Itä-Suomi Päätös Nro 87/2013/1 Dnro ISAVI/101/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2013 ASIA HAKIJA Pappilansuon turvetuotantoa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Sonkajärvi Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä HAKEMUS Ylä-Savon Turve Oy jätti Itä-Suomen aluehallintovirastoon 21.12.2012 hakemuksen Sonkajärven kunnassa sijaitsevan Pappilansuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Pappilansuon alue on 3.6.2013 siirtynyt Vapo Oy:n omistukseen. Vapo Oy toimii luvan hakijana. Lupaa haetaan 43,6 hehtaarin suuruiselle tuotannossa olevalle alueelle ja 5,7 hehtaarin suuruisille auma-alueille. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Pappilansuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 30.10.2002 antamaan päätökseen nro 74/02/3. Päätöksessä on ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettu määräys, jonka mukaan luvan saajan oli 1.2.2012 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli turvetuotantoa aiotaan jatkaa vuoden 2012 jälkeen. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin perusteella toimivaltainen viranomainen käsittelemään samalle alueelle haetun puuperäisten polttoaineiden käsittelyä ja varastointia koskevan ympäristölupahakemuksen. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Kertoelmaosan laadinnassa on Pappilansuon hakemuksen lisäksi käytetty apuna samanaikaisesti vireillä olleen, Vapo Oy:n Kohisevansuon hakemusasiakirjoja. Kohisevansuon kuivatusvedet laskevat Pappilansuon kanssa samaan vesistöön eli Sukevanjärveen. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 (22) Voimassa oleva ympäristölupa ja sopimukset Alueen sijainti Alueen kaavoitustilanne Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään 30.10.1998 nro 1997/204, myöntänyt Veljekset Ronkainen Ay:lle luvan johtaa Pappilansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet Pappilanpuron kautta Talasjokeen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 30.10.2002 myöntänyt päätöksellään nro 74/02/3 toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Sonkajärven kunnassa sijaitsevalle Pappilansuolle 38 hehtaarin suuruiselle jo tuotannossa olleelle alueelle ja 11,2 hehtaarin suuruiselle lisäalueelle. Luvan hakijana on ollut Lapinlahden Puu- ja Hakeasema Oy, jonka nimi on 15.1.2004 muutettu Ylä-Savon Turve Oy:ksi. Ympäristölupaviraston päätöksessä määrättiin tarkistushakemukseen liitettäväksi ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset. Lisäksi tuli esittää suunnitelma alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Kaikki suunnitelmaan sisältyvät tuotantoalueet ja liitealueet ovat hakijan hallinnassa. Pappilansuo sijaitsee Sukevan kylätaajaman lounaispuolella noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä kylätaajamasta. Pappilansuo on merkitty ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa luvitetuksi turvetuotantoalueeksi (EO 1 26.719). Sukevanjärven länsipuolelle maakuntakaavaan on merkitty tuotannossa oleva Kohisevansuo (EO 1 26.718 - nimellä Suurisuo) ja pohjoispuolelle Ruokosuon (EO 1 26.720) sekä Pitkäsuon (EO 1 26.752) turvetuotantoalueet. Turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi on Sukevanjärven lähialueelta osoitettu Jutkolansuo (EO 1 26.742) ja Mäenalussuo (EO 1 26.738). Sukevanjärven eteläosaan koillisesta laskevan Raudanjoen valuma-alueella on maakuntakaavassa osoitettu useita turvetuotantoalueita. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien laskujärvellä (Sukevanjärvi) on voimassa Sonkajärven kunnanvaltuuston 26.2.2001 hyväksymä Sukevan osayleiskaava. Kaavassa on osoitettu taajama-alueen ulkopuolelle reilut 40 uutta rantarakennuspaikkaa. Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Pappilansuon turvetuotanto on aloitettu vuonna 1999. Tuolloin tuotantoala oli noin 38 hehtaaria. Vuonna 2002 myönnetyn ympäristöluvan myötä tuotantoala kasvoi 49,2 hehtaariin. Toiminta käsittää tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Tuotantovaiheen arvioidaan kestävän noin 20 vuotta, päättyen arviolta vuonna 2032. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja uuteen käyttömuotoon. Jyrsinpolttoturpeen tuotantomenetelmänä on käytetty ja vastaisuudessa käytetään mekaanista kokoojavaunua. Muutkin tuotantomenetelmät ovat mahdollisia (Haku-menetelmä, imuvaunu). Myös auma-alueella oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevaraston paikkaa vaihdellaan. Vuosittain tuotantoa on noin 30 50 vuorokautta tuotantokaudella toukokuu-syyskuu. Keski-
3 (22) määräinen vuosituotantomäärä on noin 25 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Jyrsinpolttoturpeen kuljetusmäärät ovat noin 200 ajosuoritetta lämmityskaudella 1.10 30.4. Tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiallisesti Iisalmessa ja Kuopiossa sijaitseville voimalaitoksille. Kuljetukset suuntautuvat Järvenpääntietä valtatielle 5 ja edelleen käyttökohteisiin. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vapo Oy:llä on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä sekä ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä. Laatu- ja ympäristösertifikaatit kattavat Vapo Oy:n koko toiminnan, johon sisältyy biopolttoaineiden myynti, hankinta, tuotanto ja logistiikka sekä tuotantoalueiden hankinta, suunnittelu, luvitus ja valmistelu. Ulkoisena arvioijana toimii Det Norske Veritas Oy. Asutus ja muu maankäyttö Lähimmät vakituisessa asuinkäytössä olevat kiinteistöt sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Ympäröivät lähialueet ovat pääosin metsätalouskäytössä. Talasjoen valuma-alueella metsän, avoimien kankaiden ja kallioiden osuus pinta-alasta on noin 77 prosenttia, kosteikkojen ja avosoiden noin 17 prosenttia, maatalousalueiden noin kolme prosenttia ja vesistöjen osuus noin kaksi prosenttia. Turvetuotantoalueiden kuormittavan alan osuus Talasjoen valuma-alueesta oli vuonna 2011 noin kaksi prosenttia. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Pappilansuo turvetuotantoalueella tai välittömässä läheisyydessä ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita, eikä muitakaan tiedossa olevia muinaismuisto kohteita. Lähin pohjavesialue on Järvenpään pohjavesialue joka sijaitsee noin 2, 5 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta koilliseen. Auma-alueen 2 läheisyydessä sijaitsee lähde. Lähde on säilynyt tuotantotoimista huolimatta. Varastointi ja jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko
4 (22) on 3 000 5 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 25 000 litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 10 000 litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 150 litraa ja muita voiteluaineita noin 32 kilogrammaa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Kemikaloinnin vaatima alumiinisulfaattiliuos säilytetään 1 000 litran kontissa, joka on sijoitettu isompaan lukolliseen merikonttiin. Liuoksen annostelu tapahtuu automaattisesti. Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan vuodessa noin 150 litraa jäteöljyä, noin 25 kilogrammaa kiinteää öljyjätettä, 7 kilogrammaa akkuja, noin 750 litraa sekajätettä, noin 1 200 kilogrammaa aumamuovia ja noin 100 kilogrammaa rautaromua. Jätteet varastoidaan asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä, joita koskeva jätehuoltosuunnitelma on liitetty hakemukseen. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Vesistön tila ja käyttö Pappilansuo sijoittuu Iisalmen reitillä olevalle Sonkajärven reitin yläosalle (4.586). Tuotantoalueen vedet laskevat Pappilanpuron ja Talvilammen kosteikkoalueen kautta Talasjokeen noin 0,5 kilometrin etäisyydelle Talasjoen ja Sukevajärven liittymäkohdasta. Sonkajärven reitin valuma-alueen pinta-ala on 1 429 km 2 ja järvisyys 5,42 prosenttia. Valumaalueesta kolmasosa on turveperäisiä alueita. Peltoalueita on noin 10 %. Pellot ja asutus ovat keskittyneet vesistöjen varsille. Turvetuotantoalueita oli vesistöalueella vuonna 2012 noin 600 hehtaaria, jotka kaikki laskivat vetensä Sukevanjärveen. Sukevanjärven pinta-ala on 390 hehtaaria ja sen valuma-alueen laajuus on noin 570 km 2. Järveen tuleva keskivirtaama on ollut noin 5,3 m 3 /s ajanjaksolla 1981 2010. Sukevanjärven valuma-alueella on kymmenen turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-alaosuus on noin prosentti valuma-alueesta. Sukevanjärvestä vesireitti jatkuu edelleen Pieniveteen. Sukevanjärven keskisyvyys on 2,5 metriä, mutta siellä on myös lähes 10 metrin syvänteitä. Sukevanjärven tilaa on tutkittu useissa eri tutkimuksissa ja selvityksissä 25 vuoden aikana. Hakemukseen liitetyn Pitkäsuon ja Pappilansuon kuormitus- ja vesistötarkkailun yhteenvedon 2004 2011 mukaan Sukevanjärven vesi on fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella melko rehevää tai rehevää (havaintopisteet Sukevanjärvi 7 ja Sukevanjärvi 156). Kasviplanktonin klorofylli-a:n mittausten mukaan Sukevanjärvi on havaintovuodesta riippuen luokiteltavissa reheväksi tai erittäin reheväksi. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella Sukevanjärven vesi on runsashumuksista. Sukevanjärvestä on tehty useita biologisia selvityksiä; mm. vesikasvillisuus- ja pohjaeläinselvitykset. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 Sukevanjärvi on luokiteltu ekologiselta ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Sukevanjärven valuma-alueelle on yleisesti asetettu ulkoisen fosforikuormituksen vähentämistavoitteeksi 10 prosenttia vuoden 2010 tasosta.
5 (22) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Sonkajärven kunta ovat kunnostaneet Sukevanjärveä talven ja kevään 2010 aikana. Kunnostuksessa rakennettiin kiinteä pohjapato Tenetinvirtaan, joka seurauksena Sukevanjärven alin vedenkorkeus nousi 45 cm ja vuoden keskimääräinen vedenkorkeus nousi 21 cm. Tulvakorkeuksiin padolla ei ole vaikutusta. Talasjoella ei ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Sukevanjärven käyttö on sen sijaan monipuolista. Järven rannalla sijaitsee useita loma-asuntoja sekä asuinrakennuksia. Vedessä uidaan, sitä käytetään kasteluvetenä ja saunavetenä. Järvellä kalastetaan ja veneillään. Järven eteläpäässä sijaitsee kunnan uimaranta ja seurakunnan kurssikeskus. Sukevanjärven alueella tehdään säännöllistä kalataloudellista tarkkailua. Vuonna 2011 Sukevanjärvellä on tehty koekalastukset ja havaskokeet. Sukevanjärven koekalastuksissa tavattiin kahdeksaa kalalajia; ahven, särki, lahna, kiiski, salakka, kuore, kuha ja pasuri. Ahvenen osuus oli noin puolet saaliista. Kokonaisuudessaan Sukevanjärven kalatiheys oli koko järven alueella alhainen ja tulosten perusteella varsinkin Sukevanjärven pohjoisosassa kalatiheys oli alentunut vuodesta 2008. Vuoden 2011 havaskokeiden perusteella todettiin, että ainekertymä havaksiin (verkkokudoksiin) oli elokuussa 2011 melko vähäistä, mutta hieman voimakkaampaa kuin edellisellä näytekerralla vuonna 2008. Voimakkaimmillaan kertymä oli Sukevanjärven pohjoisosassa. Kokonaisuudessaan ainekertymä ja samalla verkkojen likaantuminen oli kuitenkin kaikilla alueilla vähäistä. Mikroskooppitarkastelun perusteella havasten likaantumisen aiheutti pääasiassa humusaines ja jossain määrin myös piilevät. Istutusrekisteritietojen mukaan Sukevanjärven kalastusalueen vesiin on istutettu vuosina 2010 ja 2011 yhteensä 4 000 rapua, 12 900 1-kesäistä kuhaa ja 1 500 1-kesäistä siikaa. Myös vuosina 2005 2009 kalavesien hoito on painottunut rapu- ja kuhaistutuksiin. Kuivatusvesien käsittely ja johtaminen Pappilansuolla on käytössä jokaisessa sarkaojassa sarkaojasyvennys ja lietteenpidätin. Laskeutusaltaita on kaksi ja ne on rakennettu ja mitoitettu turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaisesti ja ne on varustettu pintapuomilla ja virtaamansäätöpadolla. Tuotannon alkuvaiheessa käytettiin kivivillasuodatinta, mutta käytön hankaluuden vuoksi se on korvattu tuotannon aikaisella kemiallisella puhdistusmenetelmällä. Tämän vuoksi laskeutusallas on rakennettu kaksiosaiseksi. Ensimmäisen altaan jälkeen veteen sekoitetaan alumiinisulfaattiliuosta (n. 25 %), joka sakeuttaa veteen liuenneita ravinteita. Altaat tyhjennetään joka vuosi kaivinkoneella. Veden happamuus laskee lyhytaikaisesti kemikaalilisäyksen johdosta, mutta se neutraloidaan ojan pohjalle porrasmaisesti asetetulla kalkkikivirouheella. Kemiallinen puhdistus on aloitettu Iisalmen reitin valuma-alueen kunnostushankkeena vuonna 2002. Menetelmää on tutkittu myös erilaisissa muissa hankkeissa ja Vapo Oy:n toimesta. Tutkimusten mukaan (Turveteollisuusliitto) kemiallisella menetelmällä saavutetaan seuraavat puhdistustehot: kemiallinen hapenkulutus 70 90 %, kiintoaine 30 90 %, kokonaistyppi 30 60 % ja kokonaisfosfori 75 95 %. Hakemukseen liitettyjen vuosien 2004, 2005, 2007 ja 2011 tarkkailuraporttien mukaan kemiallinen puhdistus ei juuri ole poistanut sen paremmin kiintoainesta, fosforia kuin typpeäkään. Kahdestatoista näytteenottokerrasta on fosforin puhdistustehokkuus ollut vain kahdesti yli 40
6 (22) %, useimmiten pudistustehokkuus on ollut 0 10 %. Kiintoaineen osalta on yhden kerran päästy yli 30 %:n. Vuoden 2011 neljän näytekerran keskiarvot puhdistustehon osalta olivat humuksen ja kokonaisfosforin osalta kolme prosenttia. Kiintoaineen ja typen osalta pitoisuus oli kemikaloinnin jälkeen samaa tasoa kuin ennen kemikalointia. Tämän päivän puhdistustehokkuusvaatimukset kemikaloinnin osalta ovat kiintoaineen osalta 50 % ja fosforin osalta 60 90 % tapauksesta riippuen. Hakijan antaman lisäselvityksen mukaan tehokkuutta tullaan parantamaan siirtämällä kemikalointipiste ylimmän altaan yläpäähän. Tällöin alumiinisulfaattiliuos ehtii vaikuttaa altaassa pitempään ja puhdistustehokkuus paranee. Talviaikaiset vedet virtaavat laskeutusaltaan ja Talvilammen kosteikon kautta Talasjokeen. Pappilansuon ja muiden Talasjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden kuormitus Talasjoen valuma-alueen koko on 95 km 2. Sen valuma-alueella sijaitsee neljä turvetuotantoaluetta, joiden pinta-alaosuus on noin kaksi prosenttia valuma-alueen pinta-alasta. Pappilansuon lisäksi Talasjoen valuma-alueella sijaitsee Ylä-Savon Turve Oy:n Pitkäsuon turvetuotantoalue (siirtynyt Vapo Oy:lle 3.6.2013). Pitkäsuon tuotanto aloitettiin 2006 2007. Vesiensuojelumenetelmänä on roudattoman ajan pintavalutus. Pyöreenjoen valuma-alueella ovat toiminnassa Vapo Oy:n Hirsisuon ja Ruokosuon tuotantoalueet. Pyöreenjoki on osa Talasjoen valuma-aluetta. Pitkäsuon ja Pappilansuon kuormitus- ja vesistötarkkailun yhteenvetoraportin mukaan Pappilansuon arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2005 2011 olivat seuraavat: Vuosi Pinta-ala Kiintoaine Kok,N Kok.P ha kg/v kg/v kg/v 2005 55 3 427 624 17 2006 49,2 455 7 2007 49,2 3 372 549 15 2008 49,2 7 996 778 30 2009 49,2 5 160 446 18 2010 49,2 5 059 606 25 2011 49,2 4 133 494 21 Turvetuotannon osuudesta kokonaisravinteiden kuormituksesta Talasjoen valuma-alueella on hakemuksessa esitetty kahdenlaista tietoa. Ympäristöhallinnon VEPS- kuormitusarviointimallin perusteella kuormitus olisi ollut fosforin osalta kolme prosenttia ja typen osalta viisi prosenttia vuosina 2000 2001. Vuoden 2011 tarkkailuraportin mukaan turvetuotannon kuormitusosuus Talasjoen kokonaistyppimäärästä oli vesistötutkimusten perusteella 19 % ja kokonaisfosforimäärästä 14 %. Hakijan mukaan vesistön rehevyys johtuu pääosin luonnonhuuhtoumasta (fosfori 52 % ja typpi 21 %). Maatalous aiheuttamaa fosforikuormituksesta 25 ja typpikuormituksesta 21 prosenttia. Sukevanjärveen laskevien vesistöjen turvetuotannon yhteiskuormitus Sukevanjärven koko valuma-alueen turvetuotannon vesistövaikutuksista on Vapo Oy:n Kohisevansuon hakemuksessa esitetty tiedot kuormitustilanteesta vuosina 2005 2011 ja arvio turvetuotannon kuormitusosuudesta valuma-alueella vuonna 2015 siinä tilanteessa, jolloin suuri osa Vapo Oy:n vanhoista tuotantoalueista on poistunut tuotannosta ja suunnitellut uudet alueet olisivat toteutuneet. Sukevanjärven alueen turvetuotannon pinta-alat vuonna 2011 ja arvio
7 (22) kuormittavasta pinta-alasta vuonna 2015 (tuotantoala + alle viisi vuotta tuotannosta pois ollut ala) on esitetty seuraavassa taulukossa. Tuotantoalue Pinta-ala (ha) v. 2011 Pinta-ala (arvio) v. 2015 Palosuo 48,7 10,0 Hirsisuo 61,3 30,0 Ritasuo 12,3 0,0 Pihlajasuo 147,0 120,0 Turvesuo 62,9 25,5 Teerisuo 34,0 23,4 Kohisevansuo 70,3 30,0 Ruokosuo 56,0 56,0 Haarasuo (uusi) 0,0 109,8 Suovasuo (uusi) 0,0 84,9 Pappilansuo (yks.) 49,2 44,0 Pitkäsuo (yks.) 23,4 23,4 Pihlajasuo (yks.) 35,0 30,0 Yhteensä 600,1 587,0 Sukevanjärven valuma-alueella on enimmillään ollut yhteensä noin 1 100 hehtaaria turvetuotanto-aluetta. Edellä olevassa taulukossa uusina hankkeina olevista soista Haarasuon turvetuotannon ympäristölupahakemus on vireillä Itä-Suomen aluehallintovirastossa (dnro ISAVI/ 125/04.08/ 2011). Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Suovasuon turvetuotannon ympäristölupahakemuksen (KHO 26.9.2012, taltio 2554). Haarasuon ja Suovasuon turvetuotannon arvioidut vesistökuormitukset ovat kuitenkin mukana hakijan teettämässä Sukevanjärven turvetuotannon vuoden 2015 vesistövaikutusarviossa. Tuotantopinta-alan vähentymisen ja vanhojen tuotantoalueiden vesienkäsittelyn parantumisen seurauksena kiintoaine- ja ravinnekuormitusten arvioidaan pienentyvän vuoteen 2015 mennessä merkittävästi verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen. Kiintoainekuormitus olisi vuonna 2015 Sukevanjärven alueella noin 32 000 kilogrammaa/vuosi eli noin 45 prosenttia pienempi kuin vuosien 2005 2011 kuormituksen keskiarvo ja 30 prosenttia pienempi kuin vuoden 2011 kiintoainekuormitus. Fosfori- ja typpikuormituksen arvioitu tilanne vuonna 2015 olisi hyvin samantyyppinen kuin kiintoainekuormituksessa. Typpikuormituksen alenema vuosien 2005 2011 keskimääräisestä typpikuormituksesta vuoteen 2015 olisi 46 prosenttia eli kuormitus olisi noin 4 200 kilogrammaa typpeä vuonna 2015. Fosforikuormituksessa vastaama alenema olisi noin 29 prosenttia ja keskimääräinen fosforikuormitus olisi 183 kilogrammaa vuonna 2015. Kuormituksen vaihteluväli muun muassa sadannan vaihtelujen perusteella olisi merkittävä, esimerkiksi fosforin osalta vuosikuormituksen minimiarvio on 77 kilogrammaa ja maksimiarvio 320 kilogrammaa fosforia vuodessa.
8 (22) Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Koska asutus sijaitsee lähes kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta, ei Pappilansuon turvetuotanto hakijan mielestä aiheuta ohjearvoja ylittävää melu- tai pölyhaittaa. Pappilansuolta lähtee noin 200 täysperävaunullista rekkakuormaa turvetta vuosittain. Em. rekkaliikenne aiheuttaa tilapäistä melu-, pöly- ja tärinähaittaa kuljetusreitin varrella lähinnä Järvenpääntiellä (maantie 16289). Kuljetusreitin varrella on kaksi asuttua kiinteistöä. Vaikutukset pohjaveteen ja sen käyttöön Järvenpään pohjavesialue sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta koilliseen. Auma-alueen 2 läheisyydessä sijaitsee lähde. Lähde on säilynyt tuotantotoimista huolimatta. Hakijan mukaan turvetuotannolla ei ole vaikutuksia alueen pohjaveteen eikä sen käytölle. Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Pappilan turvetuotantoalueella tai välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelullisesti, maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita eikä muinaismuistokohteita. Ympäristöriskit Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Pappilansuon turvetuotantoalueelle laaditaan pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa Pappilansuon alueella ei arvioida olevan. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Pappilansuon toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mielestä kemiallinen kuivatusvesien puhdistus edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) Pappilansuon olosuhteissa. Kalatalousmaksu/-velvoitteet Hakijan mukaan kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida 150 euron suuruisella kalatalousmaksulla. Muut toimenpiteet Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu alapuoliseen vesistöön kunnostustoimenpiteitä perustavia vaikutuksia. Turpeennostolle ei ole tarpeen asettaa rajoitteita kohtuuttoman pöly- ja melu- tahi terveyshaitan estämiseksi. Tuotantoalueen kuivatus ja kuivatusvesien johtaminen ei vaikuta pohja- ja talousveden ottoon.
