Demot ja alustavia kokemuksia ja tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Demokohteista Oiva Niemeläinen. Työpaja Hämeenlinna

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Kierrätysmateriaaleilla ekotekoja viherrakentamisessa,

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases

Kierrätysmateriaaleilla käyttö viherrakentamisessa - elinkaaritarkastelua

LCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Työpaja Yleisesitys. Oiva Niemeläinen, MTT

Oiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola Viheraluerakentajien päivät Hämeenlinna

Kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuudet viherrakentamisessa

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

KIERRÄTYSMATERIAALIPOHJAISEN NURMIKON ESITTELYKOHTEEN TOTEUTTAMINEN FORSSASSA

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Stormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

KA POWDERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN

Biohiili ja ravinteet

BIORAISERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Nurmikko- ja niittyalueen perustamisprosessi

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

KIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari,

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Elinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

KOMPOSTOIDUT KIERRÄTYSMATERIAALIT NURMIKON PERUSTAMISESSA

nurmikkoseokset Kaikki alkaa siemenestä Nurmikko-opas

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Karjanlannan hyödyntäminen

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Envor Group Hämeenlinna

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kuminan perustaminen suojakasviin

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

RaHa-hankeen kokemuksia

Kipsi vähentää peltomaan

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Kaura vaatii ravinteita

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Kangasmaiden lannoitus

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Astiataimikoe. Saloy Oy. Hämeenlinna Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Transkriptio:

Demot ja alustavia kokemuksia ja tuloksia Oiva Niemeläinen Väliseminaari 17.8.2012 LEPAA2012

Demotoiminnan tavoitteena hankkeessa on A) Esitellä kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuuksia viherrakentamisessa ja edistää niiden käyttöä B) Tuottaa tietoa elinkaarilaskentaa varten Erityisesti MTT:n, HAMK:in ja Forssan demokohteet joissa mittauksia voidaan tehdä enemmän Demoista tehdyt astiakokeet mm. huuhtoutumis- ja kasvihuonekaasumittaukset

Demonstraatiot Hankkeen tavoite on perustaa noin 20 erilaista nurmikkokohdetta, joissa esitellään kierrätysraaka-aineiden hyödyntämistä Eritasoissa nurmikkokohteissa Demoja 5 8 paikkakunnalla eri puolella Suomea. Demot sellaisiin kohteisiin, jotka muutenkin perustetaan tai kunnostetaan. Demon koko voi vaihdella. Pari käsittelyn toistoa olisi hyvä olla. Hoito kuten koko ao. kunnostettavalla nurmikkoalueella. Astiakokeet täydentävät saatavia tuloksia.

Kussakin demokohteessa tehdään 1-3 vaihtoehtoista ratkaisua valitun toteutuksen ohelle: Kierrätysraaka-ainetta mukana ainakin vaihtoehtoratkaisuissa 2-3 toistoa käsittelystä jos mahdollista Hoito ja käyttö kuten suunnitellulla alueella Kasvualustojen ohella erilaiset nurmikonsiemenseosratkaisut Perustamisvaihtoehtojen lisäksi mahdollista tehdä hoitovaiheen ratkaisuja, joissa hyödynnetään kierrätys materiaaleja esim. lannoituksessa Tavoitteena tuottaa samantasoinen nurmikko eri tavoilla Elinkaarilaskelmat osoittavat ratkaisujen vaikutuksia

V. 2011 käytettiin markkinoilla olevia kasvualustoja erityisesti kompostimultia Siemenseoksilla haettiin eroja hoitoajan toimenpiteisiin V. 2012 ja 2013 tehdään myös koekasvualustoja Tunturinurmikkaa esitellään eri kohteissa Siirtonurmikon tuotantoa kokeillaan Hoitoajan toimenpiteitä kokeiluun Orgaaniset lannoitteet

Demoja on perustettu 7:lle paikkakunnalle Ylistaroon perustetaan v. 2012 Mahdollisesti Joensuun Penttilän sahan alueelle Muitakin demokohteita harkinnassa tarpeen mukaan

Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyötahoille! HANKEOSAPUOLET: YHTEISTYÖKUMPPANIT:

