Uudistettu painos 2015 Ratsastuksen seuraopas 1
Suomen Ratsastajainliitto ry, 2015 Työryhmässä mukana: Nina Kaipio, Kielo Kestinmäki, Emmi Kupiainen, Sari Siltala, Eva Sandbäck-Pajunoja, Fred Sundwall sekä Eveliina Toivonen. Päivityksestä ovat vastanneet: Nina Kaipio, Kaisa Kujala, Emmi Kupiainen, Sanna Sassi ja Sari Siltala. Vapaaehtoisen polkua ovat työstäneet myös Hanna Talvitie sekä alueiden seura- ja tallivastaavat. Kuvat: Sonja Holma, Heini Vanhanen, Eevi Riikonen ja kansikuva Milla Saarikko. Oppaan taitto: Milla Saarikko. Paino: Sporttipaino Oy 2
Sisällysluettelo Alkusanat 4 Mitä on seuratoiminta? 5 Ratsastusseuran perustaminen 6 Seuran toimihenkilöt 7 SRL:n tarjoamat jäsenedut seuroille 8 Seuran jäsenet 9 Jäsenten jäsenedut 11 Hippos-lehti ja jäsenkortti 11 Kilpailuluvat 12 Ratsastusseurojen tarjoamat jäsenedut 13 SRL info 13 Aluetoiminta 15 Valo ry ja liikunnan aluejärjestöt 16 Ratsastuksen seurakehittäminen 17 Seuran viestintä 18 Seuran talous 21 Talli- ja seurayhteistyö 24 Seura tapahtumanjärjestäjänä 25 Vapaaehtoisuus seuratoiminnassa 26 Ideoita seuratoimintaan 31 Seurojen yhdistyminen 32 Seuran lakkauttaminen 33 Ratsastusseuran vuosikello 34 Liite 1 Jäsenlajit 35 Liite 2 Kilpailuluvat 38 Liiton tarjoamat materiaalit 39 3
ALKUSANAT Suomen Ratsastajainliitto lähestyy jäsenseurojaan Ratsastuksen seuraoppaalla, jonka tarkoituksena on toimia apuna seuratoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Saamme vuosittain paljon kysymyksiä, joihin toivomme tämän oppaan avulla vastaavamme. Muuttuva toimintakenttä ja vaihtuvat seuratoimijat asettavat haasteita jokaisen ratsastusseuran hallitukselle. Toivomme, että tämä opas toimisi käsikirjana sekä seuran hallitustoimintaan liittyvälle uudelle jäsenelle että seuratoiminnan konkareille, jotka ovat puurtaneet seuran hyväksi jo usean vuoden ajan. Oppaan avulla jokainen seuratoimija voi nopeasti tarkistaa vuosittaiset rutiinit ja aikataulut, joiden puitteissa seura toimii. Oppaassa on lisäksi vinkkejä ja esimerkkejä siitä, mitä kaikkea ratsastusseurat voivat saada aikaan. Esittelemme oppaassa lähinnä Ratsastajainliiton ja nimenomaan ratsastusseuratoiminnan perusasioita. Yleisissä seura- ja yhdistystoimintaa koskevissa asioissa toivomme teidän myös olevan yhteydessä Valo ry:n kattaviin seurapalveluihin sekä tutustuvan Valon Päätä oikein -julkaisuun (http://www.sport.fi/urheiluseura/hyvahallinto/paata-oikein), joka on jokaisen seurajohtajan käsikirja. Lisäksi suosittelemme perehtymistä yhdistyslakiin (http://www.finlex.fi) sekä Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistystoiminnan sivuihin (www.prh.fi). Oppaan avulla jokainen seuratoimija voi nopeasti tarkistaa vuosittaiset rutiinit ja aikataulut. Kiitos, kun olette mukana tekemässä yhdessä tärkeää työtä. Toivotamme mukavia hetkiä ihanan harrastuksen ja antoisan seuratoiminnan parissa! Terveisin Suomen Ratsastajainliiton seurapalvelutiimi 4
Mitä on seuratoiminta? Seuratoiminta on yksi suomalaisen hyvinvoinnin tukipilareista. Seurojen toiminnassa voi olla mukana eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä ja motiivit seuraan kuulumiseen voivat vaihdella. Osa haluaa harrastaa, osa kilpailla ja osa olla mukana hallitustoiminnassa aktiivisesti. Seuraan voi kuulua myös vain kannatuksen vuoksi, ja nämäkin jäsenet ovat arvokkaita. Kaikille on oma paikkansa ratsastusseurassa. Seuratoiminta vaatii laaja-alaista kokemusta, ja sitä on hyvä kehittää ajan vaatimusten mukaan. Seuratoiminta tarjoaa yhteisöllisyyttä ja ikimuistoisia hetkiä. Seuran tulee määritellä toimintansa tarkoitus. Itse toiminta voi olla suurta tai pientä mutta tärkeintä on sen mielekkyys. Suomen Ratsastajainliitto suosittelee, että kaikki ratsastusseurat laativat seuratoiminnan kehittämiseksi seuran toimintalinjan. Toimintalinja selkiyttää seuran koko toimintaa. Se selvittää jäsenille ja muille toiminnasta kiinnostuneille, miksi seura on olemassa, millaisille arvoille seuran toiminta perustuu, miten käytännön asiat seurassa hoidetaan ja millaisia palveluja seura tarjoaa. Seuran toimintalinjan avulla seura pystyy jäsentämään päämääränsä ja oman kehityskulkunsa. Monien tukihankkeiden saanti helpottuu, kun seura pystyy selkeästi osoittamaan visionsa ja toiminnan eettiset periaatteet. Seuran toimintalinjaukset ovat myös osa seuran imagoa. Toimintalinja kannattaa julkaista kotisivuilla, jotta se on varmasti kaikkien luettavissa. Ratsastuksen seurakehittäjät ovat laatineet ratsastusseurojen käyttöön Ratsastusseuran toimintalinja -työvihkosen. Työvihkosen avulla jokainen ratsastusseura voi laatia käyttöönsä toimintalinjan ja miettiä toimintansa tarkoitusta ja tavoitteita. Lisätietoja: www.ratsastus.fi/seuratoimintavinkit Mitä seurat voivat tarjota jäsenilleen? Kilpailuja Valmennuksia Kursseja, luentoja ja koulutuksia Hevoskerhoja Merkkisuorituksia Yleisötapahtumia Ratsastusseuratoiminta voi tarkoittaa erilaisia asioita. Oletteko miettineet, mitä se omassa seurassanne tarkoittaa? Seuratoiminta voi olla monipuolista hevosharrastusta, ratsastus- ja hevostaidon edistämistä jäsenistön keskuudessa Seura voi toimia yhteistyössä tallin kanssa tai olla paikasta riippumaton Seura voi edustaa tiettyä ratsastuksen lajia tai toimia rotuyhdistyksenä Seuran toiminta voi painottua enemmän harraste- tai kilpailutoimintaan Seura voi keskittyä esimerkiksi nuorisotoimintaan (Sinettiseurat) tai aikuisten kuntoja terveysliikuntaan (Liikkuva Ratsastaja) Seura voi olla myös koko maan laajuinen yhdistys 5
Ratsastusseuran perustaminen Ratsastusseurat ovat yhdistyksiä, joiden tulee noudattaa yhdistyslakia. Yhdistyksen perustaminen alkaa perustamiskokouksella ja sääntöjen laatimisella. Sen jälkeen seura tekee yhdistysrekisteriin perusilmoituksen rekisteröityäkseen. Tässä prosessissa voi kulua useita kuukausia. Lisätietoja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta: www.prh.fi Kun yhdistys on rekisteröity, se voi hakea Suomen Ratsastajainliiton jäsenseuraksi. Näin yhdistyksestä tulee ratsastusseura, jonka jäsenet voivat kuulua Ratsastajainliittoon. Seura saa käyttöönsä ratsastusseurojen edut, esimerkiksi oikeuden järjestää ratsastuskilpailuja. Valo ylläpitää seuroja varten mallisääntöjä, jotka Yhdistysrekisteri on hyväksynyt. Valon seuran toimintasäännöt ovat siis yhdistyslain mukaisesti ennakkotarkastetut. Muistattehan myös päivittää seuran sääntöjä tietyin väliajoin. Seuran säännöt on hyvä olla jäsenistön nähtävillä, esim. nettisivuilla. 6 Ratsastusseuran liittymisprosessi Suomen Ratsasta jainliittoon: Seura toimittaa Ratsastajainliittoon liittymishakemuksen postitse. Lomake löytyy SRL:n nettisivujen materiaalisalkusta. Hakemuksen liitteenä on oltava seuraavat asiakirjat: Kopio seuran toimintasäännöistä ja perustamispöytäkirjasta (allekirjoitettuina) Yhdistysrekisterin tieto, että seura ja sen toimintasäännöt on hyväksytty Seuran yhteystiedot: yhteyshenkilö, osoite, puhelinnumero sekä sähköpostiosoite Hakemukseen on lisättävä seuran nimen lyhenne, jota tarvitaan mm. kilpailutuloksissa. Seuran lyhennettä ei ilmoiteta Patentti- ja rekisterihallitukseen, ellei sitä liitetä osaksi seuran virallista nimeä (esim. Valtakunnallinen Liikunnan ja Urheilun Organisaatio Valo ry). Ennen hakemuksen tekemistä tarkista, esimerkiksi SRL:n nettisivuilla olevasta seurahakurista tai SRL:n toimistolta, että suunnittelemanne lyhenne on vapaana. Hakemus tarkistetaan toimistolla ja viedään SRL:n hallituksen käsiteltäväksi. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa. Hallituksen hyväksynnän jälkeen aluekoordinaattori ottaa yhteyttä seuran yhteyshenkilöön ja ohjeistaa käytännön asioissa. Seura liitetään sijainnin perusteella johonkin SRL:n kahdeksasta ratsastusalueesta.
