Haapajärven seurakunnan jätelain 42 :n mukainen poikkeushakemus

Jokilaaksojen jätelautakunta 15 31.05.2017 Haapajärven seurakunnan jätelain 42 :n mukainen poikkeushakemus Jokilaaksojen jätelautakunta 31.05.2017 15 Jätelain 646/2011 mukaisesti säädetään: 32 Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto: Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jät teiden jätehuolto: 1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muus sa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja um pi kai volie te; 2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdys kun ta jä te; 3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yh teisö jen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja pal ve lu toi minnas sa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte; 4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiin teistöl lä yhdessä 1 3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa; 5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1 4 kohdassa tar koite tun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vas taavas sa keräysjärjestelmässä. Jätelain 42 antaa eräiden kunnan jätehuollon vastuulle kuuluville ta hoil le mahdollisuuden hakea poikkeamaa olla luovuttamatta jätettä kun nan jätehuoltoon: 42 Poikkeus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jä te huol toon Kunta voi jätteen haltijan hakemuksesta päättää, että 32 :n 1 momen tin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun jätteen jätehuolto 41 :n 1 momen tis ta poiketen voidaan järjestää 4 luvun mukaisesti, jos näin järjes tet ty jätehuolto on perusteltua kiinteistön muun jätehuollon jär jestä mi sek si ja johtaa etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta parem paan lopputulokseen eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ym päris töl le eikä terveydelle. Päätös tehdään määräajaksi enintään viidek si vuodeksi. (27.4.2012/195) Asiaan liittyy myös korkeimman hallinto-oikeuden 12.4.2016 antama pää tös valituksista, jotka koskivat Jokilaaksojen jätelautakunnan ratkai sua muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kul je tusjär jes tel mäs tä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset, jolloin lau takun nan päätös kuljetusten muuttumisesta kunnan kilpailuttamaksi on tullut lopulliseksi. Tämä korkeimman hallinto-oikeuden päätös päättyy lauseeseen Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Näin ol len

Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella on voimassa kunnan kil pai lutta ma jätteenkuljetusjärjestelmä myös nyt käsiteltävää toi mi alaa koskien. Kuljetusjärjestelmä on muuttunut lautakunnan an ta man siirtymäajan jälkeen 1.8.2016 alkaen. Ympäristöministeriön Jätelakioppaassa (Ympäristöministeriö: Ym päris tö hal lin non ohjeita 5/2015, Jätelakiopas Yhdyskuntajätehuoltoa oh jaa vat säännökset. Helsinki 2015, sivut 43 44) käydään läpi, mitä poikkeamishakemuksessa velvollisuudesta liittyä kunnan jär jes tämään on esitettävä. Vapautus voi koskea vain yhdyskuntajätettä, joka syntyy julkisessa toi min nas sa (ml. seurakunnat ja muut julkisoikeudelliset yhteisöt) tai yk si tyi ses sä sosiaali-, terveys- ja kou lu tus toi min nas sa, jos kiin teis töllä syntyy tämän lisäksi muuta jätettä, joka ei kuulu kun nan jär jes tämis vas tuun piiriin. Tyypillisiä tällaisia toimintoja ovat sai raa lat ja muut terveydenhoitoalan yksiköt, joissa syntyy runsaasti muu ta kuin yhdys kun ta jä tet tä, sekä toiminnot, jotka sijaitsevat kiin teis tös sä, jos sa muiden toimijoiden tuottama jäte ei kuulu kunnan jär jes tä mis vas tuun piiriin. Vapautusta ei voida myöntää, jos toi min nas sa syntyy pel kästään yhdyskuntajätettä. Hakemuksessa on esitettävä riittävät tiedot sen arvioimiseksi, täyttää kö kiinteistön suunniteltu jätehuolto jätelain 42 :ssä säädetyt edel ly tyk set. Jos hakemus on puutteellinen, kunnan jä te huol to vi ranomai sen on pyydettävä hakemukseen tarvittavia lisäselvityksiä ja ohjat ta va hakijaa hakemuksen täydentämisessä. Vapautusta haetaan ja vapautuksen tarve arvioidaan yleensä jätteen hal ti jan kunkin toimipisteen (kiinteistön) osalta erikseen. Jos jätteen hal ti ja hakee vapautusta useammalle saman jätehuoltoviranomaisen toi mi alu eel la sijaitsevalle toimipisteelle, voidaan tarkastelussa ottaa huo mi oon eri toimipisteiden ja niiden yhteisen jätehuollon ko ko naisuus. Tarkasteltavat kriteerit ovat: Kiinteistössä syntyvän yhdyskuntajätteen vaihtoehtoinen jä te huol tojär jes te ly johtaa etusijajärjestelyn toimeenpanon kannalta pa rempaan lopputulokseen kunnalliseen jätehuoltoon verrattuna. Tämä edel ly tys voi täyttyä, jos vaihtoehtoinen käsittely verrattuna kun nal liseen jätehuollon tarjoamaan palveluun mahdollistaa tehokkaamman jät teen synnyn ehkäisyn (tuotteiden uudelleenkäytön edistäminen), joh taa jätteen parempaan syntypaikkalajitteluun ja tehokkaampaan kier rä tyk seen tai johtaa pienempään kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrään. Tarkastelussa arvioidaan ensisijaisesti etu si ja jär jestyk sen toteutumista kiinteistössä syntyvän yhdyskuntajätteen jä tehuol lon osalta, mutta myös kiinteistön jätehuollon kokonaisuus voidaan tarkastelussa ottaa huomioon.

Kiinteistössä syntyvän yhdyskuntajätteen vaihtoehtoinen jä te huol tojär jes te ly on perusteltua kiinteistön muun jätehuollon järjestämiseksi. Tä mä kriteeri voi täyttyä esimerkiksi, jos yhdyskuntajäte muodostaa vain vähäisen osan toiminnassa syntyvästä jätteestä ja siitä huo lehdi taan osana kiinteistön muuta jätehuoltoa; tai jos jätteen haltija ei saa toimintansa kannalta olennaista, riittävän räätälöityä asia kas palve lua kunnan jätelaitokselta (esim. poikkeukselliseen vuo ro kau denai kaan tai viikonloppuna tapahtuvat jäteastioiden tyhjennykset, tarpeen mukaan tilattavat tyhjennykset tai muut kunnallisesta jä te huolto pal ve lus ta poikkeavat tyhjennysrytmit). Kiinteistössä syntyvän yhdyskuntajätteen vaihtoehtoinen järjestely ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ha kemuk ses sa esitetyssä jätehuoltosuunnitelmassa on osoitettava, että jät teen keräysjärjestelyt kiinteistöllä täyttävät jäteasetuksen 10 :ssä sää de tyt ja soveltuvin osin kunnan jätehuoltomääräysten mukaiset vaa ti muk set ja että kaikki jätteet toimitetaan asianmukaiseen kä sit telyyn. Haapajärven seurakunta (Ronkaalankuja 3, 85800 HAAPAJÄRVI) on osoittanut jätelautakunnalle seuraavan ha ke muk sen: Vapautuminen velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jä te huol toon. Haapajärven seurakunta hakee kiinteistöilleen jätelain 646/2011 42 :n mukaista vapautusta velvollisuudesta luovuttaa yhdyskuntajäte kun nan järjestämään jätehuoltoon. Vapautus voidaan jätelain mukaan myöntää 32 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainituille toiminnoille, jos näin järjestetty jätehuolto on pe rus tel tua kiinteistön muun jätehuollon järjestämiseksi ja johtaa etusi ja jär jes tyk sen toimeenpanon kannalta parempaan lop pu tu lok seen, eikä siitä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä ter vey del le (jätelaki 42 ). JL 42 :n poikkeusmahdollisuus koskee jätelain 32 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdissa tarkoitettua jätehuoltoa. Haapajärven seurakunta kuuluu tämän poikkeusmahdollisuuden piiriin. JL 32 1 momentin koh ta 3 kuuluu seuraavasti: JL 32 Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jät teiden jätehuolto: 3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yh teisö jen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja pal ve lu toi minnas sa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte;

Kunta voi jätteen haltijan hakemuksesta päättää, että 32 :n 1 momen tin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun jätteen jätehuolto 41 :n 1 momen tis ta poiketen voidaan järjestää 4 luvun mukaisesti, jos näin järjes tet ty jätehuolto on perusteltua kiinteistön muun jätehuollon jär jestä mi sek si ja johtaa etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta parem paan lopputulokseen eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ym päris töl le tai terveydelle. Päätös tehdään määräajaksi enintään viideksi vuo dek si. Seurakunnan kannalta on tarkoituksenmukaista hankkia kaikki jä tehuol to pal ve lut yhdeltä toimittajalta esim. astioiden tyhjennysrytmin, tilan käy tön tai palvelukokonaisuuden takia. Seurakunnan jätteen koostumus poikkeaa oleellisesti esimerkiksi ker ros ta lo kiin teis tös sä syntyvästä jätteestä määrältään ja koos tumuk sel taan. Jätteen keräykseen ei sovellu sama esim. 600-litraisten as tioi den tyhjennysrytmi kuin kotitalouksiin. Usein kiinteistöjen jä tehuol to vaatii online-toimintaa. Tyhjennyksissä tulee olla riittävä jous to ja jätteiden tulee aina mahtua astioihin seurakunnan imagon ja asiakas tyy ty väi syy den takia. Seurakunnilla on omia ympäristöohjelmia, jotka edellyttävät mm. jätteen synnyn ehkäisyä, etusijajärjestyksen tehokasta noudattamista jät teen hyödyntämiseksi ja perusteellista raportointia seurannan takia. Seurakunnalla on riittävästi ostovoimaa jätehuoltopalvelujen it se näisek si kilpailuttamiseksi. Seurakunnalla on voimassa oleva kirkon ympäristödiplomi, jossa yhte nä painopisteaineena on jätteen määrän vähentäminen. Seurakunta katsoo, että näin ollen seurakunnan jätehuolto ei yli päätään kään sovellu kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen jä tehuol to mal liin ja käsitteeseen. Seurakunnan itse järjestämä jätehuolto johtaa paremmin etu si ja järjes tyk sen mukaiseen jätehuoltoon. Jätelain 8 :ssä säädetään yleinen velvollisuus noudattaa etu si ja järjes tys tä kaikessa toiminnassa. Etusijajärjestyksen mukaan jäte on en si si jai ses ti pyrittävä valmistelemaan uudelleen käytettäväksi tai tois si jai ses ti kierrätettävä. Mikäli kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyö dyn net tä vä muulla tavoin, esimerkiksi energiana. Jos hyö dyn tämi nen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Perustelut omalle kuljetusjärjestelylle jätteiden osalta ovat seu raa vat: - olemassa olevat jätehuoltojärjestelyt toimivat hyvin

- hautausmaiden ja leirikeskusten jätteiden synty on kausiluontoista ja muutoinkin poikkeavaa normaali asumiseen verrattaessa - palvelulta vaaditaan joustoa ja nopeaa reagointia tyhjennystarpeisiin. Seurakunta kiinnittää huomiota siihen, että jätelaissa korostetaan etu si ja jär jes tyk sen sitovaa velvoitetta silloin, kun on kyse tuo tan nol lises ta toiminnasta ja jätehuollossa ammattimaisesti toimivasta toi mijas ta. Seurakunta haluaa noudattaa palvelujen tuottajana mah dol lisim man hyvin etusijajärjestystä omalta osaltaan ja toisaalta katsoo, et tä etusijajärjestys velvoittaa sen valitsemaan jätehuoltopalvelun tar joa jik seen sellaisen jätehuoltoyrityksen, joka mahdollistaa etu si jajär jes tyk sen parhaan mahdollisen tason mukaisen toiminnan. Mikäli seu ra kun nal le ei myönnetä 42 :n mukaista mahdollisuutta järjestää it se oma jätehuoltonsa, se on kunnan vastuuseen kuuluvana pa kotet tu käyttämään kunnallisen jäteyhtiö Vestia Oy:n palveluja, joissa kä si tyk sem me mukaan kaikki yhdyskuntajäte toimitettaisiin etu si ja järjes tys tä heikoiten toteuttavaan massapolttoon. Seurakunta on järjestänyt jätehuoltonsa seuraavasti: sen kaikissa yksiköissä on käytössä tehokas syntypaikkalajittelu kaikil le kierrätyskelpoisille jakeille. Jätteet voidaan toimittaa eril lis keräys ten kautta ko. jätejakeelle mahdollisimman hyvin soveltuvaan hyö dyn tä mi seen. Seurakunnan itsensä järjestämä jätehuolto johtaa etusijajärjestyksen toi meen pa non kannalta parempaan lopputulokseen, mikä on yksi poik keuk sen myöntämisedellytys. Seurakunnan ja jätehuollon kokonaispalvelua tuottavan yrityksen väli sen sopimuksen mukaisesti voidaan sopia joustavat ja seu ra kun nan toimintoja palvelevat asiakaslähtöiset käytännöt, mikä mah dol lis taa laadukkaat ja etusijajärjestyksen mukaiset jätehuoltojärjestelyt. Poikkeus on perusteltu seurakunnan kiinteistöjen muun jätehuollon jär jes tä mi sen kannalta. Merkittävä osa seurakunnan jätteestä on muuta kuin normaalia yhdys kun ta jä tet tä. Tämän jätehuollon seurakunta joutuu joka ta paukses sa järjestämään itse jätelain 4 luvun mukaisesti. Seurakunnan on omat kuljetussopimukset vaarallisten jätteiden, kierrätysmateriaalien, bio lo gi sen jätteen osalta. Seurakunta pystyy saavuttamaan toi minnal li ses ti ja taloudellisesti edullisemman ratkaisun, jos se pystyy

hank ki maan itsenäisesti omien vaatimustensa mukaiset jä te huol topal ve lut jätelain 4 luvun mukaisesti. Toisin kuin kunnan keskitetysti hoitaman kuljetuksen kautta, seu rakun ta voi omissa sopimuksissaan määritellä tarkoin omat tarpeensa ja toimintaperiaatteensa huomioonottavat vaatimukset jä te huol to yrityk sel le sekä määrittää jätepisteiden sijainnit, tyhjennystiheydet, erityi set laatuvaatimukset, toimintavaatimukset poikkeustilanteille sekä tar vit se man sa raportit. Seurakunnan jätehuollon tulee toimia ehdottomasti myös poik keus tilan teis sa ja siksi on välttämätöntä, että jätehuollossa on suora asiakas yh teys tilaajan ja toimittajan kesken ilman kuntayhtiön välikättä. Yhteenveto Haapajärven seurakunta on hakemuksessaan osoittanut, että sen itsen sä, jätelain 4 luvun mukaisesti järjestämä jätehuolto johtaa etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta parempaan lop putu lok seen se voi järjestää jätehuoltonsa kokonaistaloudellisesti merkittävästi edul li sem min ja toimivammaksi omana toimintanaan ja että se itse toteuttama jätehuolto ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympä ris töl le eikä terveydelle. Koska JL 42 :n poikkeuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät, Haa pa jär ven seurakunnalle tulee myöntää jätelain sallima poik keus. Jätelautakunta on 6.2.2017 lähetetyllä kirjeellään pyytänyt Haa pajär ven seurakunnalta hallintolain (434/2003) 22 :n mukaisesti ha kemuk sen täydentämistä 28. helmikuuta 2017 men nes sä. Täydennyspyyntö on johtunut mm. siitä, ettei hakemuksessa ole esitet ty tietoja mille kiinteistöille tai kiinteistöille poikkeusta haetaan. Hake muk ses ta ei käy ilmi kiinteistöllä harjoitettava toiminta, syntyvät jätteet eivätkä jätemäärät, jätteiden lajittelu eikä eri jätejakeiden kä sit tely pai kat. Tällöin ei ole myöskään osoitettu, että kiinteistön jä te huol to täyttäisi jätelautakunnan antamien jätehuoltomääräysten vaa ti mukset. Hakemuksessa toistetaan lähinnä jätelain kirjauksia sekä si tä, että hakija täyttää jätelain 42 :ssä säädetyt poikkeamisen edel ly tykset. Hakemusta ei voi päätellä, syntyykö kiinteistöllä muuta jä tet tä kuin yhdyskuntajätettä. Hakemuksessa on siis esitetty lähinnä ylei siä tietoja kiinteistön jätehuollosta ja jätteitä koskevasta ra por toin nis ta, mutta ei lain ja jätelakioppaan edellyttämiä tietoja. Ha ke muk sen tiedoil la ei voida esimerkiksi osoittaa, että yh dys kun ta jät teen vaih to ehtoi nen jätehuoltojärjestely johtaa etusijajärjestyksen toi meen pa non kannalta parempaan lopputulokseen kunnalliseen jä te huol toon verrat tu na eikä arvioida, että vaihtoehtoinen jä te huol to jär jes te ly on perus tel tua kiinteistön muun jätehuollon järjestämiseksi.

Haapajärven seurakunnan jätelautakunnalle osoittama hakemus on oheis ma te ri aa li na. Haapajärven seurakunta ei ole täydentänyt hakemustaan pyydetyllä ta val la eikä ylipäätään toimittanut täydennystä. JÄTELAUTAKUNNAN ESITTELIJÄ: Jokilaaksojen jätelautakunta päät tää, et tä Haapajärven seurakunnan poikkeushakemus vel vol lisuu des ta luo vut taa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon jätetään tut ki mat ta. Haapajärven seurakunnan tulee huolehtia, että sen toimipisteet, joiden jätehuolto kuuluu jätelain 32 :n 1 ja 2 momenttien mu kaan kunnan vastuulle, ovat liittyneet kunnan jär jes tä mään jätehuoltoon. Perustelut: Jätelain 32 :n mukaan kunnan on järjestettävä mm. seuraavien jättei den jätehuolto: 1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asun nossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto, 2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdys kun ta jät teen jätehuolto sekä 3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yh distys ten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän muun kuin 2 koh dassa tarkoitetun yhdyskuntajätteen jätehuolto. Jätelain 41 :n mukaan kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 :n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueel la järjestettyyn kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen. Jätehuoltoviranomainen voi jätelain 42 :ssä säädetyin edellytyksin myön tää luovutusvelvollisuudesta poikkeuksen. Jätelain 42 :n mukaan poikkeus voidaan myöntää vain 32.1 :n kohdassa 2) sosiaalija terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yh dys kun ta jätteen osalta tai kohdassa 3) valtion, kuntien, seurakuntien ja mui den julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yh dis tys ten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jä te huollon osalta. Vakinaisissa asunnoissa, vapaa-ajanasunnoissa, asun tolois sa tai muussa asumisessa syntyvien jätteiden jätehuollon osal ta poikkeusta ei siis voi myöntää. Jätelain 42 :n mukaan poikkeus voidaan myöntää, mikäli näin järjes tet ty jätehuolto on perusteltua kiinteistön muun jätehuollon jär jestä mi sek si ja se johtaa etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta parem paan lopputulokseen. Vaihtoehtoinen jätehuoltojärjestely ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Hakijan on hakemuksessaan esitettävä riittävät ja perustellut tiedot sen ar vioi misek si, täyttääkö hakemuksen kohteena olevan toiminnon suun ni tel tu jätehuolto jätelain 42 :ssä säädetyt edellytykset.

Haapajärven seurakunta on hakenut 31.5.2016 saapuneella poikkeus ha ke muk sel la vapautusta velvollisuudesta luo vut taa jäte kun nan järjestämään jätteenkuljetukseen. Poikkeuslupahakemuksessa esitetyt tiedot eivät olleet riittäviä, jotta poik keus ha ke mus olisi voitu sellaisenaan käsitellä. Poik keus ha kemuk ses ta ei myöskään käynyt yksiselitteisesti ilmi esi mer kik si se, mis sä tai millä kiinteistöillä seurakunnan toi min not sijaitsevat (ha kemuk ses sa ei ole esitetty mitään kiinteistötietoja), tai se, mitä jätteitä toi min nas sa syntyy ja minne jätteet toi mi te taan, kuka jätteet kuljettaa ja kuinka kyseiset jätehuoltopalvelut joh tai si vat etusijajärjestyksen toi meen pa non kannalta parempaan lop pu tu lok seen. Hakemuksessa an net tu jen tietojen perusteella vaikutti sil tä, ettei jä te huol to vi ran omaisel la olisi ollut perustetta myöntää poik keus ta velvollisuudesta luovut taa jäte kunnan järjestämään jä te huol toon. Tällä perusteella ha kijal le lähetettiin lisäselvityspyyntö, mis sä hakijaa pyydettiin täy den tämään poikkeushakemustaan. Sel vi tys pyyn nön laadinnassa otet tiin huomioon Ympäristöministeriön jul kai se man Jätelakioppaan (2015) ohjeet jätelain 42 :n mukaisten poik kea mis ha ke mus ten kä sit te lyyn. Lisäselvityspyynnössä pyydettiin sel vit tä mään mm. tiedot kiin teis töistä, joihin hakemus kohdistuu, ku vaus harjoitettavasta toi min nas ta, erittelyt syntyvistä jätteistä ja nii den keräysvälineistä sekä edel leen selvitykset poikkeamisen edel ly tys ten täyttymisestä. Haapajärven seurakunta ei ole pyynnöstä huolimatta antanut li sä selvi tys tä asiassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Haapajärven seurakunnan ha kemus on jätettävä tutkimatta, koska alkuperäinen hakemus ei kerro ha ki jan jätehuollosta riittävällä tarkkuudella, jotta hakemusta voi taisiin luotettavasti tarkastella jätelain 42 :n edellyttämällä tavalla. Lisä sel vi tys pyyn nös tä huolimatta viranomainen ei ole saanut tar vit semi aan tietoja. Asiaan liittyvästä aineistosta ei myöskään selviä, kuinka jätelain 42 :n mukaan näin järjestetty jätehuolto olisi perusteltua kiin teis tön muun jätehuollon järjestämiseksi ja johtaisi etu si ja jär jestyk sen toimeenpanon kannalta parempaan lopputulokseen. Asiassa saa dun selvityksen perusteella näyttää selvältä, ettei hakemusta oli si voitu hyväksyä, vaikka asia olisi otettu tutkittavaksi. JOKILAAKSOJEN JÄTELAUTAKUNTA: Hyväksyttiin.