Lepaan koepaikan sommittelua keväällä 2011

HAMK:in Lepaan ja MTT:n Jokioisten nurmikkokohde (3 toistoa) Kasvualustat (20 cm) (kompostimultia): Garden seulottu puutarhamulta (Envor Biotech) Ravinnemulta (HS Vesi) NurmikkomultaPlus (Kekkilä, Riihimäki) Siemenseokset: Viherrakennusseos (Schetelig) Urheilukenttäseos Extra (Schetelig) MTT demoseos (Baronial niittyn, Conni niittyn, Bargreen punan, Casanova punan kutakin 25%)

Lepaan koealojen perustaminen 24-25.5.2011 Viherrakenne Jaakkola Oy oli perustamassa Lepaan ja Jokioisten kohteita v. 2011 ja Vaskipuistossa Forssassa ja Marketanpuistossa Espoossa v. 2012.

Vihreäpeittävyys % 100 Vihreäpeittävyys Lepaan kokeessa v. 2011 (0-100) eri siemenseoksilla eri kasvualustoilla. Kylvö oli 25.5.2011. Kolme kasvualustaa ja kolme siemenseosta. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ka A Ss 1 Ka A Ss 2 Ka A Ss 3 Ka B Ss 1 Ka B Ss 2 Ka B Ss 3 Ka C Ss 1 Ka C Ss 2 Ka C Ss 3 0 21.6. 27.6. 4.7. 11.7. 18.7. 25.7. 1.8. 8.8. 17.8. 25.8. 5.9. 23.9.

Vihreäpeittävyys (0-100 %) 100 Siemenseosten I, II ja II vihreäpeittävyys (0-100 %) Lepaan kokeessa v. 2011. Kasvualustat yhdistetty. 90 80 70 60 50 40 SS I SS II SS III 30 20 10 0 25.5. 21.6. 27.6. 4.7. 11.7. 18.7. 25.7. 1.8. 8.8. 17.8. 25.8. 5.9. 23.9.

Vihreäpeittävyys-% (0-100) 100 Kasvualustojen A, B ja C vihreäpeittävyys (0-100%) Lepaan kokeessa v. 2011. Siemenseokset yhdistetty. 90 80 70 60 50 40 A B C 30 20 10 0 25.5. 21.6. 27.6. 4.7. 11.7. 18.7. 25.7. 1.8. 8.8. 17.8. 25.8. 5.9. 23.9.

Lepaa leikkuujätteen Paino g kuiva-ainetta /m2 Niitto 25.8.2011 Kolme kasvualustaa (A, B, C) ja kolme siemenseosta (Ss 1, 2, 3). Niitto 5.9.2011 35 30 30 25 25 20 20 15 Ss 1 Ss 2 15 Ss 1 Ss 2 10 Ss 3 10 Ss 3 5 5 0 A B C 0 A B C

Jokioisissa vastaava nurmikko kuin Lepaalla. Niittykohteessa ei kerranteita. Lisäksi meluvallikokeilu

Vihreäpeittävyys (0-100) 100 Vihreäpeittävyys (0-100) Jokioisten nurmikkokokeessa v. 2011, kasvualustat A, B ja C ja siemenseokset I, II ja III 90 80 70 60 50 40 30 20 AI AII AIII BI BII BIII CI CII CIII 10 0 27.5. 21.6. 28.6. 5.7. 13.7. 19.7. 4.8. 16.8. 24.8. 7.9.

Vihreäpeittävyys-% 100 Vihreäpeittävyys A, B ja C kasvualustoilla (siemenseokset yhdistetty) Jokioisilla v. 2011 90 80 70 60 50 40 A B C 30 20 10 0 27.5. 21.6. 28.6. 5.7. 13.7. 19.7. 4.8. 16.8. 24.8. 7.9.

Vihreäpeittävyys-% (0-100) 100 Siemenseosten I, II ja III vihreäpeittävyys (0-100 %) Jokioisilla v. 2011. Kasvualustat yhdistetty. 90 80 70 60 50 40 I II III 30 20 10 0 27.5. 21.6. 28.6. 5.7. 13.7. 19.7. 4.8. 16.8. 24.8. 7.9.

Lepaan, Jokioisten ja Forssan demokohteista on seurattu mm. vihreäpeittävyyden kehitystä, kasvuvoimakkuutta, rikkakasvien määrää.

Kasvuston korkeus (cm) 16 Kasvuston korkeus (cm) eri kasvualustoilla Jokioisissa v. 2011. Siemenseokset yhdistetty. 14 12 10 8 6 A B C 4 2 0 13.7. 8.8. 16.8. 24.8. 7.9.

Kasvuston korkeus (cm) 14,0 Kasvuston korkeus (cm) Jokioisilla v. 2011. Kasvualustat yhdistetty. 12,0 10,0 8,0 6,0 I II III 4,0 2,0 0,0 13.7. 8.8. 16.8. 24.8. 7.9.

Nurmikon kasvu (g/m2) Siemenseosten I, II ja III niitetty massa (g/m2) kasvualustoilla A, B ja C 16.8.2011 Jokioisissa Siemenseosten I, II ja III niitetty massa (g/m2) kasvualustoilla A, B ja C 24.8.2011 Jokioisissa 160 140 140 120 120 100 100 80 60 80 60 40 40 20 20 0 A B C 0 A B C I II III I II III

140 120 100 80 60 Siemenseosten I, II ja III niitetty massa (g/m2) kasvualustoilla A, B ja C 7.9.2011 Jokioisissa Yhdellä niittokerralla runsaat 1000 kg / ha Kasvustojen tuottama massa näyttäisi olevan yhtenäisempi kuin kasvustojen korkeus 40 20 0 A B C I II III

Porin kirjurinluodon Arena

Pori, Kirjurinluoto ja Leirintäalue 9.5. ja 23.6.2011

Pori, Kirjurinluoto Leirintäalue 23.6.2011

Porin Kirjurinluoto, Leirintäalue: Kasvualustat: Ei kunnostusta Porin kaupungin itse työstämä kasvualusta 2-3 cm pintaan maanparannuskomposti (HS Vesi) 5 cm sekoitettu pohjamaahan maanparannuskomposti 5 cm (Envor) sekoitettu pohjamaahan Kekkilän Porin multa-aseman tuote Porin oma kasvualusta 5-6 cm Perustettu 2011. Siemenseokset: Piennarseos, Porin kaupunki Scheteligin Tienvieriseos MTT demo (karheanurmikka, lampaannata, ERH, punanata, kutakin 25%)

Jyväskylän Lutakko ja Viitaniemi

Punaportti, Hämeenlinna; leikkipaikan nurmikkoalueen laajennus.

Astiakokeilla pyritään tuottamaan tietoa mm. ravinteiden huutoutumisesta ja kasvihuonekaasujen tuotosta Mm. kasvustojen perustuminen, kasvualustan lämpötila ja kosteusolot haasteellisia

Astiakokeet ovat sangen työllistäviä

Astiakokeissa seurataan ravinteiden huuhtoutumista ja kasvihuonekaasujenvaihtoa astian koko ei liian suuri käsiteltävyyden takia Astian maan lämpeneminen Veden liikkeet eivät ole luonnolliset Talvella liiallinen jäätyminen

Astiakokeiden alustavia tuloksia 80 Läpivalunta (mm) ja vihreäpeittävyys (0-100%) nurmikon astiakokeessa 24.10.2011. A-F eri kasvualustoja. 70 60 50 40 30 mm-valunta VIHP 20 10 0 A B C D F

1,4 Nurmikon astiakokeen valumavesien fosfori- ja typpipitoisuudet Valumaveden fosforipitoisuus (mg/l) kasvualustoilla A-F nurmikon astiakokeessa 24.10.2011 (alustavat tulokset) 60 Valumaveden typpipitoisuus (mg/l) kasvualustoilla A-F nurmikon astiakokeessa 24.10.2011 (alustavat tulokset) 1,2 1 50 40 0,8 0,6 liuk. P mg/l kok. P mg/l 30 NO3-N mg/l Tot. N mg/l 0,4 20 0,2 10 0 A B C D F 0 A B C D F

