Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2016

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2016 Helmikuu 2016

SISÄLTÖ Johdanto... 3 Toimintaympäristö ja ulkoasiainhallinnon strategiset painopistealueet 2016-2020... 3 Lähialueiden vakaus, EU turvallisuusyhteisönä ja Suomen kansainvälinen asema... 4 Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet... 7 Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto...10 Edustustojen toimintaprofiilit...14 Määrärahat...14 Toimintamenomäärärahat...15 Muut määrärahat...22 Määrärahatarkistukset vuonna 2016...25 Määrärahojen jako vuonna 2016...26 LIITTEET: 1. Edustustojen toimintaprofiilit vuonna 2016 2. Edustustojen määrärahajako vuonna 2016 3. Momentin 24.90.66 määrärahajako vuonna 2016 4. Momentin 24.01.74 hankekohtainen jako vuonna 2016 5. Maakuvatyön hankemäärärahojen jako vuonna 2016 6. Sisäisen suunnitelman lomakkeet ministeriölle 7. Sisäisen suunnitelman lomake edustustolle 8. Tilijaottelun muutoslomakkeet 2016 2

Johdanto Talousarvion toimeenpanoasiakirja perustuu pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan ja hallinnonalan vahvistamiin strategisiin painopistealueisiin. Näiden ja muiden hallituksen politiikka-asiakirjojen pohjalta on hallinnonalalle määritelty suunnittelukauden 2016-2020 vaikuttavuuden ja toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet, jotka ohjaavat hallinnonalan toimintaa ja voimavarojen kohdentamista. Ministeriön linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriön johto vahvisti lokakuussa 2013 tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Toimintaympäristö ja ulkoasiainhallinnon strategiset painopistealueet 2016-2020 Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasaarvoa. Suomi harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa, jonka peruspilareina ovat tiivis kansainvälinen yhteistyö ja vastuunkanto sekä laaja-alainen kahdenvälinen ja monenkeskinen vaikuttaminen. Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpinä puitteina ovat Pohjoismaat, Euroopan unioni, Nato-kumppanuus, Etyj ja YK. Tämän lisäksi Suomi ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin. Kansainvälisen oikeuden sekä sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on suuri. Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on murroksessa. Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin. Joulukuussa 2015 hyväksytty Pariisin ilmastosopimus ja syyskuussa 2015 sovitut vuoteen 2030 ulottuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma asettavat omalta osaltaan reunaehdot kansainvälisen yhteisön ponnistuksille globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Suomen turvallisuutta pyritään kaikissa oloissa vahvistamaan yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Näihin toisiinsa kiinteästi liittyviin kysymyksiin vastaamisessa moderni, ajassa kiinni oleva ulkoasiainhallinto on avainasemassa. Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset strategiset kysymykset tulevalla suunnittelukaudella ovat: Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema Pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö, Nato-kumppanuus ja EU turvallisuusyhteisönä Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto 3

Lähialueiden vakaus, EU turvallisuusyhteisönä ja Suomen kansainvälinen asema Suomi pyrkii edistämään Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta. Pohjoismaisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen etenkin Ruotsin kanssa on Suomelle merkittävää. Viro ja muut Baltian maat ovat Suomelle tärkeitä kumppaneita sekä EU:ssa, kahdenvälisesti että osana Itämeren alueellista yhteistyötä. Suomi on aktiivinen arktisen alueen hyödyntämisessä ja ajaa arktisen yhteistyön kehittämistä yhdeksi EU:n ulkosuhteiden painopisteeksi. Venäjän toiminnan ja Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin myötä kiristyneellä turvallisuustilanteella on kauaskantoisia vaikutuksia EU:n ja Venäjän suhteille ja Euroopan turvallisuudelle. Suomi myötävaikuttaa Ukrainan kriisin ratkaisuun. Suomi myös tukee Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia. EU:n ja Venäjän suhteiden paraneminen on toivottavaa. Yhteistyön on perustuttava kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten kunnioittamiseen. Suomi noudattaa Euroopan unionin yhteisiä Venäjä-linjauksia. Suomi ylläpitää niin monipuolisia ja toimivia suhteita Venäjään kuin vallitsevat olot kulloinkin sallivat. EU on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö, jonka jäsenyys myös kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. EU:n kansainvälinen vaikutusvalta, jonka vahvistaminen palvelee Suomen etua, edellyttää unionin ulkopoliittista yhtenäisyyttä. Turvallisuusympäristön muutoksen vuoksi Suomen on yhä tärkeämpää edistää EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sen osana yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja unionin turvallisuusstrategian uudistamista. EU:n laajentumispolitiikassa on edellytettävä kriteerien tiukkaa noudattamista. Naapuruuspolitiikan ja erityisesti Itäisen kumppanuuden kehittäminen on Euroopan vakauden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Kaukaisillakin kriiseillä voi olla merkittävät vaikutukset Suomen turvallisuuteen ja vakauteen. Suomi vaikuttaa osana EU:ta ja kv. yhteisöä Euroopasta ja konfliktialueilta tulevien muutto- ja pakolaisvirtojen hallitsemiseen ja eteläisen naapuruston epävakauden alkusyiden ratkaisemiseen. Suomi suuntaa vahvaa tukea muutto- ja pakolaisvirtojen lähtömaihin sekä kauttakulkumaiden kantokykyä vahvistamaan. Lähtökohtana on siirtolaisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen ja kunnioittaminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Suomi vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta. Suomelle on tärkeää ylläpitää Yhdysvaltojen kiinnostusta Euroopan turvallisuuteen ja sitoutumista monenkeskiseen yhteistyöhön. Muuttunut turvallisuustilanne on lisännyt Naton toimintaa Suomen lähialueilla. Käytännönläheinen Nato-kumppanuus on Suomelle tärkeä ja sitä vahvistetaan entisestään. Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, jonka vaikutukset arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Suomi ottaa huomioon sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden limittymisen toisiinsa että ilmastonmuutoksen ja muut globaalihaasteet. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on myös Suomen turvallisuuden perusedellytys. Suomi vahvistaa jatkossakin toimintaansa rauhanvälityksessä ja konfliktienehkäisyssä ja jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan yhteensovittamista kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen kanssa korostetaan. Turvallisuutta ja vakautta vahvistetaan myös asevalvonnan ja konfliktien ennaltaehkäisyn keinoin. Kansainvälisen 4

