L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 7.9.2005 Diaarinumero LSU 2005 Y 475 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa Ilmajoen kunnan kirkonkylässä. Sari ja Sami Ojanperä Mäkikyläntie 257 61350 Huissi LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 80 lypsylehmää, 60 hiehoa, 90 lihanautaa ja 90 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 100 lypsylehmää, 80 hiehoa, 132 lihanautaa ja 124 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen pihattonavettaan tulee tilat 100 lypsylehmälle, 20 hieholle ja 6 vasikalle (alle 6 kk). Nykyiseen navettaan tulee tilat 60 hieholle, 132 lihanaudalle ja 118 vasikalle (alle 6 kk). Nykyinen navetta sijaitsee tilalla Myllyoja RN:o 10:11 ja rakennettava navetta määräalalla tilalla Myllypelto RN:o 10:45 Ilmajoen kunnan kirkonkylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle.
ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 16.5.2005. Lupahakemusta on täydennetty 16.8.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin 18.3.1997 ja 20.5.1997 käsitelty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ilmajoen kunnan kirkonkylässä noin 10 km Ilmajoen kunnan keskustasta luoteeseen. Lähimmät naapurin asuinrakennukset sijaitsevat noin 300 metrin, noin 320 metrin ja noin 400 metrin etäisyydellä. Noin 200 metrin etäisyydellä sijaitseva naapurin kiinteistö on hakemuksen mukaan tyhjillään. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä. Ilomäen ala aste sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä. Nykyisen navetan ja rakennettavan navetan läheisyydessä sijaitsee Janne Ojanperän lihasikala. Myös noin 320 metrin etäisyydellä sijaitsevan naapurin kiinteistöllä sijaitsee sikala. Eläinsuojien ympäristö on osittain peltoaluetta ja osittain metsäistä aluetta. Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Salonmäki B:n pohjavesialue, sijaitsee nykyisestä navetasta noin 130 metrin ja rakennettavasta navetasta noin 200 metrin etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan omasta kaivosta tai kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 80 lypsylehmää, 60 hiehoa, 90 lihanautaa ja 90 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta nykyisen navettarakennuksen läheisyyteen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 100 lypsylehmää, 80 hiehoa, 132 lihanautaa ja 124 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen pihattonavettaan tulee tilat 100 lypsylehmälle, 20 hieholle ja 6 vasikalle (alle 6 kk). Nykyiseen navettaan tulee tilat 60 hieholle, 132 lihanaudalle ja 118 vasikalle (alle 6 kk). Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin 770 000 litraa vuodessa ja lihamäärä noin 31 500 kg vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Vasikoista 35 kpl (0 3 kk) on kuivikepohjalla. Kuivikemateriaalina käytetään olkea ja kuivikepohja tyhjennetään kuusi kertaa vuodessa kuivalantalaan. Tilalla on nykyisin noin 300 m 3 :n ja noin 400 m 3 :n lietesäiliöt nykyisen navettarakennuksen alapuolella ja noin 650 m 3 :n betonikannella katettu lietesäiliö. Lisäksi tilalla on Janne Ojanperän lihasikalan kanssa yhteiskäytössä oleva noin 3 200 m 3 :n avoin lietesäiliö sekä noin 650 m 3 :n ja noin 850 m 3 :n etälietesäiliöt, jotka sijaitsevat Röyskölän kylässä tilalla Tuoriväärä RN:o 4:111 ja Lahdenkylässä tilalla Korpikoski RN:o 7:144. Tilalle rakennetaan uusi noin 2 150 m 3 :n lietesäiliö, joka hakemuksen mukaan katetaan kelluvalla katteella esim. turpeella. Tilalle rakennetaan myös uusi noin 405 m 3 :n kuivalantala. Lietekuilutilavuutta tilalle tulee yhteensä noin 750 m 3. Nykyiset lietesäiliöt ja rakennettava uusi lietesäiliö täytetään alakautta. Rakennettavasta navetasta liete poistetaan lantaraappojen avulla kokoojakuilun kautta lietesäiliöön.
3 Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 200 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojien muut pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Nykyisen navetan WC tilat poistetaan käytöstä. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 1 120 tonnia vuodessa laakasiiloihin. Säilörehun puristenesteet johdetaan katetuista AIV siiloista noin 650 m 3 :n lietesäiliöön. Avolaakasiiloista puristenesteet johdetaan noin 650 m 3 :n lietesäiliöön ja noin 5 m 3 :n betonikannella katettuun kokoojakaivoon. Kokoojakaivo tyhjennetään pääsääntöisesti lietesäiliöön. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 223,59 ha, josta omaa peltoa noin 105,39 ha, vuokrapeltoa noin 37,31 ha ja sopimuspeltoa 80,89 ha. Lannan levityspellosta noin 10 % sijaitsee pohjavesialueen suojavyöhykkeellä. Lannan levityksestä 70 % tapahtuu keväällä viikkojen 18 22 aikana ja 30 % syksyllä viikkojen 38 42 aikana. Muut varastot Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 5 000 litraa, noin 2 500 litraa, noin 1 350 litraa ja noin 1 500 litraa. Näistä noin 5 000 litran säiliö sijaitsee betonilaatan päällä. Polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Polttoainesäiliöiden kuntoa seurataan päivittäin ja tarvittaessa niitä uusitaan. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa huoltorakennuksessa. Väkilannoitteet säilytetään konesuojassa. Rehunteossa käytettävät säilöntäaineet hankitaan tynnyreissä ja osa varastoidaan 2 000 litran irtosäiliössä. Säilöntäaineet varastoidaan betonilaatan päällä. Kasvinsuojeluaineita säilytetään kasvukaudella tarvittava määrä rehuvaraston yhteydessä. Pesuaineita säilytetään navetan varastotiloissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 5 kpl/vuosi toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Pilaantuneet rehut varastoidaan lantalaan ja levitetään lannanlevityksen yhteydessä pellolle. Jäteöljyt noin 1 000 l /vuosi, akut ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Muovijätteestä aumamuovit poltetaan hallitusti. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä ja teurasauto kerran kuukaudessa. Rankkia tuodaan kaksi kertaa kuukaudessa ja rypsiä kuusi kertaa vuodessa. Säilörehua ajetaan laakasiiloista päivittäin. Lietettä ajetaan kolmella kärryllä noin 10 kuormaa /kärry/päivä. Säilörehua ajetaan noin 5 6 päivänä kesässä neljällä kärryllä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Rakennettava pihattonavetta sijoittuu siten, että siitä ei ole suoraa näköyhteyttä naapureihin. Navetasta poistuva ilma jakaantuu tasaisesti ympäristöön eikä suuntaudu vain yhteen suuntaan. Tuulensuunta on yleensä asutuksesta poispäin. Rehut analysoidaan ja ruokinta suunnitellaan vuosittain siten, että lannan typpipäästöt ovat mahdollisimman vähäiset. Nykyiset kolme lietesäiliötä ovat katettuja ja uusi lietesäiliö katetaan kelluvalla katteella esim. turpeella. Lietteen levityksessä voidaan huomioida naapuruston tarpeet, koska levitys hoidetaan omalla kalustolla. Lietteen levityksessä noudatetaan lannanlevitysmääräyksiä ja ohjeita.
