YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 43/07/01 Dnro PSY-2005-Y-188 Annettu julkipanon jälkeen 24.4.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Hulikkasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kuusamo Rasepi Oy Järvenpääntie 24 B 93600 Kuusamo
- HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet ja tuotantomäärä... 5 Poltto- ja voiteluaineet ja niiden varastointi... 5 Vesien käsittely... 5 Liikennejärjestelyt... 7 Toiminnan lopettaminen... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Vedenlaatu... 8 Veden määrä...8 Vesistössä aiheutuva kuormitus... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 Päästöt ilmaan... 9 Melu... 10 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 10 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 10 Alueen hydrologia...10 Alueen luonto ja suojelukohteet... 10 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 11 Vesistön tila... 11 Vedenlaatu... 11 Kalatalous... 11 Maaperä ja pohjavesiolot... 12 Melu ja liikenne... 12 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 12 Vaikutus vesistön tilaan... 12 Vaikutus pintavesiin... 12 Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön... 12 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 13 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 13 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 13 Melun vaikutukset...13 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 13 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 14 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 14 Lupahakemuksen täydennykset... 14 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 14 Lausunnot... 14 Muistutukset ja mielipiteet... 16 Hakijan kuuleminen ja vastine... 16 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 17 LUPAMÄÄRÄYKSET... 18 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 18 Päästöt pintavesiin... 18 Päästöt ilmaan... 19 Melu... 19 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 19 Varastointi... 20 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 20 2
3 Toiminnan lopettaminen... 20 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 20 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 21 RATKAISUN PERUSTELUT... 21 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 21 Luvan myöntämisen edellytykset... 21 Lupamääräysten perustelut... 21 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 21 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 22 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 23 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 23 Päätöksen voimassaolo... 23 Lupamääräysten tarkistaminen... 23 Korvattava päätös...23 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 23 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 24 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 24 KÄSITTELYMAKSU... U 24 Ratkaisu... 24 Perustelut... 24 Oikeusohje... 24 MUUTOKSENHAKU... 25
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Rasepi Oy on hakenut Hulikkasuon turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemukseen sisältyy tuotantopinta-alaa 34,4 hehtaaria ja lisäksi 3,5 hehtaarin lisäalue. Vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta 29 hehtaarin alueelta Kontiopuron kautta Hietajokeen ja yhdeltä 5,4 hehtaarin lohkolta Hietajokeen. Hulikkasuolla on vuonna 2010 tuotannossa enää noin 20 hehtaarin alue ja alue on tuotettu loppuun arviolta vuonna 2015. Hakemussuunnitelma on toimitettu ympäristölupavirastoon 29.12.2005. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hulikkasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kuusamon kaupungissa Keron kylässä noin 25 km etelään Kuusamon taajamasta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Voimassa olevan Pohjois-Suomen vesioikeuden 2.9.1998 antaman päätöksen (nro 48/98/1) mukaan mikäli luvan saaja aikoo jatkaa turvetuotantoa vuoden 2005 jälkeen, sen on toimitettava mainitun vuoden loppuun vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että vesioikeus voi valvontaviranomaisen taikka vahinkoa tai haittaa kärsivän hakemuksesta määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 2.9.1998 antaman päätöksen (nro 48/98/1) nojalla. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Hulikkasuo on merkitty turve-tuotantoalueeksi. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 17.2.2005. Hulikkasuon koillispuolella on Hietaharjun pohjavesialue. Hulikkasuon ja pohjavesialueen välissä virtaa Hietajoki. Lähin suojelualue on Hulikkasuon lounaispuolella noin 9 km etäisyydellä Hulikkasuosta.
TOIMINTA 5 Yleiskuvaus toiminnasta Hulikkasuo on ollut turvetuotannossa vuodesta 1990 alkaen. Hulikkasuon turvetuotantoalueen nykyinen tuotantoala on 34,4 hehtaaria. Tuotannosta on poistunut 10 hehtaaria. Vuonna 2010 alueella on arviolta puolet (17 ha) nykyisestä tuotantoalasta sekä kunnostettavaksi suunniteltu lisäalue (3,5 ha). Alue on tuotettu loppuun arviolta vuonna 2015. Tuotannosta poistuneilla alueilla on ollut marjanviljelyn (hilla ja vadelma) koealueita. Hulikkasuolta tuotetaan jyrsinturvetta. Tuotantoalueelta jyrsitty ja kuivattu turve kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella kahdelle auma-alueelle. Aumoista turve kuljetetaan talvikautena rekalla kaukolämpölaitosten käyttöön. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Tuotantoalueen länsiosan aumalle tulee ympärivuotisen liikennöinnin kestävä tie. Tuotantoalueen keskiosan aumalta turve kuljetetaan talviaikaan. Turvekuljetukset suuntautuvat paikallistie 18842:n kautta Kuusamo-Oulu valtatielle ja edelleen käyttökohteisiin Kuusamoon. Turvetuotanto tapahtuu toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Tuotteet ja tuotantomäärä Alueen nykyinen tuotantokapasiteetti on 15 000 MWh vuodessa. Poltto- ja voiteluaineet ja niiden varastointi Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö on sijoitettu tukikohta-alueelle paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohtaalue sijaitsee Hulikkasuon länsiosassa aumatie 1:n varressa. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Hulikkasuon tuotantotraktorikalusto on huollettu keväällä ennen tuotantokauden alkua ja kaluston tuontia tuotantoalueelle. Tarvittava tuotantoaikainen huoltotyö tehdään tukikohta-alueella ja jonne on varattu jätteille asianmukaiset keräysastiat. Öljyt ja suodattimet on palautettu astioissa öljyjen ostopaikkaan. Vesien käsittely Sarkaojien vesiensuojelurakenteet Turvetuotantoalueelle on kaivettu 20 m:n välein sarkaojat, joilla tuotantoalue on kuivatettu. Sarkaojastoa käytetään kuivatuksen lisäksi myös laskeutusaltaiden tapaan kiintoaineen pidätykseen sekä rankkasateiden aikaisten vesimäärien pidättämiseen tuotantoalueen ojastoon. Sarkaojien päihin on asennettu päisteputket. Päisteputkilla on saatu kulkuyhteydet työkoneille ja myös veden pidätys sarkaojastoon valuntahuippujen aikana ja kiintoaineen laskeutus. Päisteputken eteen on kaivettu sarkaojan allassyvennys.
6 Allassyvennyksen leveys on 1,3 1,5 m, syvyys ojan pohjasta 0.6 0.8 m ja pituus 10 m. Allassyvennys toimii sarkaojan laskeutusaltaana. Keskimääräinen kiintoaineen poistuma pelkällä sarkaojan altaalla oli Selinin ja Koskisen (1985) tutkimuksessa 55 %. Sarkaojien päisteputkien allassyvennysten puoleisiin päihin asennetaan erilliset siiviläputket, joissa on pienet raot. Siiviläputkien avulla parannetaan allassyvennyksen lietteenpidätyskykyä. Sarkaojan allassyvennös ja sihtiputki toimivat hyvin kiintoaineen pidättäjänä. Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen -projektissa saatiin joillakin siiviläputkimalleilla poistettua vedestä kiintoainetta 78 97 %, kun sarkaojassa oli myös allassyvennys. Tutkimuksessa siiviläputki toimi hyvin varsinkin silloin, kun kiintoainepitoisuudet olivat suuria. Tutkimuksessa todettiin parhaiksi siiviläputkiksi 300 mm:n muoviputkipidättimet, joissa on 100 mm x 13 mm:n vaakaraot sekä 200 mm:n muoviputkipidättimet, jossa on 150 x 15 mm:n pystyraot. Viime vuosina on kehitetty myös sarkaoja-altaassa kelluva sihtiputki (ns. Piela putki). Tuotantoaikana sarkaojien allassyvennysten toimintaa tarkkaillaan ja lietetilan tyhjennys tehdään tarvittaessa. Allassyvennysten lietetilan tyhjennys tehdään viimeistään syksyllä. Altaista poistettava liete nostetaan altaan viereiselle tuotantosaralle, jossa se kuivaa ja tuotetaan jyrsinturpeeksi. Laskeutusaltaat Turvetuotantoalueen vesien puhdistamiseen käytetään koko tuotantoalueella laskeutusaltaita. Laskeutusallastekniikalla erotetaan vedessä olevia hiukkasia painovoimaa hyväksi käyttäen. Laskeutusaltaat toimivat läpivirtaustekniikalla, joten veden tulee viipyä altaassa niin kauan, että vedessä olevat hiukkaset ehtivät sedimentoitua altaan pohjalle. Tuotantoalueen laskeutusaltaisiin johdetaan vain tuotantoalueen kuivatusvesiä. Hulikkasuolla käytetään kolmea laskeutusallasta. Laskeutusaltaat on mitoitettu Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaisesti. Laskeutusaltaan ohjeelliset mitoitusarvot. Mitoitustekijä Mitoitusvaluma Virtausnopeus Viipymä Pinta-kuorma Valuma-alue Lietetila Ohjearvo 3 l/s ha Alle 0,01 m/s 1 h Alle 1 m/h 30 50 ha Vähintään 4 m³/ha Laskeutusallas toimii pääasiassa kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden pidättäjänä. Laskeutusaltailla pystytään Selinin ja Koskisen (1985) mukaan roudattomana aikana poistamaan kiintoaineesta 30 44 %. Ravinteiden pidätyskyky on laskeutusaltailla parhaimmillaan 10 30 %:n luokkaa. Kelluvan kiintoaineen pidättämiseksi ja laskeuttamiseksi asennetaan laskeutusaltaisiin pintapuomit. Laskeutusaltaat tyhjennetään kerran vuodessa syksyllä tai tarvittaessa altaiden lietetilan täyttyessä. Altaista poistettava liete nostetaan altaiden viereen pengerrettyihin lietealtaisiin. Lietealtaissa lieteen annetaan kuivua. Kuivumisen jälkeen liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan jyrsinturpeeksi.
Eristysojat 7 Liikennejärjestelyt Hulikkasuon turvetuotantoalue on ympäröity eristysojilla, joilla johdetaan ympäristön valumavedet ohi tuotantoalueen. Eristysojiin ei tule tuotantoalueen vesiä, vaan niiden vedet kertyvät tuotantoalueen ympäristön valumavesistä. Rasepi Oy on käyttänyt turvetuotantoalueillaan Hulikkasuolla ja Kapustasuolla noin 50 cm suojakaistaa sarkaojan reunassa. Alue toimii suotoalueena varsinaisen tuotantokentän ja sarkaojan välissä. Kentän kunnostusvaiheessa sarkaojien reunojen suotoalueet ruuvataan kentän kunnostusruuvilla kuperaan muotoon, joten saran kuivatuksen edellyttämä kupera muoto säilyy saran poikkileikkausprofiilissa. Rasepi Oy:n tuotantosoilta purkautuvan veden laadun tietoja on verrattu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailussa olevien turvetuotantosoiden veden laatuun. Rasepi Oy:n soilta purkautuvan veden ravinteisuus ja kiintoainepitoisuus ovat olleet alhaisella tasolla. Hakija on 29.5.3006 toimittamassaan vastineessa täydentänyt hakemusta lisäalueen vesiensuojelurakenteiden osalta: Tuotantoon suunnitellun lisäalueen vesiensuojelutekniikka on Hulikkasuon nykyisen tuotantoalueen mukainen ja siihen kytkeytyvä eli sarkaojien lietealtaat sarkaojien päisteputkitus sarkaojien lietteenpidättimet suojakaista saran reunassa (0,5 m leveä suotoalue) laskeutusaltaat Lisäalueella toteutetaan samanlaiset sarkaojarakenteet kuin nykyisellä tuotantoalueella. Lisäalueelle rakennetaan laskeutusallas, jonka jälkeen vedet johdetaan nykyisen tuotantoalueen lohkojen 1 2 kokoojaojaan. Hulikkasuon tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on 5 500 tonnia. Hulikkasuon aumalle 1 on rakennettu aumatie Hulikkasuon länsipuolitse kulkevalta paikallistieltä. Auma 2 on talviauma, jonka turve kuljetetaan tuotantoalueen kautta aukaistavan talvitien kautta. Toiminnan lopettaminen Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Hulikkasuolla tuotannosta poistuneilla alueilla on hillan ja vadelman koekasvatusviljelmiä noin 5 ha. Kasvatuskokeita on tehty kolmena kesänä. Hulikkasuon tuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäyttömuotona on marjanviljely tai jonkin muun kasvin viljely. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hulikkasuon turvetuotantoalueen vesien käsittely tehdään seuraavilla vesiensuojelurakenteilla: sarkaojien lietealtaat sarkaojien päisteputkitus sarkaojien lietteenpidättimet laajat sarka-altaat (lapetut sarat) laskeutusaltaat
suojakaista saran reunassa (0,5 m leveä suotoalue) pintavalutuskenttä lohkon 4 (5,4 ha) vesille eristysojat ja eristysojien lietealtaat 8 Käytössä oleva vesien puhdistus laskeutusaltailla, sarkaojarakenteilla, sarkojen reunojen suojakaistoilla lisättynä lohkon 4 pintavalutuskentällä sekä lohkoilla 1 2 laajoilla sarka-altailla (lapetut sarat) täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon, tuotantokentän nykyisen ja tulevan poistuman ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hulikkasuon turvetuotantoa toteuttaa osaava turveurakoitsija. Ympäristöluvan saaja tekee turvetuotannon ja turvetuotantoalueen tarkkailua ja valvontaa ympäristöluvan määräysten täyttämiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vedenlaatu Vesistökuormitusta tulee tuotantokentältä ja kenttien ojista. Kuormitus kulkeutuu alapuoliseen vesistöön sarka- ja kokoojaojien kautta. Ojaston ja laskeutusaltaiden sekä sarkaoja-altaiden puhdistuksesta aiheutuu lyhytaikaista kuormitusta. Hulikkasuolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus on ollut yli puolet ja kokonaistyppipitoisuus hieman alle puolet alhaisempi kuin Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvesoilla keskimäärin. Hulikkasuon turvetuotantosuolta purkautuvan veden alhaisempaa ravinne- ja kiintoainepitoisuutta voi selittää suojakaista saran reunassa Seuraavassa taulukossa on esitetty veden keskimääräinen laatu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisten turvetuotantosoiden tarkkailussa vuosina 1999 2003 ja Hulikkasuon tarkkailuissa vuosilta 1999 2005. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvesuot keskimäärin 1999 2003 Hulikkasuo 1999 2005 COD Mn mg/l O 2 29,8 26,6 Kok.P ug/l 89 38 Kok.N ug/l 1453 820 Kiintoaine mg/l 11,1 4,6 Fe ug/l 5978 1670 Veden määrä Hulikkasuolla veden määrää ei ole mitattu jatkuvatoimisella mittarilla, vaan näytteenoton yhteydessä on luettu mittapadolta vedenpinnan korkeus.
Vesistössä aiheutuva kuormitus 9 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella on seurattu turvetuotantosoiden kuormituksia tuotanto- ja kuntoonpanoaikana. Tarkkailun perusteella turvetuotantosoille on laskettu vuotuiset ominaiskuormitukset, laskeutusaltaallisille soille ja pintavalutuskentällä varustetuille soille. Bruttomääräisistä ominaiskuormitusluvuista on vähennetty luonnonhuuhtouman arvo, jolloin on saatu tuotantoalueen nettomääräinen kuormitus. Luonnonhuuhtouman arvona on käytetty Vitmaojan havaintoja vuosilta 1993 1999 ja 2001. Tämän mukaan Hulikkasuon vuosien 1999 2003 kuormitustarkkailun näytteiden vuosikeskiarvot ovat seuraavat. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 COD Mn (mg/l) 38,3 34,5 23,7 16,3 23 30 20,7 Kok.P (ug/l) 56 45 42 33 42 26 25 PO 4 -P (ug/l) 19 19 13 16 12 7 3 Kok.N (ug/l) 1 126 895 1021 423 803 923 550 NO 2 -N ja NO 3 -N (ug/l) 119 87 7 6 12 42 4 NH 4 -N (ug/l) 263 210 7 72 70 530 19 Fe (ug/l) 1 656 1 500 2000 2200 1800 940 1600 Kiintoaine (mg/l) 8,0 3,9 7,9 3,3 2,8 4,3 2,0 n 5 6 3 3 3 3 3 Hulikkasuon tarkkailussa havaittu tuotantoalueen veden ravinteisuus ja kiintoainepitoisuus on ollut selkeästi alhaisempaa kuin tarkkailusoilla keskimäärin. Hulikkasuon keskimääräinen kesäaikainen nettokuormitus (kg/vrk) on vuosien 1999 2003 ominaiskuormituslukujen perusteella. Päästöt maaperään ja pohjaveteen COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine (kg/vrk) (kg/vrk) (kg/vrk) (kg/vrk) Kontiopuroon (29 ha) 2,0 0,015 0,32 1,6 Hietajokeen (5,4 ha) 0,26 0,0008 0,028 0,023 Hanke ei aiheuta päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Tuotantokaluston tarvitsemat polttoainesäiliöt on sijoitettu tukikohta-alueille ja niitä tarkkaillaan tankkauksen yhteydessä. Hulikkasuon läheisyydessä ei ole vedenhankinnassa hyödynnettäviä pohjavesialueita. Hietaharjun pohjavesialue on 500 m:n etäisyydellä Hulikkasuon koillispuolella. Tuotantoalueen ja pohjavesialueen välissä virtaa Hietajoki. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuo-tantotoiminnasta aiheutuva päästö.