oikeuden ja YK:n peruskirjan keskeisten periaatteiden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää sekä perinteisten että uusien uhkien torjunnassa, terrorismista kyberhyökkäyksiin ja hybridivaikuttamiseen. Yksilöiden voimaantumiseen ja ei-valtiollisten toimijoiden nousuun ulkoja turvallisuuspolitiikassa kiinnitetään kasvavaa huomiota. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Tulostavoitteet vuodelle 2016 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Syvennetään ja tiivistetään pohjoismaista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa. Vahvistetaan arktisen ja Itämeren alueen vakautta ja edistetään yhteistyötä erityisesti talouden ja kestävän kehityksen sekä Suomen transatlanttisen ja Venäjä-politiikan edistämiseksi sekä valmistaudutaan Arktisen neuvoston pj-kauteen. Vaikutetaan EU:n Venäjä-politiikassa siten, että unionin yhtenäisyys, vaikuttavuus ja johdonmukaisuus säilyvät, ja pitemmällä aikavälillä EU-Venäjä -suhteet paranevat. Ylläpidetään kansallisesti koordinoiden kahdenvälisiä suhteita Venäjään poliittisella tasolla, virkamiesyhteistyönä ja kansalaiskontaktien kautta. Tuetaan Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia. Vaikutetaan EU:ssa unionin yhtenäisyyden puolesta ml. kokonaisvaltaisen EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian laadintaan sekä Lissabonin sopimuksen YUTP-osuuksien toimeenpanoon. Vuoden 2016 tulostavoitteiden arviointi A: Yhteistyö on tiivistynyt ja syventynyt, uusissa aloitteissa, erityisesti Ruotsin kanssa, on edetty. B: Yhteistyö entisellä tasolla, ei edistystä uusissa aloitteissa. C: Yhteistyö on heikentynyt. A: Suomi on toiminut aloitteellisesti arktisen ja Itämeren alueen vakauttamiseksi ja edistänyt yhteistyötä erityisesti talouden ja kestävän kehityksen sekä Suomen transatlanttisen ja Venäjä-politiikan edistämiseksi. Arktisen strategian konkreettista toimeenpanoa on jatkettu sekä toimittu aloitteellisesti Arktisessa neuvostossa, Barentsin euroarktisessa neuvostossa (BEAC), Itämeren alueen neuvostossa (CBSS) ja Pohjoisen ulottuvuuden puitteissa. Suomi on edennyt onnistuneesti valmisteluissaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteen. B: Suomi on jossain määrin edistänyt tavoitteita. C: Suomi ei ole ollut aktiivinen tavoitteiden edistämisessä. A: Suomi on vaikuttanut merkittävästi EU:n Venäjä-politiikkaan sekä Venäjä-politiikan koordinaatioon kansainvälisissä järjestöissä. B: Suomi on jossain määrin saavuttanut tavoitteet. C: Tavoitteita ei ole saavutettu. A: Suomi on ylläpitänyt kahdenvälisiä suhteita Venäjään. Venäjä-politiikan kansallinen koordinaatio on toiminut tehokkaasti. B: Suomi on jossain määrin saavuttanut tavoitteet. C: Tavoitteita ei ole saavutettu. A: Suomi on tukenut taloudellisesti ja poliittisesti merkittävällä panoksella Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia. B: Suomi on tukenut Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia. C: Suomi ei ole tukenut Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia ja on ollut passiivinen. A:Suomi on edistänyt johdonmukaisesti EU:n yhtenäisyyttä ja saanut läpi keskeisimmät tavoitteensa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen strategiaan sekä YUTP:n ja YTPP:n kehittämiseen. B: Suomi on ollut aktiivinen strategian valmistelussa mutta ei ole saanut läpi keskeisiä tavoitteitaan. C: Suomi on ollut passiivinen eikä ole saanut läpi tavoitteitaan. 5

Tuetaan EU:n laajentumisprosessin jatkumista sekä toimivan EU-yhteistyön vakiinnuttamista Turkin kanssa erityisesti muuttoliikkeen hillitsemiseksi. Vaikutetaan EU:n naapuruuspolitiikan toimeenpanoon itäisen ja eteläisen naapuruston uudistusten tukemiseksi ja vakauden lisäämiseksi sekä muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Edistetään maahanmuuton hallintaa ottaen huomioon EU:n ja kansainväliset sitoumukset ja vaikutetaan maahanmuuton alkusyiden ratkaisuun. Tiivistetään transatlanttisia suhteita kaikilla politiikkasektoreilla ja tasoilla keskittyen erityisesti Yhdysvaltojen kiinnostuksen turvaamiseen Euroopan turvallisuuden ja vakauden säilyttämiseen. Tiivistetään kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa ja kehitetään dialogia turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Vahvistetaan turvallisuutta YK:n, Etyjin ja kansainvälisten prosessien kautta, ml. hybridivaikuttaminen ja kyberturvallisuus sekä asevalvonnan ja aseidenriisunnan edistäminen. Toimitaan aktiivisesti kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja konfliktinestossa vahvistamalla erityisesti rauhanvälitystä ja toteuttamalla kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka kattaa myös kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun. A: Suomi on vaikuttanut onnistuneesti EU:n laajentumispolitiikan jatkumiseen kansallisten tavoitteidensa mukaisesti ja myötävaikuttanut EU- Turkki-toimintasuunnitelman toimeenpanoon. B: Suomi on ollut aktiivinen tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta ei ole saanut omia tavoitteitaan läpi. C: Suomi ei ole ollut aktiivinen tavoitteiden ajamisessa. A: Suomi on vaikuttanut merkittävästi EU:n naapuruuspolitiikan toimeenpanoon. B: Suomi on jossain määrin saavuttanut tavoitteet. C: Tavoitteita ei ole saavutettu. A: Maahanmuuton hallinnassa on edistytty hallituksen maahanmuuttopoliittisen toimintaohjelman mukaisesti. Suomi on vaikuttanut maahanmuuton alkusyihin osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä, ml. vaikuttaminen Vallettan huippukokouksen, Länsi-Balkanin korkean tason kokouksen ja EU-Turkkitoimintasuunnitelman seurantaan. Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevan tiedon tavoitettavuus on laajaa keskeisissä lähtö- ja kauttakulkumaissa. B: Suomi on osittain onnistunut tavoitteiden edistämisessä ja Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevan tiedon tavoitettavuus on kohtalainen. C: Suomi ei ole ollut aktiivinen tavoitteiden edistämisessä ja Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevan tiedon tavoitettavuus on huono. Transatlanttinen yhteistyö sellaisilla toimialoilla, jotka lisäävät vakautta ja turvallisuutta Suomen lähialueilla on: A: edennyt, B: pysynyt samalla tasolla, B: heikentynyt. A: Yhteistyö ja dialogi Naton kanssa on tiivistynyt, uusia aloitteita on syntynyt. B: Yhteistyö ja dialogia Naton kanssa on rutiininomaista. C: Yhteistyö ja dialogi Naton kanssa on heikentynyt. A: Suomi on toiminut johdonmukaisesti, aloitteellisesti ja tuloksellisesti kansainvälisillä foorumeilla ao. kysymyksissä. B: Suomen toiminta on ollut rutiininomaista eivätkä Suomen aloitteet ole tuottaneet tuloksia. C: Suomi on ollut passiivinen ao. kysymyksissä. A: Kriisinhallinta- ja rauhanvälitystoiminta on laadullisesti ja määrällisesti oikealla tasolla, kokonaisvaltaisuus toteutuu pääsääntöisesti. B: Tasossa ja kokonaisvaltaisuudessa on parantamisen varaa. C: Taso heikentynyt, kokonaisvaltaisuus ei toteutunut. 6

Edistetään rauhaa, vakautta, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien edistämistä kriisialueilla ja hauraissa valtioissa (Afganistan, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä, Afrikan sarven ja Sahelin alueet) sekä vähennetään keskeisiä turvallisuusuhkia. EU-oikeudelliset ja kansainvälisoikeudelliset asiat Kehitetään kansainvälisen terrorismin vastaista toimintaa, rankaisemattomuuden vastaisia toimia sekä YK- ja EU-pakotteiden tehokasta kansallista toimeenpanoa EU- ja kansainvälisen oikeuden keinoin. Edistetään EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä unionin sisäisten sääntöjen laatimista ja liittymissopimuksen ratifioimista. Toimitaan Suomen etujen mukaisesti, asiantuntevasti ja määräaikojen puitteissa valtionasiamiehenä EU-tuomioistuimessa ja komission rikkomusmenettelyissä sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja muissa kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä. A: Suomi on osallistunut määrällisesti ja laadullisesti merkittävällä panokselle rauhan, vakauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja keittämiseen sekä onnistunut vaikuttamaan myönteisesti kantojen muodostukseen kansainvälisillä foorumeilla. B: Suomi on osallistunut rauhan, vakauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja kehittämiseen suunniteltua vaatimattomammalla panoksella sekä vaikuttanut jonkin verran kantojen muodostamiseen kansainvälisillä foorumeilla. C: Suomi ei ole osallistunut rauhan, vakauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja kehittämiseen eikä ole osallistunut aktiivisesti kantojen muodostukseen. A: Toimintaa on kehitetty aloitteellisesti ja tuloksellisesti. B: Toimintaa on kehitetty tyydyttävästi. C: Toimintaa on kehitetty välttävästi. A: Suomi on edistänyt tavoitetta johdonmukaisesti ja aloitteellisesti. B: Työhön on osallistuttu asianmukaisesti. C: Työhön on osallistuttu välttävästi. A: Asioiden hoitaminen on onnistunut hyvin. B: Asioiden hoitaminen on onnistunut tyydyttävästi. C: Asioiden hoitaminen on onnistunut välttävästi. Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet Suomi edistää kansainvälisessä yhteistyössä sääntöihin ja avoimuuteen perustuvaa vapaakauppaa ja maailmantaloutta. EU:n sisämarkkinoiden osuus Suomen ulkomaankaupasta on merkittävä, mutta valtaosa kasvavista talouksista on unionin ulkopuolella. Suomen on pystyttävä vaikuttamaan entistä tehokkaammin suomalaisyritysten toimintaedellytyksiin sekä sisä- että ulkomarkkinoilla. EU:n yhteinen kauppapolitiikka luo perustan jäsenmaiden taloudellisten ulkosuhteiden toiminnalle. WTO:n toimivuuden ja sen puitteissa käytävien kauppaneuvottelujen edistäminen sekä vapaakaupan kehittäminen EU:n transatlanttisten ja aasialaisten kumppaneiden kanssa ovat tärkeitä tavoitteita. Suomi vaikuttaa siihen, että Venäjän WTO -sitoumukset toimeenpannaan mahdollisimman tehokkaasti Suomelle tärkeillä sektoreilla. Pakotepolitiikassa Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n yhteiseen päätöksentekoon. Ulkoasiainhallinnolla on tärkeä rooli suomalaisyritysten kansainvälisten toimintaedellytysten turvaamisessa ja investointien edistämisessä Suomeen. Tehtävän merkitys korostuu Suomen vaikeassa taloustilanteessa, jossa ulkoasiainhallinto joutuu 7

korvaamaan muiden toimijoiden resurssipuutteita. Erityistä huomiota kiinnitetään kaupallistaloudellisten palvelujen kehittämiseen osana Team Finland -verkostoa. Markkinoiden avaamisen ja globaalin kehityksen välillä on yhä tiiviimpi yhteys. Eriarvoisuutta vähentävä kestävä kehitys on taloudellisesti kannattavaa kaikille osapuolille, sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Kehittyvien maiden modernisaatio luo uusia markkinoita suomalaisyrityksille, samalla suomalaisesta osaamisesta saadaan hyötyä kehittyville maille niiden integroituessa tehokkaammin kansainvälisiin arvoketjuihin. Nopean talouskasvun kehitysmaissa, joista suuri osa on Afrikassa, kahdenvälisistä yhteistyösuhteista on hyötyä kauppasuhteiden vahvistamisessa. Kaupan ja kehityksen yhteisvaikutusta vahvistetaan konkreettisilla ohjelmilla ja rahoitusinstrumenteilla. Edistämällä kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti Suomi kantaa globaalia vastuutaan. 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman mukaisesti Suomi osallistuu ihmiskunnan yhteisten suurten globaalihaasteiden kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen, köyhyyden vähentäminen, ruokaturva sekä puhtaan veden ja kestävän energian saanti ratkaisemiseen. Suomi tukee yhtäältä vaikeimmassa asemassa olevia hauraita valtioita sekä maita, joiden kanssa yhteistyötä voidaan vähitellen kehittää laajapohjaisemmin mm. kaupallistaloudellisen yhteistyön suuntaan. Suomen kehitysyhteistyön painopisteisiin kuuluvat myös rauhan rakentaminen, demokratia ja oikeusvaltiokehitys sekä maan oman talouden rakentaminen ml. kehitysmaiden oma vastuullinen yritystoiminta ja veropohjan vahvistaminen. Suomi korostaa kaikessa kansainvälisessä yhteistyössään ihmisoikeuksia ja naisten ja tyttöjen asemaa. Suomi parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia kehitetään. Monitoimijakumppanuuksien, uusien yhteistyötapojen ja eri sektorien yhteisvaikutuksia tukevien toimien osuutta kehityspolitiikassa lisätään. Toiminta sopeutetaan käytettävissä oleviin resursseihin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Tulostavoitteet vuodelle 2016 Taloudelliset ulkosuhteet Edistetään kauppasopimusneuvottelujen kautta kaupan ja investointien vapauttamista talouskasvun parantamiseksi; painopisteinä EU- USA ja EU-Japani -neuvottelut sekä WTO:n puitteissa käytävät neuvottelut. Keskitytään Team Finland -työssä alueille, joilla vaikuttavuus on suurin; maantieteelliset, temaattiset ja toimialakohtaiset painopisteet määritellään yhteistyössä TF-verkoston kesken. Tuetaan yritysten vientiponnisteluja ja investointimahdollisuuksia Suomeen ja Suomesta kehittämällä ja vahvistamalla ulkoasiainhallinnon TF-palveluja sekä informoimalla yrityksiä kohdemaiden markkinamahdollisuuksista ja viestimällä Suomen ja suomalaisyritysten Vuoden 2016 tulostavoitteiden arviointi A: Neuvotteluiden sisällöt ovat keskeisiltä osiltaan Suomen tavoitteiden mukaisia. B: Vain osa Suomen tavoitteista on toteutunut. C: Suomen tavoitteet eivät ole toteutuneet. A: Vaikuttavuus suuri. Maantieteellisissä, temaattisissa ja toimialakohtaisissa valinnoissa on onnistuttu. B: Vaikuttavuus kohtalainen. Maantieteellisissä, temaattisissa ja sektorikohtaisissa valinnoissa on onnistuttu vain osittain. C: Vaikuttavuus pieni. Maantieteellisissä, temaattisissa ja toimialakohtaisissa valinnoissa ei ole onnistuttu. A: Palveluiden hyödyntäminen yritysten toimesta on lisääntynyt merkittävästi. B: Palveluiden hyödyntäminen on lisääntynyt jonkin verran. C: Palveluiden hyödyntämisessä ei merkittävää muutosta. 8

vahvuuksista. Huolehditaan Suomen elinkeinoelämän eduista Venäjällä yhdessä EU:n komission kanssa sekä hyödyntämällä tehokasta Team Finland -toimintaa. Tuetaan kehitysmaiden kauppaa kehitysyhteistyön sekä markkinaehtoisen keinoin integroitumisessa kansainvälisiin arvoketjuihin, erityisesti Afrikassa ja Aasiassa. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Määritellään kestävän kehityksen toimintaohjelman (agenda 2030) Suomen globaalin toiminnan tavoitteet ja käynnistetään kehityspolitiikan selonteon toimeenpano. Päivitetään monenkeskinen yhteistyö ja monenkeskisten järjestöjen vaikuttamissuunnitelmat uuden kehityspoliittisen linjauksen mukaisiksi ja yhtenäistetään ne perustuen ensimmäisten vuosien kokemuksiin. Päivitetään kahdenvälinen yhteistyö ja maaohjelmat uuden kehityspoliittisen linjauksen mukaisiksi ja lisätään toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä parannetaan riskienhallintaa sekä lisätään synergioita kehitysyhteistyön ja Suomen kaupallistaloudellisten intressien välillä. Linjataan tuki kehitysmaiden yksityissektorin kehittämiseksi ja otetaan käyttöön uudet yrityssektorin ja finanssisijoitusinstrumentit. A:Viestintä Suomen vahvuuksista maakuvatyön avulla on analyyttisesti painotettua ja johdettua sekä laajalti omaksuttu integroiduksi osaksi koko Team Finland -verkoston työtä. B: Työ on kesken ja se on osittain omaksuttu osaksi koko Team Finland -verkoston työtä. C: Työ on jäänyt vain ulkoasiainhallinnon työksi vailla analyyttistä näkemystä ja muun Team Finland -verkoston tukea. A: Suomen vaikuttamistoiminta EU:n suuntaan on ollut tuloksellista. B: Vaikuttamisessa on onnistuttu osittain. C: Vaikuttamistyössä ei ole onnistuttu. A: Suomen tukemat aloitteet kehitysmaiden integroimiseksi kansainvälisiin arvoketjuihin ovat olleet tuloksellisia. B: Suomen tukemat aloitteet ovat olleet osittain tuloksellisia. C: Suomen tukemat aloitteet eivät ole olleet tuloksellisia. A: Tavoitteet on määritelty selkeästi ja selonteon toimeenpano on aloitettu kokonaisvaltaisesti. B: Tavoitteet on määritelty ja selonteon toimeenpano on aloitettu osittain. C: Tavoitteita ei ole määritelty eikä selonteon toimeenpanoa aloitettu. A: Kehityspolitiikan tulosraportointijärjestelmä on otettu käyttöön. B: Järjestelmän kehittäminen on käytössä. C: Järjestelmän kehittämistä ei ole aloitettu. A: Vaikuttamissuunnitelmat on päivitetty uusien ohjeiden mukaisesti ja otettu käyttöön. B: Vaikuttamissuunnitelmien päivittäminen on aloitettu. C: Vaikuttamissuunnitelmia ei ole päivitetty kaikkien yhteistyökumppaneiden osalta. Uudistettu maaohjeistus on laadittu ja maaohjelmat päivitetty ohjeistuksen mukaisesti elokuuhun 2016 mennessä. A: Linjaustyössä kehitysmaiden yksityissektorin kehittämiseksi on edetty aikataulun mukaisesti ja uudet yhteistyöinstrumentit on otettu käyttöön. B: Linjaustyö kehitysmaiden yksityissektorin kehittämiseksi on edennyt, mutta kaikkia uusia instrumentteja ei ole otettu käyttöön. C: Linjaustyö ei ole edennyt eikä uusia instrumentteja (korkotukiluotto ja finanssisijoitusinstrumentti) ole kyetty ottamaan käyttöön. 9

Kehitetään kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyötä uudistamalla kehitysyhteistyön instrumentteja niin, että ne vastaavat käytössä olevia resursseja, selkeämpää tulosajattelua ja tarkennettuja laatukriteereitä. Otetaan huomioon uuden ilmastosopimuksen ja Pariisin ilmastokokouksen päätösten vaikutukset ulkoasiainhallinnon ilmastotyössä sekä Suomen vaikuttamistavoitteet Pariisin sopimuksen toimeenpanon valmistelussa. Viestitään aktiivisesti kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön uudistumisesta sidosryhmille ja kansalaisille sekä osallistutaan aiheista käytävään julkiseen keskusteluun. A: Instrumenttien uudistamisessa on edetty aikataulun mukaisesti ja tulosajattelua ja laatukriteereitä on vahvistettu. B: Instrumenttien uudistamisessa on edetty suunniteltua hitaammin ja/tai tulosajattelua ja laatukriteereitä vahvistettu osittain. C: Instrumenttien uudistamisessa ei ole edetty ja/tai tulosajattelua ja laatukriteereitä ei ole vahvistettu. A: Uuden ilmastosopimuksen ja Pariisin päätösten vaikutukset on otettu kattavasti huomioon ulkoasiainhallinnon ilmastotyössä sekä Suomen vaikuttamistavoitteet on otettu kattavasti huomioon toimeenpanon valmistelussa. B: Vaikutukset ja vaikuttamistavoitteet on otettu huomioon osittain. C: Vaikutuksia ja vaikuttamistavoitteita ei ole otettu huomioon. A: On tuotettu avauksia ja osallistuttu aktiivisesti ja avoimesti kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä käytyyn julkiseen keskusteluun viestintäsuunnitelman mukaisesti. B: Toteutunut osittain. C: Ei ole toteutunut. Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takeena toimiva aktiivinen ulkopolitiikka edellyttää vaikuttavaa ulkoasiainhallintoa, jonka asiantuntemukseen koko valtionhallinto voi nojata. Ulkoasiainhallinnon toimintaa ohjaavat strategisten painopistealueiden lisäksi sen arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Oma edustustoverkko on Suomelle elintärkeä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Joustava ja tarkoituksenmukainen läsnäolo maailmalla on tiedon ja vaikutusvallan lähde, joka lisää Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Hallinnonalan sisäisiä prosesseja keskitetään ja kevennetään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kiinteistöstrategian toimeenpano modernisoi ulkoasiainhallinnon toimintatapoja sekä ministeriössä että edustustoissa. Uudella turvallisuusstrategialla ohjataan suunnittelua ja johtamista organisaation omien turvallisuusriskien hallinnassa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan. Kehittämistyössä huomioidaan yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli. Edustustojen tarjoamia kansalaispalveluja kehitetään uudistetun konsulipalvelulain mahdollistamilla tavoilla ja uusien digitaalisten ratkaisujen avulla. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään laajemmin koko hallinnonalalla, erityisesti tietojärjestelmien kehittämisessä. Nopea teknologiakehitys vauhdittaa osaltaan koko kansainvälisen toimintaympäristön muutosta, joka lisää päätöksentekoa tukevan ennakoinnin ja oikea-aikaisen analyysin merkitystä. 10

Ulkoasiainhallinto viestii tehokkaasti ja ajanmukaisin keinoin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista. Tavoite on vaikuttaa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja lisätä Suomen ratkaisujen ymmärrystä. Maakuvatyön tavoite on vahvistaa Suomen kansainvälistä tunnettuutta pohjoismaisena, demokraattisena sekä eurooppalaisille arvoille perustuvana yhteiskuntana. Taloudellisia ulkosuhteita edistetään laaja-alaisesti muodostettujen Team Finland -tavoitteiden eteen tehtävän maakuvatyön kautta. Koko ulkoasiainhallinnon viestintäherkkyyttä parannetaan. Ulkoministeriön henkilöstön suorituskyky ja työn kohdentuminen oikeisiin asioihin muuttuvassa toimintaympäristössä ratkaisevat ministeriön työn tuloksen. Tavoitteena on entistä määrätietoisempi työn priorisointi, depriorisointi ja karsinta, jotta voimavarat riittävät tärkeimpiin tehtäviin. Johtaminen, työhyvinvointi ja henkilöstön kehittäminen ovat tuloksellisen työn keskeisiä osatekijöitä. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Tulostavoitteet vuodelle 2016 Johtaminen, hallinto- ja muut tukitehtävät Arvioidaan jatkuvasti ulkoasiainhallinnon kehittämistarpeita ja toimeenpannaan Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA) -hankkeen linjaukset. Tehostetaan toimintaa digitalisaatiota ja sähköisiä palveluita ja toimintatapoja hyödyntäen. Lisätään osallistumista ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja viestitään Suomen kannoista tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin, myös ulkomaisille kohderyhmille. Vaikutetaan verkostokumppanien (VNK/VNHY, Valtori) toimintojen ja palveluiden kehittämiseen siten, että ulkoasiainhallinnon tietoturvallisuus kokonaisuudessaan säilyy tavoitetasolla. Vuoden 2016 tulostavoitteiden arviointi A: Ulkoasiainhallinnon kehittämistarpeita on arvioitu aktiivisesti. TAMA-hankkeen esitykset on hankkeistettu ja hankkeet on toimeenpantu suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. B: Ulkoasiainhallinnon kehittämistarpeita on arvioitu tarvittaessa. TAMA-hankkeet esitykset on osittain hankkeistettu, mutta hankkeiden toimeenpano on viivästynyt. C: Ulkoasiainhallinnon kehittämistarpeita ei ole arvioitu. TAMA-hankkeen esityksiä ei ole käynnistetty. Vuosijaksolle määritellyt palvelujen uudistukset on toteutettu: A: täysin, vuoden aikana tapahtuneet muutokset myös huomioon ottaen, B: pääosin, C: palveluja ei ole kyetty uudistamaan suunnitellusti. A: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muita keskeisiä teemoja on tuotu esille useiden asiantuntijoiden, medioiden ja tapahtumien kautta ja on osallistuttu aktiivisesti ja avoimesti niistä käytyyn julkiseen keskusteluun. B: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muita keskeisiä teemoja on tuotu esille joidenkin asiantuntijoiden, medioiden ja tapahtumien kautta ja on osallistuttu aktiivisesti ja avoimesti niistä käytyyn julkiseen keskusteluun. C: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muita keskeisiä teemoja ei ole tuotu esille asiantuntijoiden, medioiden ja tapahtumien kautta ja niistä käytyyn keskusteluun ei ole osallistuttu aktiivisesti ja avoimesti. A: Turvallisuustaso on säilynyt tavoitetasolla tai parantunut käytettävissä olevien hallintakeinoin. B: Joitakin poikkeamia ja lievää heikkenemistä aikaisempaan tilanteeseen. 11

Säädösvalmistelun laadun kehittäminen. Kansalaispalvelut Jatketaan kustannustehokkaasti ja laatu säilyttäen kansalaispalveluiden uudelleenjärjestelyä edustustoverkossa uutta lainsäädäntöä sekä uusia teknisiä ratkaisuja hyödyntäen tarjoten samalla tasokkaita konsuli- ja matkustusturvallisuuspalveluja ja ylläpitäen toimintavalmiuksia kriisitilanteissa. C: Vakavia turvallisuuspoikkeamia, tilanne kehittynyt kauttaaltaan heikommaksi. A: Säädösvalmistelun laatua on edistetty johdonmukaisesti. B: Työhön on osallistuttu asianmukaisesti. C: Työhön on osallistuttu välttävästi. Hädänalaisten avustaminen on aloitettu 24 h kuluessa tapauksen tiedoksi saamisesta. Matkustustiedotteet on päivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa tapahtuu on tapahtunut muutos. Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseuranta on käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta. Kehitetään kriisiviestintää antamaan entistä realistisempi kuva ulkoasiainhallinnon vastuista erilaisissa kriisitilanteissa. Tehostetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaa mm. LAMA - toimenpideohjelman suositusten mukaisesti ja uudistetaan perheenyhdistämiseen liittyvät prosessit ottaen huomioon hallituksen tuoreen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman kirjaukset. Ulkoasiainhallinnon muut kansainväliset tehtävät Edistetään hallituksen EU-tavoitteita palvelemalla kaikkia hallinnonaloja johdonmukaisella vaikuttamisella ja analyyttisella raportoinnilla sekä tehokkaan jälkiseurannan ja kontaktiverkostojen hyödyntämisen avulla. Tunnistetaan Suomen taloudelliseen ja poliittiseen maakuvaan kohdistuvat muutostekijät ja reagoidaan niihin vaikuttamisen ja viestinnän keinoin. Identifioidaan Suomi100-juhlavuoden kannalta keskeiset sisällöt, hankkeet ja yhteistyökumppanit sekä resursoidaan ja aikataulutetaan toiminnot. Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminen korkeintaan 6 h lähettämispäätöksestä. A: Kansalaiset tietävät, minkälaisia palveluita he voivat odottaa ulkoasiainhallinnolta kriisitilanteissa, yksittäisiä negatiivisia palautteita. B: Kansalaisten odotukset ulkoasiainhallinnon palveluista kriisitilanteista ovat ylimitoitetut tai epärealistiset, paljon negatiivista palautetta. Tiivis yhteistyö laitonta maahantuloa käsittelevien kansallisten viranomaisten sekä muiden Schengen-maiden keskusviranomaisten kanssa on A: toteutunut täysin, B: toteutunut osittain, C: ei ole toteutunut. A: EU-tavoitteita on onnistuneesti edistetty hallituksen EU-strategian mukaisesti sekä Brysselissä että EU-pääkaupungeissa edustustoverkon ja kahdenvälisten vierailujen avulla. B: Hallituksen EU-tavoitteita on edistetty, mutta Suomi ei ole saanut aloitteitaan läpi EU:ssa. C: Suomi on ollut passiivinen tavoitteiden ajamisessa. A: Maakuvan seurannan työkaluja on kehitetty huomattavasti ja niiden tuottamaa tietoa on käytetty maakuvavaikuttamisen ja -viestinnän strategisempaan suuntamiseen. Maakuvatyön käsite ja työkalut ovat aktiivisessa käytössä Team Finland -verkostossa. B: Toteutunut osittain. C: Ei ole toteutunut. A: Suomi 100-juhlavuoden suunnittelu on hyvin resursoitu omine asiantuntijatiimeineen, suunnittelu on alkanut hyvissä ajoin proaktiivisesti 12

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Ohjataan vähenevät voimavarat entistäkin joustavammin hallinnonalan strategisiin painopistealueisiin (priorisointi, depriorisointi, poisvalinta). Kehitetään palkkausjärjestelmään tehtäväkierron vaatimusten mukaisesti, painopisteenä erityisesti suoritusarvioinnin uudistaminen. Toteutetaan ministeriön johtajapolitiikassaan määrittämät hyvän johtajuuden periaatteet entistä paremmin ja tasaisemmin koko organisaatiossa. Team Finland toimijoiden ja Suomi100-säätiön kanssa yhteistyössä maakuvatyön prioriteetit kärkinään. B: Toteutunut osittain C: Ei ole toteutunut. Työhyvinvointi-indeksi: tavoite 3,8. Työtyytyväisyysbarometrin vastausprosentti: tavoite UM 85 %, UE 70 %. Terveysprosentti (sairauspäivättömien osuus henkilöstöstä): tavoite 55 %. A: Työ on edennyt suunnitellusti. B: Työ on edennyt osittain. C: Työ ei ole edennyt. Työtyytyväisyysbarometrin johtajuusindeksi: tavoite 3,6. Työtyytyväisyysbarometrin osaamisen johtamisindeksi: tavoite 3,7. Vahvistetaan työhyvinvoinnin yhteyttä henkilöstön kehittämiseen; erityisenä painopisteenä kriisialueiden edustustot. Vahvistetaan edustustojen työnantajaosaamista ja kehitetään paikallisesti palkattujen tehtäväkenttä ja palvelussuhteiden ehtoja linjakkaasti, keskenään hyvin erilaisten asemamaiden lainsäädännön ja olosuhteiden asettamissa puitteissa. TTB-tulokset ja muut valtionhallinnon mittaukset. A: Työ on edennyt suunnitellusti. B: Työ on edennyt osittain. C: Työ ei ole edennyt. Hallinnonalan henkilöstökehykset (htv) ovat seuraavat: Ulkoasiainhallinto 2016 UE lähetetty henkilöstö 556 UE paikallisesti palkatut 961 UE yhteensä 1 517 Ministeriö 860 Ulkoasiainhallinto yhteensä 2 377 Osastojen/palvelualueiden henkilövahvuudet 2016: ALI ASA EUR ITÄ POL TUO KEO KPA OIK VIE PRO HAL JOHTO MUUT YHT. 50 50 52 44 63 42 101 123 36 53 14 139 76 17 860 13

Edustustojen henkilövahvuudet 2016: Dipura Halura Erityisasiantuntijat Erityisvirat Työsopimussuhteiset Virastomestarit Paikallisesti palkatut EUR 107 1 47 41 5 318 519 ITÄ 23 4 26 6 9 8 143 218 ASA 62 4 56 18 3 285 428 ALI 33 4 33 19 1 183 273 Multiedustustot 33 1 6 6 1 32 79 Yhteensä 258 14 168 6 92 18 961 1 517 Edustustojen vahvuuksissa on otettu huomioon seuraavat muutokset henkilöstön määrässä ja rakenteessa: Vähennykset YHT. Diplomaattiura Hallintoura Erityisasiantuntijat Lehdistövirkamiehet Virastomestarit SOF, HAA WIE AST, PRI, HAN, KAB (2), KAT, DAR, LUS, MAP, NAI, PRE PAR PET Vahvistukset Diplomaattiura Hallintoura Erityisasiantuntijat Kansalliset asiantuntijat Paikallisesti palkatut PAR ANK, NDE, TEH NYC, LOS, TEH, OTT, SIN, ANK/IST KOB, YKE CAN, WIE, BEI, PRE, TUN, EUE, MOS, SIN, YAN, ALG, LUS Edustustojen toimintaprofiilit Tässä asiakirjassa vahvistetaan edustustojen toimintaprofiilit edustustojen TTS-asiakirjoissaan tekemien esitysten pohjalta. Esitykset on käyty läpi ministeriön osastoilla ja virkamiesjohdossa. Näissä käsittelyissä profiilit on pyritty yhdenmukaistamaan niin ao. alueen kuin koko edustustoverkonkin sisällä. Profiilit ovat edelleen ohjeellisia eikä niistä vedetä johtopäätöksiä mahdollisten edustustoverkkomuutosten pohjaksi. Vahvistetut toimintaprofiilit löytyvät liitteestä 1. Edustuston tulee käyttää vahvistettua profiilia toimintansa ja resurssiensa ohjaamiseen. Määrärahat Valtion talousarvio vuodelle 2016 hyväksyttiin eduskunnassa 18.12.2015. Ministeriön pääluokan (24.) määrärahat ovat yhteensä 1048 026 000 euroa. Luvuittain määrärahat jakautuvat seuraavasti: 24.01. Ulkoasiainhallinto 254 523 000 euroa, 24.10. Kriisinhallinta 64 360 000 euroa, 24.30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 638 093 000 euroa ja 24.90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 91 050 000 euroa. Ulkoasiainministeri vahvisti 14

ulkoasiainministeriön hallinnonalan tilijaottelun 11.1.2016 (HEL7M0394-1). Vuodelta 2015 siirtyi määrärahoja vuodelle 2016 momentilta 24.01.01 Ulkoasiainhallinnon toimintamenot yhteensä 22 807 811,77 euroa, momentilta 24.01.21 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha 292 660,71 euroa ja momentilta 24.90.66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 18 626 098,08 euroa. Kehitysyhteistyömäärärahoja momentilta 24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö siirtyi yhteensä 241 979 127,35 euroa. Tässä määrärahojen jakopäätöksessä määritelty määrärahataso on osastoja, palveluja ja edustustoja sitova. Vuonna 2016 talousyksikön resurssisuunnittelun tavoitteena on tarkastaa määrärahat keskitetysti syyskuussa elokuun tilanteen mukaisesti. Tarkistuksessa otetaan huomioon vain välttämättömät ennakoimattomat menot sekä erityisesti siirtojen ja valuuttakurssien vaikutus käytössä oleviin määrärahoihin. Niiden osastojen ja yksiköiden, jotka ovat saaneet käyttöönsä määrärahaa myös siirretyn määrärahan tileiltä (4.15.24.01.01, 4.15.24.01.21 ja 4.15.24.90.66) tulee käyttää tämä määräraha ensin. Osastojen ja palvelujen toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2016-2020 Ministeriö antoi suunnittelukauden 2016-2020 toiminta- ja taloussuunnitelmien (TTS) laadinnasta toimeksiannon syyskuussa 2015 (HEL7M0415-17/17.9.2015). Ministeriön Foorumiintranetistä löytyi yksityiskohtaiset laadintaohjeet (Toiminnan ja talouden suunnittelun käsikirja sekä tarvittavat liitteet) osastojen ja palvelujen toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaa varten. Ministeriön osastojen ja palvelujen suunnitelmien määräaika oli 2.10.2015 ja edustustojen 9.10.2015. Hallintopalvelujen toimialavastaavat yksiköt käsittelivät suunnitelmia osana hallintopalvelujen toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Alueosastot, hallintopalveluiden toimialavastaavat yksiköt ja talousyksikön resurssisuunnittelu kävivät läpi edustustojen toimintaja taloussuunnitelmat erillisissä aluekohtaisissa neuvotteluissa marraskuussa 2015. Näiden käsittelyjen pohjalta edustustoille annettiin 21.12.2015 (HELM7M0394-22) alustavat määrärahat vuodelle 2016. Edustustojen tuli tämän toimeksiannon pohjalta sopeuttaa vuoden 2016 tulostavoitteensa annettuihin resursseihin 29.1.2016 mennessä. Osastojen/palveluiden määrärahat on käyty läpi niiden toiminta- ja taloussuunnitelmien johtoryhmäkäsittelyjen yhteydessä marras - joulukuussa 2015. Talousyksikön resurssisuunnittelun laatimaa ehdotusta hallinnonalan jakopäätökseksi on käsitelty osastojen kommentointikierroksilla viikolla 5 sekä ministeriön suppeassa virkamiesjohtoryhmässä 9.2.2016. Toimintamenomäärärahat 24.01.01 Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (nettob) (S 2 v) Vuoden 2015 aikana hallinnonalan talous tasapainottui ja hallinnonalalla tehtyjen kehittämis- ja säästötoimien, ml. edustustojen lakkauttaminen, vaikutukset näkyivät toimintamenojen käytössä. Toimintamenojen siirtyvät erät, 22,8 milj. euroa, kasvoivat 5,9 milj. eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2015 aikana bruttomenojen kasvu jatkoi edelleen taittumistaan ja bruttomenot olivat 4,8 miljoona euroa vuoden 2015 talousarviossa arvioitua alhaisemmat. Vuoden 2016 bruttomenojen tason arvioidaan edelleen asettuvan hieman vuotta 2015 alemmalle tasolle. Toimintamenoihin nettoutetut tulot olivat vastaavasti vain 0,2 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2015 talousarviossa arvioitu 10,2 milj. euroa. Lisähaasteita ulkoasiainhallinnon taloudelle tuo edelleen valtionhallinnossa vaikuttavat säästöpaineet, 15

valuuttakurssivaihtelut ja valtioneuvoston hallintoyksikölle siirrettyjen määrärahojen mahdolliset tarkistustarpeet. Saavutetun talouskurin ylläpitäminen onkin tärkeää myös jatkossa. Määrärahajaossa on noudatettu suunnitteluohjeen (HELM7M0415-17) mukaisesti vuoden 2015 jakopäätöksen bruttomenojen tasoa. Ministeriön osastojen ja erillisyksiköiden osalta on kuitenkin tehty osastojen TTS-käsittelyissa lisäsäästöpäätös perustuen määrärahojen alhaiseen käyttöasteeseen edellisinä vuosina. Niiltä osastoilta, joiden käyttöaste on ollut alle 95 %, on vähennetty 3 % osaston normaalista budjetointitasosta. Alle 90% käyttäneiltä osastoilta vastaava vähennys on ollut 6 %. Määrärahajaossa on otettu huomioon vuoden 2015 aikana tapahtuneet pysyvät muutokset toiminnassa ja niiden edellyttämät määrärahat. Hallintopalvelujen toimialavastaavien määrärahojen tasoa määriteltäessä on lähdetty vuoden 2016 talousarvioesitystä, toiminnassa tapahtuneista muutoksista sekä valtioneuvoston hallintoyksikölle siirtyneiden toimintojen tarkistusten aiheuttamista muutoksista määrärahatarpeeseen. Hallinnonalalla tulee edelleen noudattaa tiukkaa menokuria. Sellaista toimintaa, joka ei suoraan liity hallinnonalan tulostavoitteiden saavuttamiseen ja edustustoissa edustuston toimintaprofiiliin, tulee rajoittaa. Ministeriön johto jatkaa määrärahojen käytön seurantaa, tarvittaessa myös yksikkö- ja edustustotasolla. Tässä talousarvion toimenpanoasiakirjassa määritelty määrärahataso on osastoja, palveluiden alueita, erillisyksiköitä ja edustustoja sitova. Talousyksikön resurssisuunnittelu tarkistaa määrärahat keskitetysti kaksi kertaa vuonna 2016. Määrärahatarkistuksissa painotetaan erityisesti henkilöstösiirroista ja valuuttakurssien vaihteluista aiheutuvia lisätarpeita edustustojen määrärahoihin sekä vastataan toimintayksikköjen ennakoimattomiin välttämättömiin lisämenoihin. Toimintamenot vuodelle 2016 ovat yhteensä 249 246 811,77 euroa, josta vuoden 2016 talousarviossa momentin määräraha on 226 439 000 euroa ja vuodelta 2015 siirtyvä osuus on 22 807 811,77 euroa. Määrärahan mitoituksessa on vuoden 2016 talousarviossa otettu huomioon seuraavat muutokset: Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Edustustojen sulkemisten välttäminen -2 700 IAEA-erityisasiantuntija Suomen Wienin suurlähetystössä (siirto momentille 32.01.01) -22 IMO-erityisasiantuntija Suomen Lontoon suurlähetystössä (siirto momentilta 31.20.01) 283 Maksullisen toiminnan tulojen vähentyminen (viisumien käsittelymaksut) 2 000 Oikeusalan erityisasiantuntija Suomen Tallinnan suurlähetystössä (siirto momentilta 25.30.01) 39 Siirto momentille 24.90.66-1 000 Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston määräaikainen vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla 1 796 Ulkomaan edustustojen kiinteistöjen vaihdoista aiheutuvat vuokra- ja käyttömenolisäykset (Haag, Reykjavik, Buenos Aires) 157 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 (-14 htv) -5 630 Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -71 Palkkaliukumasäästö -635 Palkkausten tarkistukset 748 16

Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 207 Toimintamenosäästö (HO 2015) -750 Maahanmuuttoon liittyvä tiedotustoiminta 230 Yhteensä -6 762 Toimintamenomomentin kehys vuodelle 2016 annettiin edustustoille, ministeriön osastoille ja erillisille yksiköille sekä hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille kokonaiskehyksenä. Ministeriön kokonaiskehys oli 152 326 000 euroa ja edustustojen kokonaiskehys 74 235 000 euroa. Hallintopalvelujen toimialavastaavien toimintamenomäärärahojen kehykset laskettiin pääosin ministeriön vuoden 2016 talousarvioesityksen pohjalta. Toimintamenomäärärahasta esitetään jaettavaksi osastoille, palveluille ja erillisyksiköille 11 122 811,77 euroa, hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille ja talousyksikölle yhteensä 143 208 000 euroa ja edustustoille 71 644 000 euroa; yhteensä 225 974 811,77 euroa. Jaettava määräraha alittaa 464 188,23 eurolla vuoden 2016 talousarviossa hallinnonalalle osoitetun 226 439 000 euron määrärahan. Talousyksikköön jää jakamatonta määrärahaa 23 272 000 euroa. Talousyksikköön jätetyllä jakamattomalla määrärahalla varaudutaan edustustoverkon rakenteessa, valuuttakursseissa ja maksullisen toiminnan tuloissa tapahtuvien muutosten menoihin sekä henkilöstön UE-siirtojen ja toimintaympäristössä tapahtuvien yllättävien muutosten menoihin. Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen Vuonna 2016 ei ole kohdennettavana määrärahaa kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi. Mahdolliset esitykset kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi tulee tehdä uudelleen kohdennuksin. Virkistysmääräraha Yksiköiden ja edustustojen virkistyspäivää varten käytettävissä oleva virkistysmääräraha on 50 euroa/osallistuva työntekijä vuonna 2016. Virkistyspäivään osallistuminen on vapaaehtoista ja siihen voivat osallistua kaikki työyhteisön jäsenet riippumatta siitä, minkälaiseen palvelussuhteeseen kukin on palkattu; siis myös paikallisesti palkattu henkilöstö ja korkeakouluharjoittelijat. Erillisten tilaisuuksien järjestäminen toimintayksikön työntekijöille tai työntekijäryhmille ei ole virkistysmäärärahalla tuettavaa toimintaa, eikä tätä rahaa voida käyttää yksittäisen työntekijän virkistäytymiseen itsekseen. Vakuutuksista jokaisen osallistujan on huolehdittava itse. Tarkempaa tietoa virkistysmäärärahasta on luettavissa Foorumi-intranetistä. Osastojen ja yksiköiden yhteishankkeet Osastojen ja yksiköiden suunnitellessa yhteisiä hankkeita, tulee ottaa huomioon että menot budjetoidaan ja maksetaan vain yhden, yleensä päävastuullisen, osaston/yksikön määrärahoista. Mikäli tämä edellyttää määrärahasiirtoja osastojen välillä, tulee näistä olla yhteydessä talousyksikön resurssisuunnitteluun jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. 17

24.01.01.1 Ministeriön toimintamenot (johto, erilliset yksiköt, osastot ja palvelujen alueet) Ministeriön osastojen, palvelujen ja erillisyksiköiden määrärahaesitykset yhteensä olivat 10 772 160 euroa. Toiminta- ja taloussuunnitelmien jättämisen jälkeen on esityksiin tehty muutamia tarkennuksia seuraavilla osastoilla ja yksiköillä: STU Brookings-hanke 10 000 euroa TUO TF-palvelujen hankkeistaminen 9 000 euroa VIE Maahanmuuttoon liittyvä tiedotustoiminta 180 000 euroa. Ministeriön osastoille, palveluille ja erillisyksiköille esitetään määrärahoja yhteensä 11 122 811,77 euroa. Hallintopalveluille esitettävässä määrärahassa on otettu huomioon myös hallinnonalan siirtymisestä Kieku-Heha -henkilöstöjärjestelmään ulkoasiainministeriölle aiheutuvat menot (800 000 euroa vuonna 2016). Talousyksikön, poliittisen osaston, hallintopalvelujen ja viestintäosaston määrärahat kirjataan siirtyvän määrärahan tilille 4.15.24.01.01.1. Ministeriön hallintopalvelujen toimialavastaavien yksiköiden ja talousyksikön määrärahat Hallintopalvelujen ja talousyksikön toiminta- ja taloussuunnitelmissa määrärahaesitykset olivat 149 003 000 euroa. Hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille ja talousyksikölle esitetään jaettavaksi yhteensä 143 208 000 euroa. Toimialavastaavien määrärahojen jakoperusteena on käytetty vuoden 2016 talousarvioesitystä, toiminnassa tapahtuneita muutoksia sekä talousarvioesityksen jälkeen syksyllä 2015 tehdyillä valtioneuvoston hallintoyksikölle siirtyneiden tehtävien tarkistuksilla. 24.01.01.2 Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallintoon osoitetaan 125 868 000 euroa joulukuussa tarkistetun esityksen mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vahvistettu henkilöstösuunnitelma. 24.01.01.3 Taloushallinto Talousyksikölle osoitetaan toimialavastaavaa rahaa esityksen mukaisesti 1 500 000 euroa. Määrärahoista maksetaan palvelukeskuksen hoitaman taloushallinnon, kirjanpidon, maksuliikkeen ja seurannan järjestelmien (Kieku-kirjanpito, Analyste-maksuliikenne ja Rondo) sekä Ratsu-raportointiin (Cognos) kuuluvien talousyksikön tilaamien talousraporttien aiheuttamat menot. Vuoden 2016 menot kirjataan siirtyvän määrärahan tilille 4.15.24.01.01.3. 24.01.01.4 Kiinteistöhallinto Kiinteistöhallinnon nettomääräraha vuonna 2016 on 820 000 euroa. Esitys oli 680 000 euroa pl. valtioneuvoston hallintoyksiköltä takaisin siirtyvät toiminnot. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valtioneuvoston hallintoyksiköltä takaisin siirtyvät puskuriasunnot ja Venäjän Turun pääkonsulaatin vuokra. 18

Edustustojen esityksistä on tehty vähennyksiä korjaus- ja kunnossapito-toimenpiteiden sekä sisustamisen osalta. Vuoden 2016 menot kirjataan siirtyvän määrärahan tilille 4.15.24.01.01.4. 24.01.01.5 Tietohallinto Tietohallinnon nettomääräraha vuonna 2016 on 11 228 000. Määrärahaesitys oli 16 757 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon tietohallinnolta vuodelta 2015 tietoturvallisuuden hankkeista siirtyneet määrärahat 500 000. Vuoden 2016 menot kirjataan siirtyvän määrärahan tilille 4.15.24.01.01.5. 24.01.01.6 Turvallisuus Turvallisuusyksikölle osoitetaan toimialavastaavaa määrärahaa yhteensä 1 880 000 euroa. Esitys oli 1 680 000 euroa pl. valtioneuvoston hallintoyksiköltä takaisin siirtyneet toiminnot. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 200 000 euroa turvallisuusselvityksistä valtioneuvoston hallintoyksiköltä takaisin ulkoministeriöön siirtynyttä määrärahaa. Vuoden 2016 menot kirjataan siirtyvän määrärahan tilille 4.15.24.01.01.6. 24.01.21.7 Koulutus Koulutusmäärärahat ovat 600 000 euroa. Esitys oli 600 000 euroa. Henkilöstön kehittämisyksikön määrärahastaan hyväksymät koulutusmenot kohdistetaan koulutuksen saajan tulosyksikölle. Osastot ja edustustot hoitavat omilla määrärahoillaan oman sektorinsa sisältökoulutuksen. Vuoden 2016 menot kirjataan siirtyvän määrärahan tilille 4.15.24.01.01.7. 24.01.01.8 Hankinta- ja tukipalvelut Talousarviokirjanpidon tilin nimi muutetaan virastopalveluista hankinta- ja tukipalveluiksi. Virastopalveluihin osoitetaan 1 282 000 euroa. Esitys oli 1 232 000 euroa ml. valtioneuvoston hallintoyksiköltä takaisin siirtyneet toiminnot. Myönnetyssä määrärahassa on otettu huomioon 50 000 euroa ministeriön lahjavaraston määrärahaksi. Vuoden 2016 menot kirjataan siirtyvän määrärahan tilille 4.15.24.01.01.8. 24.01.01.9 Edustustojen toimintamenot Edustustojen nettomäärärahaesitykset olivat yhteensä 75 312 200 euroa. Edustustojen esityksistä on tehty bruttomenojen vähennyksiä yhteensä 4 138 100 euroa. Valuuttakurssimuutosten vaikutuksen johdosta välillä lokakuu 2015 - tammikuu 2016 on edustustojen bruttomenomäärärahoja lisätty 490 000 euroa. Tulotavoitetta on lisätty 20 100 19