9 (22) Hakijan esitys tarkkailusta Käyttö-, päästö- ja virtavesitarkkailu ehdotetaan tehtävän Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman (12.6.2013) mukaisesti. Kalataloudellinen tarkkailu ehdotetaan tehtävän edelleen Sukevanjärven alueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman mukaan seuraavat koekalastukset ja havaskokeet tehdään Sukevanjärvellä vuonna 2015. Pöly- ja melutarkkailuun ei ole hakijan mielestä tarvetta.. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 7.2.2013 päivätyllä kirjeellään täydentänyt hakemustaan toimittamalla muun muassa vuosiraportit tarkkailusta vuosilta 2004 2011, kuvauksen kuivatusvesien kemiallisen puhdistuksen tehostamismahdollisuuksista, tiedot tuotantoalueen nykyisistä turvepaksuuksista sekä kuvauksen puupolttoaineiden käsittelystä ja varastoinnista. Alueen siirryttyä 3.6.2013 Vapo Oy:n omistukseen, on Vapo Oy toimittanut 29.7.2013 muutoksensa alkuperäiseen hakemukseen; muun muassa perunut alkuperäiseen hakemukseen sisältyneen lupahakemuksen energiapuun käsittelyyn ja varastointiin. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikassa, Sonkajärven kunnassa 20.3. 19.4.2013 sekä tiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Miilu-nimisessä sanomalehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta sekä Sonkajärven kunnanhallitukselta ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä hoitavalta Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymältä. 1) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (myöh. ELY -keskuksen) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa, että Pappilansuolla on ollut käytössä vuodesta 2003 lähtien kemiallinen vesien puhdistusmenetelmä. Kemiallisen käsittelyn sijoittamisen taustalla oli aikoinaan Iisalmen reitin valuma-alueen kunnostushanke. Kemiallisen vesienkäsittelymenetelmän katsotaan nykyisen turvetuotannon vesienkäsittelyn ohjeistuksen osalta olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pappilansuon tapauksessa kemikalointi ei kuitenkaan ole ollut kuormitustarkkailutulosten perusteella sellaisella tasolla puhdistustehojen osalta kuin sen tulisi olla. Pappilansuolla oleva pienkemikalointi on edelleen menetelmänä kehitysvaiheessa. Tästä johtuen kemikaloinnin ohjaus on tapauskohtaista ja sen onnistumiseen tarvitaan riittävä ajantasainen tarkkailu, jonka avulla kemikalointi voidaan saada toimimaan asetettujen tehokkuusvaatimusten mukaisesti. Hakemuksessa esitetty kemikaloinnin siirtäminen ylimmän altaan yläpäähän voi osittain auttaa kemikaloinnin toimivuutta. Vaikka Pappilansuon kemikaloinnin tulokset ovatkin olleet alle yleisesti asetettujen tehokkuusvaati-
10 (22) musten, ei ole estettä vastaanottavien vesistöjen tilan perusteella Pappilansuon turvetuotannon toiminnalle. Vesienkäsittelyjärjestelmillä tulee jatkossa päästä asetettuihin yleisiin tehokkuusvaatimuksiin. Pappilansuon kemikaloinnin puhdistustehovaatimukseksi tulee asettaa seuraavat reduktiot: kiintoaine ja fosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Kemikaloinnin vaihtoehtoiseksi vesienkäsittelymenetelmäksi ELY-keskus esittää toiminnanharjoittajaa selvittämään mahdollisuuden perustaa kosteikko esimerkiksi laskeutusaltaiden länsipuoleiselle alueelle, joka on poistunut tuotannosta. Kyseisen alueen pinta-ala vaikuttaisi hakemuksessa olevan kartan perusteella täyttävän kosteikolle annetun pinta-alasuosituksen. Kosteikon perustaminen veisi arviolta tuotantokauden 2013 ajan, jonka ajan nykyinen kemikalointi voisi olla käytössä ja kosteikolle ehtisi kehittyä kasvillisuus (esim. ruokohelpi) ennen sen käyttöönottoa. Kosteikko olisi mahdollista toteuttaa myös ympärivuotisena, mikä voisi siten jopa tehostaa tuotantoalueen vesien käsittelyä. ELY-keskus ei myöskään näe estettä hakemuksessa esitetyn energiapuun käsittelyyn ja varastointiin. Kyseisessä toiminnassa on kuitenkin huomioitava toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa toiminnan aikana syntyvä melu. Lisäksi tulee varmistua auma-alueella 2 toimittaessa, ettei läheiselle lähteelle aiheuteta vahinkoa ja tuotantoalueen eristysojat eivät tukkeudu energiapuun käsittelyn seurauksena. Pienkemikaloinnin tai mahdollisen kosteikon toimintatehoa tulee tarkkailla yhteistarkkailuohjelman mukaisesti eli vesienkäsittelymenetelmän toimintateho ja tuotantoalueen kuormitus tulee määrittää vähintään kahtena vuotena lupakaudella siten, että tarkkailuvuosina näytteitä käsittelyyn tulevasta ja lähtevästä vedestä tulee ottaa kevättulvan (huhti-toukokuu) aikana kerran viikossa ja kesä-lokakuun aikana kaksi kertaa kuukaudessa. Mikäli kosteikko toteutettaisiin ympärivuotisena, tulisi sitä tarkkailla ympäri vuoden niinä vuosina, kun tarkkailua on tarkoitus toteuttaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida vuosittaiset tuotantopinta-alat sekä tuotantoalueen vesistökuormitus (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, COD Mn ) seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. ELY-keskus muistuttaa, että vuoden 2012 raportointi on edelleen tekemättä. ELY-keskus pitää erittäin hyvänä, että toiminnanharjoittaja on laatinut laatukäsikirjan sekä tehnyt riskikartoituksen ohjaamaan toimintaansa ja pyytää toimittamaan em. asiakirjat itselleen. 2) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen esittää, että nykyinen istutusvelvoite kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi muutetaan 200 euron vuotuiseksi kalatalousmaksuksi ja hakijan tulee edelleen osallistua Sukevanjärven valumaalueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. 3) Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva Ylä-Savon SOTEkuntayhtymä painottaa, että Pappilansuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan tarkistamishakemuksen käsittelyssä on otettava huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätös (26.9.2012, taltionro 2554 ja dnro 1009/1/11), jossa on ratkaistu Vapo Oy:n Kajaanin kaupungissa sijaitsevan Suovasuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksestä tehdyt valitukset. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä on pysytetty Vaasan hallinto-oikeuden päätös, jolla puolestaan on pysytetty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston Suovasuon lupahakemuksen hylkäävä päätös (28.12.2009). Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä on perusteltu mm. sillä, että Vapo Oy:n valituksessaan esittämän turvetuotannon tuotantoalueiden poistuman sekä vesiensuojelutoimenpiteiden parantumisen ja siten vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähenemisen vaikutuksia vesistön tilaan ei voida saadun selvityksen perusteella tässä vaiheessa
11 (22) todentaa siten, että luvan myöntämisen edellytyksiä olisi arvioitava toisista lähtökohdista kuin hallinto-oikeus ja ympäristölupavirasto ovat tehneet. Se, että Sukevanjärveen tässä tilanteessa, kun kunnostustoimenpiteet on saatu päätökseen, sallittaisiin kohdistettavan lisäkuormitusta tai edes entisen suuruista turvetuotannosta aiheutuvaa kuormitusta, voisi johtaa ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun merkittävään ympäristön pilaantumiseen. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella on ratkaistava se, missä määrin Pappilansuon turvetuotantoalueen vesistökuormitusta Talasjokeen ja Sukevanjärveen voidaan rajoittaa. Vaikka Pappilansuon turvetuotannon Sukevanjärveen kohdistuvat vesistövaikutukset ovat hakemuksessa esitetyn aineiston mukaan vähäiset, niin nykyisen toiminnan kuivatusvesien koko purkureitin vesiensuojelusyistä sekä KHO:n Suovasuon päätöksen takia, kuivatusvesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus laskeutusaltailla ja kemikaloimalla on Pappilansuon tapauksessa riittävä ja BAT:n mukainen. Hakemusaineiston mukaan kemikaloinnin tehokkuus on ollut kuitenkin heikkoa ja sitä pyritään tehostamaan. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Pappilansuon kuivatusvesien käsittely ei vastaa nykytietämyksen mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT), koska kemikaloinnin puhdistustehokkuus ei vastaa ko. tekniikalle yleistä puhdistustehokkuusvaatimusta. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset kuivatusvesien käsittelyn tehostamisesta BAT:n mukaiseksi ja asetettava riittävät puhdistustehokkuusvaatimukset ja tarvittavat määräykset tehokkuusvaatimusten seurantaan. Toiminnalle nykyisessä ympäristöluvassa asetetut lupamääräykset olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden (mm. laskeutusaltaat, sarkaojien lietesyvennykset ja lietteen pidättimet) tarkkailusta ja kunnossapidosta on pidettävä voimassa. Myös nykyisessä ympäristöluvassa kaivutöitä, auma-alueita, melua, pölyä, polttoaineiden/öljyjen käyttöä, jätteitä ja häiriö- /poikkeustilanteita koskevat määräykset on pidettävä voimassa. Uudessa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset uudistetut määräykset käyttötarkkailua sekä alueiden jälkihoitoa varten. Vesistö- ja päästötarkkailua on tarpeen tehdä osallistumalla edelleen Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelmaan. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava tiedoksi myös Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksessa esitetty puupolttoaineen hakettaminen aiheuttaa ajoittain normaalia toimintaa suurempaa melua, minkä takia melun rajoittamista ja meluntorjuntaa varten lupapäätöksessä on annettava tarvittavat määräykset. Myös puupolttoaineen varastointia varten päätöksessä on annettava tarvittavat lupamääräykset mm. varastokierron ja pölypäästöjen suhteen. Puupolttoainevaraston olemassaolo on tarpeen ottaa huomioon myös alueelle laaditussa pelastussuunnitelmassa. 4) Sonkajärven kunnanhallitus vaatii, että Pappilansuon turvetuotannossa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) ja puhdistustehokkuuden on oltava jatkossa vaatimusten mukainen. Nykyisellään puhdistusteho ei ole riittävä. Sukevanjärvi on tärkeä alueen asukkaitten ja loma-asujien virkistys- ja kalastusvesistö. Sukevanjärvelle on laadittu osayleiskaava, jossa on osoitettu merkittävä määrä asuin- ja lomarakennuspaikkoja. Sukevanjärveä on myös takavuosina voimakkaasti kunnostettu ja järven tilan