Valumavesifosforin määrä (kg/ha) nurmikon eri kasvualustoilla astiakokessa 24.10.2011. Valumaveden typen määrä (kg/ha) nurmikon eri kasvualustoilla astiakokeessa 24.10.2011 0,6 25 0,5 20 0,4 15 0,3 liuk. P kg/ha NO3-N kg/ha 0,2 kok. P kg/ha 10 Tot. N kg/ha 0,1 5 0 A B C D F 0 A B C D F

Porin leirintäalueen demon Huuhtoumat vähäiset astiakokeessa 1,4 Fosforin määrä valumavedessä (kg/ha) Porin leirintäalueen kasvualustoissa (A-F) syksyllä 2011 Typen määrä (kg/ha) valumavedessä Porin leirintäalueen kasvualustojen (A-F) astiakokeessa syksyllä 2011 1,2 5 1 0,8 liuk. P kg/ha kok. P kg/ha 4,5 4 3,5 3 NO3-N kg/ha Tot. N kg/ha 0,6 2,5 0,4 2 1,5 0,2 1 0,5 0 A B C D E F G 0 A B C D E F G

Lepaan niittykokeen fosforin Ja typen valumista astiakokeessa Valumaveden fosforin määrä (kg/ha) Lepaan niittydemon astiakokeessa 24.10.2011 Valumaveden typen määrä (kg/ha) Lepaan niittydemon astiakokeessa 24.10.2011 0,9 45 0,8 40 0,7 35 0,6 30 0,5 0,4 liuk. P kg/ha kok. P kg/ha 25 20 NO3-N kg/ha Tot. N kg/ha 0,3 15 0,2 10 0,1 5 0 A B C 0 A B C

Tunturinurmikkaa kokeillaan uudelleen vähän laajemmin Tunturinurmikan kasvu on vähäisempää kuin niittynurmikalla Niittynurmikkalajikkeiden viherpeittävyys ja kasvu suhteessa Halti-tunturinurmikkaan. Halti=100 = 36 cm & 86%. 140 120 100 80 60 Kasvu Vihreäp. 40 20 0

Oletamme, että tunturinurmikka kestää ravinteikasta kasvualustaa ja silti kasvaa kohtuullisesti Olisiko siitä laajempaan käyttöön?

Forssan Vaskipuisto meni putkiremonttiin syksyllä 2011. Perustettiin koekohteeksi keväällä 2012.

Porissa on Lotskerin alueelle perustettu v. 2012 demokohde, jossa siemenseokset ja hoitoajan käsittelyt kohteena.

Marketanpuiston parkkipaikan kehälle perustettiin kohde 14.8.2012

Hämeenlinna, Loimalahdentien ja pyörätien väliset kaistat perustetaan tulevalla viikolla. Tunturinurmikkaa laitetaan kohteeseen, jonka leikkuu halutaan pitää pienenä.

Materiaaleja (kierrätysmateriaaleja on mukana) Markkinoilla jo olevat tuotteet julkisissa kohteissa tuotekehitystä / kokeilua vaativat tuotteet MTT ja HAMK kokeilupaikkoina Esim. Tasosekoitin hankittu: kohdepaikan oman maan käyttö, kuitulietteen käyttö, mädätejäännökset, lannoitevalmisteet,

Mahdollisesti Joensuun Penttilän sahan alue (28 ha). Aletaan tekemään 2013 tai 2014. Mistä kierrätysmateriaalit?

Ylistaroon (Seinäjoelle) perustetaan kohteet elokuussa 2012 MTT:lle siirtonurmikkokokeilu elokuussa 2012 Uusia materiaaleja kokeiluun syksyllä 2012 ja v. 2013. Joensuun Penttilän sahan alueelle pyritään tuottamaan demo Demojen käyttö viestinnässä mahdollisesti vierailukierros kaikille demokohteilla v. 2014. Tavoitteena on kierrätysmateriaalien käytön edistäminen.

Lämpimät kiitokset kaikille demokohteitten toteuttamiseen tarvikkeita ja materiaaleja toimittaneille yhteistyökumppaneille sekä kohdepaikan tarjonneille erinomaisesta yhteistyöstä! Työ jatkuu!