PELKOSENNIEMEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS PYHÄNLINNA PYHÄN MATKAILUKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO HAVAS ROSBERG OY 23.5.2017, PÄIVITETTY 10.8.2017
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuvaa kaavoitustehtävää sekä määrittelee kaavatyössä käytettävät osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet, laajuudet ja tavat. Tässä määritellään myös, miten osalliset voivat ilmaista mielipiteensä kaavaprosessin erivaiheissa ja miten tästä mahdollisuudesta tiedotetaan. Lisäksi kerrotaan mitkä kaavan toteutukseen liittyvät ympäristövaikutukset ovat tärkeitä tällä alueella, mihin vaikutuksiin selvityksissä keskitytään ja millaisia arviointimenetelmiä käytetään. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutoksen laatimista Pelkosenniemen kunnan tilojen, 1:230, 1:305, 1:306, 1:344 ja 1:41 alueelle. Kaavan nimi on Pyhälinnan asemakaavan muutos ja se koskee korttelin 311 tonttia 2, korttelia 376, katu- ja katuaukioalueita sekä lähivirkistys- ja virkistys- ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita. Suunnittelualue Kaavamuutosalue sijaitsee Pyhätunturin matkailukeskuksen alueella Pelkosenniemellä. Pyhätunturin matkailukeskus kuuluu Pyhä-Luosto matkailualueeseen, jota kehitetään yhtenä keskeisenä Lapin matkailun kehityskohteena. Asemakaava-alue sijoittuu Kultakeronkadun päätyyn molemmin puolin katua. Alueen koko on noin 2,3 ha. Kaava-alueen sijainti likimäärin rajattuna maastokartalle. 2
Nykytilanne Pyhätunturin seitsemän kilometrin pituinen tunturijakso muodostuu viidestä kurujen muodostamasta tunturista (Peurakero, Laakakero, Noitatunturi, Ukonhattu, Kultakero). Kaavamuutosalue sijoittuu Pyhätunturin itäisimmän huipun Kultakeron idän puoleiselle rinnealueelle. Alue sijaitsee matkailukeskuksen keskeisellä paikalla nykyisen hotelliaukion alapuolella. Alueelle sijoittuu entinen luontokeskus, jossa toimii nykyään matkailuyrittäjä. Alueen länsiosaan on rakenteilla kolme majoitusrakennusta. Kultakeronkatua sekä alueen kaakkoiskulmaa sivuavaa laskettelun siirtymäreittiä lukuun ottamatta suunnittelualue on muilta osin rakentamatonta. Kaava-alue likimäärin rajattuna ilmakuvaan. Kuvasta puuttuu rakenteilla olevat kolme majoitusrakennusta alueen länsireunalla. Hankkeen tausta ja tavoitteet Asemakaava laaditaan alueen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tehostaa korttelin 376 tontin 1 rakentamista nykyiseen kaavaan nähden. Tehostaminen toteutetaan siirtämällä rakennusoikeutta korttelin 311 tontilta 2 kortteliin 376 tontille 1. Kortteliin 376 rakenteilla oleviin majoitusrakennuksiin on käytetty koko tontille nykyisessä asemakaavassa varattu rakennusoikeus, mutta tontilla on vielä hyvin tilaa uusille majoitusrakennuksille. Pyhän matkailukeskuksen kehittämistavoitteena on tiivis keskusalue, jossa alueen palvelut on tavoitettavissa kävellen. Kaavan tavoitteena on toteuttaa Pyhän matkailukeskuksen kehittämissuunnitelmia sekä tavoitetta tiiviistä ja yhtenäisestä keskusalueesta. Kunta ja maanomistaja neuvottelevat asemakaavaluonnoksen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 91b ) mukaisen maankäyttösopimuksen laadinnasta. 3
Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) on päättänyt valtioneuvosto ja tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Asemakaavaa laadittaessa selvitetään suhde tarkistettuihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Maakuntakaava Ote 28.11.2016 päivätystä Rovanieman ja Itä-Lapin maakuntakaavasta. Parhaillaan on käynnissä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatiminen, josta Lapin valtuusto on päättänyt 21.11.2011. Maakuntakaavan valmisteluaineisto taustaselvityksineen oli nähtävillä 15.12.2014 30.1.2015 ja maakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.8. 14.9.2016. Lapin liiton hallitus hyväksyi muistutuksiin laaditut vastineet, maakuntakaavaehdotuksen sekä esityksen Natura-alueita korvaavista alueista kokouksessaan 28.11.2016. Maakuntakaavaehdotuksessa nyt asemakaavoitettava alue sijaitsee matkailupalvelujen alueella (RM 1419), jolla osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailukeskusten alueita, matkailupalvelujen kohteita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja. Matkailualueiden kehittämisessä on säilytettävä ne vetovoimatekijät, joiden varassa matkailu toimii. Pyhäntien varteen sijoittuu keskustatoimintojen kohde (C 129), jolla osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita, sisältäen myös asumista, sekä liikenne-, puisto- ja viheralueita. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä suurimittakaavaisten rakennusten sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvän rakennustavan ja kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Kaupan suuryksiköiden totetuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon seudun palvelurakenteen tasapainoinen 4
kehittäminen siten, ettei palveluntarjonnassa aiheudu alueellisia tai väestöryhmittäisiä palvelujen saatavuuden kannalta kielteisiä muutoksia. Alueelle sijoittettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala saa olla yhteensä enintään 5000 k-m 2. Suunnittelualue kuuluu lisäksi matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401), jolla osoitetaan matkailun ja virkistyksen vyöhykkeitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, matkailupalvelukohteiden, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoituksen kanssa yhteen sopivalla tavalla. Kulttuuriperintö-, maisema- ja luontoarvoja tulee vaalia matkailun vetovoimatekijöinä. Matkailun vetovoima-alueen kehittämisen keinoja ovat arvokkaiden luonto- ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen ja hoitaminen, pääteille ja reiteille näkyvien luonnonmaisemien huomioon ottaminen metsien käsittelyssä, tienvarsimaisemien hoitaminen, teiden ja reittien pitäminen hyvässä kunnossa, hyvä opastus ja viitoitus kohteisiin, yhteinen kartta, kohteiden kartoitus, yhteyksien suunnittelu ja kohteiden yhteismarkkinointi. Koko maakuntakaava-aluetta koskevista määräyksistä suunnittelualuetta koskee seuraavat suunnittelumääräykset: - Alueidenkäyttöä ja toimintoja suunniteltaessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, elinympäristön laadun parantamista sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten kehittämistä. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen erityisolosuhteisiin. - Maankäytön suunnittelussa on alueen erityispiirteisiin tukeutuen huomioitava arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. - Maisemallisesti herkillä alueilla, kuten jokien ja järvien rannoilla ja vaara- ja tunturialueilla sekä pääteiden, matkailukeskusten, retkeilyreittien ja taajamien läheisissä metsissä eri käsittelytoimenpiteet on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon maiseman ominaispiirteet ja pyrittävä välttämään suuria muutoksia. - Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. 5
Yleiskaava 27.10.2016 hyväksytty Kultakeronkadun osayleiskaava. Alueella on voimassa Pelkosenniemen kunnanvaltuuston 27.10.2016 44 hyväksymä Kultakeronkadun osayleiskaava. Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavan keskustatoimintojen alueelle (C), joka varataan pääasiassa Pyhätunturin ympärisvuotista matkailukeskusta tukeville toiminnoille, kuten yksityisille ja julkisille palveluille ja hallinnoille. Keskeisiä periaatteita alueen toteutuksessa ovat tiivis rakennustapa, viihtyisien ulkotilojen luominen ja autoton kävelykeskusta. Alueelle ei saa rakentaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueella on rakennus- ja kulttuurihistoriallisia sekä maisemallisia arvoja, jotka tulee turvata. Asemakaavaa laadittaessa ja aluetta koskevissa toimenpiteissä tulee turvata hotellin alueen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot sekä maisema-arvot. Alueella kulkee seututieksi/pääkaduksi merkitty Kultakeronkatu, jonka länsipuolella on kevyen liikenteen reitti ja itäpuolella ohjeellinen ulkoilureitti. Koko osayleiskaava-aluetta koskee seuraa yleismääräykset: - Kiinteistöillä syntyvät jätevedet on ensisijaisesti johdettava yleiseen viemäriin. - Rakentaminen yleiskaava-alueella edellyttää pääsääntöisesti asemakaavaa. - Sähkölinjat on pääsääntöisesti rakennetteva maakaapeleilla. - Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot. 6
Asemakaavat Asemakaavayhdistelmä. Suunnittelualueella on voimassa Pyhätunturin osa-alueen 1 asemakaava, hotelli Pyhätunturin alue korttelin 311 tontin 2, ja korttelin 376 tonttien 1 ja 2 osalta, sekä Kultakeron puiston asemakaava Kultakeronkadun osalta. Nykyisessä asemakaavassa kortteli 311/2 on liike- ja hotellirakennusten korttelialuetta (KL), jolla on rakennusoikeutta 13 000 k-m 2 ja jonka kerroskorkeus on VI ja rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +266. Korttelin 376 tontti 1 on matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM), jolla on rakennusoikeutta 1700 k-m 2 ja jonka kerroskorkeus on II. Korttelin 376 tontti 2 on liike- ja hotellirakennusten korttelialue (KL), jolla on rakennusoikeutta 2400 k-m 2, kerroskorkeus on III ja rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema +270. 7
Voimassa olevissa asemakaavoissa seuraavat asemakaavamääräykset koskevat nyt kaavoitettavaa aluetta: - Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: rakennuksessa sijaitsevia teknisiä tiloja, rakennuksen muiden tilojen alapuolella sijaitsevia autonsäilytystiloja ja rakennusten välisilä yhdyskäytäviä. Näitä tiloja ei lasketa mukaan autopaikkavelvoitetta määritettäessä. - Kellariin saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja rakennusoikeuden lisäksi enintään 5% tontin kokonaisrakennusoikeudesta. Nämä tilat lasketaan mukaan autopaikkavelvoitetta määritettäessä. - Autopaikkoja on toteutettava rakennettua kerrosalaneliömetriä kohden KL- ja RM-alueilla 1 ap/100 k-m2. Korttelin 376 tontilla 1 autopaikkoja on toteuttava vähintään 1 ap/majoitusyksikkö. - KL-alueille saa rakentaa hotellin, liike- ja palvelutiloja, toimistotiloja sekä lomahuoneistoja. - Korttelin 376 tontilla 2 vähintään 50% 1. kerroksen kerrosalasta on oltava liiketilaa. - Kaava-alueella kullakin tontilla vähintään 70% majoitusyksiköistä on oltava kaupallisessa käytössä. - Korttelialueilla rakentamattomat tontin osat tulee pyrkiä säilyttämään luonnonmukaisina. Alueet, joilla maastoa muokataan, tulee istuttaa ja/tai pinnoittaa kävelyalueeseen liittyen kiveyksellä tai laatoituksella. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä kokonaissuunnitelma ympäristötöistä ja liittymisestä viereisiin alueisiin. Suunnittelutilanne ja selvitykset Asemakaavatyön pohjana voidaan käyttää seuraavia suunnitelmia ja selvityksiä: Kulttuuriympäristö - Lapin tunturialueiden matkailu- ja lomarakennukset, diplomityö Harri Hautajärvi, 1991 - Pyhätunturin kansallispuiston ja Luoston suojelualueiden suunnitelmat, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus - Muinaismuistoinventointi, Museovirasto / Taisto Karjalainen, 2000 - Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke, Lapin ympäristökeskus, 2004-2008 - Isojen pirttien kylät, Pelkosenniemen kulttuuriympäristöohjelma, Ympäristöministeriö, Suomen Ympäristö 1/2013 - Autiotuvista lomakaupunkeihin, Harri Hautajärvi, 2014 Luonto ja maisema - Pyhätunturin alueen ympäristötöiden yleissuunnitelma, Lapin ympäristökeskus, 1997 - Luoston alueen ympäristötöiden ja luontopalveluiden yleissuunnitelma, Lapin ympäristökeskus, 1997 - Pyhätunturin kansallispuiston ja Luoston suojelualueiden suunnitelmat, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus - Pyhä-Luosto yleiskaava, maisema- ja luontoselvitys, LT-Konsultit Oy, 2000 - Pohjavesialueinventointi, Lapin ympäristökeskus, 2005 - Luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy / Mari Lampinen, 2006 - Reittisuunnitelma, Pyhä-Luosto ympäristöreitistö ja palveluvarustus -suunnitelma, Lapin ympäristökeskus, 2007 - Etelä- ja Keski-Lapin kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi 2011 2013 - Luontoselvitys Kultakeron alueelle yleiskaavan muutosta varten, ERP Turve ja Lumi Oy / Pia Kangas, 23.6.2015 - Maisemaselvitys, Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy, 29.12.2015, täydennetty 31.5.2016 8
Pohjavesi, vesihuolto, liikenne Pyhälinnan asemakaavan muutos - Liikennejärjestelmäsuunnitelma, LT-Konsultit Oy, 2001 - Pyhä-Luoston vesihuollon yleissuunnitelma, Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, 2002 - Pohjavesialueinventointi, Lapin ympäristökeskus, 2005 - Vesihuoltoselvitys, Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, 24.4.2009 Muut - Pyhä-Luosto matkailualueen markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelma, Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus, Kemijärvi, 1993 - Lapin matkailun kehittäminen 2000-2006, Lapin Matkailumarkkinointi Oy, 1998 - Pyhä-Luosto matkailualueen palvelujen perusselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 1998 - Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämissuunnitelma, Pyhä-Luosto II -projekti, 1999 - Pyhä-Luosto II -projektin loppuraportti, 1999 - Viistokuvaus, 2000 - Maastokuvaus, 2000 - Pyhä-Luosto strategia 2008, Lapin liiton, alueen kuntien ja avainyritysten yhteistyönä laadittu Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämisstrategia, 2002-2003 - Pyhä-Luosto matkailukeskusten ydinalueiden aluesuunnittelu -projekti, Ecosign Mountain Resort Planners Ltd, 2005 Laadittavat selvitykset - Selvitys hotellialueen rakennuskannasta Kortteliin 376 tontille 1 rakenteilla olevien majoitusrakennusten asemapiirroksessa on hahmoteltu mahdollisten tulevien loma-asuinrakennusten paikkoja. 9
Kortteliin 376 tontille 1 rakenteilla olevien majoitusrakennusten asemapiirrokseen on katkoviivalla hahmoteltu mahdollisten tulevien rakennusten paikkoja. Vaikutusten arviointi Kaavan laatija ja muut asiantuntijat arvioivat kaavan valmistelun yhteydessä kaavan toteuttamisen vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on jo kaavatyön suunnitteluvaiheessa saada tietoa suunnitteluratkaisun vaikutuksista mahdollisimman monipuolisesti. Vaikutuksia arvioimalla pyritään valitsemaan lopputuloksen ja tavoitteiden kannalta parhaat vaihtoehdot eri ratkaisumalleista. Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan MRL 9 ja MRA 1 mukaisesti. Näitä ovat mm. vaikutukset: - maisemaan, kasvillisuuteen, maaperään ja pohjaveteen - ilmaan, ilmastoon ja pintavesiin - yhdyskuntarakenteeseen - ihmisten elinoloihin, elinympäristöön ja sosiaaliset vaikutukset - liikenneverkkoon - kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - muinaisjäännöksiin Vaikutuksia selvitetään aluetta koskevien perusselvitysten (kartat, inventoinnit, ilmakuvat, suunnitelmat jne.) avulla. Tarvittaessa selvityksiä täydennetään maastotyönä. Lisäksi apuna käytetään osallisilta saatavaa lähtötietoa, palautetta ja lausuntoja. Aineistoa analysoidaan ja suunnitelmia havainnollistetaan asiantuntijatyönä rinnan kaavan laatimisen kanssa. Arviointi 10
esitetään asemakaavan edellyttämässä laajuudessa sanallisesti ja havainnekuvin kaavaselostuksessa. Kaavassa on kyse osayleiskaavan mukaisesta matkailupalvelujen alueen kehittämisestä. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta nykytilanteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Kaavan valmisteluun osallistuminen Osallistumismenettelyn tavoitteena on luoda hyvä tiedon kulku sekä toimiva vuoropuhelu osallisten ja kaavan laatimisesta vastaavien tahojen välille koko suunnitteluprosessin ajaksi. Kaavan kaikista vaiheista tiedotetaan suunnittelu- ja vaikutusalueen maanomistajille sekä keskeisille yhteisöille kirjeellä. Kunnalliset kuulutukset ovat nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla www.pelkosenniemi.fi kohdassa Nähtävillä olevat asemakaavat. Suunnitteluprosessin kulku muodostaa rungon vuorovaikutuksen järjestämiselle. Kaavoitusprosessi jaetaan toiminnallisesti seuraaviin vaiheisiin: Aloitusvaihe MRL 63 ja MRA 32a. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Pelkosenniemen kunnan ilmoitustaululle ja internet-sivuille. Kaavan vireilletulosta kuulutetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana. Valmisteluvaihe MRA 30. Asemakaavaluonnos pyritään laatimaan siten, että kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville kesällä 2017. Luonnoksesta on mahdollista esittää mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Tarvittaessa järjestetään osallisten kanssa erillisiä neuvotteluja. Nähtävilletulosta kuulutetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan. Ehdotusvaihe MRL 65 ja MRA 27 ja 28. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Kunnanhallitus asettaa ehdotuksen julkisesti nähtäville. Nähtävilletulosta kuulutetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan sekä kirjeellä alueen maanomistajille. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Kaavan laatija antaa perustellun vastineen muistutuksiin. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta ja kaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä. Hyväksyminen MRL 32 ja MRl 188. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävilläolon jälkeen, se laitetaan uudestaan nähtäville. Jos muutos koskee vain yksityistä etua ja osallisia, joita se koskee, kuullaan erikseen, ei uutta nähtävilläoloa tarvita. Hyväksymispäätöksestä voi 30 pv:n valitusajan puitteissa valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ketkä ovat osallisia Oheinen luettelo pyrkii kattamaan pääosan osallisista, mutta ei ole ketään poissulkeva. Luetteloa voidaan täydentää jos osallisia tahoja ilmenee lisää. I Maanomistajat ja asukkaat - Alueen maanomistajat - Lähinaapuruston maanomistajat, asukkaat ja yritykset 11
- Kaavan vaikutusalueen asukkaat ja yritykset II Viranomaiset Pyhälinnan asemakaavan muutos - Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Lapin liitto - Museovirasto, rakennettu kulttuuriympäristö ja maiseman suojelu - Lapin maakuntamuseo, arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu - Pelkosenniemen kunta - Lapin aluepelastuslaitos - Ympäristönsuojeluviranomainen III Muut yhteisöt - Pyhä-Luosto Matkailu ry - Koillis-Lapin Sähkö Oy - Pyhä-Luoston Vesi Oy - Pyhä-Kallion paliskunta Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan viranomaisten työneuvotteluja. Palaute Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Pelkosenniemen kunnanvirastosta tai kunnan internet-sivuilta www.pelkosenniemi.fi. Palaute tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään antamaan kirjeellä tai sähköpostilla osoitteeseen: Pelkosenniemen kunta Tekninen toimisto Kemijärventie 6 B, 98500 Pelkosenniemi kirjaamo@pelkosenniemi.fi Osallistumisen ja yhteistyön tavat ja laajuus ovat kunnan, osallisten ja Lapin ELY-keskuksen sovittavissa. Mikäli ilmenee tarvetta OAS:n tarkistamiseen kaavaprosessin kuluessa voidaan sitä muuttaa ja täydentää. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan alkuperäisen suunnitelman tiedotustapaa soveltaen. Mikäli tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ei tyydytä osallista, voi hän MRL 64 :n nojalla esittää Lapin ELY-keskukselle, että OAS:n sisällöstä järjestetään neuvottelu. Esitys on tehtävä ennen kuin kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville. Mikäli Lapin ELY-keskus pitää OAS:a ilmeisen puutteellisena, järjestetään neuvottelu täydennystarpeen selvittämiseksi. Aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6/2017 Kaavaluonnos 8-9/2017 Kaavaehdotus 10-11/2017 Hyväksyminen 12/2017 12
Vahvistuminen 1/2018 Yhteystiedot Kaavan valmistelusta saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä: Pelkosenniemen kunta Osoite: Kemijärventie, 98500 Pelkosenniemi Henkilö: Panu Leinonen, rakennusmestari Puhelin: 040 487 2445 Sähköposti: panu.leinonen@pelkosenniemi.fi Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy Osoite: Möysänkatu 3, 15150 Lahti Henkilö: Sauli Havas, arkkitehti, SAFA Puhelin: (03) 523 0625 Sähköposti: sauli.havas@havasrosberg.fi 13