Seuran toimihenkilöt Seuran hallitus vastaa seuratoiminnasta yhdistyslain määräämällä tavalla ja ohjaa seuran käytännön toimintaa. Hallituksen jäsenillä on vastuu hallituksen tekemistä päätöksistä. Hallituksen jäsenten tulee yhdistyslain mukaan olla vähintään 15-vuotiaita, puheenjohtajan 18-vuotias. Hallitukseen tulee kuulua vähintään kolme jäsentä. Seuran säännöt määrittelevät tarkemmin mahdolliset muut rajoitukset, esimerkiksi hallituksen jäsenten lukumäärän ja tehtävät. Yleensä seuran hallituksessa on nimetty puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Lisäksi seuralla tulee olla hallituksen ulkopuolinen tilintarkastaja ja/tai toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajana voi toimia myös maallikko. Seurojen yhteystiedot ja niiden ajantasaisuus ovat liitolle tärkeitä yhteydenpidon ja yhteistyön kannalta. Seuran tulee sen vuoksi ilmoittaa Ratsastajainliittoon vuosittain seuraavassa listassa olevat hallituksen jäsenet tai toimihenkilöt. Muuta hallituskokoonpanoa ei tarvitse ilmoittaa. Huomioittehan, että sama henkilö voi hoitaa myös useampia tehtäviä. Puheenjohtaja Puheenjohtaja vastaa seuran hallitustyöskentelystä. Seura määrittelee itse puheenjohtajan tarkemman roolin. Puheenjohtaja saa SRL:n paperisen seurapostin (vuosikokouskutsut ym.). Jäsensihteeri Aktiivinen ja helposti lähestyttävä jäsensihteeri on seuralle ja liitolle erittäin tärkeä. Jäsensihteeri saa henkilökohtaiset tunnukset jäsenrekisteriin (Sporttirekisteri). Hänen tehtäviään ovat mm. uusien jäsenten lisääminen rekisteriin, jäsenten tietojen päivittäminen, kilpailulupien teko ja jäsenhintojen kirjaaminen. Jäsensihteeri on seuran yhteyshenkilö jäsenasioissa ja voi toimia myös tiedottajan apuna. Jäsensihteerin tukena toimii SRL:n aluekoordinaattori. Ratsastajainliiton nettisivuilta (www.ratsastus.fi/seuratoiminta) löytyvät Sporttirekisterin käyttöohje ja muuta infoa toiminnan avuksi. Rahastonhoitaja Rahastonhoitaja saa liitosta laskut, joissa seura on maksajana. Jos laskujen halutaan menevän ennen seuran rahastonhoitajaa esim. puheenjohtajalle, voidaan rahastonhoitajan tehtävä merkitä hänelle. Jäsenmaksulaskut lähtevät liitosta suoraan jäsenille. Seura voi halutessaan lähettää jäsenmaksulaskut myös itse. Lisätietoja SRL:n toimistolta. Seurahakurin yhteyshenkilö Seurahakurin yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite julkaistaan liiton nettisivujen seurahakurissa. Seurahakurista tiedot otetaan myös paperisiin seuralistoihin, joita jaetaan messuilla ja lähetetään seuraa etsiville henkilöille. Seurahakurin yhteyshenkilöksi suositellaan esimerkiksi puheenjohtajaa tai jäsensihteeriä. Seurahakurin yhteyshenkilöä ilmoitettaessa häneltä tulee olla lupa yhteistietojen julkaisuun. Sähköpostitehtävät Sähköpostitehtävä lisätään automaattisesti puheenjohtajalle ja jäsensihteerille, jotka saavat näin SRL:n ja alueen sähköiset tiedotteet. Jäsensihteeri voi lisätä tehtävän halutessaan esim. muille hallituksen jäsenille. Jäsensihteerin on huolehdittava, että yhteystiedot ovat ajan tasalla. Sama henkilö voi hoitaa myös useampia tehtäviä. 7
SRL:n tarjoamat jäsenedut seuroille Suomen Ratsastajainliitto ry ja liiton jäsenseurat ovat vakuutettuja LähiTapiolan vastuuvakuutuksella. Vastuuvakuutus korvaa seuran itse aiheuttamat vahingot, esimerkiksi huolimattomuudesta johtuen toiselle aiheutettuja henkilö- ja esinevahinkoja. Jos esimerkiksi kerhon ohjaaja aiheuttaa toiminnallaan vahinkoa hevoskerhossa, kuuluu se vastuuvakuutuksen piiriin. Jos taas kerholainen itse loukkaantuu kerhotoiminnan aikana, kattaa kerholaisen oma seurajäsenyyden kautta lunastettu tapaturmavakuutus vahingot. Ratsastusseurojen vapaaehtoistyöntekijät (talkoohenkilöt) on liitetty mukaan ryhmätapaturmavakuutuksen piiriin. Ratsastuskilpailuissa toimivat toimihenkilöt (tuomarit jne.) ovat erillisen vastuuvakuutuksen piirissä. Vastuuvakuutus korvaa tuolloin heidän aiheuttamansa vahingot. Valo on tehnyt Gramexin kanssa äänitteiden julkisesta esittämisestä ja Teoston kanssa musiikin esitysluvista ja -korvauksista sopimukset, jotka kattavat Ratsastajainliiton ja sen jäsenseurojen sekä jäsentallien järjestämät ratsastustapahtumat. Erillisiä soittolupia ei tarvitse anoa. Lisätietoja www.sport.fi Valo ja SRL tarjoavat seurojen käyttöön nettisivujen rakentamiseksi Sporttisaittityökalun, joka on suunniteltu urheilujärjestöjen nettisivustojen tekemiseen ja ylläpitoon. Sporttisaitilla voi rakentaa kotisivut, joita on helppo päivittää. Suomen Ratsastajainliitto on ollut mukana suunnittelemassa Sporttisaittiin ratsastus- ja talliaiheiset teemat sekä seuroille että talleille. Lisätietoja www.sporttisaitti.com. 8
Seuran jäsenet Seuran säännöissä määritellään tarkemmin, ketkä voivat olla yhdistyksen jäseniä ja miten jäseneksi liitytään. Esimerkiksi kannatusjäsenten tai mahdollisten yhteisöjäsenten rooli on hyvä miettiä etukäteen. Jäsenhinta koostuu kahdesta osasta, liiton ja seuran osuudesta. Liitolle tuleva osuus on jäsenlajikohtainen, ja seura voi itse määritellä omat jäsenlajikohtaiset jäsenhintansa. Esimerkiksi vuonna 2015 liiton seniorijäsenmaksuosuus on 52. Jos seuran oma osuus on 10, lopullisen jäsenmaksun hinta on 62. Seura saa päättää, mitkä jäsenlajit se ottaa käyttöönsä. Useimmat seurat pärjäävät juniori-, seniori- ja perhejäsenyyksillä. SRL laskuttaa jokaiselta seuralta vähintään 10 täysjäsentä (vuonna 2015 yhteensä 520 ). Tarkistus tehdään loppuvuodesta. Jos seuralla on vuoden lopussa jäseniä 10 tai enemmän, summaa ei veloiteta. Oppaan lopussa olevasta liitteestä 1 löydätte lisätietoja jäsenlajeista. Suomen Ratsastajainliitto tarjoaa ratsastusseuraan kuuluville jäsenille monia jäsenetuja. Tärkeimmät jäsenedut: LähiTapiolan urheiluvakuutus LähiTapiolan vakuutus on kattava tapaturmavakuutus, joka on voimassa aina hevosia hoidettaessa, ratsastaessa sekä matkoilla tallille. Lisätietoa: www.tapiola.fi tai www.ratsastus.fi. Suomen Ratsastajainliitto tarjoaa lisäksi yhdessä LähiTapiola-ryhmän kanssa SRL:n jäsenille vapaaehtoisen laajennetun vakuutusturvan. Laajennettu vakuutus korvaa mm. tapaturman hoitokuluja 10 000 euroon asti sekä varustekuluja. Vakuutuksessa ei ole omavastuuta. Lisävakuutus maksetaan jäsenkortin mukana tulevalla laskulla. Hippos-lehti Ratsastajainliiton jäsenlehti Hippos ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa ja lähetetään kaikille liiton täysjäsenille. LähiTapiola-ryhmän hevosvakuutuksista 10 % alennus LähiTapiola on yhdessä SRL:n kanssa kehittänyt hevosenomistajille Suomen oloja varten soveltuvat hevosvakuutukset. Lakineuvonta etuna SRL:n jäsenille Suomen Ratsastajainliitto, Asianajotoimisto Ylikraka Oy ja Eversheds Asianajotoimisto Oy ovat sopineet, että SRL:n jäsenet saavat jäsenetuna asianajotoimistojen maksutonta puhelinneuvontaa oikeudellisissa kysymyksissä. Seuran jäsenenä voi osallistua ratsastuskilpailuihin ja kouluttautua monipuolisiin toimihenkilötehtäviin, kuten este- tai koulutuomariksi. Seurojen jäsenet voivat suorittaa ratsastusja hevostaitomerkkejä. SRL myöntää merkit merkki- tai kilpailusuoritusten perusteella. 9
Jäsenetuja ratsastusseuran jäsenelle 2015 Hippos-lehti Ratsastajainliiton Hippos-lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Lehti lähetetään kaikille liiton jäsenille jäsenetuna. Lähitapiolan urheiluvakuutus Lisätietoa: www.ratsastus.fi/ urheiluvakuutus hevosvakuutuksista 10% alennus Hevosurheilu-lehden vuosikerta jäsenhintaan Hevosurheilu Hevoshullu -25 % 6 kk tai 12 kk kestotilaus Tampereen Hevoset 2015 -messut 50 % alennus messulipusta Kilpailuoikeus Vain seuran jäsenenä voit osallistua ratsastuskilpailuihin ja kouluttautua monipuolisiin toimihenkilötehtäviin. Merkkisuoritukset Seurojen jäsenet voivat suorittaa ratsastus- ja hevostaitomerkkejä. SRL myöntää merkit merkki- tai kilpailusuoritusten perusteella. Oral Hammaslääkärit Hammastarkastus 40 ja kotihoitotuotteista -20 % alennus FemtoLasikin - 10 % alennus silmien laserleikkauksesta Lakineuvonta etuna SRL:n jäsenille. Unikulman jäsenedut Scandic Hotels -ketju on liiton majoittaja Tallink Siljan jäsenedut ja tarjoukset St1:n edut ja alennukset Horze -20% etukuponki, postitetaan jäsenkortin mukana. Suomen Ratsastajainliitto ry www.ratsastus.fi Tarkistathan vuosittaiset jäsenedut liiton nettisivuilta! 10
Jäsenten jäsenedut Suomen Ratsastajainliitto tarjoaa ratsastusseuraan kuuluville jäsenille monia jäsenetuja. Seuran täysjäsen saa kaikki liiton tarjoamat jäsenedut. Jäsenedut astuvat voimaan, kun jäsenmaksu on kirjautunut rekisteriin. Kaupallisia jäsenetuja saattaa tulla vuosittain lisää. Esimerkiksi vuonna 2015 kaikki ratsastusseuran täys- ja perhejäsenet saavat alennuksia sänky- ja patjavalmistaja Unikulman tuotteista sekä Hevoshullun kestotilauksen hinnasta. Jäsenetuja tarjoavat myös esim. Tallink Silja, Scandic Hotels ja St1. Tarkistattehan vuosittaiset jäsenedut liiton nettisivuilta: www.ratsastus.fi/jäsenedut Hippos-lehti ja jäsenkortti Vuoden ensimmäinen Hippos-lehti lähetetään automaattisesti kaikille edellisen vuoden jäsenille. Ensimmäinen numero lähetetään, vaikka jäsenistä osa ei jatkaisikaan enää seuraavana vuonna. Jokainen Suomen Ratsastajainliiton täysjäsen saa jäsenkortin vuoden alussa Hippos-lehden kakkosnumeron mukana. Perhejäsenten kortit lähetään postitse erikseen. Jäsenkortissa näkyvät kaikki suoritetut merkkisuoritukset edellyttäen, että ne on ilmoitettu liittoon. Kilpailuluvasta on merkintä, mikäli se on maksettu ennen kortin painoon menoa. Huomioittehan, että jäsenen vaihtaessa seuraa on häneltä kysyttävä vanha jäsennumero. Jäsennumero näkyy kortissa ja Hippos-lehden takakannessa. Näin merkkisuoritukset ja toimihenkilöoikeudet näkyvät myös uudessa kortissa. Vuoden aikana seuraan liittyvät jäsenet saavat kortin parin viikon kuluttua jäsenyyden maksamisesta sekä Hippos-lehden seuraavasta numerosta alkaen. Jäsenkortissa näkyvät kaikki suoritetut merkkisuoritukset edellyttäen, että ne on ilmoitettu liittoon. 11
Kilpailuluvat Ratsastajat edustavat kilpailupaikoilla itsensä ohella myös seurojaan. 1-tason kilpailuissa tarvittavan E-luvan ratsastaja voi tehdä itse SRL:n nettisivuilla. 2-tasolta ylöspäin seurat myöntävät kilpailuluvat ratsastajille ja päättävät itse niiden myöntämistavoista. SRL suosittelee, että seurat ohjaavat jäseniään hyviin tapoihin ja turvallisuuden kannalta riittävään sääntöosaamiseen järjestämällä sääntökoulutuksia. Seurojen avuksi Ratsastajainliitto julkaisee kilpailusääntöjen lisäksi sääntökoulutusmateriaalia nettisivuillaan. Sääntökoulutuksia voi järjestää yhteistyössä useamman seuran kesken ja myös liiton alueet järjestävät niitä. Tilaisuuksia voi mainostaa alueen ja liiton nettisivuilla. Ratsastaja etenee tasolta toiselle kilpailusäännöissä määriteltyjen kvaalien mukaan ja on aina itse vastuussa omasta ja hevosensa kilpailukelpoisuudesta (alle 15-vuotiaiden osalta vastuussa on huoltaja). Seura voi myöntää ratsastajalle kilpailuluvan, vaikka kvaalitulos puuttuisi. Oppaan lopussa olevasta liitteestä 2 löytyy lisätietoja kilpailuluvista. Kvaalit ohjaavat kilpailijan etenemistä tasolta toiselle. 12
Ratsastusseurojen tarjoamat jäsenedut Ratsastusseurat voivat tarjota jäsenistölleen myös omia etuja. Yleinen jäsenetu on alennus yhteistyötallin ratsastustunneista. Se on hyvä yhteistyömuoto talliyrittäjän kanssa. Usein talliyrittäjä korottaa hiukan ei-jäsenten hintoja ja pitää seuran jäsenille samat hinnat kuin aina ennenkin. Näin yrittäjän ei tarvitse laskea omaa hintatasoaan. Lisäksi useat seurat tarjoavat jäsenilleen edullisempia lähtömaksuja kilpailuissa tai ilmaisia merkkisuorituksia. SRL info Muita jäsenetuja voivat olla: Alennukset paikallisista hevostarvikeliikkeistä Edut muiden yritysten, kuten kuntosalien kanssa Ilmaiset toimihenkilö- ja lisenssikoulutukset Ilmainen maneesin/kentän käyttö tai alennus käyttömaksusta Ilmaiset hevoskerhot Leirit ja retket, esimerkiksi ratsastuskilpailuihin tai -tapahtumiin Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on Suomen ratsastusseurojen valtakunnallinen keskusjärjestö. SRL toimii ratsastusseurojen, alueiden ja yhteisöjäsenten aatteellisena järjestönä sekä toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskuselimenä. SRL:n tarkoituksena on ratsastuksen edistäminen Suomessa. SRL:n toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutusmuotona ja kilpaurheiluna. Kansainvälisen Ratsastajainliiton, Federation Equestre Internationalen, FEI:n, jäsenenä SRL luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen huippu-urheiluun. SRL:n toiminnan perustana ovat eettisten elämänarvojen kunnioittaminen ja Reilun Pelin periaatteiden toteuttaminen urheilussa. Ratsastus on suosiotaan kasvattava harrastus, ja lajia harrastaa arviolta noin 170.000 suomalaista. Suomen Ratsastajainliiton tavoitteena on saada koko harrastajakunta jäsenikseen. Visiomme on, että ratsastus on merkittävä suomalainen urheilulaji, jota mahdollisimman moni voi harrastaa omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. Hevonen on toimintaamme yhdistävä tekijä, jonka kautta 13
KAVIOURALLA Ratsastuksen valinnat harrastajat saavat yhteyden elävään luontoon. Haluamme luoda kestävän kulttuurin, jossa hevosen ja ympäristön hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja. Suomen Ratsastajainliiton yhtenä pääpainopisteenä on edistää ratsastukseen liittyvää seuratoimintaa. Jäsenseurojemme ja -talliemme kautta haluamme varmistaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet lapsille, nuorille ja aikuisille ratsastuksen ja hevosten parissa. SRL:n tehtävänä on linjata seuratoimintaa, tuottaa ja ylläpitää työkaluja seurojen ja tallien työhön sekä tukea harrastajien omaa osallistumista, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus tutustua ratsastusharrastukseen turvallisesti. Ratsastusharrastus on jatkuvaa uuden oppimista. Ratsastajainliitto on linjannut toimintansa tavoitteet Kaviouralla Ratsastuksen valinnat -strategiassa (www.ratsastus.fi/srl/johtavat_ajatukset_kaviouralla). Kaviouralla kokoaa yhteen koko ratsastusheimon, aina alkeiskurssilaisesta kilparatsastajaan ja talliyrittäjään. Arvot: Ihminen, hevosen hyvinvointi ja luonnon kunnioittaminen, yhteisöllisyys ja yhteistyö sekä visio: Ratsastus on merkittävä suomalainen urheilulaji, jota mahdollisimman moni voi harrastaa omien tavoitteidensa mukaisesti - ovat edelleen koko toiminnan perusta. Punaisena lankana on ihmisen ja hevosen ainutlaatuinen kumppanuus. Seuratoiminta luo ratsastusheimolle jalansijan ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään monenlaisissa tehtävissä. Ratsastusseurojen tärkeänä roolina on rakentaa valmiudet lajin monipuoliseen harrastamiseen sekä tarjota edellytyksiä, virikkeitä, tietoa ja taitoa, jotta lajin harjoittaminen on mahdollisimman helppoa. Ratsastusseurojen avulla taataan turvallinen ratsastusharrastus sekä luodaan yhteisöllisyyttä, jonka merkitystä elämässä ei voi korostaa liikaa. Ratsastusseuroja on Suomessa noin 500, SRL:n jäsentalleja 350. Ratsastusseuroilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon SRL:n vuosikokousten yhteydessä. Seurojen äänimäärä on suhteessa seuran kokoon. Kokousten lisäksi viikonloppuina on muutakin ohjelmaa seurolle ja jäsenille, esim. Urheilufoorumi, seuraseminaari tai Ratsastusgaala. 14
Suomen Ratsastajainliitto julkaisee tiedotteitaan jäsenlehti Hippoksen, nettisivujen ja sähköisen seuratiedotteen kautta. Ratsastajainliitto näkyy myös sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, blogit, Instagram). Liiton toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset löytyvät liiton nettisivuilta osoitteesta http://www.ratsastus.fi/materiaalisalkku/asiakirjat. Hallituksen kokoustiedote julkaistaan etusivulla. Ratsastajainliitto valitsee jokaiselle toimintavuodelleen teeman. Vuoden 2015 teema on Valmentaudu tavoitteellisesti ja vuonna 2016 panostetaan erityisesti hevostaitoihin. aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakaantunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Käytännössä alueiden jäsenet, joita ovat ratsastusseurat, ratsastuskoulut, harraste- ja yksityistallit, valitsevat aluejaoston toteuttamaan näitä tehtäviä. Aluejaostojen lisäksi jäsenistöä palvelevat SRL:n aluekoordinaattorit. Aluetoiminnan kautta seuroilla on mahdollisuus vaikuttaa liiton toimintaan paikallisesti. Aluejaostoon voi asettua ehdolle alueen syyskokouksessa. Lisätietoa aluetoiminnasta www.ratsastus.fi/aluetoimijalle. Alueiden tehtäviä ovat mm: Vastata alueen kilpailukalenterista 2-tasolla yhteistyössä lajikomiteoiden kanssa Alueellinen tiedotus alueen nettisivujen, sähköpostitiedotteiden ja Facebookin avulla Alueellisen liittovalmennuksen toteuttaminen liiton valmennusjärjestelmän mukaisesti Koulutusten järjestäminen, esim. seura-, toimihenkilö- ja nuorisokoulutukset Alueiden seurojen ja tallien yhteistoiminnan kehittäminen 15
Valo ry ja liikunnan aluejärjestöt Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Nuori Suomi ry, Kuntoliikuntaliitto ry ja Suomen Olympiakomitea ry perustivat yhdessä uuden järjestön, Valo ry:n, 18. kesäkuuta 2012. Valo aloitti täyden toiminnan vuodenvaihteen 2013 14 tienoilla. Ratsastajainliitto liittyi Valon jäseneksi vuoden 2014 lopussa. Valo toteuttaa yhteistyössä kaikkien jäsenjärjestöjen kanssa koko urheilumaailman yhteistä visiota Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020. Valo tarjoaa urheiluseuroille niiden käytännön työtä helpottavia palveluja, kuten koulutusta, neuvontaa sekä oppaita ja muita työkaluja. Valolla on erilaisia seuratoimintaa tukevia julkaisuja ja työkaluja. Niitä ovat mm. yhdistystietouteen opastava Päätä oikein Seurajohtajan käsikirja sekä Oman seuran analyysi -työkalu. Liikunnan aluejärjestöt järjestävät yhteistyössä Valon ja lajiliittojen kanssa kaikkien lajien seuratoimijoille koulutusmahdollisuuksia, jotka auttavat kehittämään seuran toimintaa. Uudet seuratoimijat saavat koulutuksista tietoa ja tukea oman seuran toimintaan. Jo pitkään seuratoiminnassa mukana olleet voivat puolestaan päivittää koulutuksissa tietojaan yhdistystoiminnasta sekä poimia mukaansa uusia ideoita seuratoiminnan arkeen. Ratsastuksen aluejaostot tekevät yhteistyötä liikunnan aluejärjestöjen kanssa ja tilaavat seuratoiminnan koulutuksia alueiden seurakohtaamisiin. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat erilaisia räätälöityjä koulutuksia ja tilaisuuksia myös yksittäiseen seuraan. Ratsastajainliiton seurakehittäjät tekevät yhteistyötä Valon ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Ratsastajainliitto tarjoaa omille seuroilleen maksuttomia seurakäyntejä ja konsultaatiota. Lisätietoja ratsastuksen seurakehittämispalveluista seuraavassa kappaleessa. Lisätietoja: www.sport.fi/urheiluseura Liikunnan aluejärjestöt järjestävät yhteistyössä Valon ja lajiliittojen kanssa kaikkien lajien seuratoimijoille koulutusmahdollisuuksia, jotka auttavat kehittämään seuran toimintaa. Koulutussisällöt: Hyvän seuran hallinto Hyvän seuran verotus Hyvän seuran viestintä Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen hyvässä seurassa Urheilun johtaminen hyvässä seurassa Valon tärkein tehtävä on parantaa urheiluseurojen ja -järjestöjen toimintaedellytyksiä. 16
Ratsastuksen seurakehittäminen Suomen Ratsastajainliitto tarjoaa seuroille erilaisia mahdollisuuksia seuran kehittämiseen. Yhteistyössä ratsastuksen seurakehittäjien kanssa voidaan etsiä sopivia ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin tai kysymyksiin. Olipa seura pieni tai suuri, aktiivinen tai uinuva, yleisseura tai erikoisseura, niin yhdessä ratsastuksen seurakehittäjien kanssa voi löytää seuran kehittämisen painopisteet ja niille sopivat toimintatavat. Seurakehittämisessä käydään läpi yhdessä ratsastuksen seurakehittäjän kanssa seuran nykytilannetta ja pohditaan yhdessä jatkosuunnitelmia. Toiminnan kehittäminen voi olla esim. seuran johtamista, organisointia, nuorisotoiminnan kehittämistä, valmennustoiminnan tehostamista, taloudenhoidon parantamista, seuran kokonaistoiminnan kehittämistä tai muuta seuran tarpeiden mukaan. Kehittämiskäynnin aikana paneudutaan johonkin seuran toiminnan kannalta tärkeään teemaan ja sen kehittämiseen. Tällainen teema voi olla esimerkiksi toimihenkilöiden työnjaon kehittäminen, uusien vetäjien saaminen mukaan toimintaan tai tiedotuksen parantaminen. Valittu kehittämiskohde voi olla seurassa jo pitkään tiedostettu ongelma tai se on voinut nousta keskusteluiden pohjalta. Seuratoimijat voivat kertoa seurakehittäjälle oman näkemyksensä seuratoiminnan vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkatekijöistä. Yhteistyössä seurakehittäjän kanssa voidaan sopia mahdollisten kehittämisprosessien aloittamisesta seurassa. Seuran pitkäaikaisemman kehittämisprosessin tarkoituksena on kehittää seuraa sen omista lähtökohdista ja tarpeista. Kehittämisprosessin käynnistäjänä ja pohjana voivat olla seurakäynnit, alueen seurakehittämisillat tai seurakäynneillä esille nousseet kehittämistarpeet ja -toiveet. Prosessin aikataulusta ja toimintatavoista sovitaan ensimmäisessä seurakehittämistapaamisessa. Ratsastajainliiton seurakehittäjät järjestävät vuosittain seurakehittämisvalmennuksen seuroille, jotka kaipaavat toimintaansa vinkkejä ja tukea. Seuroille järjestetään valmennuksen tiimoilta myös yhteisiä kohtaamisia. Lisätietoa www.ratsastus.fi/seurakehittaminen 17
Seuran viestintä Viestintä seurassa kuuluu kaikille, sähköisten kanavien ja sosiaalisen median yleistymisen myötä kaikki ovat viestijöitä aiempaa laajemmin. Tästä huolimatta seuraan on hyvä nimetä viestinnästä vastaava henkilö jakamaan perusviestejä ja tiedotteita. Tarvitaan myös käsiä päivittämään seuran nettisivuja ja jakamaan tietoa eri kanavissa. Viestien tulva on valtava, joten seurassa on hyvä miettiä, millä erottua massasta ja mikä tekee seuran viestistä tunnettavan. Käytettävät kanavat kannattaa miettiä kohderyhmän mukaan. Mitä kanavaa haluttu kohderyhmä seuraa? Kaikki eivät ole Facebookissa, eivätkä kaikki toisaalta lue tallin seinään teipattuja tiedotteita. Viestintä tehostuu, jos käytössä on useampia eri kanavia ja jos seuran jäsenet saadaan jakamaan seuran tietoa esim. omilla Facebook-sivuillaan ja omissa blogiteksteissään, sekä käymään avointa keskustelua seuran asioista. Viestinnän peruskysymykset ovat, mitä viestimme, miksi, miten, milloin ja kuka? Lisäksi on hyvä miettiä, mikä on seuran viestinnän sävy, puhutellaanko vastaanottajaa minulta sinulle ja meiltä teille vai etäisemmin kolmannessa persoonassa, passiivissa ja ylhäältä alas. Onko seuran viesteillä jokin tietty tyyli ja tunnistettava ulkoasu? Seuran sisäisen viestinnän päätavoite on kertoa jäsenistölle seuran ydintoiminnasta ja jäsenten tasavertaisesta mahdollisuudesta osallistua. Viestinnällä herätetään jäsenistössä keskustelua, intoa osallistua ja halua olla mukana seuran toiminnassa. Sisäinen viestintä on jäsenpalvelua ja keino innostaa myös uusia ihmisiä mukaan toimivaan seurayhteisöön. Ulkoinen viestintä tukee sisäistä viestintää. Sen avulla kerrotaan jäsenistön ulkopuolella oleville kohderyhmille seuran toiminnasta, jäsenten saavutuksista, paikallisista tapahtumista ja ratsastuksen ilmiöistä. Sen avulla voidaan löytää lisää innokkaita mukaan seuran toimintaan ja toisaalta positiivinen näkyminen esimer- Seuran viestinnän kanavia: - nettisivut - blogit - sosiaalisen median sovellukset kuten Facebook, Twitter, Instagram, Pinterest, YouTube, Twoo - sähköpostiviestit (henkilökohtainen vai iso jakelu?) - tekstiviestit - uutiskirjeet - postitse lähetettävä kirje / tallin seinän tuloste / kaupan seinä - jutut, artikkelit, mainokset hevosalan mediassa ja paikallisessa sekä valtakunnallisessa mediassa - jäsenten omat kanavat Viestinnän keinoja: - kuva - video - teksti (tarina, satu, runo, mielipidekirjoitus, blogiteksti, tekstiviesti, twiitti, kuvateksti) - tiedote - valmis artikkeli tai muu asiateksti Seuran hallituksen työskentelystä pitää myös viestiä jäsenille. 18
kiksi paikallismediassa voi avata uusia yhteistyömuotoja ja ulkopuolista rahoitusta tai vaikka yhteistyötahoja seuran järjestämiin tapahtumiin tai kilpailuihin. Mahdollisten kriisitilanteiden varalle on hyvä miettiä jo etukäteen toimintatavat, kuka kommentoi tarvittaessa seuran äänellä ja mikä on seuran yhteinen linja. Valon Urheiluseuran viestintäopas 2014 antaa hyvän pohjan ja toimivia vinkkejä seuran viestintään. Opas on ladattavissa Valon sivuilta osoitteesta www.sport.fi Seuran nettisivut ja jäsenten sähköpostiosoitteet Seuran nettisivuille kannattaa laatia liity jäseneksi lomake, jolla uudet jäsenet voivat vaivattomasti liittyä seuraan. Seuran jäsensihteeri voi ylläpitää jäsenrekisterissä jäsenistön sähköpostiosoitelistaa. Listaa kannattaa päivittää säännöllisesti ja ohjeistaa jäseniä ilmoittamaan sähköpostiosoitemuutoksista. Mitä viestimme miksi miten milloin kuka viestii? Mitä jäsenet haluavat? Miten porukan saa parhaiten mukaan toimintaan? Henkilökohtainen kontakti, tuttavien kautta jne.? Paikallismediaa kiinnostavat esim. Tallille syntynyt varsa ja ratsastuskoulutoiminta Kilpailutoimintaan liittyvät nostot/ilmiöt (poniratsastajan ensimmäiset kisat) Keppihevostapahtumat Ansioitunut seuratoimija (henkilökuvat, merkkipäivät) Hyvät tyypit ja tulokset/ansiot maailmalla Lajikokeilut Hevoskerhon retket ja hevostaitokilpailut Seuraavia kysymyksiä kannattaa miettiä yhdessä, kun laaditte seurallanne viestintäsuunnitelmaa tai työnjakoa: Kuka huolehtii seuran nettisivujen päivityksestä? Kuka lähettää tiedotteita jäsenille? Miten jäsenet kutsutaan mukaan tapahtumiin, koulutuksiin, tempauksiin, kokouksiin? 19
Seuraavia kysymyksiä on myös hyvä pohtia yhdessä: Kuka vastaanottaa SRL:n seuratiedotteen ja paperipostin? Miten siitä tiedotetaan muille jäsenille? Käsitelläänkö tiedotteet seuran hallituksen kokouksissa? Saako yksittäinen jäsen varmasti tiedon? Miten liiton ajankohtaiset asiat kerrotaan eteenpäin seurassa? Kuinka usein seuran edustajat käyvät liiton sivuilla? Voisiko joku ottaa sen vastuulleen? Olisi hyvä, jos ainakin yksi hallituksen jäsenistä lukee säännöllisesti liiton sivuilta nämä: SRL/alue tiedottaa Uutiset Seuratoiminnan sivut Tapahtumakalenteri Liiton Facebook -sivu Seuran hallituksen työskentelystä pitää myös viestiä jäsenille. Miten seuran hallituksen kokouksista viestitään? Tehdäänkö pöytäkirjoista muistio, joka lähetetään jäsenille? Huomioittehan, että hallituksen pöytäkirjat ovat yhdistyslain mukaan salaisia, eli niitä ei saa julkaista nettisivuilla tai jakaa eteenpäin muuta kuin hallituksen jäsenille. Vain kevät- ja syyskokousten pöytäkirjat voi julkistaa. Kaikista helpointa on laatia hallituksen kokousten pohjalta muistio, jonka avulla voi tiedottaa jäsenistöä hallituksen tekemistä päätöksistä. Ratsastajainliitto ja aluejaostot lähettävät säännöllisesti tiedotteita ja ajankohtaista infoa alueella ja liitossa tapahtuvasta toiminnasta. Liiton viestintäpäällikkö on laatinut alueille kattavia viestinnän koulutuskokonaisuuksia. Tutustu alueesi viestinnän koulutuksiin ja kysy mahdollisuudesta toteuttaa viestinnän koulutus yhteistyössä alueen kanssa. 20
Seuran talous Seuran vastuu taloudenhoidosta perustuu kirjanpitolakiin. Yhdistyksen päämääränä ei ole rahan ja voiton tekeminen, vaan toiminnan järjestäminen. Yhdistyksessä pyritään siis hankkimaan tuloja vain, jotta voidaan maksaa suoritteiden tuottamisesta syntyvät menot. Yhdistyksen taloutta pitää suunnitella ja seurata toiminnan eri vaiheissa. Talousasioiden pitää kulkea mukana niin suunnittelussa, päätöksenteossa, päätösten toteutuksessa eli itse toiminnassa ja seurannassa. Yhdistysten hallitus on tärkein toimija taloushallinnossa. Viime kädessä hallitus vastaa yhdistyksen talousasioista. Kirjanpidon apuna kannattaa hyödyntää ulkopuolisia talousasioiden osaajia. Taloushallinto on oleellinen osa seuran toimintaa. Talousasioiden hoitamista ja vastuukysymyksiä sekä sisäistä valvontaa seurassa voidaan tehostaa laatimalla erillinen taloussääntö. Taloussääntö sisältää ohjeet hallituksen ja toiminnanjohtajan sekä mahdollisten muiden talousasioita hoitavien tehtävistä ja vastuista, taloussuunnittelusta, kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, sisäisestä valvonnasta ja tilintarkastuksesta. Lisätietoja Valon julkaisemasta Päätä oikein - Seurajohtajan käsikirjasta. SRL ohjeistaa seuroja tutustumaan Valon tarjoamiin koulutuksiin, joissa käydään läpi, millä eri tavoilla seura voi tehdä varainhankintaa sekä neuvotaan, miten seuran taloutta kannattaa hoitaa. Koulutuksissa käydään läpi myös yhdistyksen toimielinten ja taloudenhoitajan tehtävät, omaisuuden hoito, viranomaisluvat, toimintasuunnitelma, talousarvio, kirjanpidon perusperiaatteet, kirjanpitoaineisto, kirjausperusteet, tilikartta, tilintarkastus, seura palkan, palkkion ja kulukorvausten maksajana, seuran tulo- ja arvonlisäverotus sekä seura verotarkastuksen kohteena. Seuran talous lepää hyvin pitkälle jäsenmaksujen varassa. Seurat veloittavat jäseniltään liiton jäsenmaksuosuuden lisäksi usein 5-30. Tästä lisätietoja Seuran jäsenet -otsikon alta. 21
Varainhankinta Liikunta- ja urheiluseurat ovat perinteisesti aatteellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on toteuttaa yhdistyksen säännöissä mainittua aatteellista tehtävää. Aatteellisten urheiluseurojen perimmäisenä tarkoituksena ei ole yksittäisten seuran jäsenten taloudellisen edun tavoittelu, vaan ne tavoittelevat koko ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan yhteistä hyvää edistämällä koko väestön liikuntaharrastusta tai lasten sekä nuorten kilpailutoimintaa. Toimintansa kulujen peittämiseksi seurat voivat kerätä tuloja aatteellisesta toiminnastaan (varsinainen toiminta). Urheiluseura voi esimerkiksi kerätä maksuja valmennustoimintaan osallistuvilta. Lisäksi seurat voivat harjoittaa varsinaista taloudellista toimintaa (varainhankinta), jos siitä on erillinen maininta seuran säännöissä. Muistattehan olla tarkkaavaisia seurojenne varainhankinnassa. Kulutustavaroiden myynti katsotaan verolliseksi toiminnaksi erityisesti, jos se kohdistuu asiakaskuntaan, joka ei ole pelkästään jäsenistöä. Tai jos se ei ole jotain alla olevista tuloverolain varainhankintamuodoista: 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; 4) sairaaloissa, vajaamielilaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa. Yleishyödyllisen yhteisön tulee toimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei saa kohdistua rajoitettuihin henkilöpiireihin. Yleishyödyllinen yhteisö ei saa tuottaa toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voittoosuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. yhteisö, säännöt, toiminta jatkuva arviointi! Millä tavoin seurat voivat kerätä rahaa toimintaansa? Näytökset Koulutukset Jäsenlehdet, merkit, pinssit Kahvilatoiminta Kirpputorit Myyjäiset Talutusratsastukset Arpajaiset Kilpailu- ja valmennustoiminta Lisätietoa Valon Päätä oikein - Seurajohtajan käsikirjassa. 22
Taloudellinen tuki seuratoimintaan: Seuratuki Ratsastusseuroilla on mahdollisuus hakea joka vuosi valtakunnallista tukea seuratoiminnan kehittämiseksi. Tuella pyritään vahvistamaan seuratoimintaa, houkuttelemaan lisää liikkujia mukaan sekä parantamaan jäsenten tyytyväisyyttä seuran toimintaan. Tuen avulla seurat voivat tehdä uudenlaisia ja rohkeita avauksia uusille toiminta-alueille tai uusiin kohderyhmiin. Tukirahan myöntää Opetus- ja kulttuuriministeriö. Tukea voi anoa myös päätoimisen palkkaamiseen. Lisätietoja www.seuratuki.fi Unelma-Arpa Urheilun Unelma-Arpa on ympärivuotinen varainhankinnan keino seuroille. Seurat saavat talkoilla myydyistä arvoista puolet verotonta tuloa. Lisätietoja: www.unelma-arpa.fi Yhteistyö alueen/liiton kanssa, harraste- ja seuratuet SRL:n alueiden kanssa yhteistyö kannattaa, sillä liitto tukee alueella tapahtuvaa seuratoimintaa erilaisin tukimuodoin. Alue voi välittää liiton maksaman harraste- ja seuratuen käytännön toiminnan toteuttajalle, eli seuralle. Tämä on yleistä esim. erilaisten koulutusten yhteydessä. SRL:n Vuoden Ratsastusseurat -kilpailu / alueiden parhaimmat ratsastusseurat Suomen Ratsastajainliitto palkitsee joka vuosi ratsastusseuroja ansiokkaasta toiminnasta. Täyttämällä kilpailulomakkeen seura voi voittaa rahapalkintoja. Lomakkeiden täyttämisestä on muutenkin seuroille hyötyä: niiden tietojen pohjalta seura pystyy myös vaivattomasti kirjoittamaan oman toimintakertomuksensa ja mahdolliset muut avustushakemukset. Sinettiseurojen edut Ratsastuksen Sinettiseurat nauttivat valtakunnallisten etujen lisäksi myös Ratsastajainliiton omista eduista. Näihin kuuluvat erilaiset stipendit ja tukimuodot. Lisätietoja www.ratsastus.fi/lapset_ja_nuoret/sinettiseurat Muut tukimuodot ja hankkeet Seurojen kannattaa tarkistaa oman kuntansa ja yhteistyötahojen tarjoamat tukimuodot. Seuroilla voi olla myös suuria hankkeita, joihin se voi anoa tukea esim. kunnalta ja erilaisista hankerahoitusmuodoista. Maneesin rakennus Maastoesterata Estekalustot Kouluaidat Talli Hevosreitit Tällaisissa projekteissa kannattaa hyödyntää talli- ja seurayhteistyötä. 23
Talli- ja seurayhteistyö Tallin ja seuran välinen sujuva yhteistyö palvelee parhaimmillaan kummankin osapuolen etuja. Ratsastuksen Sinettiseurat toimivat hyvinä esimerkkeinä onnistuneesta talli-seura -yhteiselosta. Tallit ja seurat voivat parhaimmillaan saada aikaan paljon. Kun seura ja talli yhdistävät talkoovoimansa, voi moni perustoiminto kehittyä huomattavasti. Tapahtumien järjestäminen helpottuu, kun yhteistyö tallinomistajan kanssa on vaivatonta. Valmennusten, kilpailujen ja koulutusten määrää tai kokoa voi lisätä, kun molempien tarkoituksena on toiminnan kehittäminen. Tallin ja seuran toimiminen yhdessä hyödyttää myös taloudellisesti. Erilaiset rahoituskeinot, kaupunki-yhteistyö ja nuorisotoiminnan kehittäminen onnistuvat helpoiten yhteisvoimin. Laadukas seuratoiminta takaa jäseniä seuratoimintaan ja asiakkaita talliyrittäjälle. Ratsastuksenopettajan vaikutus on suuri esimerkiksi seuran jäsenhankinnassa. Myös hevosten hyvinvointi paranee, kun seura kouluttaa jäsenistään taitavia ja hyväkuntoisia hevosenhoitajia ja ratsastajia. Tallin ja seuran yhteistoiminta vaatii yhtenäisiä pelisääntöjä, sitoutumista ja samankaltaisia arvoja. Seuran hallitus kuuntelee talliyrittäjän näkemyksiä ja antaa hänelle myös rauhan tehdä omaa yritystoimintaansa. Molemminpuolinen luottamus on avainsana. Päätöksistä ja yhteisesti sovittavista projekteista kannattaa tehdä aina kirjalliset sopimukset. Ilmapiirin merkitystä ei voi korostaa liikaa. Tallin ja seuran hyvä yhteishenki vaikuttaa paljon ja antaa myös ulospäin helposti lähestyttävän ja mukavan kuvan toiminnasta. 24
Seura tapahtumanjärjestäjänä Kilpailuiden ja tapahtumien järjestäminen on yksi seuran jäsenistöä yhteen kokoava mahdollisuus. Onnistuneen kilpailun tai tapahtuman järjestämiseen tarvitaan iso joukko innokkaita toimijoita. Jokaiselle halukkaalle löytyy varmasti jokin tehtävä. Turvallinen tapahtuma Kilpailuiden ja tapahtumien järjestämisessä huomioitavia viranomaisohjeita: - Kilpailuille ja tapahtumille tulee laatia turvallisuus- ja pelastussuunnitelma (toimitettava viim. 14 vrk ennen tapahtumaa pelastuslaitokselle) - Poliisille tulee tehdä ilmoitus yleisötilaisuuden järjestämisestä (koskee tilaisuuksia, joissa arvioidaan olevan noin 200 henkilöä tai jotka vaativat erityisiä liikennejärjestelyitä) - Kahvion osalta tapahtuman koosta riippumatta tilapäisistä ulkomyyntitapahtumista tulee tehdä ilmoitus (15 vrk aiemmin) sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella myynti- ja tarjoilupaikka sijaitsee Lisätietoja luvista, turvallisuudesta ja elintarvikemyynnistä: www.poliisi.fi www.ratsastus.fi/turvallisuusseuratoiminnassa Jokaiselle jotakin kilpailussa tarvitaan erilaisia osaajia: Kilpailunjohtaja Tuomaristo, stewardi, turvallisuuspäällikkö ja ratamestari (näihin tehtäviin tarvitaan soveltuva koulutus, koulutuksia järjestävät SRL ja sen alueet) Tulospalvelu (KIPA- ja Equipe-osaaja) Kanslia Liputtajat Ratahenkilöstö Portinavaajat Verryttelyalueen valvojat Tuomarin sihteerit Ajanottaja Palkintosihteeri Kuuluttaja Tiedottaja Kahvio Järjestyksenvalvojat Liikenteenohjaajat 25
Näin edistät turvallisuutta ratsastusseurassa: Estekalustossa on turvakannattimet Turvallisiin kulkureitteihin kiinnitetään huomiota Tallilla on selkeä opastus ja kulkureittien kyltitys Esteetön kulku erityisryhmille Seurassa on kaikille yhteiset säännöt Kypärän käyttö on pakollista kaikille Kilpailuihin on laadittu turvallisuussuunnitelma Kilpailunjärjestäjät ovat ensiaputaitoisia Seuralla on turvallisuusasiakirja Hevosten asianmukainen ja turvallinen käsittely kaikissa tilanteissa Kilpailuissa on selkeästi erotetut yleisöja hevosalueet Kilpailuissa on koulutetut toimihenkilöt Huolehditaan ympäristöstä Siisti ympäristö takaa viihtyvyyden seuran järjestämässä tapahtumassa. Jokainen tapahtuma tuottaa jätettä. Tapahtumanjärjestämisessä kannattaakin huomioida mm. jäteastioiden sijoittaminen helposti saataville, jäteastioiden tyhjentäminen sekä saniteettitilojen siisteydestä huolehtiminen. Pohdinnanarvoisia seikkoja ovat myös jätteidenlajittelumahdollisuus ja kertakäyttöastioiden käyttö (kompostoitavat vai energiajätteinä hävitettävät vai pienessä tapahtumassa jopa kestoastioiden käyttö). Myös lannan ja kuivikkeiden siivoaminen tulee miettiä etukäteen. Lisää ympäristöasioista: http://www.ratsastus.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ratsastajainliitto/ embeds/ratsastajainliittowwwstructure/13892_hevostapahtumaopas08.pdf Vapaaehtoisuus seuratoiminnassa Moni pitää luontevana toimia oman tai läheisten kautta tutun lajin parissa innostuksen, omien taitojen ja ajankäytön puitteissa. Jokaiselle löytyy varmasti tehtävää lähes kaikissa seuratoiminnan projekteissa. Vapaaehtoiset ovat suomalaisen seuratoiminnan kivijalka. Muistattehan myös kiittää ja huomioida tärkeitä seuratyön edistäjiä. Kaikki mukaan vapaaehtoistoimintaan! Alueiden seura- ja tallivastaavat ovat luoneet vapaaehtoisuuden moninaisuutta kuvaavan polun, jonka avulla seurat voivat miettiä, mitä toiminnanmuotoja halukkaille vapaaehtoisille voidaan tarjota. 26
Seurojen toimihenkilöt Ohjaustehtävät (hevoskerhot, liikuttajat ym.) Tapahtumien järjestäminen Tehtäviä Sihteeri, nuorisovastaava, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsensihteeri, hallituksen jäsen/nuorisojäsen, rahastonhoitaja, kilpailuvastaava, tiedottaja Hevoskerhon apuohjaaja ja ohjaaja, liikuttaja, vammaisratsastusohjaaja Järjestysmiehet, parkkialueen hoitajat, kanttiinin hoitajat, ohjelmavastaavat Avainasiat Hyvä ilmapiiri, yhteisöllisyys. Halu olla mukana tekemässä. Toiminnan suunnitelmallisuus/strategia, vastuun- ja tehtävienjako. Tarkoituksenmukainen organisaatio. Seura tietää, minne se on menossa. Hyvä ilmapiiri, ryhmäytyminen. Oma innostus ja sitoutuminen. Tarvittaessa tukea ja apua helposti saatavilla. Oma osaaminen riittävällä tasolla. Hyvä ilmapiiri, tiimihenki. Halu olla mukana tapahtuman ytimessä järjestelemällä sitä. Tapahtumalla on idea, joka innostaa. Selkeät ja ennalta sovitut vastuualueet. Miten kiinnostus herätetään? Miten pääsee mukaan? Seurajäsenyyden kautta. Oma innostus. Henkilökohtainen kontakti. Muutoshalu, halu vaikuttaa ja kehittää toimintaa. Mukaan usein pyydetään tai esitetään oma tahtotila asettua ehdolle. Ikäraja varsinaisen hallituksen jäseneksi 15 vuotta ja puheenjohtajaksi 18 vuotta. Halua jakaa osaamista ja oppia uutta. Kokemuksen saaminen ohjaustoiminnasta. Innostus järjestää uutta toimintaa. Kerhonohjaajakoulutuksien alaikäraja 14 vuotta. Monesti nykyinen ohjaaja pyytää mukaan sopivia toiminnan jatkajia. Mielenkiintoinen tapahtumaidea. Mahdollisuus olla mukana lapsen harrastuksessa. Halu antaa oma panos seuran toimintaan. Tapahtuman päävastaava kokoaa useimmiten muut järjestäjät ympärilleen. Perehdytys, taidot ja tutortoiminta Tutortoiminta. Kokemuksen ja tekemisen kautta, omia taitoja hyödyntämällä. Ratsastuksen seuraopas ja seuran toimintalinja. Yhdistystoiminnan perusteisiin/yhdistyslakiin tutustuminen. Yhteistyötaidot. Lajituntemus. Sosiaalinen verkosto. Aluksi itse mukana ohjatussa toiminnasta, josta siirtyminen apuohjaajan kautta ohjaajaksi. Omien taitojen jatkuva kehittäminen. Sosiaaliset taidot Luovuus ja uuden kehittäminen. Rohkeus tarttua erilaisiin tehtäviin. Osaa tarttua tilanteisiin. Kokemuksen kartuttaminen erilaisia tapahtumia järjestämällä. 27
Kilpailuorganisaatio Talkoot Muuta Tehtäviä Avainasiat Kilpailukanslian henkilöstö, tulospalvelu, tuomarit, sihteerit, lähetit, ajanottajat, ratahenkilökunta, ratamestari, kilpailuiden johtaja, steward, verryttelyalueen valvojat Hyvä ilmapiiri, kannustava kisatunnelma. Kilpailujärjestelmän ja -sääntöjen tuntemus. Hevosten hyvinvoinnin huomiointi. Etenemismahdollisuudet. Koollekutsuja/tehtävien jakaja Hyvä ilmapiiri, yhteisöllisyys. Selkeä tavoite. Yhteinen hyvä. Sujuvat järjestelyt. Mahdollisuus tavata kavereita, pitää hauskaa. Miten kiinnostus herätetään? Miten pääsee mukaan? Kilpailupäivän tunnelmaan mukaan sisäpiiriläisenä. Avustavista tehtävistä usein edetään portaittain lisenssin vaativiin toimihenkilötehtäviin. Osaan tehtävistä on ikäraja. Kutsutaan mukaan. Kavereiden kautta. Mukavat aikaisemmat kokemukset. Viihtyminen porukassa. Halu saada parannuksia aikaan. Yhdessä tekemällä kukaan ei joudu tekemään kohtuuttoman paljoa. Usein kutsutaan koko seura kerralla mukaan ja kaikki halukkaat/innokkaat tulevat sovittuna aikana paikalle. Perehdytys, taidot ja tutortoiminta Mestari-kisälli-oppiminen. Osaan tehtävistä riittää lyhyt perehdys kilpailujen alussa. Osa tehtävistä edellyttää virallista koulutusta. Useimmiten riittää lyhyt perehdytys talkoiden aluksi. Toisinaan talkoissa voidaan hyödyntää myös talkoolaisten ammattitaitoja. 28
Seurojen toimihenkilöt Ohjaustehtävät (hevoskerhot, liikuttajat ym.) Tapahtumien järjestäminen Koulutus Valon koulutukset, lisämateriaalina ratsastuksen omat materiaalit. Seuraseminaarit, jäsensihteerikoulutukset, puheenjohtajakoulutukset jne. Yhdistystoimintaan perehtyminen. Kerhonohjaajien koulutukset (perus- ja jatkokurssi). Liikuttajakoulutus. Horsebic-koulutukset. Liikkuva ratsastaja koulutus Kokeneempi apu/tukihenkilö tarvittaessa tarjolla erityisesti nuorille ohjaajille. Ohjaajapari jakamassa vastuuta. Seuran hallituksen tuki. Sitoutuminen säännölliseen toimintaan (pari tuntia kerrallaan) yleensä vähintään yhdeksi toimintakaudeksi. Vastuu oman ryhmän ohjaamisesta sekä ryhmän toiminnan suunnittelusta. Hyvät vaikutusmahdollisuudet, mitä ryhmän kanssa tekee. Valon tapahtumanjärjestämiskoulutukset. Järjestyksenvalvojakoulutus. Tukitoiminta Vertaistuki. Ratsastajainliiton seurapalvelut. Alueen seuratapaamiset. Seurakehittäjäkäynnit. Seurakehittämisvalmennus. Yhteistyö esimerkiksi naapuriseurojen, kunnan tai erilaisten järjestöjen ja yhdistyksien kanssa. Vastuut ja ajankäyttö sekä vaikuttaminen Sitoutuminen. Oma vastuualue ja tehtävänkuva. Vaikuttaminen liittoon, alueeseen, kuntaan. Seurojen ja tallin välinen yhteistyö. Vastuu seuran taloudesta ja hallinnosta sekä mahdollisista työntekijöistä. Vastuuhenkilöiden sitoutuminen, muiden mahdollisuus osallistua oman aikataulun mukaisesti. Vaatii ennakkovalmisteluja. Ennalta sovittu budjetti. Tapahtumilla voidaan vaikuttaa myös lajin ulkopuolisiin tahoihin ja ns. suureen yleisöön. Toimivat ja tarkoituksenmukaiset puitteet. Tarvikkeet valmiina (opaskyltit ym.). Olosuhteet Kotikokoukset/kokoustilat/ tarjoilut. Omat laitteet ja tarvikkeet. Yhteistyö tallin kanssa. Asianmukaiset tilat ja tarvikkeet käytettävissä. Rahaa toimintaan käytössä, sovittu summa. Selkeä yhteistyösopimus tallin kanssa, jos hevosia/tallin tiloja käytetään. Hyödyt ja ilot, palkitseminen, korvaukset Rakas harrastus. Saa olla mukana tekemässä ja vaikuttamassa. Oppii uutta, kyky kehittää taitojaan. Meriitti CV:ssä. Puhelinkulut, toimistotarvikkeet korvataan. Rakas harrastus. Päteminen, osaamisen jakaminen ja uuden oppiminen. Innostuneet ohjattavat. Toisinaan ohjaajille maksetaan myös kulukorvausta tai pientä palkkaa. Onnistunut tapahtuma ja tyytyväiset osallistujat. Ainutlaatuisia elämyksiä. Uusia ystäviä ja uusia verkostoja. 29