12 (22) parantamiseen on panostettu suuria summia. Asukkaitten ja loma-asujien kannalta on tärkeää, että Sukevanjärven tila pysyy jatkossakin hyvänä. Muistutukset 1) AA (762-425-9-101), BB (762-425-9-100), CC (762-425-9-115), DD (762-425-3-22), EE (762-425-9-102) ja FF (762-425-9-120) Sukevanjärven rannanomistajina vaativat aluehallintoviraston velvoittamaan luvanhakija, Ylä-Savon Turve Oy, korvaamaan muistutuksen tehneille kiinteistönomistajille vuotuisena korvauksena 300 euroa kullekin. Korvauksen maksaminen on aloitettava vuonna 2013 ja jatkettava vuosittain niin kauan, kunnes yhdessä todetaan veden puhdistuneen ja kiintoaineiden tulon loppuneen. Lisäksi aluehallintoviraston tulee velvoittaa kaikki turpeentuottajat, jotka laskevat alueiltaan vedet Pyöreenjokea pitkin Sukevanjärveen, yhteisvastuullisesti ruoppaamaan ko. joensuun uoman siten, että vesi virtaisi jälleen syvänteeseen ja siitä eteenpäin. Muistuttajat ovat syvästi huolestuneita järven tilan huonontumisesta ja siitä johtuvien asuin- ja mökkirantojensa pilaantumisesta. Sukevanjärveä kuormittavat useat turvetuotantoalueet. Järveä on kunnostettu ja tehty parannuksia sen kunnon parantamiseksi. Hyvä näin! Pyöreenjoen mukana, johon Pappilanpuro ja Talasjoki yhtyvät ennen Sukevanjärveä, tulee kiintoaineita (savi, turve ja roskat ym.) niin runsaasti, että jokiuoma, joka ennen laski vetensä syvänteeseen, on jo vuosia sitten mennyt tukkoon. Nyt muuttunut virtaama työntää nuo saasteet suoraan asuinja mökkirantaan. Seurauksena on, että kalastusvälineet, veneet, laiturit ja rannat likaantuvat sillä tavoin, etteivät pesemälläkään puhdistu. Uiminen on lähes mahdotonta. Vedessäolon jälkeen on peseydyttävä esim. kaivovedellä. Pyyhkeet ja uima-asut on pestävä pikimmiten, ettei lika kuivu kiinni. Iho-oireitakin tulee, mm. kutinaa. Joskus vesi haisee happamalta ja mädäntyneeltä. Minkäänlaista lupaehtojen rikkomista tai laiminlyöntejä, jotka pilaavat järveä, ei tule sallia. Valvonnassa havaitut rikkomukset tulee korjauttaa välittömästi. Muistuttajat ovat liittäneet mukaan valokuvia Pyöreenjoen laskualueelta ja mökkirannasta jäidenlähdön aikaan. 2) Sukevan osakaskunta (762-425-876-1) hallinnoi pääosaa Sukevanjärven länsi- ja eteläosan vesialueesta. Osakaskunnan mukaan tuotannossa olevalla alueella vesien käsittely ei tarkkailuraporttien mukaan toimi tarpeeksi hyvin. Hakijan esittämät muutokset tulee toteuttaa ensitilassa. Mikäli puhdistustavoitteet eivät muutosten jälkeen toteudu, tulee miettiä parempia menetelmiä. Tuotannon jatkuessa vesistövaikutukset näkyvät alapuolisessa vesistössä ja näin heikentävät niiden kalaston tilaa ja luontoarvoja. Osakaskunta vaatii kalatalousmaksun päivittämistä vastaamaan nykytasoa, vuotuinen maksu tulee olla 300 euroa. Hakijan vastine Hakija on antanut lausuntojen ja muistutuksen johdosta 26.8.2013 seuraavan vastineen: Ylä-Savon Turve Oy on luovuttanut toiminnan Vapo Oy:lle, joka siirtyy hakijaksi.
13 (22) Kosteikko ei ole alueelle soveltuva puhdistusmenetelmä, koska käyttökelpoista rakennetta tai aluetta ei ole. Kuivatusvesien kemiallinen puhdistamo rakennetaan toimivaksi vastineeseen liitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnossa edellytetty puhdistusteho voidaan saavuttaa, siitä määräys sulalle ajalle ehdottomana ja routa-ajalle tavoitteellisena, puhdistusteho määritettynä kunkin aikajakson keskiarvona. Energiapuuta ei alueella käsitellä. Tarkkailu ja raportointi toteutetaan ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla (ohjelma toimitetaan myöhemmin). Kalatalousmaksu voi olla 200 euroa vuodessa ja kalataloudellista tarkkailua voidaan jatkaa. Sonkajärven kunnanhallituksen lausunto on otettu huomioon edellä. Pappilansuon turvetuotantoalue on vanha hanke, ja kysymys ei ole luvan myöntämisestä uudelle ja uutta kuormitusta aiheuttavalle hankkeelle. Ylä-Savon SOTE:n lausunnon osalta viitataan edellä lausuttuun ja ELY-keskuksen lausuntoon. Toiminnasta ei aiheudu ja ole aiheutunut korvaus- ja kunnostusvelvollisuuden perustavia vaikutuksia osakaskunnille ja rantakiinteistöjen omistajille tai haltijoille. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa lupaviranomaisella on ollut käytettävissään Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010 2015. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Aluehallintovirasto tarkistaa Sonkajärven kunnan Sukevan kylässä sijaitsevan Pappilansuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan, Itä-Suomen ympäristölupaviraston 30.10.2002 antaman päätöksen nro 74/02/3 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on 49,3 ha. Turvetuotannon kuivatusvesien johtamisesta alapuolisissa vesistöissä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä. Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevien 12.6.2013 ja 3.9.2013 (päivätty 10.7.2013) toimitettujen piirustusten mukaisten vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Pappilanpuroon.
14 (22) 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä 12.6.2013 ja 3.9.2013 toimitettujen piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti käytössä olevan kemiallisen käsittelyn avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Selkeytysaltaan jälkeiseen mittakaivoon tulee asentaa jatkuvatoiminen virtaamamittari. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Kemiallisen käsittelyn puhdistustehon on oltava vähintään seuraava: Sulan maan aika % Muu aika % COD Mn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 50* Kokonaistyppi 30 * tavoitearvo Puhdistusteho lasketaan vuoden keskiarvona laskeutusaltaan jälkeen ennen kemiallista käsittelyä otetuista ja kemiallisen käsittelyn jälkeen selkeytysaltaasta poistuvasta vedestä otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Mikäli tarkkailun perusteella puhdistusteho on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, on luvan saajan toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva hakemus ja siihen liittyvä suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. 4. Jos käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 µg/l, kiintoainepitoisuus alle 2 mg/l tai COD Mn -arvo alle 30 mg/l, kyseisen parametrin puhdistusteho voidaan jättää pois puhdistustehon keskiarvoa laskettaessa. 5. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.3.2014 mennessä ja ne on otettava käyttöön ennen vuoden 2014 tuotantokauden aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet ja suunnitelma kemikaloinnin uudelleen järjestelystä on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
15 (22) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Jätehuolto ja jätteen kuljetus on järjestettävä asianmukaisesti. Toiminnanharjoittajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Toiminnanharjoittajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Tuotannon aikaisesta toiminnasta tulee pitää käyttötarkkailupäiväkirjaa, johon merkitään vähintään: - vuotuisen toiminnan aloittamis- ja lopettamispäivät sekä tuotantopäivät - säätiedot; erityisesti rankkasateiden kesto ja seuraukset - ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat - altaiden ja lietetaskujen tyhjennykset
16 (22) - kemikaalien käyttömäärät - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt - näytteiden ottoajankohdat - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - turpeen ja jätteiden kuljetukset - kaikki merkittävät tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta toiminnassa aiheutuviin päästöihin. Päiväkirjan tulee olla nimettyjen, vastuullisten henkilöiden hallussa tai pysyvästi työmailla siten, että ne ovat tarvittaessa valvontaviranomaisten ja tarkkailua tekevän konsultin nähtävissä. Kuormitustarkkailu tulee vuosina 2014 2015 muutoin toteuttaa hakemukseen liitetyn Pohjois- Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti, mutta huhti-toukokuussa tulee ottaa vähintään yksi näyte/viikko, samoin myös varsinaisen tuotantojakson aikana. Tuotantojakson aikana vähintään yksi näyte tulee ottaa mahdollisimman pian runsaiden sateiden jälkeen. Vuoden 2015 jälkeen kuormitustarkkailun näytteenotossa tulee noudattaa em. tarkkailuohjelman ympärivuotisten tarkkailuasemien näytteenotto-ohjelmaa. Tämä määräys on voimassa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on toteutettava Sukevanjärven kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle sekä Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi, suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä, tarkkailussa esiintyneistä epävarmuustekijöistä sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyistä menetelmistä. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Kunnossapito- ja selvitysvelvoite 13. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Pappilanpuron kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnanharjoittajan on 30.9.2014 mennessä tehtävä luotauksiin perustuva selvitys eloperäisten kiintoaineskerrostumien esiintymisestä ja paksuudesta Sukevanjärven pohjoisosan lahdesta noin 200 metrin etäisyydelle jokisuusta. Mahdollisesti esiintyvän liettymän poistamisesta luvan saajan tulee laatia suunnitelma ja toimittaa se 31.1.2015 mennessä Itä-Suomen
17 (22) aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Aluehallintovirasto antaa suunnitelman hyväksymisestä erillisen päätöksen. Kalatalousmaksu 14. Toiminnanharjoittajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Edellä mainittuja määräaikoja lyhennetään tai pidennetään esitetyn jälkikäytön ja sen vaatimien toimien mukaan. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaan tehdään tarvittavat lisäykset jälkihoitoajan tarkkailusta. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.1.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
18 (22) Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot vesien käsittelyn tehosta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 30.10.2002 nro 74/02/3. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Asetettujen puhdistustehovaatimusten myötä kuormitus tulee alenemaan. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Toiminta-alueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Sukevan osayleiskaava on hyväksytty alkuperäisen turvetuotantoluvan myöntämisen jälkeen. Maakuntakaavassa Pappilansuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Toiminta ei sijoitu kaavojen eikä kaavamääräysten vastaisesti. Kuivatusvesien kemialliselle käsittelylle asetetuilla puhdistustehovaatimuksilla vähennetään turvetuotannosta aiheutuvaa vesistökuormitusta Sukevanjärven valuma-alueella verrattuna nykytilanteeseen. Tuotannon jatkaminen alueella, jolla sitä on harjoitettu jo pitkään, ei aiheuta yhtä suurta vesistökuormitusta kuin ojitusten aloittaminen uusilla turvealueilla. Sukevanjärven valuma-alueen kokonaiskuormitus, Pappilansuon turvetuotannon kuormitus siihen mukaan lukien, tulee otettavaksi huomioon arvioitaessa tälle valuma-alueelle sijoittuvien uusien turvetuotantoalueiden luvanmyöntöedellytyksiä. Pappilansuon alapuolisen Sukevanjärven ekologinen tila on vesienhoidon suunnitteluun liittyvässä vesimuodostumien tilan arvioinnissa luokiteltu hyväksi. Pappilansuon turvetuotannon jatkaminen tämän päätöksen mukaisesti ei vaaranna alapuolisen vesistön tilan säilymistä vähintään nykyisellään, eikä siten ole vastoin Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 asetettuja tavoitteita. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti ei Pappilansuon turvetuotannosta yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttö-kelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on kuivatusvesien kemiallinen käsittely. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden.