Kaupunginhallitus 216 19.09.2016 Tekninen lautakunta 110 05.10.2016 Tekninen lautakunta 33 03.05.2017 Hulevesimaksujen määritteleminen 734/02.08/2016 KH 19.09.2016 216 Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset tulivat voi maan 1.9.2014. Lakimuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia hu leve sien hallinnan järjestämiseen kunnissa. Hulevesi on rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja su la misvet tä. Hulevesiä syntyy perustusvesistä ja pintavaluntana ra ken nusten katoilta ja piha-alueilta sekä katualueilta ja puistoista. Hulevedet joh de taan suoraan vesistöihin puhdistamattomina putkiviemäreissä ja ojissa. Hulevesien hallinta on osa perusinfraa. Hulevesien hal linnan tarkoitus on estää vesien aiheuttamat haitat kiinteistöille ja ympä ris töl le. Hulevesijärjestelmiä ovat putkiviemärit, avo-ojat ja erilaiset imey tys- ja viivytysrakenteet. Suuri osa hulevesien hallinnan kustannuksista katetaan nykyisin jäte ve si mak sul la, mikä ei ole uuden lainsäädännön mukaan enää mah dol lis ta. Tämän johdosta esitetään uuden hulevesimaksun käyttöön ot ta mis ta vuoden 2017 alusta alkaen. Hulevesimaksu koskee kaik kia Äänekosken kaupungin asemakaava-alueen rakennettuja kiin teis tö jä, joita on noin 5 000. Hulevesimaksu on vuosittain perittävä tasasuuruinen maksu, joka mää ri tel lään rakennustyypeittäin ja tontin koon mukaan. Hu le ve simak sun käyttöönoton yhteydessä Äänekosken Energia Oy:n pe rimää jätevesimaksua alennetaan saman verran kuin sillä nykyisin kate taan hulevesikustannuksia. Hulevesistä perittävän maksutaksan käsittelee tekninen lautakunta kokouksessaan vielä loppuvuoden 2016 aikana. Kaupungin hulevesimaksu peritään vesilaskutuksen yhteydessä ensim mäi sen kerran vuoden 2017 aikana. Laskussa on eri tel ty vesi- ja jätevesimaksu sekä uusi hulevesimaksu. Hulevesimaksu määräytyy omakotitaloilla ja niihin rinnastettavilla rakennuksilla jäteveden käyttömaksun alentamisen (0,32 euroa/m 3 ) suhteessa. Muil la ra ken nus tyy peil lä hulevesimaksu porrastetaan tontin pin ta-alan mukaan ja iso jen yli 10 ha tonttien osalta se määritellään ta paus koh tai ses ti.
(valmistelu talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh. 020 632 2072 ja tekninen johtaja Tommi Rautjärvi, puh. 020 632 3355) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki ottaa hulevesimaksun käyttöön vuoden 2017 alusta alkaen ja määrää teknisen lautakunnan laatimaan hulevesimaksua koskevan taksan. Päätös: TELA 05.10.2016 110 Hyväksyttiin. - - - - - Hulevesi on rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesiä syntyy perustusvesistä ja pintavaluntana rakennusten katoilta ja piha-alueilta sekä katualueilta ja puistoista. Kunnan tehtävänä on vastata hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunta voi ottaa halutessaan vastatakseen muitakin alueita. Huolehtiminen tarkoittaa, että hulevesiverkosto tai -järjestelmä toteutetaan asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeita vastaavasti. Eduskunta hyväksyi lait vesihuollosta sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 3.6.2014 ja laki tuli voimaan 1.9.2014. Äänekosken kaupunki tulee perimään julkioikeudellista hulevesimaksua vuoden 2017 alusta lähtien, jolla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneet kustannukset. Tätä hulevesimaksua tullaan, kuten muuallakin Suomessa, perimään kiinteistöjen omistajilta ja haltioilta. Äänekosken kaupunki päättää maksun suuruuden ja sen määräämisen perusteet vuoden 2017 aikana. Näitä perusteita ovat mm. hulevesien hallinnan yleiset ratkaisut, järjestelmän suunnittelukustannukset sekä kiinteistöjen sijainti hulevesijärjestelmän vaikutusalueella, tarkoittaen asemakaava-alueita. Hulevesimaksun suorittaminen ei aiheuta kuntalaisille erityisiä toimenpiteitä. Kaupunki tulee sopimaan vesihuoltolaitoksen kanssa, että se laskuttaa huleveteen liittyvän suorituksen vesilaskun yhteydessä. Vesilasku saa sisältää julkisoikeudellisen, että yksinoikeudelliset vesihuoltolaskut. Laskusta tulee kuitenkin näkyä erikseen maksun erittely.
Teknisen johtajan ehdotus: Hulevesien hallinnan tarkoitus on estää vesien aiheuttamat haitat kiinteistöille ja ympäristölle. Hulevesijärjestelmiä ovat putkiviemärit, avo-ojat ja erilaiset imeytys- ja viivytysrakenteet. Hulevedet johdetaan suoraan vesistöihin puhdistamattomana putkiviemäreissä ja ojissa. Hulevesimaksu on vuosittain perittävä tasasuuruinen maksu. Hulevesimaksun käyttöönoton yhteydessä jätevesimaksua tullaan alentamaan. Hinnan alennus on suuruudeltaan ja kokonaisvaikutukseltaan sama, kuin perittävä hulevesimaksu. Hulevesimaksu tulee koskemaan kaikkia asemakaava-alueen kiinteistöjä. Maksu tulee suoritettavaksi, vaikka rakennus olisi tyhjillään. Paritaloille maksu tulee kaksinkertaisena. Maksun suuruus, eli taksa valmistuu kevään 2017 aikana. Hulevesimaksun vaikutus laskuun kuukaudessa on arvioitu muutamaksi euroksi. Normaalin määrän vettä käyttävän nelihenkisen perheen vesilaskussa kokonaislasku saattaa olla jopa hieman pienempi, kuin ennen hulevesimaksun käyttöönottoa. (valmistelu: tekninen johtaja p. 020 632 3355) Tekninen lautakunta päättää, että hulevesimaksun suuruus päätetään keväällä 2017 ja laskutetaan kyseisen vuoden osalta syksyn 2017 aikana, sekä antaa asian käsittelyn ja sen valmistelun aloittamisen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - - Erkki Pönkänen poistui esteellisenä tämän pykälän käsittelyn ajaksi. - - - TELA 33 Lainsäädäntö ja vaikuttavat päätökset Nykyinen hulevesiä koskeva lainsäädäntö lisättiin maakäyttö- ja rakennuslakiin sekä vesihuoltolakiin vuonna 2014. Lainsäädännön tarkoituksena on edistää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueilla ja rajoittaa niiden aiheuttamia haittoja ympäristölle ja kiinteistöille sekä edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin. Säädökset on kirjattu osaksi maankäyttö- ja rakennuslakia sen vuoksi, että hulevesien järjestelmällinen hallinta voidaan toteuttaa käsittelemällä se osana kaavoitusta tai muiden maankäytön suunnittelua tukevien selvitysten
yhteydessä siten, että se lisätään kaavoihin niiden uudistuessa ja otetaan jo voimassa olevien kaavojen osalta mukaan yhdyskuntatekniikkaa tarkasteltaessa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 103i) on määritelty että kaupunki on vastuussa hulevesien hallinnasta asemakaava alueella. Poikkeuksena on tilanne jossa kaupunki voi siirtää vastuuta määrittämällä vesihuoltolaitokselle toimialueen, jossa vesihuoltolaitos vastaa hulevesien hallinnasta. Lisäksi kiinteistöt ovat itse vastuussa hulevesien hallinnasta omalla alueellaan ja siitä että ne johdetaan asianmukaisesti pois kiinteistöltä tai käsitellään kiinteistöllä. Äänekoskella kaupunki omistaa osan huleveden hallintaan käytettävästä infrasta, mutta suurin osa putkistoista on Äänekosken Energia Oy:n omistuksessa. Hulevesien hallinnan järjestämisestä on päätetty Äänekoskella aiemmin KH 19.09.2016 216:ssä jossa päätettiin, että hulevesien hallinnan kustannusten kattaminen jätevesimaksulla lopetetaan ja siitä aiheutuvat kustannukset kerätään vuosittain perittävällä hulevesimaksulla. Samalla kaupunginhallitus päätti, että tekninen lautakunta määrittelee vuosittain kerättävän hulevesimaksun suuruuden siten, että se kompensoi Äänekosken Energia Oy:n antaman alennuksen jätevedestä 0,32 /m³. Maksu määriteltiin perittäväksi ensimmäisen kerran vuoden 2017 laskutuksen aikana. Asiaa on käsitelty myös teknisessä lautakunnassa TELA 05.10.2016 110 jossa päätettiin, että maksu on julkisoikeudellinen ja sen määräämiseen liittyvistä perusteista. Koska kyseessä on julkisoikeudellinen maksu, sen perusteena oleva toiminta on oltava kaupungin hallinnassa. Äänekosken kaupunki on valmistellut Äänekosken Energia Oy:n kanssa sopimuksen, joka on sisällöltään pääpiirteittäin samanlainen kuin Jyväskylän kaupungin tämän vuoden alussa laatima sopimus. Sopimuksessa Äänekosken kaupunki vuokraa hulevesiverkoston käyttöoikeuden sekä ostaa sen kunnossapidon Äänekosken energialta todellisten aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Lisäksi kaupunki vastaa edelleen hulevesiverkoston kunnossapidosta niiltä osin kun se ei ole energian omistuksessa. Hulevesimaksun määrittely Asian valmistelussa on kuitenkin ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi teknisen lautakunnan edellisen käsittelyn pohjana toiminutta Oulun mallia on syytä muokata vastaamaan paremmin paikallisia olosuhteita. Oulun mallissa maksun suuruutta ei suoranaisesti ohjaa tontilla syntyvien hulevesien määrän suhde, vaan ainoastaan tontin pinta-ala. Lisäksi Oulussa maastonmuodot ja niiden myötä
kaupungin rakenne mahdollistavat hulevesien ohjaamisen viivyttämisen ja imeyttämisen eri tavalla kuin maasto Äänekoskella. Asian valmistelussa on konsultoitu Kuntaliittoa ja Kuntaliiton oppaassa Julkisoikeudellisen hulevesimaksun määrittäminen on maksun laskentakaavaksi esitetty kaavaa Hulevesimaksu = X * K * S * C * V jossa: X = hulevesimaksun yksikköhinta, /vuosi K = kiinteistökerroin (Kiinteistön tyyppi ja pinta-ala) S = läpäisemättömän pinnan määrä C = valuma-alue kerroin V = vähennyskerroin (kiinteistölle kohdistuva alennus hulevesien hyvästä hallinasta johtuen) Tällä kaavalla saadaan hulevesien aiheuttamien haittojen ja kustannusten vaikutus otettua mukaan maksun määrittelyyn siten, että kohdan S läpäisemättömän pinnan määrä kertoo suoraan, kuinka paljon kapasiteettia kiinteistö tarvitsee käyttöön rankkasateella ja kuinka paljon se voi imeyttää itse. Kohta C valuma-alue kerroin taas auttaa arvioimaan, kuinka paljon ympäristöhaittoja hulevedet aiheuttavat vesistölle johon ne johdetaan. Äänekoskella satelliitin mittausaineiston perusteella läpäisemättömän pinnan määrä S on rakennetulla asemakaava-alueella noin 20-40% välissä lukuun ottamatta keskustaa ja tehdasalueita, joille se on noin 80%. Kohta C valuma-alue kerroin taas voidaan Äänekoskella jättää kokonaan huomioimatta, sillä hulevesien ympäristövaikutukset alkavat, kun valuma-alueesta 20% on läpäisemätöntä pintaa ja Äänekosken kaikissa taajamissa valuma-alueena on Keitele järvi, jonka ympäristö ei ole tiiviisti rakennettu. Näin ollen tätä kaavaa muokkaamalla päästään seuraavaan kaavaan. Hulevesimaksu = X*K*V sillä poikkeuksella, että kaupan ja teollisuuden osalta läpäisemättömän pinnan määrä on huomioitu kiinteistökertoimessa. Vähennyskerrointa käytetään sellaisille kaupan ja teollisuuden kiinteistöille, jotka asianmukaisesti imeyttävät hulevedet omalla kiinteistöllään. Hulevesimaksu kohdistuu rakennuksiin, ei itse maapohjaan.
Rakentamattomilta rakennuspaikoilta ei peritä hulevesimaksua. Tässä kaavassa K saa seuraavat arvot 1) omakotitalolle K=1 2) paritalolle K=2 3) rivitaloille ja kerrostaloille K=4 ja tontin koon ylittäessä 2999 m2 K kasvaa yhdellä aina jokaiselta alkavalta tuhannen neliön lisäykseltä pinta-alaan, kunnes tontin koko on 10000 m2 ja K=12 4) Liike ja teollisuusrakennuksille K=4 ja se kasvaa kahdella aina tontin pinta-alan kasvaessa 1000 m2 kunnes pinta-ala on 10000 m2 ja K=24 5) Poikkeuksellisen suuret kiinteistöt eli pinta-alaltaan yli 1 ha, kiinteistö käsitellään erikseen siten, että niille määrätään hulevesimaksu, joka tulisi maksettavaksi 10000 m2 kohdalla sekä lisäksi kiinteistön rajoja ympäröivien katujen mukaan siten että 100 m katua lisää K:n arvoa kahdella. Mikäli suurelta kiinteistöltä pumpataan vettä, tai kiinteistön alueella on sitä palvelevia huleveteen liittyviä kaupungin tai Äänekosken Energia Oy:n putkistoja tai laitteita, näistä aiheutuvat kulut peritään kiinteistöltä hulevesimaksun yhteydessä. 6) Kiinteistöt, joilta syntyy poikkeuksellisen laatuisia hulevesiä. Jos hulevesien laatu on riski ympäristölle, noudatetaan muuta asiasta määräävää lainsäädäntöä. Koska hulevesiä koskevan lainsäädännön yksi keskeisimmistä tavoitteista on edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin, määrätään kiinteistöille, joilla hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin edellä kuvatuin perustein määritelty maksu on kaksinkertaisena. Lisäksi hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty vesihuoltolaissa, joten kiinteistön on ryhdyttävät välittömästi toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Julkiset rakennukset ja yleishyödyllisessä käytössä olevat rakennukset, sekä uskonnollista toimintaa palvelevat rakennukset ja liikuntapaikat ja yleiset alueet sekä näiden rakennuksien tai alueiden käyttäjiä palvelevat pienimuotoiset rakennukset vapautetaan hulevesimaksusta. Samoin vesi- tai viemärihuoltoa sekä jätehuoltoa palvelevat pienet rakennukset on vapautettu tästä maksusta. Esimerkiksi torit ja torigrillit ja kahvilat, museot, kirkot,
rukoushuoneet, urheilukentät, katsomot, pukukopit, jätevesipumppaamot, vesitornit ja kierrätystä palvelevat jätekatokset. Vähennyskerroin V on käytössä ainoastaan liike- ja teollisuusrakennuksilla. Tämän perusteena on läpäisemättömän pinnan osuudesta erilaisilla kaava-alue tyypeille satelliitti aineiston perusteella tehty analyysi, jonka mukaan tämän tyyppisessä käytössä olevilla tonteilla läpäisemättömän pinnan osuus on suurin. Esimerkiksi 2000m2 parkkipaikka kerran 10 vuodessa toistuvalla rankkasateella tuottaa 10 minuutin sateen aikana sademäärän ollessa 12 mm/m2 hulevettä 24m3, jonka poistaminen hulevesiverkoston kautta aiheuttaa suuren ja nopean kuormituksen verkostolle. Kun taasen esimerkiksi omakotitalojen tai rivitalojen piha-alueet läpäisevät vettä ja vastaava sadekuuro pääosin imeytyy tontille tai tulee hitaammin verkostoon. Koska liike- ja teollisuusrakennukset sijaitsevat usein samalla hulevesiverkoston haaralla, tulee kapasiteettiä tarkasteltaessa todennäköisimmin ongelmia alueilla, joilla mahdolliset nopeat rankkasateet ohjataan suoraan verkostoon, ja näin ollen tämän kapasiteetin ylläpito aiheuttaa suhteellisesti eniten kustannuksia. Mikäli liike- tai teollisuus kiinteistö kehittää tontillaan hulevesien hallintaa siten, että läpäisemättömän pinnan osuus on noin kolmannes kiinteistön pinta-alasta tai ohjaa hulevedet imeytettäväksi omalla tontillaan, saa kiinteistö tällöin kertoimeksi V= 0,5. Hulevesi maksun suuruutta eli taksan arvoa euroina voidaan muuttaa tarpeen mukaan vuosittain. Laskelmien perusteella sopiva taksan suuruus vuonna 2017 on 50 euroa. Tämä perustuu siihen, että hulevesien hallinnasta aiheutuvat vuotuiset kustannukset ovat 330 000, joka aiheutuu Äänekosken Energia Oy:lle verkoston hankintamenojen poistoista, sekä sen kunnossapidosta. Lisäksi hulevesien hallintaan liittyvät hallintokustannukset ovat arviolta noin 30 000 vuodessa. Hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset ja hallintokulut on aiemmin rahoitettu jätevesimaksuista ja nyt vastaavat kustannukset on katettava hulevesimaksulla. Kaupungin yhdyskuntateknisten palvelujen budjetissa on lisäksi 40 000 sadevesiverkoston kunnossapitoon, joka käsittää lähinnä ojien ja ritiläkaivojen puhdistusta ja kunnossapitoa. Koska tuo 40 000 koostuu pääasiassa katuja ja yleisiä alueita palvelevien rakennelmien kuivatuksen huoltokuluista, sen sisällyttäminen hulevesimaksuun ei ole välttämätöntä. Äänekoskella 50 euron taksalla kerättävän hulevesimaksun tuotto olisi siis seuraavanlainen: Asemakaava-alueella on noin 3400 omakotitaloa á 50 eli yhteensä
170 000. Noin 34 paritaloa á 100 eli yhteensä 3400. Noin 340 rivi- ja kerrostaloa, joista noin puolella tontin koko on yli 3000 m2 ylimmän kymmenyksen tontin koon ollessa noin 6000m2 eli: 170 á 200 eli 34000 136 á 250-300 eli 34000-40800 34 á 400 eli 13600 yhteensä: 81600 88400. Lisäksi Äänekoskella on noin 90 kaupan kiinteistöä ja 90 teollisuuskiinteistöä, joiden pinta-ala vaihtelee suuresti keskimääräisen kiinteistön pinta-alan ollessa 3000 m2 kahta puolta ja sisältäen muutamia yli hehtaarin kiinteistöjä. 180 á 500 eli yhteensä 90000. Näin laskettuna 50 euron taksalla arvioitu tuotto hulevesimaksulle olisi noin 345000. Koska hulevesimaksu on julkisoikeudellinen maksu sen yhteydessä ei ole tarpeen periä arvonlisäveroa. Osa julkisoikeudellisista maksuista sisältää arvonlisäveron, mutta hulevesimaksun yhteydessä se ei ole tarpeellista mikäli maksu ei ole suoriteperusteinen tai sillä ei tehdä voittoa ja se kattaa vain kaupungin vastuulle laissa määrättyjen viranomaistehtävien hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Asiasta on voimassa oleva hallinto oikeuden päätös Helsingin hallinto oikeudesta 08286/15/8203 jossa Vaasan kaupunki valitti verottajan ennakkopäätösestä, jonka mukaan maksu olisi ollut arvonlisäverovelvollinen. Kyseessä on arvio. Siten tarkan luvun laskeminen, ennenkuin kaikki kiinteistöt on tarkistettu ja syötetty rekisteriin, ei kohtuullisella vaivalla ole mahdollista. Kuntaliitosten jälkeen kaikkea aineistoa ei ole vielä saatu sähköiseen muotoon eivätkä kiinteistörekisteri ja huoneistorekisteri vastaa täydellisesti toisiaan, vaan laskutuksen perusteena käytettävän rekisterin tekeminen tulee olemaan osittain käsityötä. Hulevesimaksujen veloittamiseen tarvittava rekisteri Rekisterien eroavaisuuksista johtuen rakennus voi sijaita useammalla kuin yhdellä kiinteistöllä tai samalla kiinteistöllä voi olla useampia rakennuksia. Tällaisissa tapauksissa asia ratkotaan seuraavalla tavalla:
Asemakaava-alueella kiinteistöt jotka eivät noudata kaavassa annettuja ohjeellisia tontin rajoja, saavat pinta-alansa K-kertoimen määritystä varten sen mukaan mikä on asemaakaavassa esitetty sen tontin kooksi, jolla rakennus sijaitsee. Jos rakennus sijaitsee useammalla ohjeellisella kaavatontilla, niiden pinta-ala lasketaan yhteen yhdeksi tontiksi. Mikäli yhdellä kaavatontilla sijaitsee useampia rakennuksia, jokainen rakennus joka palvelee eri kokonaisuutta, katsotaan omaksi kiinteistökseen mutta samaan kokonaisuutta palvelevat rakennukset taasen lasketaan yhdeksi rakennukseksi. Asuinrakennuksille osuus tontin pinta-alasta lasketaan huoneistoluvun mukaan ja kaupassa sekä teollisuudessa tontin pinta-alan jakaantuminen eri rakennuksille lasketaan ulko-ovien lukumäärän mukaan. Mikäli kyseessä on merkittävät taloudelliset intressit, voidaan kaupassa ja teollisuudessa pinta-alan jako tehdä myös rakennusten omistajien toimittaman selvityksen mukaan käyttäen pinta-alan jakoperusteena kiinteistön rakennusten ja piha-alueiden tarkkaa pinta-alaa. Koska kyseessä on kuitenkin 1000m2 porrastus ja tonttien keskikoko on noin 3000m2 ei tällaisen tarkan mittauksen tekeminen kaikkien kiinteistöjen osalta ole tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi tontilla on tilaa 3 rivitalolle. Rakennusliike on ostanut tontin ja rakentanut siihen 3 rivitaloa, jotka on myyty eri aikoina ja joille tontti on vuokrattu. Kaikki 3 taloa ovat omia taloyhtiöitään. Tällöin katsotaan, että kyseisellä tontilla on 3 rivitaloa ja jokaiselle taloyhtiölle tulee oma laskunsa. Isolla teollisuustontilla sijaitsee useiden eri yritysten toimistoja ja tehdasrakennuksia. Katsotaan, että esimerkiksi sahan alueella sijaitseva lautavarasto kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin saha, mutta samalla tontilla vuokralla oleva toinen tehdas joka omassa rakennuksessaan tekee esimerkiksi laitureita sahan valmistamasta puutavarasta muodostaa varastoineen toisen kokonaisuuden joka saa oman hulevesimaksunsa. Jos vuokrattuna on rakennus eikä rakennuspaikka, katsotaan että rakennusta vuokraava yhtiö on velvoitettu maksamaan hulevesimaksu rakennuksesta, vaikka sitä vuokraavalla taholla olisi samalla tontilla myös omassa omistuksessaan olevia rakennuksia. Kuolinpesien omistuksessa olevien ja muiden omistusoikeudeltaan hajanaisten ja hankalasti selvitettävien rakennusten osalta maksu kohdennetaan sille taholle, joka maksaa kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen vesi-, viemäri- tai sähköliittymän laskun ja maksu myös peritään tältä taholta, mikäli hän ei voi esittää luotettavaa todistusta siitä, ettei ole rakennuksen oikeudellinen haltija.
Pinta-alojen mittaamiseen liittyen täytyy todeta, että kiinteistön pinta-alaa määritettäessä korjauskerrointa varten on syytä tehdä 2% jousto pinta-alaan. Koska esimerkiksi teollisuudessa ja kaupassa tuon 1000m2 rajapyykin ylittäminen maksaa 100 / vuosi. Näin voidaan varmistua, ettei läheltäpiti tilanteissa pääse syntymään aiheettomia maksuja kiinteistöjen omistajille. Edellä esitetty malli perustuu Kuntaliiton ohjeeseen julkisen hulevesimaksun määrittämisestä. Malli sellaisenaan ei ole käytössä missään kunnassa tai kaupungissa vaan kaikilla on maksun määrän laskemisesta oma kaavansa. Hulevesimaksun laskutus Edellä kuvatun kaltainen julkisoikeudellinen hulevesimaksu on tarkoitus laskuttaa siten, että laskutus tapahtuu 2 erässä. 1. erä sisältää entisen Äänekosken kaupungin asemakaava-alueen kiinteistöt ja kaikki rivi- ja kerrostalot ja se laskutetaan syyskuussa. 2. erä sisältää entisten Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan kuntien asemakaava-alueen kiinteistöt sekä kaupan ja teollisuuden kiinteistöt. Laskutusta varten on perustettava erillinen rekisteri hulevesimaksuun velvoitetuista kiinteistöistä Äänekosken Energia Oy:n laskutusohjelman tietokantaan. Lisäksi kun kyseessä on julkisoikeudellinen maksu, siitä on laadittava erillinen maksuunpanoluettelo, joka on hyväksyttävä ennen laskutusta. Julkisoikeudellista maksua koskevat myös eri säännöt kuin tavallista laskua ja se on laskutettava erillisellä laskulla, johon on liitettävä muutoksenhakuohje. Samoin päätöksen tekeminen laskun perinnästä jää edelleen Äänekosken kaupungin vastuulle eikä Äänekosken Energia Oy voi tehdä sitä itse. Tällä toiminnalla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia kaupungin henkilöstöresurssien käyttöön, liittyen hulevesimaksujen mahdollisiin reklamaatioihin, laskujen perintään ja niiden käsittelyn vaatimien päätösten laatimiseen rekisteriä varten. Maksun perusteet Koska kyseessä on julkisoikeudellinen maksu sen määräytymisperuste ei ole palveluperusteinen vaan se perustuu ainoastaan sitä koskeviin päätöksiin jotka on laadittava voimassa olevaan lainsäädäntöä noudattaen hyvä hallintotavan mukaisesti. Tässä tapauksessa hulevesi maksu perustuu kaupungin velvollisuuteen vastata hulevesien hallinnassa asemakaava alueella
Teknisen johtajan ehdotus: ja sillä katetaan osittain alijäämäisesti kaupungille tämän laissa määrätyn viranomaistehtävän hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Hulevesi maksun rajaus asemakaava alueelle katsotaan olevan perusteltua sillä hulevesien hallinnasta katsotaan hyötyvän kaikkien asemakaava alueella sijaitsevien kiinteistöjen. Osittain kaavoituksesta kiinteistöille aiheutuvan arvonnousun ja palvelutason perusteella. Sekä asemakaava alueella sijaitsevien julkisten alueiden kuten katujen ja puistojen ja niiden vaatiman hulevesien hallinnan tuoman hyödyn perusteella. Näin ollen asemaakaava alueella sijaitseva kiinteistö hyötyy hulevesien hallinnasta, vaikka kiinteistöltä ei johdeta hulevesiä kaupungin alueelle tai hulevesiverkostoon eikä verkoston suoraan tuottaman hyödyn poisjäänti oikeuta vapautukseen tai alennukseen maksusta. (valmistelu: yhdyskuntateknikko Antti Mustaparta, puh. 040 779 3425) Tekninen lautakunta päättää, että Äänekosken kaupungissa otetaan käyttöön 1.6.2017 alkaen julkisoikeudellinen hulevesimaksu, jonka suuruus määräytyy kaavan X*K*V perusteella. Kaavassa X on hulevesimaksun taksa, joka on vuonna 2017 50 ja se on voimassa toistaiseksi. Mikäli hulevesimaksuilla katettaviin kuluihin tulee muutoksia, taksaa tarkastetaan vastaamaan hulevesien hallinnasta aiheutuvia kuluja. Taksa ei sisällä arvonlisäveroa, eikä sitä peritä maksun yhteydessä. Kaavassa K on kiinteistökerroin, joka määräytyy kiinteistöllä tässä tapauksessa tontilla tai ohjeellisella asemakaavatontilla sijaitsevan rakennuksen pinta-alan mukaan sekä suurilla yli 10000 m2 tonteilla tapauskohtaisesti esittelyssä esiteltyjen periaatteiden mukaisesti. Kaavassa V on vähennyskerroin ja sitä sovelletaan ainoastaan liikeja teollisuustonteille siten, että mikäli tontista vain 1/3 on läpäisemätöntä pintaa tai kiinteistön hulevedet imeytetään tontille, sen arvo on 0,5. Kiinteistöille, joiden hulevesiä johdetaan jätevesiviemäriin, hulevesimaksu määrätään kaksinkertaisena. Yleishyödylliset rakennukset, kunnallistekniikkaa palvelevat pienet rakennukset, sekä uskonnollista toimintaa palvelevat rakennukset, sekä yleisten alueiden käyttäjiä suoraan palvelevat rakennukset vapautetaan hulevesimaksusta. Hulevesi maksun määräytyy vuonna 2017 sille kiinteistön omistajalle joka omistaa kiinteistön 1.6.2017 ja jatkossa maksu määräytyy sen
mukaan kuka on omistanut kiinteistön 1. päivänä tammikuuta kyseisenä vuonna. Tekninen lautakunta hyväksyy Äänekosken energian ja kaupungin välisen sopimuksen tekemisen osana hulevesien hallintaan liittyviin viranomaistehtäviin liittyviä järjestelyjä. Sopimuksesta puuttuu vielä osa liitteistä joissa sovitaan yksityiskohdista ja ne on tarkoitus saattaa valmiiksi yhdessä neuvottelmalla ja suunnittelemalla vuoden 2017 aikana. Tekninen lautakunta valtuuttaa teknisen johtajan yhdessä Äänekosken Energia Oy:n kanssa laatimaan maksun toimeenpanon vaatiman rekisterin Äänekosken Energia Oy:n järjestelmään. Samalla tekninen lautakunta antaa oikeuden viedä kiinteistöt rekisteriin esittelyssä kuvatun kaltaisella ratkaisumallilla liittyen tilanteisiin, jossa kiinteistön ja rakennusten omistus tontilla vaihtelee tai kiinteistön tai rakennuksen omistajan selvittäminen ei ole mahdollista tai kiinteistön hallinta ja pinta-alat ovat epäselviä. Tekninen lautakunta valtuuttaa teknisen johtajan hyväksymään tällä tavoin laaditun rekisterin perusteella laadittavat maksuunpanoluettelot ja lähetettävät laskut sekä hyväksymään maksamattojen hulevesimaksujen perintätoimenpiteet. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -