60. Ammatillinen koulutus S e l v i t y s o s a : Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston 4.12. hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2008. Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä tavoitteita ovat koulutuksen ja työelämän lähentäminen sekä koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Koulutuksen vaikuttavuutta kuvataan tutkinnon suorittaneiden sijoittumisella työelämään tai jatko-opintoihin. Koulutusjärjestelmän tehokkuuden lisäämiseen pyritään keskeyttämistä vähentämällä ja läpäisyä parantamalla sekä koulutusasteiden nivelvaiheiden toimivuutta tehostamalla. Tavoitteen asettelut esitetään oheisessa taulukossa. Koulutuksen läpäisylle asetetaan tavoitteet vuoden aikana. Tavoitteenasettelun pohjaksi selvitetään erilaisten pohjakoulutusten, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja opetusjärjestelyjen sekä erityisopetuksen järjestämisen vaikutuksia koulutuksen kestoon. Ammatillisen peruskoulutuksen vaikuttavuus- ja tulostavoitteet vuosille ja 2008 sekä vastaavat tiedot vuosilta 2000 2002 Vaikuttavuutta/toiminnan tehokkuutta kuvaava mittain 2000 2001 2002 2008 Työllistyminen tai jatko-opintoihin sijoittuminen 1), % 72,0 72,1 73,2 73,5 75 Koulutuksen keskeyttäminen, %.. 13,2 12,3 11,5 10 Perusopetuksen päättävien välitön sijoittuminen ammatilliseen koulutukseen, % - % 36,3 36,1 36,7 37 38 - lkm 24 050 23 100 22 600 23 700 25 400 Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään tuloksellisuuteen ja kannustavuuteen perustuvana siten, että tuloksellisuus otetaan huomioon käyttökustannusten laskennallisessa rahoituksessa. Tuloksellisuusrahoituksella ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kannustetaan toimiin, jotka tähtäävät tutkinnon suorittaneiden nopeaan työllistymisen tai jatko-opintoihin sijoittumiseen, koulutuksen keskeyttämisen vähenemiseen sekä koulutuksen laadun parantamiseen. Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelman toteutusta jatketaan. Työssäoppimisen vakiinnuttamiseksi ja laadukkaan toteutuksen varmistamiseksi jatketaan työssäoppimisen tukiohjelmaa. Tavoitteena on, että vuonna työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuu 4 000 henkilöä sekä opettajien täydennyskoulutukseen tai oppilaitosten ulkopuolisille työelämäjaksoille yhteensä 2 450 opettajaa. Työssäoppimisen tukiohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä toteutetaan etupäässä Euroopan sosiaalirahastohankkeina ja kohdentamalla tarkoitukseen opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoja. Vuosi on ammattiosaajan teemavuosi ja sen osana järjestetään ammattitaidon MM-kilpailut (The 38th World Skills Competition) Helsingissä. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa suunnataan työvoiman kysynnän mukaisesti pitäen samanaikaisesti tavoitteena tasavertaisia koulutusmahdollisuuksia maan eri osissa. Tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi tarjonnan mitoittamisessa otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista koulutusta olevat aikuiset. Tavoitteeksi vuodelle asetetaan yhteensä 60 500 ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen aloittajaa, joista oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen aloittajatavoitteeksi asetetaan 45 000 ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aloittajatavoitteeksi 8 500 sekä oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon aloittavien tavoitteeksi 7 000. 1) Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun alkuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut ammatilliset perustutkinnot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien määrät ilmenevät oheisesta taulukosta. Lisäksi valtion omistuksessa on viisi erityisopetusta antavaa oppilaitosta sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät vuosina 2) / Kunnat 42 36 30-6 Kuntayhtymät 58 56 56 0 Yksityiset yhteisöt ja säätiöt 92 92 91-1 Koulutuksen järjestäjät yhteensä 192 184 177-7 Ammatillista peruskoulutusta oppisopimuskoulutuksena järjestäviä koulutuksen järjestäjiä on vuoden alussa lta 73 ja ammatillista lisäkoulutusta oppisopimuskoulutuksena järjestäviä koulutuksen järjestäjiä lta 78. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät ilmenevät oheisesta taulukosta. Säätelyjärjestelmän avulla huolehditaan siitä, että opiskelijamäärät pysyvät talousesityksen tavoitteiden puitteissa. Koulutuksen järjestämislupien täyttöasteeksi on itu keskimäärin 98 %. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina / Valtio koulutuksen järjestäjänä 987 1 000 1 000 0 Kunnat koulutuksen järjestäjinä 32 172 31 300 28 500-2 800 Kuntayhtymät koulutuksen järjestäjinä 79 860 83 300 86 200 +2 900 Yksityiset yhteisöt ja säätiöt koulutuksen järjestäjinä 16 515 17 400 17 300-100 Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus yhteensä 129 534 133 000 133 000 0 opetussuunnitelmaperusteinen koulutus 118 112 120 500 120 000-500 näyttötutkintoon valmistava koulutus 11 422 12 500 13 000 +500 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät ilmenevät oheisesta taulukosta. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina / Peruskoulutus 12 492 12 500 12 500 0 Lisäkoulutus 19 953 22 000 22 000 0 tutkintoon johtava lisäkoulutus 16 713 18 500 16 500-2 000 ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus 3 240 3 500 5 500 + 2 000 Oppisopimuskoulutus yhteensä 32 445 34 500 34 500 0 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 959 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös ammatillista koulutusta järjestävien valtion oppilaitosten kansainvälistämiseen, 2) Kuvaa kyseessä olevan vuoden alun tilannetta. oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, valtion erityisopetusta antavien oppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään valtion oppilaitoksissa järjestettävän ammatillisen erityisopetuksen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan. TP TA TAE Tulot 2 092 1 800 1 900 maksullinen toiminta 1 462 1 400 1 500 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 3 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 32 muut tulot 594 400 400 Menot 29 895 31 930 32 859 henkilöstömenot 18 711 19 985 20 566 toimitilavuokrat 5 060 5 404 5 561 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 2 450 2 616 2 693 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 3 674 3 925 4 039 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 2 092 1 800 1 900 toimintamenomomentille budjetoidut menot 29 895 31 930 32 859 toimintamenorahoitus, netto 27 803 30 130 30 959 muu erittelemätön talousrahoitus 1 090 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 246 myönnetty 29 074 käytetty 28 893 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 426 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot 1 479 1 400 1 500 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 174 1 400 1 500 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 305 0 0 Kustannusvastaavuus, % 126 100 100 Kuntien osuus valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 3 272 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.60.30 mitoituksessa. talous 30 959 000 talous 30 130 000 tilinpäätös 29 074 000 24. Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 026 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen rahoittamiseen, työssäoppimis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
käytäntöjen kehittämiseen ja opiskelijoiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi. talous 3 026 000 talous 3 026 000 tilinpäätös 3 026 000 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 499 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 200 000 euroa tietoyhteiskuntaohjelman rahoituksen siirtona momentilta 29.60.30. talous 1 499 000 talous 1 299 000 tilinpäätös 1 883 000 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään 429 502 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 5 976 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n 1 momentin ja opetusministeriön määräämin perustein 42 :n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 961 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Valtionosuuden ja -avustuksen itu jakautuminen Laskennalliset kustannukset kunnallinen ammatillinen koulutus 909 015 000 yksityinen ammatillinen koulutus 146 190 000 Kuntien rahoitusosuus -632 640 000 Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) 5 976 000 Tietoyhteiskuntaohjelma (enintään) 961 000 Yhteensä 429 502 000 Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena valtion ammatillisista oppilaitoksista 3 272 000 euroa. Määräraha on mitoitettu keskimääräisen yksikköhinnan 7 610,35 euroa/opiskelija (ei sis. alv) mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 200 000 euroa tietoyhteiskuntaohjelman rahoituksen siirtona momentille 29.60.25. talous 429 502 000 talous 417 510 000 tilinpäätös 388 136 737 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (määräraha) Momentille myönnetään 105 640 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammattitutkintoon johtavassa koulutuksessa on 16 500 ja muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa 5 500 vuonna. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Oppisopimuskoulutuksena järjestetään ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Vuonna tavoitteena on 34 500 vuotuista oppisopimuspaikkaa. Tämän lisäksi EU:n sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimuskoulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus myönnetään momentilta 29.01.62. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kuntien rahoitusosuutena oppisopimuskoulutuksen peruskoulutukseen 32 937 000 euroa. talous 105 640 000 talous 104 238 000 tilinpäätös 99 819 564 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
76. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 380 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion tekemän kauppasopimuksen perusteella kunnallistetun Vaasan teknillisen oppilaitoksen sekä Vaasan yliopiston yhteisten laboratoriotilojen kauppahinnan ja koron maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Kauppahinta on 13 981 000 euroa. Hankkeeseen on aikaisemmin myönnetty 12 575 000 euroa. Tehdystä sopimuksesta idaan valtiolle aiheutuvan menoja 1,4 milj. euroa vuonna 2006. talous 1 380 000 talous 1 605 000 tilinpäätös 1 620 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5