ASIAN KÄSITTELY 4 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 29.6. 5.8.2005 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla ja kirjastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Ilmajoen ympäristölautakunta puoltaa luvan myöntämistä, mikäli toiminnalle asetettavilla lupamääräyksillä pystytään riittävästi estämään naapureille aiheutuvia haittoja. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi hakijan tulee pyrkiä optimoimaan valkuaisruokinta siten, että lantaan joutuvien hajua aiheuttavien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan yhteydessä sijaitsevilta lannan varastointitiloilta tulee edellyttää niiden kattamista hajuhaittojen vähentämiseksi. Hakija on esittänyt riittävät lannan, pesuvesien ja puristenesteen varastointitilat 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakijalla on myös riittävästi peltopinta alaa lannan levitykseen, kun huomioidaan, että lietettä ei saa levittää pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille. Pohjavesialueella lietteen levittäminen tulee sallia vain, jos maaperän riittävä tiiveys on todettu maaperätutkimuksin. Lupamääräyksissä tulee huomioida lietteen kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminnan toteuttaminen siten, että naapureille aiheutuva haju ja pölyhaitta on mahdollisimman vähäinen. Kuormausajankohtaa suunniteltaessa tulisi huomioida tuulen voimakkuus ja että tuulen suunta on lähinaapureista poispäin. Kokonaisuudessaan tilakeskuksen alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Lietelanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojiin tai pohjaveteen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Ilmajoen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 29.8.2005 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut suullisesti 1.9.2005, että vastineenantotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 9.8.2005, jossa käytiin läpi mm. nykyisen navetan ja rakennettavan pihattonavetan sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä, nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan lietesäiliön, rakennettavan kuivalantalan ja nykyisten laakasiilojen sijaintia ja kokoa. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 5 Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Sari ja Sami Ojanperälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan kirkonkylään tilalle Myllyoja RN:o 10:11 ja määräalalle tilalle Myllypelto RN:o 10:45 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Toimintaan liittyvät myös noin 650 m 3 :n ja noin 850 m 3 :n etälietesäiliöt, jotka sijaitsevat Röyskölän kylässä tilalla Tuoriväärä RN:o 4:111 ja Lahdenkylässä tilalla Korpikoski RN:o 7:144. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt asiat ja asettanut määräykset valkuaisruokinnan optimoinnista, lietesäiliöiden kattamisesta, lietteen ja lannan kuormauksesta, kuljetuksesta ja levityksestä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää enintään yhteensä 100 lypsylehmää, 80 hiehoa, 132 lihanautaa ja 124 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietteiden, puristenesteiden, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 6 897 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 160 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettava uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös rakennettava kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maaja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettava kuivalantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja tarvittaessa lantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta. Uusi noin 2 150 m 3 :n lietesäiliö sekä uusi noin 405 m 3 :n kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Säilörehun puristenesteiden johtaminen lietesäiliöön ja noin 5 m 3 :n umpisäiliöön tulee toteuttaa 31.12.2005 mennessä. Olemassa olevat lietesäiliöt ja rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Rakennettava lietesäiliö tulee kattaa sen käyttöönoton yhteydessä vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Noin 650 m 3 :n lietesäiliö tulee pitää katettuna betonikannella. Noin 5 m 3 :n puristenestesäiliö tulee kattaa betonikannella. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
3. Lannan ja jätevesien levitys 6 Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei niitä joudu ympäristöön tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 135,5 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Navettarakennusten, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti.
6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi 7 Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteitä ei saa polttaa. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä 31.12.2006 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa navetan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää navetan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navettarakennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumises
8 ta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä rakennettavan lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella ja nykyisen lietesäiliön pitämisestä katettuna betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Säilörehun puristenestesäiliö on määrätty katettavaksi myös hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöön. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 m korkuinen ajoluiska ja lantalan ulkopuolella tulee tarvittaessa olla tiivispohjainen kuormauslaatta. (määräys 2) Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen.
9 Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien, lantavarastojen ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukai
10 sesti. Muovijätteen polttamiseen ei ole käytettävissä valtioneuvoston jätteen polttamisesta antaman asetuksen mukaisia laitteita. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.10.2015 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52
11 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 200 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 200 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Mansikka Tuomo, Peräkyläntie 74, 61350 Huissi Talvitie Antti, Mäkikyläntie 291, 61350 Huissi Talvitie Osmo kp, Samuel Talvitie, Hautalantie 4, 60420 Seinäjoki Hirsimäki Pentti, Mäkikyläntie 221, 61350 Huissi Mansikka Eeva, Mäkikyläntie 210, 61350 Huissi Ojanperä Janne, Ristimäentie 199, 61350 Huissi Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Ilmajoki lehdessä.
MUUTOKSENHAKU 12 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros