolle kuuluvia tehtäviä. Hankejohtajiksi palkataan asiansa osaavia ammattilaisia, jotka yhdessä esivalmistelussa mukana olleiden erinomaisten työntekijöiden kanssa valmistelevat uuden maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämistä. Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille kunnilta ja valtiolta tehtäviä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Uudistuksen Uudenmaan tasoista esivalmistelua varten maakuntahallitus päätti 21.11.2016 157 perustaa alaisuuteensa projektin sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelua varten. Projektin vastuujohtajajana on toiminut Ossi Savolainen ja projektin vetäjinä muutosjohtaja Markus Sovala sekä sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö. Projektin kestoksi määriteltiin 1.12.2016-30.6.2017. Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2.3.2017. Hallituksen esitys sisältää uudistusten tärkeimmät lait, jotka ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Tarkoitus oli, että nämä olisivat tulleet voimaan 1.7.2017, mutta lait olivat 30.6.2017 edelleen eduskunnan käsittelyssä. Uudistuksen ns. esivalmisteluvaiheen lähetessä loppuaan eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi 29.6.2017 lausunnon hallituksen lainsäädäntöesityksestä. Valiokunta piti tärkeänä, että uudistus saadaan lausunnossa esitetyin korjauksin tai muutoin perustuslainmukaisella tavalla toteutettua.
Hallituksen reformiministerityöryhmä kommentoi samana päivänä lausuntoa muun muassa todeten, että hallitus valmistautuu viivytyksettä tekemään perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset täydentävällä hallituksen esityksellä. Koska kesäkuussa oli käynyt selväksi, että lakien voimaantulo viivästyisi, päätti maakuntahallitus 19.6.2017 87 jatkaa Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusprojektin kestoa siihen saakka, kunnes voimaanpanolaki astuisi voimaan ja Uudenmaan maakunta julkisoikeudellisena organisaationa tulisi perustetuksi. Lisäksi maakuntahallitus edellytti, että projektissa ryhdyttäisiin valmistelemaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämistä, eli suorittamaan uudistuksen ns. väliaikaishallintovaiheen tehtäviä. Samalla käynnistettiin projektiin rekrytoinnit syksyn valmistelutehtäviä varten ja muutettiin projektin nimeksi Uusimaa 2019. Projekti oli saanut valtiovarainministeriöltä 30.6.2017 mennessä vajaan 2 miljoonan euron avustuspäätökset valmistelussa vuonna 2017 syntyneisiin kustannuksiin. 30.6.2017 oli eduskunnan käsittelyssä valtion lisätalousarvio, jossa hallitus esitti 22 miljoonan euron lisämäärärahoja maakuntavalmisteluun. Tämän määrärahan osalta Uusimaa 2020 -projekti oli lähettänyt valtiovarainministeriöön hakemuksen yhteensä 7 miljoonan euron lisämäärärahasta. Esivalmistelun ohjaukseen osallistuivat laaja neuvottelukunta, poliittinen ohjausryhmä, virkamiesjohtoryhmä, kuntajohtajakokous sekä henkilöstöfoorumi. Valmistelu tapahtuu aihealueittaisissa valmisteluryhmissä ja -verkostoissa.
Yleiset näkymät Suomen talous on vihdoin selvässä nousussa. Ennusteiden mukaan bkt:n kasvu jatkuu myös seuraavina vuosina, vaikka hivenen hidastuen. Maailmantalouden näkymät ovat piristymässä. Maailman ostovoimakorjatun bkt:n kasvu nousee noin 3½ prosenttiin v. 2017 ja kiihtyy edelleen vuosina 2018 ja 2019. Maailmantalouden kasvunäkymien lujittumiseen liittyy kuitenkin yhä epävarmuutta. Vuonna 2017 Suomen bkt:n kasvu kiihtyy 2,4 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen kasvu on suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvua tukevat työllisyyden koheneminen, kotitalouksien reaalitulojen kasvu sekä kuluttajien odotusten vahvistuminen. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä asuntoinvestoinneista ja rakentamisesta teollisuuden ja yritysten koneisiin ja laitteisiin sekä tutkimus- ja kehittämisinvestointeihin. Kasvun perusta vankentuu, kun myös viennin kasvu kiihtyy lähes viiteen prosenttiin. Ulkomaankaupan vaikutus bruttokansantuotteen kasvuun kääntyy positiiviseksi v. 2017. Tuotannon kasvu painottuu enemmän teollisuuteen viennin elpyessä. Teollisuustuotannon kasvu tukee myös koko talouden tuottavuuden nopeaa kohentumista. Julkinen talous painui viime vuosikymmenen lopulla syvästi alijäämäiseksi. Vaikka talouskasvu on ollut vaimeaa viime vuosina, alijäämä on pienentynyt sopeutustoimien vuoksi. Suotuisa suhdannetilanne kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa, mutta ennustettu talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Julkisen talouden sektoreista valtio ja paikallishallinto ovat alijäämäisiä, ja työeläkesektori sekä muut sosiaaliturvarahastot lievästi ylijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon pysyy korkealla tasolla. Vaikka työttömyyden lasku pysähtyikin alkuvuonna, niin nopeutuva talouskasvu kääntää työttömyyden uudelleen laskevalle uralle. Ennuste vuoden 2017 työttömyysasteeksi on 8,5 %. Uudenmaan alueella oli kesäkuun lopussa yhteensä 91 378 työtöntä työnhakijaa. Se on 10 640 (-10,4 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli kesäkuun lopussa 10,8 %. Pitkäaikaistyöttömien (-17,1 %), alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden (-13,9 %) ja ulkomaalaisten työttömien (-8,5 %) määrät ovat vähentyneet Uudellamaalla vuoden 2016 kesäkuuhun verrattuna. Uusia avoimia työpaikkoja oli kesäkuun aikana 16 090 eli 1 155 (7,7 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.
Olennaiset tapahtumat Uudenmaan liitossa Aluesuunnittelu Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä loppuvuona 2016 ja siitä saatiin 90 muistutusta. Muistutuksiin laadittiin vastineet alkuvuodesta 2017. Maakuntahallitus hyväksyi vastineet maaliskuussa 2017 ja hyväksyi kaavaehdotuksen huhtikuussa sekä päätti esittää valtuustolle sen hyväksymistä. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan toukokuun kokouksessaan. Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja. Kaavan pääteemat ovat elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt ja lisäksi kaavassa on käsitelty joitakin ajankohtaisia asioita kuten Malmin lentokenttää ja pääradan uusia asemanseutuja. Kaavan ratkaisuilla varmistetaan Uudenmaan kilpailukyky ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Kokonaismaakuntakaavan eli Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu käynnistyi vuonna 2016. Useita kaavan taustaselvityksiä on käynnissä tai on jo valmistunut. Kaavan sisältöä ja tavoitteita on valmisteltu mm. useassa työpajassa kuntien ja valtion edustajien kanssa ja ne kirjattiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka oli nähtävillä alkuvuonna 2017. Suunnitelmasta saatu palaute käsiteltiin keväällä ja suunnitelmaa täydennettiin palautteen pohjalta. Uusimaakaavan 1. viranomaisneuvottelu pidettiin keväällä 2017. Kevään 2017 aikana laadittiin kehityskuvia ja taustaselvityksiä kaavan eri teemoista vuorovaikutuksessa kaavan sidosryhmien kanssa. Lisäksi vuonna 2016 laadittujen väestö- ja työpaikkaprojektioiden pohjalta laadittiin rakennemallitarkastelu, jonka vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointien kautta edetään kohti rakennekaavan luonnosta. Rakennekaavan ohella käynnistettiin seuduittaisten vaihekaavojen valmistelu yhteistyössä seutujen edustajien kanssa. Östersundomin alueen maakuntakaavan osalta alkuvuonna 2017 valmisteltiin lausuntokierrosta varten kaavaehdotus, joka sisälsi kaksi vaihtoehtoista metrolinjausta (Suora ja Pohjoinen vaihtoehto). Molemmista vaihtoehdoista laadittiin Natura-vaikutusten arvioinnit ja ELYkeskukselle ja Metsähallitukselle lähetettiin niitä koskeva luonnonsuojelulain mukainen lausuntopyyntö. Kaavaehdotus oli lausunnoilla maalis-huhtikuussa 2017. Maakuntahallitus hyväksyi kesäkuussa Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin laaditut vastineet. Alkusyksystä nähtäville asetettava kaavaehdotus päätettiin valmistella suoran metrolinjauksen pohjalta. Uudenmaan liitto osallistuu aktiivisesti liikennestrategiatyöhön aluetasolla, kansallisesti ja EU:n piirissä. Kesäkuussa 2017 EU:n Itämeristrategian vuosifoorumissa Berliinissä Uudenmaan liitto yhteistyössä Euroopan komission ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa järjesti sidosryhmätapaamisen liikenneverkostojen kehittämisestä. EU:n Interreg-ohjelman osarahoittamat liikenteen kehittämishankkeet NSB CoRe-, FinEst Link ja Scandria2Act edistävät Uudenmaan kansainvälistä saavutettavuutta matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Hankkeiden toiminta ulottuu käytännön tason kehittämistoimista korkean tason EUvaikuttamiseen. Vuoden 2017 alusta lähtien Uudenmaan liitto yhteistyössä Suomen kasvukäytävän ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkostojen kanssa jakaa TEM:n myöntämää AIKO-rahoitusta matkustaja- ja rahtiliikenteen kehittämiseksi.
Aluekehittäminen Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla on tehty alkuvuodesta päättyneiden kahden hankehaun rahoituspäätöksiä sekä käyty myönteisen rahoituspäätöksen saavien hankkeiden kanssa täsmentäviä rahoitusneuvotteluja. Hanketoimijoiden osaamista tuettiin järjestämällä tulosviestintäkoulutusta sekä verkkoklinikoita seurantaindikaattoreista sekä hankinnoista. Kesäkuussa käynnistyi valtakunnallinen Kansainvälisistä osaajista kasvua -hankehaku, tässä hankehaussa Uudenmaan liitto toimii EAKR-hankkeiden rahoittajana. Hallintoviranomaisen ohjelmatyötä on avustettu keräämällä materiaalia Etelä-Suomen hankkeiden menestystarinoista. Samaa materiaalia tullaan käyttämään ohjelmakauden puolen välin tulosjulkaisussa. Tulosjulkaisu työ on aloitettu yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Uusimaa-ohjelman 2014 2017 toimeenpanoa seurataan vuosittain laadittavalla raportilla. Vuoden 2016 seurantaraportti valmisteltiin alkuvuoden aikana ja vietiin tiedoksi maakuntahallitukselle ja maakunnan yhteistyöryhmälle. Raportin mukaan Uusimaa-ohjelman toteutus on jatkunut edelleen hyvin ja toimenpiteiden sekä rahoituksen volyymi on kasvanut edellisvuodesta. Kaikkiaan Uusimaa-ohjelmaa toteuttavia hankkeita on kirjattu kolmena vuonna yhteensä 284 kappaletta ja niiden kokonaisrahoitus on runsaat 538 miljoonaa euroa, josta Uudenmaan osuus on noin 230 miljoonaa euroa. Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) toimeenpano etenee sujuvasti ja sen toimeenpano on huomioitu EU-tasolla. Uuttamaata pidetään yhtenä johtavana Eurooppalaisena alueena RIS3-toimeenpananiossa, kiitos myös Helsingin EU-toimiston aktiivisen edunvalvontatyön. Alkuvuoden aikana on tehty useita toimia RIS3-tunnettuuden lisäämiseksi, kuten valmisteltu kannanotto komission julkiseen kuulemiseen RIS3-toimeenpanosta sekä laadittu Uudenmaan RIS3-kuvaus komission tiedoksiantoa varten. Komissio järjesti 20 uusmaalaisen päätöksentekijän opintomatkan Brysseliin maaliskuun lopulla, missä keskusteltiin muun ohella myös Älykkään erikoistumisen mahdollisesta roolista tulevassa ohjelmakaudessa. Uudenmaan RIS3-strategiaa päivitetään tämän vuoden aikana osana Uusimaa-ohjelma 2.0:n laadintaa. Helsinki Smart Region nettisivut (HelsinkiSmart.fi) avattiin kesäkuussa 2016. Sivuilla nostetaan esiin innovaatioita ja älykästä osaamista eri puolilta Uuttamaata. Maaliskuun loppuun 2017 mennessä sivulla on ollut vajaat 30 000 kävijää ja sivuston Twitter-tilin seuraajia on yli 700. Älykkään erikoistumisen toimeenpanoa on tuettu maakunnan kehittämisrahoituksella ja rakennerahastohankkeilla samoin kuin muilla EU-osarahoitetuilla hankkeilla. Uudenmaan liitto rahoitti alkuvuonna AIKO-hankkeita (7 kpl) tukemaan RIS3 toteutusta. Euroopan Unionin komissio järjesti 31.5. 2.6. Helsingissä Smart Regions II konferenssin, johon osallistui runsaat 800 osallistujaa eripuolelta EU:ia. ieer-hankkeen alkuvuosi keskittyi Uudenmaan alueen startup-ekosysteemin toimijoiden ja tukimuotojen kartoittamiseen. Helmikuussa järjestettiin hankkeen paikallisen ohjausryhmän kokous, jossa tehtiin SWOT-analyysi Uudenmaan startup-ekosysteemistä sekä valittiin alueen parhaat käytännöt kansainvälisille hankekumppaneille esitettäviksi. Hankkeen korkean tason ohjausryhmän kokous järjestettiin 9.2. Brysselissä ja maaliskuun viimeisellä viikolla järjestettiin kansainvälinen oppimisleiri Pohjois-Irlannissa ja Irlannissa. Oppimisleirin teema oli yrittäjyyden tukeminen harvaan asutuilla alueilla. Huhtikuussa hankkeen puitteissa järjestettiin vertaisarviointivierailu Timisoaraan Länsi- Romaniaan. Kansainväliset aktiviteetit jatkuivat toukokuun lopulla Etelä-Tanskassa, jossa opittiin RIS3-strategian valjastamisesta yrittäjyyden edistämiseksi. Paikallisella tasolla järjestettiin toukokuussa työpaja, jossa kerättiin ideoita Uudenmaan startup-ekosysteemin kehittämiseksi.
PASSAGE-hankkeen teemaseminaari ympäristöstä ja matkailusta järjestettiin maaliskuussa Leccessä Italiassa. Uudenmaan hyvänä käytäntönä esiteltiin pienvenesatamien kehittämiseen liittyvä 30 mailia hanke, joka valittiin yhdeksi parhaaksi käytännöksi. Lisäksi aloitettiin salmialueiden hiiliselvityksen teko. Yrittäjyyttä ja sosiaalisia innovaatioita koskeva seminaari järjestettiin toukokuussa Bastiassa. BRIDGES-hankkeessa kartoitettiin tutkimuslaitoksia, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä muiden partnerialueiden yritysten kanssa. Lisäksi selvitettiin yhteistyön rahoitusmahdollisuuksia sekä valittiin Uudenmaan hyvät käytännöt. Toinen paikallisen sidosryhmän kokous järjestettiin helmikuussa. BRIDGES-hankkeen neljäs kv-tapaaminen järjestettiin 7.-8.6. Helsingissä. Matkailun alueellisen kehittämisen mahdollisuuksia ja linjauksia valaistiin Uudenmaan matkailun aluerakenne 2050 -selvityksessä, joka valmisteltiin yhteistyössä aluesuunnittelun ja alan toimijoiden kanssa. Kulttuurin alalla toteutettiin Uusimaa-viikko Suomi 100-kehyksen puitteissa. Vuoden 2017 kaupunginosan tunnustus luovutettiin Kallion edustajille toukokuussa. Uusimaa-ohjelman 2.0 valmistelua jatkettiin tavoitteena saada 2018 vuoden alusta alkavan kauden maakuntaohjelma maakuntavaltuuston käsittelyyn joulukuun 2017 kokouksessa. Ohjelman sisällön kehittämisen ja sidosryhmätyöskentelyn lisäksi aloitettiin SOVA-menettely lain edellyttämän ympäristöselostuksen tuottamista varten. Viestintä Viestintäyksikkö on jälleen tehnyt työtä liiton tunnettuuden kasvattamiseksi ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Merkittävään osaan toisella vuosineljänneksellä nousi viestintä sote- ja maakuntauudistusta valmistelevan Uusimaa 2019 -projektin tuloksista. Uudistuksen esivalmisteluvaiheen punainen lanka on avoimuus ja tähän haasteeseen vastattiin tarjoamalla kaikki kokous- ja muu ajankohtaistieto projektin uudella verkkosivustolla. Blogit, videot sekä aktiivinen osallistuminen some-keskusteluun tarjosivat lisätietoa ja keskustelun mahdollisuuksia kiinnostuneille, kuten myös lukuisat tapahtumat järjestöille, henkilöstöille, tutkijoille ja muille sidosryhmille. Kesäkuussa kutsuimme Kaupunkitoimittajat ry:n jäseniä taustainfoon ja keskustelemaan uudistuksesta. Runsaslukuinen toimittajajoukko innostui ja toivoi vastaavaa tilaisuutta myös syksylle. Kaavaviestinnässä jatkettiin hyvän vastaanoton saaneen piirrosvideon kehittelyä. Ruotsinkielisiä katsojia varten valmisteltiin versio, jossa on tekstitys ruotsiksi. Video kertoo viihdyttävästi maakuntakaavan merkityksestä Uudenmaan suunnittelussa. Toukokuussa viestittiin neloskaavasta, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi kautensa viimeisessä kokouksessa. Kesäkuussa tiedotettiin maakuntahallituksen tarkistuksista Östersundomin kaavaan sen jatkovalmistelua varten. Uusimaa-ohjelman valmistelua koskevan viestinnän suunnittelu käynnistyi huhtikuun alussa. Tarkempi viestintäsuunnitelma valmistui kesäkuussa. Liiton viestintä oli vahvasti mukana ideoimassa ohjelmasta tuotettavaa videota sekä tarjosi aluekehittämisen asiantuntijoille tukea videon toteutusta koskevan tarjouspyynnön valmistelussa. Toukokuinen Uusimaa-viikko oli jälleen iso ponnistus viestinnälle. Teemaviikon omalla verkkosivustolla tarjottiin kattavat tapahtumatiedot ja lisävinkkejä jaettiin aktiivisesti somessa ja liiton verkkosivuilla. Viestintäyhteistyö sujui mutkattomasti uusmaalaisten tapahtumajärjestäjien kanssa. Uusimaa-viikolla tiedotettiin myös liiton vuosittaisista palkitsemisista. Uusimaa-palkinto ojennettiin Finlandia-laulajille ja kunniamaininnan sai Brother Christmas. Helsingin Kallio juhli vuoden kaupunginosan tunnustusta.
Kevään kuntavaalien tuloksista ja liiton organisoiman vaalien valmistelutoimikunnan työstä viestittiin aiempaa näkyvämmin. Vaalituloksista tarjottiin myös helposti tulkittavia visualisointeja. Kesäkuussa tiedotettiin vaalituloksen pohjalta valitun uuden maakuntavaltuuston nimeämisestä kuntien edustajainkokouksessa. Uudenmaan Suomi100 -viestinnässä vakiintui juhlavuoden käytännöksi kuukausittain ilmestyvä uutiskirje. Hankkeen Instagram-tili saavutti toukokuussa 500 seuraajan rajapyykin. Rahoitukseen liittyviä viestintäteemoja olivat muun muassa alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen tarkoitetun AIKO-rahoituksen haku sekä rakennerahastojen puolella käynnistynyt Kasvua kansainvälisistä osaajista -hankehaku. Euroopan komission kesäkuussa Helsingissä järjestämässä Smart Regions -tapahtumassa Uudenmaan älykkäät hankeratkaisut saivat mukavasti näkyvyyttä. Viestintäyksikkö jatkoi liiton verkkosivujen kehitystyötä teknisten ominaisuuksien osalta. Sivupohjaa ja fontteja uudistettiin ja uutiskirjeestä tehtiin käyttäjäystävällisempi versio mobiililukijoita ajatellen. Uuden kuntalain verkkosivustoille määritellyt vaatimukset päivitettiin ajan tasalle. Koko sivuston sisältö tarkistettiin yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Liiton Twitter- ja Facebook-tilejä hyödynnettiin tehokkaasti jokapäiväisessä viestinnässä. Twiittaajien ydinryhmä sai lisäkoulutusta. Viestintäyksikkö valmisteli henkilöstön tueksi Sosiaalinen media osana työpäivääsi -ohjeistuksen, jota on vielä tarkoitus työstää asiantuntijoille syksyllä järjestettävässä koko talon some-koulutuksessa. Liiton intranet uudistettiin kevään aikana ja siirrettiin Microsoftin Sharepoint-pilvipalveluun. Tämän uudistuksen myötä työntekijöillä on pääsy intraan ja työtiloihin 24/7 kaikilla laitteilla. Johtoryhmä on sitoutunut pitämään intrassa johdon yhteistä blogia. Uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön myös yhteisöpalvelu Yammer, jonka avulla pyritään tehostamaan liiton sisäistä viestintää.
Kansainväliset asiat Uudenmaan liiton kansainväliset verkostot-yksikön uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.1.2017. Sekä kansainväliset verkostojen yksikön ja Helsinki EU Officen toiminnassa ovat painottuneet jo viime vuonna aloitettu tavoitteellisuuden, tuloksellisuuden, laadun ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen sekä jatkuva toiminnan arviointi ja sen kehittäminen. Nämä Helsinki EU Officen palveluihin ja toimintaan liittyvät uudistukset ja toiminnan tehostaminen ovat saaneet aikaan kiinnostusta ja huomiota sidosryhmien keskuudessa. Tämä on johtanut uusien ylläpitäjäorganisaatioiden liittymiseen Helsinki EU Officeen. Espoon kaupunki ja Luonnonvarakeskus liittyivät 1.1.2017 Helsinki EU Officen uusiksi ylläpitäjäorganisaatioiksi. Vantaan kaupunki liittyi uudeksi ylläpitäjäorganisaatioksi 1.5.2017. Myös Taideyliopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liittyä Helsinki EU Officeen. Voidaan todeta, että nämä kehittämistoimenpiteet ovat olleet onnistuneita ja oikean suuntaisia. Toiminnan ja palveluiden arviointi ja niiden kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka tulee vakiinnuttaa kiinteäksi osaksi normaalia toimintaa. Toiminnan laadulliset ja määrälliset mittarit sekä toiminnan jatkuva arviointi on vakiinnutettu osaksi Helsinki EU Officen toimintaprosesseja. Jokaisen ylläpitäjätahon kanssa on laadittu vuosikohtaiset yhteistyösuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan. Helsinki EU Officen asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset ovat olleet koko kuluneen vuoden ajan kiitettäviä. Uudenmaan liiton kansainvälisen tiimin toimintaa on kehitetty: mm. Uudenmaan liiton kansainvälisen ja EU-edunvalvonnan kärkien listaus ja kansainvälisen toiminnan vuosikello ovat valmistuneet ja otettu käyttöön. Uudenmaan liiton henkilökunnalle ja Helsinki EU Officen ylläpitäjätahoille on järjestetty kesäkuussa koulutusta, joka lisää valmiuksia työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälisen tiimin sisäistä raportointia ja yksiköiden keskinäistä synergiaa kansainvälisissä asioissa on vahvistettu erityisesti tiedon jakamista tehostamalla ja luomalla siihen työvälineitä ja informaation jakamisen alustoja. Uudenmaan liitto ja Helsinki EU Office ovat osallistuneet aktiivisesti EU-tason vaikuttamiseen hyödyntäen monia eri vaikuttamiskanavia samanaikaisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. On osallistuttu mm. Itämeren ja Euroopan alueellisen yhteistyöjärjestöjen (BSSSC ja CPMR) koheesiopolitiikkaan 2020+ liittyvien kannanottojen valmistelutyöryhmään ja varmistettu, että niihin sisältyy Uudenmaan liitolle tärkeät edunvalvonta-asiat, kuten älykäs erikoistuminen. Lisäksi on osallistuttu eurooppalaisten innovaatioalueiden -järjestön (ERRIN) älykkään erikoistumisen kannanoton laatimiseen ja välitetty Uudenmaan liiton älykkään erikoistumisen edunvalvontaviestit EU-avainvirkamiehille. Uudenmaan liitolla on luottamusedustaja kyseisten järjestöjen tärkeillä tehtäväalueilla. Uudenmaan liitto isännöi myös Suomessa järjestettävää CPMR:n vuosikonferenssia 18 20.10.2017, joka kokoaa yhteen yli 200 eurooppalaista aluevaikuttajaa Helsinkiin. Tilaisuus on erittäin merkittävä Uudenmaan liitolle sekä kansainvälisen näkyvyyden että vaikuttavuuden näkökulmasta. Kansainvälisten ja EU-asioiden sisällyttämistä uuden maakuntahallinnon perustehtäviin on edistetty mm. järjestämällä asiaan liittyvä tapaaminen muutosjohtaja Pauli Harjun ja suomalaisten maakuntaliittojen kesken Uudenmaan liitossa.
Helsinki EU Office on myös osallistunut tulevan EU:n tutkimuksen puiteohjelman kannanoton laatimiseen ja EU:n metropolialueita edustavien Brysselin toimistojen yhteisen 2020+ rakennerahastokannanoton laatimiseen. Molemmissa kannanotoissa on varmistettu Uudenmaan liitolle ja alueen korkeakouluille keskeisten intressien sisällyttäminen kannanottoihin. Lisäksi on tuettu Euroopan Lääkeviraston saamista Suomeen ja Helsinkiin. Uudenmaan liitto on jäsen kahdessa Euroopan komission liikenteen ydinkäytäväfoorumissa: Pohjanmeri-Itämeri ja Skandinavia-Välimeri. Uudenmaan liiton liikenneasiantuntijat valmistelivat pohjoismaisessa yhteistyössä Pohjanmeri-Itämeri-ydinkäytävän jatkamista puoltavan kannanoton osana EU:n Verkkojen Eurooppa (CEF) rahoitusinstrumentin väliarviointia helmikuussa 2017. Vastaava kannanotto ydinkäytävän jatkamisesta Pohjanlahden ympäri esitettiin Euroopan komissiolle myös Itämeren merellisten alueiden järjestön CPMR:n tulevaisuustyöryhmän kautta. Uudenmaan liitto suomalais-virolaisessa yhteistyössä johtaa EU:n Interreg-ohjelman osarahoittamaa Helsinki-Tallinna-tunnelin selvityshanketta (FinEst Link). Tavoitteena on selvittää taloudelliset ja tekniset edellytykset kiinteälle yhteydelle, joka kytkisi yhteen Helsinki- Tallinna-kaksoiskaupungin sekä Suomen ja Viron talousalueet. Maaliskuussa neuvoteltiin Uudenmaan liiton pääsy uuteen EU-komission ylläpitämään älykkään erikoistumisen yhteistyöalustaan lääketeknologian kehittämis- ja yritystoimintaan liittyen (Smart Specialisation platform). Helsinki EU Officen Twitter-viestintä on alkanut aktiivisesti ja jo muutaman ensimmäisen kuukauden aikana Twitteriä seuraa yli 200 henkilöä/organisaatiota. Koska Uudenmaan liiton kansainvälisestä toiminnasta on puuttunut globaalin tason toimintaympäristön ennakoinnin ja verkostoitumisen työväline, on aloitettu neuvottelut Uudenmaan liiton liittymisestä globaalin tason maailman metropolialueita edustavaan Metropolis-järjestöön. Helsinki EU Office on toteuttanut tammi-kesäkuussa 2017 ylläpitäjilleen yhteensä 170 toimeksiantoa, mikä on 85 % kasvu verrattuna edellisen vuoden suhteelliseen, vastaavaan lukuun. Asiakastyytyväisyys Helsinki EU Officen järjestämiin Brysselin vierailuihin ja toimistossa pidettyihin kokouksiin liittyen on erittäin korkea 4,7/5. Kansainvälisten verkostojen yksikkö on koordinoinut ja järjestänyt ajankohtaisiin kansainvälisiin ja EU-asioihin sekä yhteiseen EU-edunvalvontaan liittyvät kokoukset myös Uudenmaan kuntien kv-asiantuntijoille ja CPMR- ja BSSC-järjestöjen suomalaisten maakuntaliittojen delegaatioille. Aluesuunnittelun asiantuntijat ovat yhteistyössä HSY:n ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa valmistelleet kansainvälistä alue- ja seutusuunnittelun Metrex-konferenssia, joka pidetään Helsingissä lokakuussa 2017. Kansainvälisten verkostojen yksikköä ja Helsinki EU Officen työskentely perustuu tiimiorganisaatioon. Kaikessa toiminnassa pyritään maksimoimaan koko yksikön henkilökunnan osaaminen ja tiimin kollektiivinen älykkyys ja asiantuntijuus siten, että se palvelee lopputuotteiden, toiminnan ja asiakaspalvelun mahdollisimman korkeaa laatua. Sekä henkilökunta että yksikön esimies on saanut tiimiorganisaatioon liittyvää koulutusta.
Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja talous Vuoden alussa liiton johtoryhmä on tarkistanut strategiakaudelle suunniteltujen yleisten riskienhallinta-toimenpiteiden ajantasaisuuden. Aiemmin määritellyt toimenpiteet (3 kpl) todettiin edelleen relevanteiksi, mutta tulevan maakuntauudistuksen toteuttamiseen varautumista varten lisättiin uusi neljäs toimenpide maakuntauudistuksen onnistunut toteuttaminen liiton vastuiden osalta. Sen määrittelyssä on otettu huomioon liiton nykyisten velvoitteiden kuten esimerkiksi maakuntakaavaprosessin mahdollisimman hyvä ja tehokas hoitaminen liiton toiminnan loppumiseen saakka. Hallituksen eduskunnalle antaman alkuperäisen lakiesityksen mukaan liiton organisaatio olisi lakkautettu vuoden 2018 lopussa ja sen myötä myös sen kaikki toimielimet olisivat lakanneet lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa. Hallituksen heinäkuussa ilmoittaman sote- ja maakuntauudistuksen uuden aikataulun mukaan liiton lakkauttaminen tapahtunee vuotta alkuperäistä aikataulua myöhemmin eli vuoden 2019 lopussa. Johtoryhmä on päättänyt myös vuoden 2017 sisäisen valvonnan painopisteet, jotka ovat edellä mainittuun liittyen ajantasainen maakuntauudistuksen toteuttaminen sekä liiton toiminnan hallittu alasajaminen. Sen lisäksi toteutetaan pienimuotoisempia toimenpiteitä kuten liiton itse toteuttamien hankkeiden maksatushakemusten kierron nopeuttamista ja siihen liittyvän seurantajärjestelmän luomista liiton kassavirran turvaamiseksi. Kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä on toteutettu alkuvuoden aikana. Uuden kuntalain tultua kaikilta osin sovellettavaksi kesäkuussa maakuntavaltuusto hyväksyi 24.5. uuden hallintosäännön. Se pohjautuu vahvasti vuoden 2013 hallintosääntöön, jota on tarkistettu lainmuutosten ja käytännön kokemusten perusteella. Hallintosäännössä on huomioitu tarkastuslautakunnan tehtävän korostuminen muun muassa sidonnaisuusilmoituksien vastaanottamiseen liittyen. Tarkastelujaksolla liiton talous on toteutunut suunnitellusti eikä merkittäviä poikkeamia talousarvioon nähden ole. Liiton varsinaisen toiminnan osalta toimintatulot ovat toteutuneet 47,3 % ja toimintamenot 50,2 % suhteessa talousarvioon.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnallinen tavoite 1 Hyvien edellytysten luominen liiton luottamushenkilöille päätöksentekoon ja vaikuttamiseen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Selite: Liiton luottamustoimielinten kausi vaihtuu vuonna 2017 ja uusi kausi jää Uudenmaan liiton olemassaolon viimeiseksi liiton toiminnan ja tehtävien siirtyessä Uudenmaan maakuntaan 1.1.2019 alkaen. Näin ollen uusien luottamushenkilöiden rooli ja tehtävät tulevat olemaan osin erilaisia kuin aikaisemmin. Vuonna 2017 valittava maakuntahallitus mm. vastaa Uudenmaan liiton loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Nämä asiat on huomioitava luottamushenkilöiden perehdytyksessä. Kokouksissa ja tilaisuuksissa myös esitellään aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen etenemistä. Tilivelvollisuus Vastuuhenkilö: maakuntajohtaja Varavastuuhenkilö: johtaja, aluekehittäminen Raportointi 1-6/2017: Sote- ja maakuntauudistuksen alueelliseen valmistelun etenemistä esiteltiin, käsiteltiin ja linjattiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla Uusimaa 2019 -hankkeen ns. poliittisessa ohjausryhmässä, joka kokoontui ennen jokaista maakuntahallituksen kokousta. Poliittisen ohjausryhmän muodostaa maakuntahallituksen ns. strateginen kokoonpano. Lisäksi hankkeen ohjauselimiin kuluva ns. neuvottelukunta ehti kokoontua kaksi kertaa. Neuvottelukunta on Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun neuvoa antava elin ja uudistukseen osallistuvien tahojen kuulemisfoorumi. Sen tehtävänä on myös auttaa tiedon välittämisessä koko uudistuskenttään. Kokouksiin kutsutaan edustajia laajasti uudistukseen osallistuvista organisaatioista, mm. kuntien kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat. Hankkeen viestinnän periaatteena on taata avoin valmistelu, mikä tarkoittaa muun muassa, että asioista kerrotaan jo valmisteluvaiheessa ja että materiaalia jaetaan myös luonnosvaiheessa. Hankkeessa syntyvä materiaali julkaistaan laajasti sivustolla www.uusimaa2019.fi
Toiminnallinen tavoite 2 Uusimaa-ohjelma 2.0 Selite: Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakunnan liittoja laatimaan uuden maakuntaohjelman vuosille 2018-2021. Maakuntaohjelma laaditaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten, alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Ohjelman valmistelussa sovelletaan nykyisiä säädöksiä, mutta liittojen tulee seurata maakuntauudistuksen etenemistä ja ottaa se huomioon valmisteluprosessissa. Käynnistyvässä valmistelutyössä tulee huomioida uusien maakuntien toimijoiden laajaalainen osaaminen ja kiinnittää huomiota nykyisten toimijoiden osallisuuteen prosessissa. Maakuntaohjelmassa esitetään maakunnan erityispiirteisiin ja mahdollisuuksiin perustuvat alueen kehittämisen tavoitteet. Siinä tulee huomioida valtioneuvoston asettamat aluekehittämisen painopisteet Uudistumisella kasvua, Elinvoimaa alueiden verkostoimisella ja Hyvinvointia kumppanuuksilla. Lisäksi mm. maakunnan AIKO-toimenpiteiden tulee olla yhteen sovitettu laadittavan maakuntaohjelman kanssa. Maakuntavaltuuston tulee hyväksyä uusi maakuntaohjelma vuoden 2017 viimeisessä kokouksessa. Uusi maakuntavaltuusto ottaa aikanaan kantaa ohjelmaan ja voi halutessaan muuttaa sitä. Tilivelvollisuus Vastuuhenkilö: johtaja, aluekehittäminen Varavastuuhenkilö: elinkeinopäällikkö Raportointi 1-6/2017: Uusimaa-ohjelman 2.0 tärkeänä pohjatyönä toimiva Uudenmaan tulevaisuustarkastelu 2050 valmistui tammikuussa (Uudenmaan liiton julkaisuja E182 2017). Maakuntahallitus käsitteli suunnitelman Uusimaa-ohjelman valmistelusta maaliskuussa. Uusimaa-ohjelman 2.0 sisällön rakentaminen aloitettiin liiton asiantuntijatyönä. Ohjelman sisältöä on esitelty ja käsitelty lukuisissa sidosryhmätilaisuuksissa (yht. 27 kpl) maaliskuusta alkaen. Ohjelman valmistelussa on tehty tiivistä yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskuksen, mm. strategiatiimi, strategiapäivä ja silta-ryhmä. Lisäksi ELYn asiantuntijat ovat tuottaneet ohjelman sisältöä ja esittäneet kommentointeja valituista aihealueista. Valituista aiheista on pyydetty sisältöjä ja kommentteja liiton ulkopuolisilta asiantuntijoilta (mm. korkeakoulut, Helsinki Business Hub). Ohjelman valmistelussa on hyödynnetty tulevaisuustarkastelun arvioita, jotka tilattiin alkuvuodesta neljältä ajatuspajalta (Visio, Kalevi Sorsa-säätiö, Toivo, e2). Ohjelman ympäristöselostusta varten tarvittava SOVA-työskentely aloitettiin huhtikuussa. Asiaa koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin kesäkuun alussa. Sovauksen arviointityöpajat aloittivat työskentelynsä kesäkuussa. Uusimaa-ohjelman 2.0 luonnos esiteltiin maakuntavaltuustolle toukokuussa. Kesäkuun lopussa päivitetty luonnos lähetettiin kommentteja varten Uudenmaan ELY-keskukselle ja yliopistoille.
Toiminnallinen tavoite 3 Maakuntakaavojen eteenpäin vieminen Selite: Neljäs vaihemaakuntakaavaehdotus on julkisesti nähtävillä loppuvuodesta 2016. Kaavaehdotus valmistellaan keväällä hyväksyttäväksi maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2017. Vaihemaakuntakaava tulee voimaan maakuntavaltuuston päätöksellä. Toisen vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alue, kaavatyö on edennyt uuden metrolinjauksen ja Salmenkallion alueen maankäytön vaihtoehtojen selvittämisenä. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotus voidaan lähettää lausunnoille alkuvuodesta 2017 ja asettaa nähtäville syyskuussa 2017. Valmisteluaikataulu on laadittu siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä kaavan joulukuussa 2017. Uusimaa 2050-kaavan, joka on uusi strateginen kokonaiskaava, käynnistämisestä päätti maakuntahallitus keväällä 2016. Kaava muodostuu koko Uudenmaan alueen käsittävästä rakennekaavasta sekä kolmesta seuduttaisesta vaihekaavasta. Tavoitteena on, että rakennekaava etenee luonnosvaiheeseen loppuvuodesta 2017 ja vaihekaavat käynnistyvät syksyllä 2017. Tilivelvollisuus Vastuuhenkilö: johtaja, aluesuunnittelu Varavastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Raportointi 1-6/2017: Maakuntavaltuusto hyväksyi toukokuussa 2017 4. vaihemaakuntakaavan. Elokuun hallitukselle valmistellaan maakuntakaavan voimaantulopäätöstä. Toisen vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen kaavaehdotus oli lausunnoilla maalishuhtikuussa 2017. Lausunnoilla olleessa ehdotuksessa oli kaksi vaihtoehtoista ratkaisua. Vaihtoehdoista teetettiin Natura-arvioinnit ja saatiin niistä lausunnot ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta. Maakuntahallitus hyväksyi kesäkuussa maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin laaditut vastineet ja päätti, että alkusyksystä nähtäville asetettava kaavaehdotus valmistellaan suoran metrolinjauksen pohjalta. Nähtäville asetettava kaavaehdotus tulee maakuntahallituksen hyväksyttäväksi elokuun kokoukseen. Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä alkuvuonna 2017. Kaavojen valmisteluvaihe on käynnistynyt taustaselvitysten, kehityskuvien ja rakennemallityön kautta.
Toiminnallinen tavoite 4 Kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen Selite: Uudenmaan liiton tehtävä kansainvälisissä liikenteen kehittämishankkeissa on turvata alueellinen, kansallinen ja EU-tason strateginen keskusteluyhteys sekä toteuttaa alhaalta ylöspäin suuntautuvia käytänteitä liikenteen ja logistiikan kehittämisessä. FinEst Link -hankkeessa selvitetään Helsinki Tallinna tunnelin toteutettavuutta, sen kustannuksia, riskejä, hyötyjä ja vaikutuksia. Hankkeessa haetaan myös kokemuksia muualla toteutetuista vastaavista liikennetunnelihankkeista ja selvitetään vaihtoehtoisia teknologioita ja toteutusmalleja. Alustavat tulokset valmistuvat alkuvuodesta 2018. NSB CoRe -hankkeessa parannetaan itäisen Itämeren alueen saavutettavuutta ja kehitetään tavara- ja matkustajaliikenteen kestäviä ratkaisuja. Hanke tukee EU:n liikenteen TEN-T Pohjanmeri-Itämeri-ydinverkkokäytävän kehitystä ja tehokasta kytkemistä alueeseen kokonaisuutena. Hankkeessa tuotetaan vuonna 2017 työpakettien teemoissa useita selvityksiä ja järjestetään työpajoja ja seminaareja hankekonsortion, yhteistyöhankkeiden ja muiden sidosryhmien kesken. Tavara- ja matkustajaliikennettä ja rajat ylittävää aluesuunnittelua käsittelevien työpakettien ensimmäisiä tuloksia saadaan vuoden 2017 aikana. Scandria2Act hankkeen puitteissa järjestettiin alkuvuodesta 2017 laaja työpajasarja, jossa käsiteltiin Suomen merkittävimpien liikenne- ja kasvukäytävien profilointia ja aluerakennetta sekä niiden suhdetta kansainväliseen saavutettavuuteen. Työn lopputuloksia hyödynnetään Uusimaa-kaavassa sekä NSB CoRe -hankkeessa. Liitto on hallinnoija ja toteutuksen koordinoija kahdessa AIKO-rahoitusta saavassa kasvukäytäväsopimuksessa: Suomen kasvukäytävän ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen sopimuksissa. Suomen kasvukäytävän sopimuksessa keskitytään lähinnä henkilöliikenteen kehittämiseen Helsingin ja Tampereen välillä vuosina 2017-2018. Tavoitteisiin kuuluu, että vuoden 2017 aikana saataisiin Lentoradan suunnittelu käyntiin. Muut hankeideat, jotka käsittelevät liityntäpysäköintiä, asemanseutujen kehittämistä ja MaaS:n hyödyntämistä, ovat Uusimaa-kaavan taustamateriaalia. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen sopimuksessa keskitytään tavaraliikenteeseen mm. logistiikka-alan tarvekartoituksena ja merkittävien logistiikka-alueiden profilointina, jotka myös tukevat Uusimaa-kaavan valmistelua. Tilivelvollisuus Vastuuhenkilö: johtaja, aluesuunnittelu Varavastuuhenkilö: liikennesuunnittelupäällikkö Raportointi 1-6/2017: FinEst Link -hankkeessa järjestettiin benchmarking-matka Italian ja Itävallan yhdistävään Brennerin tunneliin. Laajat teknis-taloudelliset selvitykset jatkuvat hankkeessa ja tuloksia saadaan syksyllä 2017. Uudenmaan kansainvälistä saavutettavuutta matkustaja- ja tavaraliikenteessä TEN-T Pohjanmeri-Itämeri-ydinverkkokäytävällä edistetään Interreg-ohjelman osarahoittamassa kolmivuotisessa NSB CoRe-hankkeessa, jossa on edetty ensimmäinen toimintavuosi. Hankkeen selvitystöiden ensimmäisiä tuloksia on valmistunut intermodaalilogistiikan tarpeista ja edellytyksistä itäisellä Itämeren alueella sekä makroalueen yhteisen aluesuunnittelun vision lähtökohdista. Maaliskuussa järjestettiin kolmas partnerikokous ja kansainvälinen aluesuunnittelun työpaja.
Uudenmaan kansainvälistä saavutettavuutta matkustaja- ja tavaraliikenteessä TEN-T Skandinavia-Välimeri-ydinverkkokäytävällä edistetään kolmivuotisessa Interreg-ohjelman osarahoittamassa Scandria2Act-hankkeessa, jossa on myöskin edetty ensimmäinen toimintavuosi. Uudenmaan liiton aktiviteettien osalta on valmistunut Neljä käytävää Neljä profiilia Etelä-Suomen käytäväverkoston profilointiselvitys. Etelä-Suomen liikennekäytävien logistiikkaselvitys valmistui maaliskuussa. Sen tuloksia käytettiin kehityskäytävien profiloinnissa, Uusimaa-kaavan liikkumisen ja logistiikan kehityskuvassa sekä rakennemallityössä. Ensimmäiset AIKO-rahoitushakemukset hyväksyttiin keväällä 2017. Hyväksyttyjen hankkeiden teemat keskittyvät digitalisaation ja innovaatioiden hyödyntämiseen kansainvälisessä liiketoiminnassa ja rahtiliikenteessä, kaasun liikennekäyttöön sekä satamien kehittämiseen.
Toiminnallinen tavoite 5 Liiton kansainvälisen toiminnan uudistaminen Selite: Kansainvälisten asioiden tiimin toimintaa ja yhteistyötä liiton eri yksiköiden välillä kehitetään, kansainvälisten asioiden tiimin kokoonpanoa laajennetaan ja kokouksia lisätään. Järjestetään koulutusta kansainvälisiin tehtäviin liittyen. Ulkomaan työmatkoista ja muista merkittävistä kokouksista laaditaan systemaattisesti raportit, jotka lähetetään avainhenkilöille. Raportoinnissa painotetaan erityisesti toiminnallista ja strategista lisäarvoa Uudenmaan liitolle. Merellisten alueiden liiton (CPMR), BSSSC ja ERRIN-järjestöjen strategista käyttöä EUedunvalvonnassa tehostetaan vaikuttamalla aktiivisesti järjestöjen toimintaan ja edunvalvontaan liiton intressien mukaisesti. Uudenmaan liiton kansainvälisestä toiminnasta puuttuva globaali ulottuvuus korjataan. Laaditaan lista EU- vaikuttamisen kannalta tärkeimmistä asioista, joita edistetään kansainvälisessä ja EU-toiminnassa. Helsinki EU Officen ja EU-palveluiden yhteistyötä vahvistetaan säännöllisillä yhteisillä kokouksilla. Helsinki EU Officen toiminnan kehittämistä strategiseen, tulokselliseen ja lisäarvoa tuottavaan suuntaan jatketaan. Toiminnan arviointia seurataan laadullisin ja määrällisin mittarein. Raportointikäytäntönä liitolle ja muille sopimuskumppaneille on: kuukausiraportointi ja temaattiset tiedotteet sekä yhteenvedot toimeksiannoista, EU-kokouksista ja tapaamisista EU-instituutioissa. Maksimoidaan Skype-teknologian käyttö vuorovaikutuksessa ja raportoinnissa. Tilivelvollisuus Vastuuhenkilö: kansainvälisten asioiden päällikkö Varavastuuhenkilö: EU-yhteistyöpäällikkö Raportointi 1-6/2017: Kansainvälisten asioiden tiimin työskentelyä on kehitetty ottamalla käyttöön kansainvälisen toiminnan vuosikello ja kokoamalla yhteen sekä kaikkien käyttöön tieto tärkeimmistä kansainvälisen ja EU-tason kokouksista. Kansainvälisten asioiden tiimin kokoonpanoa on laajennettu vastaamaan paremmin kansainvälistä toimintaa. Tiimin kokoontumistiheyttä on lisätty siten, että kokouksia on kaksi kertaa kevät- ja syyskaudessa. CPMR:n ja sen Itämerikomission edunvalvontavalmistelua Uudenmaan liiton kannalta on systematisoitu kaikkiin tärkeimpiin järjestön kannanottoihin on tehty Uudenmaan liiton kannalta sisältömuutosehdotuksia, jotka on myös hyväksytty lopullisiin EUedunvalvontakannanottoihin. On otettu käyttöön yhteinen kokous- ja ulkomaan työmatkojen raportointimalli, joka ohjaa raportointimuotoa siten, että lisäarvo Uudenmaan liitolle korostuu.
CPMR, BSSSC ja ERRIN- järjestöjä on käytetty tehokkaasti EU-edunvalvonnan ja vaikuttamisen välineinä (kannanotot älykkäästä erikoistumisesta, koheesiopolitiikasta 2020+ jälkeen, kannanotto seuraavaan EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaan, EU-kannanotto metropolialueiden erityiskysymyksistä tulevalla EUrahoituskaudella). Lista Uudenmaan liiton tärkeimmistä EU- ja kv-tason vaikuttamisen kärjistä on laadittu yhteistyössä Uudenmaan liiton eri yksiköiden kanssa. Helsinki EU Officen ja EU-palveluiden yhteistyötä on tiivistetty esimerkiksi yhteisten kokousten kautta. Helsinki EU Officen toiminnan määrällistä ja laadullista vaikuttavuutta seurataan. Vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuolikkaan toimeksiantojen määrä on peräti 170 kappaletta, mikä merkitsee 85 % kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Myös Helsinki EU Officen ylläpitäjätahojen asiakastyytyväisyyttä mittaavat kyselyt ovat antaneet korkeita lukuja, 4.7/5. Skype-teknologian käyttöä on lisätty siten, että Helsinki EU Officen ja ylläpitäjätahojen väliseen vuorovaikutukseen on tuotu kaksi Skypen kautta toteutettavaa yhteistyökokousta kevätkaudella ja syyskaudella. Uudenmaan liiton kansainvälisestä toiminnasta puuttunutta globaalia ulottuvuutta korjataan siten, että neuvottelut Uudenmaan liiton liittymisestä maailman metropolialueita edustavaan Metropolis-järjestöön on aloitettu. Kansainvälisten verkostojen yksikkö on koordinoinut ja järjestänyt ajankohtaisiin kansainvälisiin ja EU-asioihin sekä yhteiseen EU-edunvalvontaan liittyvät kokoukset myös Uudenmaan kuntien kv-asiantuntijoille ja CPMR- ja BSSC-järjestöjen suomalaisille maakuntaliittojen delegaatioille.
Toiminnallinen tavoite 6 Hyvien edellytysten luominen tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämiselle maakuntaan Selite: Uudenmaan liitto osallistuu aktiivisesti maakuntauudistuksen esivalmistelu- ja valmisteluvaiheeseen. Nykyisen toiminnan kannalta keskeistä on valmistella liiton tehtävien yhteensovittamista maakunnan tehtävien kanssa ja muodostaa kuvaa henkilöstön perustehtävistä tulevassa maakunnassa. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön osallistamiseen muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen, henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja uusiutumismahdollisuuksiin sekä työhyvinvointiin. Tilivelvollisuus Vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja Varavastuuhenkilö: hallintopäällikkö Raportointi 1-6/2017: Uudenmaan liitossa on laadittu henkilöstöjohtamisen vuosikello, jonka mukaisesti koko henkilöstö on käynyt kehityskeskusteluprosessiin kuuluvan horisonttikeskustelun. Erityistä huomiota on kiinnitetty valmistautumiseen maakuntauudistuksen tuomaan muutokseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Osaamisen johtamisen painopistealueet on määritelty henkilöstön perustehtävää tukevaksi ja osaamisen kehittämiseksi tietoteknisten taitojen ja viestintä- ja vuorovaikutustaitojen osalta. Työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi on koko henkilöstölle suunniteltu yhteistyössä työterveyshuolto Aavan työterveyspsykologien kanssa työhyvinvointivalmennus. Valmennuksen aikana esitellään ja käynnistetään muutosvalmennus-prosessi ja esitellään konkreettisia keinoja, joiden avulla jokainen voi säädellä sopeutumistaan muutoksiin ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Valmennuksella tuetaan esimiesten osaamisen kehittämistä avoimen ja rakentavan vuorovaikutuksen rakentamiseksi muutoksessa. Lisäksi esitellään konkreettisia keinoja, jotka auttavat esimiehiä muutokseen liittyvien ryhmäilmiöiden kohtaamisessa ja ihmisten johtamisessa. Henkilöstölle suunnatulla muutosviestinnällä turvataan henkilöstön mahdollisuus seurata valmistelun etenemistä reaaliaikaisesti. Muutosviestinnän foorumit ja sisällöt on kuvattu liiton johtamisjärjestelmän eri tasoille; maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus käsitellään johtoryhmässä, Maakuntajohtajan kyselytunnilla, vastuualuekokouksissa, ryhmänvetäjien kokouksissa, ryhmien kokouksissa, vastuualueiden toiminnan suunnittelupäivillä ja sisäisenä tiedottamisena liiton intrassa. Työnantajan ja henkilöstön Yhteistoimintalain 4 :n ja 11 :n yhteistoiminta toteutuu yhteistyötoimikunnassa, jonka kautta turvataan henkilöstön osallistuminen ja tuodaan henkilöstönäkökulmaa muutosprosessiin.
Toiminnallinen tavoite 7 Uusmaalaisen innovaatiotoiminnan tunnettavuuden lisääminen Selite: Uudenmaan innovaatioekosysteemissä on lukuisa joukko toimijoita. Eri alojen yritykset tekevät yhteistyötä korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa ja kuntatoimijat tuovat tähän lisäulottuvuuden. Yhteistyötä ja siitä syntyviä tuloksia on nostettava paremmin esiin niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tähän käytetään sekä viestinnällisiä että toiminnallisia keinoja. Kansainvälistä tunnettuutta lisätään helsinkismart.fi-sivustolla, alueellista tunnettuutta lisätään toimijoiden ja tulosten innovaatiotapahtumalla ja sektorikohtaista tunnettuutta lisätään älykkään erikoistumisen kärkihankkeiden viestinnällä. Tilivelvollisuus Vastuuhenkilö: johtaja, aluekehittäminen Varavastuuhenkilö: kehittämispäällikkö Raportointi 1-6/2017: Alkuvuoden aikana on tehty useita toimia RIS3-tunnettuuden lisäämiseksi, kuten valmisteltu kannanotto komission julkiseen kuulemiseen RIS3-toimeenpanosta sekä laadittu Uudenmaan RIS3-kuvaus komission tiedoksiantoa varten. Komissio järjesti 20 uusmaalaisen päätöksentekijän opintomatkan Brysseliin maaliskuun lopulla, missä keskusteltiin muun ohella myös Älykkään erikoistumisen mahdollisesta roolista tulevassa ohjelmakaudessa. Uudenmaan RIS3-strategiaa on tarkoitus päivittää tämän vuoden aikana osana Uusimaa-ohjelma 2.0:n laadintaa. Helsinki Smart Region nettisivut (HelsinkiSmart.fi) avattiin kesäkuussa 2016. Sivuilla nostetaan esiin innovaatioita ja älykästä osaamista eri puolilta Uuttamaata. Kesäkuun loppuun 2017 mennessä sivulla on ollut vajaat 30 000 kävijää ja sivuston Twitter-tilin seuraajia on yli 700. Älykkään erikoistumisen toimeenpanoa on tuettu maakunnan kehittämisrahoituksella ja rakennerahastohankkeilla samoin kuin muilla EU-osarahoitetuilla hankkeilla. Uudenmaan liitto on rahoittanut alkuvuonna AIKO-hankkeita (7 kpl) tukemaan RIS3 toteutusta. Maakunnan kehittämisrahoituksella on tuettu kolmea elinkeino- ja innovaatiotoimintaa edistävää hanketta. Euroopan Unionin komissio järjesti 31.5. 2.6. Helsingissä Smart Regions II konferenssin, johon osallistui runsaat 800 osallistujaa eripuolelta EU:ta. Uudenmaan liitto osallistui tapahtuman järjestelyihin yhdessä muiden maakuntien kanssa ja organisoi lisäksi oheistapahtuman (side event) konferenssin yhteyteen. Konferenssissa esiteltiin uusmaalaisia älykkään erikoistumisen ratkaisuja osallistujille; VTT:llä, Techvilla Oy:llä ja Forum Viriumilla oli oma näyttelyosasto tapahtumassa. Uudenmaan liitto järjesti lisäksi innovaatiotoimintaa esittelevät excursiot Kalasatamaan, VTT:n Bioruukkiin, Knehtilän tilalle Hyvinkäälle sekä Urban Milliin.
Talouden toteuma seurantajaksolla
24
26
28