Melu 10 Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaavat siten liikennemelua. Yleensä loka-huhtikuuhun ajoittuvan toimitusvaiheen aikana eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään työmaa kerrallaan. Suon varastot puretaan pääsääntöisesti yhden, korkeintaan kahden kuukauden kuluessa. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteille on varattu asianmukaiset keräysastiat. Jäteöljyt ja öljyiset jätteet kerätään ja säilytetään jäteöljysäiliöissä ja astioissa. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Hulikkasuon turvetuotannossa edelleen olevalta alueelta vedet on johdettu 29 ha:n tuotantoalalta Kontiopuroon ja 5,4 ha:n tuotantoalalta metsäojien kautta Hietajokeen. Kontiopuro laskee Hietajokeen (61.37), joka kuuluu Iijoen yläosan valuma-alueeseen. Kontiopuron valuma-alue laskussa Hietajokeen on 4,95 km 2. Hietajoen valuma-alue laskussa Kurjenlampeen on 66 km 2 ja järvisyys 2,3 %. Kontiopuro saa alkunsa Hulikkasuon länsipuolella olevan Kontiosuon keskiosista. Kontiopuron valuma-alue on lähes kokonaisuudessaan suota tai pelloksi raivattuja entisiä suoalueita. Kontiopuron varren suoalueet on ojitettu metsänkasvatukseen. Ojituksen kuivatusvedet on johdettu Kontiopuron uomaan, joka on metsäojituksen yhteydessä kaivettu kuivatuskanavaksi. Hietajoki on noin 20 km pitkä luode-kaakko suuntainen jokireitti. Hietajoki saa alkunsa Oijusluomajärven eteläpuolisilta suoalueilta. Hietajoen keskiosan varrella on Akonvaaran, Kuparivaaran ja Pohjolanvaaran alueet. Muualla Hietajoen valuma-alueella on soiden rikkomaa moreenikumparemaastoa. Hietajoen alaosan valuma-alueella on peltoja. Alueen luonto ja suojelukohteet Hulikkasuo sijoittuu korkeiden moreenimäkien väliseen painanteeseen. Hulikkasuon lounaispuolella on Iso Pihlajavaara ja kaakkoispuolella Tussunvaara. Hulikkasuon ja Tussunvaaran välistä virtaa Hietajoki. Hulikkasuon halki virtaa tuotantoalueen pohjoispuolitse Kontiopuro. Hulikkasuon länsipuolella on soistunutta moreenikumpareikkoa ja Kontiosuon suoallas. Samoin Hulikkasuon kaakkoispuolella on soistunutta moreenimaastoa, josta osa on raivattu pelloksi. Alueen mineraalimaat ovat metsätalouskäytössä ja kangasmetsän peitossa. Hulikkasuota ympäröivät suoalueet ja soistuneet metsäalueet on pääsääntöisesti metsäojitettu.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö 11 Lähin asuttu talo sijaitsee Hulikkasuon tuotantoalueen lounaiskulmalla 200 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hulikkasuon eteläpuolella on asutusta 600 800 m etäisyydellä hankealueesta. Hulikkasuon luoteispuolella on asutus 900 1 250 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Kontiopuron varrella ei ole asutusta. Hietajoen varressa on yksi loma-asunto ennen Hietajoen laskua Kurenlampeen. Kontiopuron laskusta on 2,5 km Hietajokivartta ennen loma-asutusta. Vesistön tila Vedenlaatu Hietajoesta on otettu näytteitä Hulikkasuon tarkkailun yhteydessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty tarkkailun tulokset. Tarkkailuohjelmaan kuuluvat vuoden 2002 näytteet ovat jääneet väärinkäsitysten vuoksi ottamatta. Hulikkasuo on ollut turvetuotannossa vuodesta 1990 saakka. 26.9.1995 25.8.1999 5.9.2000 12.8.2003 28.7.2004 28.7.2005 Näytteenottosyvyys (m) 0,2 1,2 0,5 1 0,5 Lämpötila (C) 11,7 15,1 18,9 17,2 Happi (mg/l) 9,4 8,6 7,5 8,7 Happi (%) 87 85 81 90 Sähkönjohtavuus (ms/m) 4,5 4,6 5,3 3,2 3,9 ph-arvo 7,2 7,1 7,4 6,8 7,4 Väri (Pt mg/l) 60 104 35 100 60 COD Mn (mg/l) 6,7 9,6 14 8 13 9,4 Sameus (FTU) 1,7 1,7 3,1 1,7 <0,1 Kiintoaine (mg/l) <1 <1 1 <1 1,1 Kok.P (µg/l) 9 12 13 11 13 15 Kok.N (µg/l) 270 300 770 300 290 270 Fe (µg/l) 590 750 740 820 770 PO 4 -P (µg/l) 4 3 <1 4 NO 2 -N + NO 3 -N (µg/l) 8 18 17 11 NH 4 -N (µg/l) <1 <5 6 <5,0 a-klorofylli (µg/l) 2,1 1,6 5,2 Hietajoki on suhteellisen kirkasvetinen ja ravinnetasoltaan karuhko vesistö. Vedenlaatu on ollut hyvin samantapainen eri havaintokerroilla. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 9 13 µg/l välillä ja kokonaistyppipitoisuus 270 300 µg/l. Veden kiintoainepitoisuus on ollut alhainen alle 1 mg/l luokkaa, humusainepitoisuus 6,7 6, 7 14 mg/l ja väriluku 35 104 Pt mg/l. Hietajoki sijoittuu vedenlaadun laatuluokituksessa luokkaan hyvä. Kalatalous Hietajoki kuuluu Kuparivaaran osakaskunnan vesialueisiin.
12 Kontiopurolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Hulikkasuon alapuolisen Kontiopuron ja Hietajoen tilojen omistajille lähetettiin tiedustelu kalastuksesta 17.8.2004. Tiedusteluun vastasi kaksi tilan omistajaa. Toisessa vastauksessa todettiin, etteivät he kalasta Hietajoessa. Toisessa vastauksessa todettiin tilalla kalastetun joskus mato-ongella. Saalistiedoissa oli ainoastaan maininta mieleen jääneestä noin 0,1 kg säyneestä joskus 1970- luvulla. Kalastuksesta ja kalastosta kysyttiin puhelimitse paikalliselta Hietajoen tuntevalta asukkaalta. Hänen kommenttiensa mukaan Hietajoen kalasto on pääosin roskakalaa, mutta jokeen nousee myös siikaa ja harjusta. Jokivarressa Kontiosuolta alavirtaan ei ole asutusta eikä kesäpaikkoja. Joessa mahdollisesti kalastavat kesäasukkaat. Yksi lomaasunto on lähellä Hietajoen laskua Kurjenjokeen. Kontiopuron laskusta Hietajokeen on ko. paikalle 2,5 km. Kaksi loma-asuntoa on Alimmaisen Kurjenlammin rannalla Hietajoen laskusta ylävirtaan. Maaperä ja pohjavesiolot Hulikkasuo rajoittuu moreenipeitteisiin vaaroihin ja soistuneeseen moreenikumparemaastoon. Suon läheisyydessä ei ole yhdyskuntien vedenhankintaan soveliaita alueita. Suon läheisyydessä ei ole myöskään kaivoja. Hulikkasuon koillispuolella noin 500 m etäisyydellä suosta on Hietaharjun pohjavesialue. Hulikkasuon ja pohjavesialueen välistä virtaa Hietajoki. Melu ja liikenne Hulikkasuon länsipuolitse kulkee paikallistie, jolta on rakennettu aumatie tuotantoalueen länsiosan aumalle. Tuotantoalueen keskiosan auma on talviauma, jolta turve kuljetetaan talvikuljetuksena tuotantoalueen kautta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus vesistön tilaan Vaikutus pintavesiin Hulikkasuon turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys alavirranpuolisessa vesistössä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa on seuraava: Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) Kiintoaine (mg/l) Kontiopuro 4 83 0,4 Hietajoki alle 1 7 alle 0,1 Hulikkasuon turvetuotanto ei juuri näy Hietajoen ravinnepitoisuuksissa. Kontiopurosta purkautuva vesi laimenee varsin tehokkaasti Hietajoessa Kontiopuron laskupaikalta alavirtaan. Osa kuormituksesta pidättyy Kontiopuroon. Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Kontiopuron varressa eikä Hietajoen varressa Kontiopuron laskussa Hietajokeen ei ole asutusta eikä kesäpaikkoja.
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen 13 Kontiopuro on kaivettu uoma, johon on johdettu Kontiopuron valuma-alueen yläosan peltoalueiden ja alaosan metsäojitusalueiden kuivatusvesiä. Purolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Hietajoessa Hulikkasuon vaikutus on vähäinen. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Hulikkasuon läheisyydessä ei ole varsinaisia harjumuodostumia, jotka ovat tärkeitä pohjavesialueita ja joilla on merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnalle. Alueen lähistöllä ei myöskään ole kaivoja tai muuta pohjaveden käyttöä. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Turvetuotannosta aiheutuva pölynhaitta voi ylittää viihtyvyysrajan noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Lähellä tuotantoalueen lounaiskulmaa on asutusta. Alueella työskenneltäessä otetaan huomioon tuulen suunta. Melun vaikutukset Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Meluavimmat työvaiheet, käytettäessä yhtä aikaa useampia koneita, voivat aiheuttaa 55 db:n melutason ylittymisen 200 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja yöajan 50 db:n melutason ylittymisen noin 500 metrin etäisyydellä. Lähellä on tuotantoalueen lounaiskulmaa on asutusta. Alueella työskenneltäessä otetaan huomioon meluavimpien työvaiheiden tekoaika. Hulikkasuon länsipään aumalle 1 on rakennettu aumatie. Tuotantoalueen keski-osan aumaa käytetään talvikuljetusaumana. Aumoilta 1 ja 2 turve kuljetetaan paikallisteiden 18844:n ja 18842:n kautta valtatie 5:lle ja edelleen Kuusamoon. Tuotantoaikana liikenne on huolto- ja työmatkaliikennettä pääosin henkilöautoilla arviolta 4 8 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin tuotantoalueelta ajetaan turve Kuusamoon. Tuotantoalueelta lähtee noin 150 turvekuormaa lämmityskautena. Kuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan, jolloin muu liikenne on vastaavasti keskimääräistä vähäisempää. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hulikkasuon tuotantoalueella on voimassa oleva tarkkailuohjelma. Hakijan Kuusamossa sijaitsevien Kapustasuon ja Hulikkasuon turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailut hoidetaan oman tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymä. Kuormitustarkkailunäytteitä ohjelman mukaan otetaan molemmilta soilta lähtevästä vedestä touko-, heinä- ja elokuussa. Vesistötarkkailunäytteet otetaan ohjelman mukaisesti kerran heinä-elokuussa Hulikkasuon alavirranpuoleisesta Hietajoesta.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 14 Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan (jyrsintä, turpeen kuivatus ja turpeen ajo aumoihin). Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaan. Polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kontiopurossa ei kalasteta ja Hietajoessa Hulikkasuon kuormituksen vaikutukset ovat vähäiset. Kontiopurossa Hulikkasuon turvetuotannon kuormitus ei muuta vesistön laatua. Hietajoessa Hulikkasuon turvetuotannon vaikutus on vähäinen. Hulikkasuon turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 8.2.2006 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellä. Hulikkasuon kuormitustarkkailutulosten mukaan tuotantoalueelta purkautuvan veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaiset ja siten nykyiset vesiensuojelurakenteet hyvin toimivat. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kuusamon kaupungissa 14.3. 13.4.2006 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 14.3.2006 Koillissanomat - lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kuusamon kaupungilta ja sen terveydensuojelu-, ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on osoitettu ainoastaan pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Mikäli ympäristölupa myönnetään, niin alueeseen voidaan soveltaa maakuntakaavan yleistä suunnittelumääräystä: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valumaaluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteoh-
15 jelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan kaksi asuntoa sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä alueesta. Pohjavesialue on noin 500 metriä koilliseen alueesta. Tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhankkeita tai suunnitelmia. Vaikutukset asutukseen tulee ottaa huomioon. Hakemuksessa ei ole esitetty laskeutusaltaiden mitoitustietoja, mutta ne on esitetty aiemmassa lupakäsittelyssä, eikä muutoksia valuma-alueisiin ole tullut. Pintavalutuskenttää ei ole kuvailtu tarkemmin. Päästötarkkailunäytteet on otettu laskeutusaltaan alapuolelta. Lisäalueen (lohko 5) vesienkäsittelyä ei hakemuksessa ole kuvattu. Suunnitelmakartan mukaan vedet johdetaan eristysojaa pitkin Kontiopuroon. Ympäristökeskuksen tekemissä maastotarkastuksissa vuosina 2000 ja 2004 ei ole havaittu suuria puutteita. Viimeisimmässä tarkastuksessa huomautettiin päiväkirjan puuttumisesta. Tuotantoalueen lähellä on asutusta. Ympäristökeskukselle ei ole tullut valituksia Hulikkasuon toiminnasta. Hakemuksen mukaan lähiasutus otetaan huomioon toiminnassa huomioimalla tuulen suunta ja meluavimpien työvaiheiden tekoaika. Hietajoki on suhteellisen kirkasvetinen ja ravinnetasoltaan karuhko vesistö ja sen vesi on arvioitu laadultaan hyväksi. Hulikkasuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatu on ollut parempaa kuin ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltailta lähtevä vesi keskimäärin. Hulikkasuolla ei ole vesimäärien mittausta, joten kuormitusarvio on tehty käyttämällä muilta soilta mitattuja keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Kuormituksen vaikutuksia on arvioitu laskemalla ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäyksiä alapuolisessa Hietajoessa. Arviossa on ilmeisesti käytetty nettopäästöjä. Vaikutus on arvioitu vähäiseksi ja kuormituksen oletetaan suurelta osin pidättyvän jo Kontiopuroon ennen kuin puro laskee noin puolen kilomerin päässä Hietajokeen. Hulikkasuolla on oma tarkkailuohjelma. Hulikkasuolla tarkkaillaan joka vuosi laskeutusaltaalta lähtevän veden laatua kolme kertaa kesässä (touko-, heinä- ja elokuussa). Tarkkailun analyysivalikoima on suppea lukuun ottamatta heinäkuun näytettä, josta määritetään myös liukoiset ravinteet ja rautapitoisuus. Veden määrää ei mitata jatkuvatoimisella mittarilla, vaan näytteenoton yhteydessä luetaan mittapadolta vedenpinnan korkeus. Hietajoen veden laatua tarkkaillaan ohjelman mukaan vuosittain heinä-elokuussa otettavalla vesinäytteellä. Päästötarkkailun tulokset raportoidaan ohjelman mukaan Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailun raportissa ja vesistötarkkailun tulokset Iijoen yhteistarkkailuraportissa. Kyseiset tarkkailuohjelmat eivät enää ole voimassa. Lupa tuotannossa olevalle alueelle voidaan myöntää. Sen sijaan lisäalueelle lupaa ei voida myöntää, sillä alueen vesienpuhdistustekniikkaa ei ole esitetty. Lähiasutus tulee ottaa toiminnassa siten, että asutukseen päin olevilla tuulilla pölyäviä toimintoja vältetään. Alueelle tulee asentaa tuulipussi, ellei sitä jo ole. Mahdollisista massansiirroista ja matalakenttäojituksista on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle ja ne on merkittävä myös päiväkirjaan. Mikäli kenttien mataluuden vuoksi sarkaojiin ei saada kaivettua koossapysyviä lietesyvennyksiä, tulee niitä korvaamaan suunnitella muu vähintään kiintoainetta pidättävä rakenne. Tuotannosta poistuvien alueiden vedet on johdettava laskeutusaltaiden kautta niin kauan kunnes alueille on aloitettu uusi maankäyttö, tai kunnes alueet ovat luontaisesti kasvittuneet siten, että eroosioriski on poistunut ja ainakin vähintään kaksi vuotta. Altaat on pidettävä myös tänä aikana kunnossa.
16 Tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Hulikkasuon päästötarkkailuun on lisättävä jatkuvatoiminen veden määrän mittaus. Päästötarkkailua ei tarvitse tehdä joka vuosi, vaan riittävä tarkkailu on kaksi tarkkailuvuotta seuraavan lupajakson aikana. Voidaan luopua vuosittaisesta vesistötarkkailusta. Hietajoen vesinäytteet otetaan samoina vuosina kuin Hulikkasuo on päästötarkkailussa. Hietajoen näytteenottokertoja on lisättävä vähintään yhdellä kesä-heinäkuun vesinäytteen otolla. Koska Hulikkasuo on yksittäinen pieni turvetuotantoalue, voidaan tarkkailun tulokset raportoida vasta lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Analyysitulokset on kuitenkin toimitettava heti niiden valmistuttua ympäristökeskukseen. Hulikkasuon bruttovuosipäästöt on ilmoitettava ohjeiden mukaisesti ympäristöhallinnon Vahti-järjestelmään. Tätä varten kannattaa osallistua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen turvetuottajien yhteiseen vuosikuormitusohjelmaan. 2. Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomainen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on lupahakemusta koskevalle alueelle merkitty pohjakarttaan tuotannossa oleva turvetuotantoalue sekä Hietajoen ympäristöön sijoittuva pohjavesialue. Alueella ei ole yleiskaavaa, eikä tiedossa ole yksityiskohtaisempia maankäytön suunnitelmia. Kuusamon kaupungilla ei ole maankäyttöön liittyvää huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. 3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Hulikkasuon turvetuotannon vesistövaikutukset ovat suurimmillaan Kontiopurossa, mutta havaittavissa Hietajoessakin. Hietajoessa ainepitoisuuksien muutos on laskennallisesti vähäinen, mutta joen alhaisista ravinnepitoisuuksista johtuen rehevyystaso nousee ainakin Kontiopuron suualueen välittömässä läheisyydessä. Kontiopurolla ei ole merkitystä yleiselle kalatalousedulle. Hakemuksen mukaan Hietajoessa ei juuri kalasteta, ja kalastus keskittyneekin läheiselle Kurjenjoelle. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kompensoitavaa haittaa yleiselle kalatalousedulle. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakemukseen on liitettävä arvio toiminnan vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen. Muistutukset ja mielipiteet 4. Kuusamon kalastusalue Uusi lohko tulee kuntoonpanna kesän alivirtaaman aikana, jolloin alapuoliseen vesistöön joutuu mahdollisimman vähän liukoisia ravinteita ja kiintoainetta. Saostusaltaat tulee tyhjentää sellaiseen aikaan, että niissä on mahdollisimman suuri kiintoaineen pidätysvolyymi tulva-aikoina. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on 19.4.2006 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Vastineessaan 18.5.2006 hakija on lausunut seuraavaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 17 Hulikkasuon nykyisen tuotantoalan tuleva arvioitu kehitys on seuraava: Vuosi Tuotannossa ha Poistunut tuotannosta Ha 2005 34,4 10 2010 17 27,4 2015 0 44,4 Hulikkasuon tuotantoalueelta on poistunut tuotannosta 10 ha alue ja seuraavan viiden vuoden kuluessa tuotannosta poistuu lisäksi 17 ha suuruinen alue. Tuotannosta poistuneita alueita korvaamaan hakija on suunnitellut kuntoonpantavaksi 3,5 ha lisäalueen. Sen kuntoonpano jo tuotannossa olevan alueen kupeeseen on perusteltavissa maakuntakaavan yleisellä suunnittelumääräyksellä eli turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita. Tuotantoon suunnitellun lisäalueen vesiensuojelutekniikka on Hulikkasuon nykyisen tuotantoalueen mukainen ja siihen kytkeytyvä eli sarkaojien lietealtaat sarkaojien päisteputkitus sarkaojien lietteenpidättimet suojakaista saran reunassa (0,5 m leveä suotoalue) laskeutusaltaat Lisäalueella toteutetaan samanlaiset sarkaojarakenteet kuin nykyisellä tuotantoalueella. Lisäalueelle rakennetaan laskeutusallas, jonka jälkeen vedet johdetaan nykyisen tuotantoalueen lohkojen 1 2 kokoojaojaan. Hakijalla on Hulikkasuolla käytössä tuulipussi ja tuulimittari. Hakija pitää tuotantoalueen toiminnasta päiväkirjaa. Hakija pitää ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämää Hulikkasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailun näytteenottojen keskittämistä kahteen tarkkailuvuoteen virtaamamittauksineen hyvänä. Hakija on ilmoittanut Hulikkasuon bruttovuosipäästöt ympäristöhallinnon Vahti-järjestelmään. 4. Kuusamon kalastusalue Kuusamon kalastusalue ei vastusta luvan myöntämistä nykyiselle kuntoonpantavalle lisäalueelle. Kalastusalue edellyttää uuden lohkon kuntoonpanon ajoitusta kesän alivirtaama-aikaan sekä saostusaltaiden tyhjentämistä sellaiseen aikaan, että altailla on mahdollisimman suuri kiintoaineen pidätystilavuus tulva-aikoina. Hakija toteaa, että kuntoonpano ja altaiden tyhjennys voidaan tehdä kalastusalueen esittämällä tavalla. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupavirasto myöntää Rasepi Oy:lle ympäristöluvan Kuusamon kaupungissa sijaitsevan Hulikkasuon turvetuotantoon, lisäalueen kuntoonpanoon sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen vesiensuojelurakenteiden kautta 29 hehtaarin tuotantoalueelta Kontiopuron kautta Hietajokeen ja 5,4 hehtaarin tuotantoalueelta Hietajokeen. Tuotannossa oleva suoala on auma-alueineen noin 34,4 ha ja lisäalue noin 3,5 ha.
18 Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Hulikkasuon tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan 15.12.2005 päivätyn piirustuksen "Tuotantosuunnitelmakartta" MK 1:10 000 mukaisesti laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta sekä muutoin hakemuksesta ilmenevästi vesistöön. Myös tuotannosta poistuvan alueen vedet on johdettava edellä mainitun mukaisesti. Vesiensuojelun tehostamiseksi kuntoonpantavalle tuotantoalueelle on rakennettava yksi uusi laskeutusallas. Kuntoonpantavan alueen sarkojen reunaan on jätettävä 0,5 m leveä suojakaista suotoalueeksi. Rakennettavan laskeutusaltaan tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön moniste nro 117) kohdassa 6.1.2 esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot. Uuden laskeutusaltaan rakentaminen ja muut ympäristökeskuksen lausuntoon annetussa 18.5.2006 päivätyssä vastineessa kuvatut vesiensuojelurakenteet, eli sarkaojien lietealtaat, päisteputket ja lietteenpidättimet sekä suojakaista sarkojen reunassa on toteutettava vuoden 2007 loppuun mennessä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Uuden tuotantoalueen saattaminen tuotantokuntoon on aloitettava eristysojien kaivulla ja laskeutusaltaan rakentamisella, jonka jälkeen kaivetaan reuna- ja kokoojaojat sekä viimeksi sarkaojat. Sarat jyrsitään ja muotillaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Kuntoonpanossa syntyvät kaivumaat on tasattava ja huolehdittava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Kivennäismaahan yltävää kaivua on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, missä ne voidaan kaivaa turpeeseen, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Aumaalueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Massansiirtoalueita on käytettävä mahdollisuuksien mukaan virtaamansäätöön. 3. Vesiensuojelurakenteisiin ja kuntoonpanosuunnitelmaan saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Pohjois-Pohjamaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4. Tuotantotoiminta ja lisäalueen kuntoonpano on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Tuotantoalueelta ja tuotannosta poisjääviltä alueilta tulevat vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin tuotantoaikana, ellei Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa poikkeustilanteissa toisin sovita.
19 5. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä tuotantoalueen vesien laskuojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Mahdolliset syöpymät, sortumat ja tukkeumat on korjattava välittömästi. Altaat ja lietesyvennykset on tyhjennettävä lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse takaisin altaisiin tai ojastoon. Pintavalutuskentän toimintaa on tarkkailtava. Mahdolliset oikovirtaukset on estettävä padotuksin tai muilla toimenpiteillä. Kaikki laskeutusaltaat on varustettava pintapuomeilla turvepölyn pääsyn estämiseksi alapuoliseen vesistöön. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on tiedot merkittävä käyttöpäiväkirjaan ja annettava tarvittavat tiedot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden kunnossapidosta vastaava henkilön yhteystiedot on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden sekä ojastojen kunnosta ja puhdistamisesta on huolehdittava myös tuotannon keskeytysten aikana. 6. Massansiirtoja ja matalakenttäojituksia sekä niihin liittyviä suunnitelmakartasta poikkeavia vesiensuojelurakenteita ja vesienjohtamisjärjestelyjä koskevat suunnitelmat on esitettävä ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä 300-400 metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. Päästöt ilmaan 7. Alueen kuntoonpanotyöt, tuotantotoimet sekä turpeen varastointi, käsittely ja kuljetus on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. 8. Tuulen nopeutta ja suuntaa on seurattava Pohjois-Pohjanmaan ympärsitökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pölyävät työvaiheet on keskeytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Kun tuuli käy lähiasutukseen päin, pölyävät työvaiheet on keskeytettävä alueilla, jotka ovat 500 metriä lähempänä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia. Melu 9. Kuntoonpano, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua. Melua aiheuttavat työt on keskeytettävä yöajaksi (klo 22:00 7:00) alueilla, jotka ovat 500 metriä lähempänä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Jätehuolto on järjestettävä Kuusamon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Luvan saajan on pidettävä kirjaa toiminassa syntyvistä jätteistä. Ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vas-
20 taanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja. Varastointi 11. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita siten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava osoitettuna yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa. 13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä on järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnan lopettaminen 14. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesistökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta. 15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomattava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muutoksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin. Tarkkailu- ja raportointimääräys 16. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Tarkkailu sekä raportointi on järjestettävä tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa tarkkailuohjelmaa.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE 21 Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Mikäli hakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisesti suojeltavia eliölajeja tai erityisiä luontoarvoja. Alueella ei sijaitse uhanalaisia tai suojeltavia kasvilajeja. Tuotantoalueen koko lisäalue mukaan lukien ja toiminnan loppuminen tuotannosta poistuvalta alueelta, vesiensuojelun tehostaminen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä noudattaen sekä alapuolisen vesistön tila huomioon ottaen Hulikkasuolta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia vesistössä, että lupaa ei voitaisi myöntää. Toiminnasta voi aiheutua melua lähinnä toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä, mikä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Pöly voi kulkeutua kauemmaksikin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riippuen. Ympäristön maankäyttö ja lupamääräyksissä asetetut rajoitukset huomioon ottaen melusta tai pölystä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa. Kun otetaan huomioon Hulikkasuon tuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hanke ei ole kaavan vastainen. Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Hulikkasuon vesien käsittely perustuu eristysojiin, sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin ja lohkon 4 osalta pintavalutukseen. Kuntoonpantavan alueen vesiensuojelu perustuu laskeutuksen avulla tapahtuvaan puhdistamiseen. Ympäristönsuojelulain 4 :ssä säädetyn yleisen periaatteen mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset