Vantaan Järjestöringin tiedotuslehti 1/2004 kesäkuu Syytä hymyyn: resurssikeskushanke käynnistyi Rinki-lehti kaupunginjohtajan juttusilla Järjestötalo Seinäjoella
Vantaan Järjestörinki - järjestöjen järjestö Vantaan Järjestörinki ry on yhteistyöjärjestö, jonka jäsenet ovat mm. kulttuuri-, liikunta-, maahanmuuttaja- ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä työttömien yhdistyksiä. Järjestörinki toimii yhdyssiteenä yhdistysten välillä ja edistää järjestöjen ja viranomaisten välistä kanssakäymistä. Se kokoaa ja keskittää yhdistystensä voimavaroja, tehostaa niiden tiedonkulkua ja järjestää palveluja jäsenjärjestöilleen. Järjestörinki organisoi järjestöjen työllistämistä ja järjestää työvoimakoulutusta, joka antaa valmiuksia järjestöjen toimistotehtävien hoitamiseen. Vantaan Järjestöringillä on 39 jäsenjärjestöä, joista kolme on aluejärjestöjä; Toimiva Koivukylä - Toimari ry (25 yhdistystä), Vantaan Liikuntayhdistys (76 seuraa) ja Vantaan TUL:n Seurojen Tuki Ry (43 seuraa). Vantaan Järjestörinkiin kuuluu kaikkiaan 179 yhdistystä. Jäsenjärjestöjen jäsenmäärillä mitaten Järjestörinki onkin Vantaan suurin järjestö. Kaikki vantaalaiset yhdistykset ovat tervetulleita Vantaan Järjestöringin jäseniksi. Jäsenmaksu on vain 17 vuodessa. Lisätietoja: www.kolumbus.fi/vavares/jarjestoringin_sivu.htm RAY panostaa kokeilu- ja kehittämishankkeisiin Raha-automaattiyhdistyksen tarkastaja Juha Vuorela oli vieraileva tähti Vantaan Järjestöringin vuosikokouksessa. Vuorela selvitti kuulijoille RAY:n avustamistoiminnan perusperiaatteet yleisesti ja erityisesti järjestöjen kannalta. Tarkastaja Juha Vuorela korostaa huolellisen suunnittelun tärkeyttä. Syrjäytymisen, lasten turvattomuuden ja merkittävien kansansairauksien ehkäiseminen saavat osakseen Raha-automaattiyhdistyksen erityisen huomion avustuksia jaettaessa. Etusijalle ovat nousseet innovatiiviset, huolellisesti suunnitellut ja valmistellut kokeilu- ja kehittämishankkeet. Päämääriin ja konkreettisten tavoitteiden asettamiseen edellytetään hakijan erityisesti kiinnittävän huomiota. Projektien seurantaan, arviointiin ja tulosten hyödyntämisen täytyy myös paneutua huolellisesti. Elämisen rytmeillä terveyttä Terveysmessut Tikkurilan Lukiossa 9.10. klo 10-15 Näytteilleasettajaksi ilmoittautuvat järjestöt! Ottakaa yhteyttä! Osuuskunta Työtuuli/ Merja Lehtinen 040-7500280 Järjestäjinä: Vantaalaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä,vantaan kaupungin eri yksiköitä, Vantaan Järjestörinki ry. 2 Ray:n periaatteen mukaista on ensisijaisesti avustaa kansalaisjärjestötoimintaa, joka tukee pieniä ja yhteiskunnalliselta asemaltaan heikkoja ryhmiä. Järjestöringin hallitus v. 2004 Vuorela painotti erityisesti: Avustustoiminnassa painotetaan aikaisempaa enemmän kansalaisjärjestö-, tukihenkilö- ja vapaaehtoistoimintaa sekä laajaan yhteistyöhön perustuvaa kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Aiheesta lisää Järjestöringin kotisivuilla www.kolumbus.fi/vavares/jarjestoringin_sivu.htm. Kotisivuillamme on ohjeisto, joka pätee mitä tahansa rahoitusta, mistä tahansa rahoituslähteestä haettaessa. puheenjohtaja:leena Selander (Vantaan TUL:n seurojen Tuki ry), jäsenet: Merja Lehtinen, varapuheenjohtaja (Osuuskunta Työtuuli), Marja Auroma (Vantaan Liikuntayhdistys ry), Jarmo Ekman (Tuetaan Tositarkoituksella ry), Pentti Fri (Vantaan Uniyhdistys ry), Anssi Hyvärinen (Vantaan A-Kilta ry), Ulla Turpeinen (Vantaan Uimarit ry). Varajäsenet: Tomi Alanko (Vantaan Invalidit ry), Sirkka Hiltunen (Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistys ry), Eila Jokinen (Vantaan Hengitysyhdistys ry), Amran Mohamed Ahmed (Golisnaisten yhdistys ry), Tommi Ouvinen (Vantaan Elävän Musiikin yhdistys Velmu ry),tuula Saastamoinen (Vantaan Työttömät ry). Sihteeri: Kari Ahlström, p. 839 22983, 040-554 4997,kari.ahlstrom@vantaa.fi
Puheenjohtajalta Vuosi 2004 on Järjestöringin viides toimintavuosi. Vuosikokouksessa 31.3 määrittelimme suuntaviivat vuodelle 2004. Arvioimme Järjestöringin toiminnan olevan nyt ratkaisuvaiheessa. Merkittävin panostus onkin tämän toimintavuoden aikana toimistotyöpajan käynnistäminen. Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskushankkeen yhteistyösopimus allekirjoitettiin Impulssitalossa 4. toukokuuta 2004. Sopimuksen allekirjoittajat ovat Vapaaehtoistoiminnan tukiyksikkö ja Vantaan Järjestörinki. Sopimus on ratifioitu Sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Sopimuksen mukaan Järjestörinki ottaa hoitaakseen resurssikeskushankkeen toimistopajaosion ja Vapaaehtoisten Vantaa internet -sivuston kehittämisen. Sopimuksen myötä käynnistyy toimistopaja tuottamaan kaivattuja palveluja jäsenjärjestöille. Mitä palveluja järjestöt tarvitsevat? Lehtemme viimeisellä sivulla aiheesta lisää. Vapaaehtoisten Vantaa internet -sivuston kehittely jatkuu. Sivustoon on koottu vantaalaista järjestöväkeä kiinnostavaa tietoa. Tavoitteena on koota laaja vapaaehtoistoiminnan tietopankki. Toukokuun lopussa alkoi viides Järjestöjen toimihenkilökurssi. Olemme luoneet Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sekä Vantaan työvoimatoimiston kanssa tuotteen, jota on toteutettu sellaisenaan myös Espoossa. Syksyllä Espoossa alkaa jo kolmas kurssi. Vantaalla Järjestöjen toimihenkilökursseilla yli 60 pitkäaikaistyötöntä on saanut valmiudet toimistojen monitoimityöhön sekä järjestöissä että yrityksissä. Harjoitteluosion jälkeen moni on jatkanut työskentelyä järjestössä. Näin on saatu apuvoimia helpottamaan vapaaehtoisten työtä järjestöissä ja mahdollistettu vapaaehtoisten keskittyminen työhön, jota varten he ovat järjestöön liittyneet. Jäsenistömme kasvussa on havaittavissa lisäystä. Toivottavaa on, että jäsenjärjestömme kukin omalta osaltaan edelleenkin lisäävät yhteisen järjestömme tunnettavuutta ja edistävät jäsenhankintaa. Mitä enemmän meitä on, sitä suurempi painoarvo Järjestöringillä on. Hyvää kesää! Leena Selander RINKI 1/2004 julkaisija Vantaan Järjestörinki ry Viertolankuja 4 A II krs. 01300 Vantaa p.8392 0115 www.kolumbus.fi/vavares päätoimittaja Paula Myllymäki paula.myllymaki@vantaa.fi p.8392 4707 taitto Suve Pääsukene vantaan-jarjestorinki@kolumbus.fi painopaikka Vantaan kaupungin paino kansikuva: resurssikeskushankkeen väkeä: vas. Pentti Fri, Riitta Saimanen, Anssi Hyvärinen, Marja Auroma, Leea Halmén, Kari Ahlström, Merja Lehtinen ja Päivikki Telenius Vantaan Järjestörinki ry:n jäsenjärjestöt Action palveluryhmä osuuskunta Golisnaisten yhdistys Hakunila-Länsimäki Työttömät ry. Hakunilan Mielenterveysseura ry/ystävän Kammari Helsingin seudun Psoriasisyhdistys ry Itä-Vantaan Somalikulttuuri yhdistys ry Kansantanssi- ja lauluseura KA-TA-LA ry Keimolan omakotiyhdistys Korson Setlementtinuoret ry Korson Työttömät ry Länsi-Vantaan Työttömät ry MLL - Koivukylän paikallisyhdistys ry Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet Organisation of Human Right in Iraq OHRI Osuuskunta Työtuuli Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistys ry Somalian kielen ja kulttuurin yhdistys ry Trollberga Muséförening rf Tikkurilan Teatteri ry Toimiva Koivukylä - Toimari ry Tuetaan Tositarkoituksella ry Vantaan A-Kilta ry Vantaan Allergia- ja Astmayhdistys ry Vantaan elävän musiikin yhdistys VELMU ry Vantaan Hengitysyhdistys ry Vantaan Invalidit ry Vantaan Lapsibaletti ry Vantaan Liikuntayhdistys ry Vantaan Minijellonat Vantaan Monikulttuuriyhdistys Portti Vantaan Montessorikoulu Montsan kannatusyhd. ry Vantaan 4H-yhdistys ry Vantaan Nuorten miesten Kristillinen yhdistys ry Vantaan TUL:n seurojen tuki ry Vantaan Turvakoti-Vanda Skyddshem ry Vantaan Työttömät ry Vantaan Uimarit ry Vantaan Uniyhdistys ry Vantaan Yksinhuoltajat ry 3
LISÄÄ VOIMAVAROJA VAPAAEHTOISTYÖHÖN Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus -kehittämishanke on käynnistynyt. Pitkäjänteinen työ palkitsi tekijänsä. Etelä-Suomen Lääninhallitus hyväksyi Vantaan kaupungin Vapaaehtoistoiminnan tukiyksikön suunnitteleman Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus kehittämishankkeen. Hanke käynnistyi 1.3. ja jatkuu 31.10.2006 asti. V apaaehtoistoiminnan tukiyksikkö on vantaalaisen vapaaehtoistoiminnan tukemiseen, edistämiseen ja mahdollistamiseen erikoistunut, kaupungin virkamiehistä koostuva verkkoorganisaatio. Sosiaali- ja terveystoimeen kiinnittynyt tukiyksikkö järjestää koulutusta eri vapaaehtoisryhmille ja ammattilaisille. Y ksikön työntekijät ovat vammaisasiansihteeri Riitta Saimanen, suunnittelija Leea Halmén ja koulutussihteeri Päivikki Telenius. Hankkeessa työskentelevät koordinaattori Kari Ahlström, verkkotoimittaja Suve Pääsukene ja projektityöntekijät Päivi Timonen ja Mika Hyttinen. Laaja-alainen tukihenkilö- ja vertaistukitoiminta P äivikki Teleniuksen vastuualueena on Laaja-alainen tukihenkilö- ja vertaistukitoiminta ja lapsiperheiden turvaverkosto sekä KAMU -turvaverkkopilotti. Telenius kertoo tukihenkilöiden olevan vapaaehtoisia, tavallisen ihmisen kyvyin varustettuja, sopivan kokoisissa vaikeuksissa palkkiotta tukena toimivia aikuisia ihmisiä. Lapselle tai nuorelle tukihenkilö on iso kaveri, pulmissa auttaja, opastaja, kuuntelija, jolla on aikaa tunti pari viikossa tai koko päivä silloin tällöin. Aikuiset tarvitsevat tukea esim. päihdeongelmista toipumiseen tai mielenterveyden tukemiseen. T ukihenkilö toimii tukisuhteen puitteissa, joka solmitaan jonkin järjestön tai viranomaisen, esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijän välityksellä neuvotellen yhdessä tuettavien kanssa. Tuki- 4 Kukkasen vantaalaisille vapaaehtoisille ojentavat Päivi Timonen ja Mika Hyttinen henkilöksi haluava ja tukea haluava ottavat yhteyttä järjestäviin tahoihin, jotka kouluttavat tukihenkilöt tehtäviinsä ja järjestävät heille työnohjausta. T ukihenkilöitä tarvitaan paljon enemmän kuin pystytään järjestämään. Hankkeessa pyrimme kartoittamaan Vantaalla tukihenkilötoimintaa järjestävät tahot, löytämään uusia tukisuhteen luomispaikkoja ja uusia tukihenkilöitä. V ertaisryhmätoiminnassa tukea saadaan keskusteluissa ja toiminnassa samoja vaikeuksia kokeneiden kanssa. Ryhmät tarvitsevat koulutetun vetäjäparin. Kartoitusten ohessa pyrimme kehittämään ja koordinoimaan tukihenkilö- ja vertaisohjaajien koulutusta, sanoo Päivikki Telenius. KAMU - kaikki mukaan K amu on lapsiperheiden turvaverkostopilotti, jossa muodostetaan vapaaehtoisista uussukuja eli pyritään luomaan vapaaehtoisesti kohtuullisen lähellä toisiaan asuvista lapsiperheistä ja lapsettomista aikuisista, vanhuksista, sairaista, terveistä yhteistä vastuuta kantavia soluja. Tilanteita joissa tuttu ja turvallinen verkosto on tarpeen ovat esim. asunnon vesivahingot, yllättävät muut onnettomuudet, perhekriisit, erot - ja ilotkin on kiva jakaa turvallisessa seurassa. Kysymys on kokeilusta, joka elää ja muotoutuu mukaan tulijoiden ehdoilla. Jokin laitos, päiväkoti, vanhainkoti tai vaikkapa neuvola tai sopiva järjestö voi toimia tukikohtana. KAMU -pilottikin on jo alkanut kysellä tuen tarvetta päiväkodeilta ja neuvoloilta. I deoita ja kokemuksia tukihenkilötoiminnasta ja turvaverkostoista voi lähettää meille, myöhemmin teemme tarkemman kyselytutkimuksen mm. järjestöjen tukihenkilötoiminnoista ja -tarpeista. L aaja-alaisessa tukihenkilötoiminnassa on aloittanut projektityöntekijänä Mika Hyttinen. Aluksi hän tekee kartoituksia ja järjestää jo toimivien tukihenkilöiden vertaistukea.
Henkilökohtainen avustaja -toiminnan kehittäminen Riitta Saimasen vastuulla on henkilökohtaisen avustajatoiminnan kehittäminen. - Henkilökohtainen avustaja on vammaisen henkilön palveluksessa oleva työntekijä, jonka tehtävänä on auttaa vammaista sellaisissa päivittäisissä toiminnoissa, joista hän ei yksin pysty suoriutumaan. Henkilökohtainen avustaja työskentelee vammaisen apuna sekä hänen kotonaan että sen ulkopuolella. Avustaja mahdollistaa vammaisen itsenäisen asumisen, hänen osallistumisensa työelämään, koulutukseen, harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Siten avustaja lisää vammaisen henkilön oman elämän hallintaa, Saimanen toteaa. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan kehittämiseen Vantaalla on palkattu projektityöntekijä Päivi Timonen. Hänen tehtävänään on järjestää avustajille koulutusta ja aloittaa avustajien välitystoiminta. Hän etsii avustajat, haastattelee avustajatehtävistä kiinnostuneet sekä avustajaa tarvitsevat henkilöt. Tavoitteena on myös muodostaa rekisteri sekä avustajista että avustajaa tarvitsevista henkilöistä. Lisäksi hän neuvoo vammaisia henkilöitä työnantajavelvollisuuksiin liittyvissä tehtävissä. Päivi Timonen aloitti tehtävässään 1.4. ja on jo saattanut havaita tekevänsä työtä, jolla on tilaus täällä Vantaalla. Vammaispalvelun työntekijät ovat kertoneet avustajien välitystoiminnan ja koulutuksen olevan tosi tarpeeseen, sillä lisää avustajia tarvitaan. Pilottikoulutus syksyllä 2003 Vantaan vammaisneuvosto järjesti yhteistyössä Vantaan Aikuisopiston kanssa henkilökohtaisille avustajille koulutusta syys- ja lokakuussa 2003. Kaksikymmentäkolme avustustehtävistä kiinnostunutta henkilöä, osa jo avustajina toimivia, suoritti kurssin (1 opintoviikko/ 40 tuntia). Kouluttajina oli myös vammaisia henkilöitä, joilla itsellään on henkilökohtainen avustaja. Pilottikoulutuksesta saadut kokemukset olivat erittäin hyvät. Koulutus vahvisti avustajien ammattiidentiteettiä ja suurin osa uusistakin avustajista sai töitä. Hankkeen rahoittamana toteutetaan vastaavanlainen koulutus ensi syksynä. Henkilökohtainen avustaja -koulutuksesta kiinnostuneet, voitte ottaa yhteyttä Päivi Timoseen, sähköposti: paivi.timonen@vantaa.fi. Leea Halménin osio on Vantaan vapaaehtoistoiminnan verkko & foorumi sekä verkostot palvelualueittain. Tämä osio on vielä suunnitteluvaiheessa, kertoo Halmén. - Tavoitteena on, että Vapaaehtoistoiminnan tukiyksikkö kokoaa yhteen vantaalaiset vapaaehtoistoimijat verkostoksi Tampere 2000-mallin mukaisesti. Verkostotyöhön pyydetään mukaan vapaaehtoiskentän toimijoita eri järjestöistä, erityisesti Järjestöringistä, vanhus- ja vammaisneuvostosta ja kaupungin toimijoista, Vantaan seurakuntayhtymästä ja sosiaalialan oppilaitoksista (esim. Laurea). Verkostotyötä toteutetaan 1-2 kertaa vuodessa järjestettävillä Vapaaehtoisfoorumeilla, joihin sisältyy alustusten lisäksi työryhmätyöskentelyä eri aihepiireistä. Ensimmäinen vapaaehtoistoiminnan foorumi kutsutaan koolle keväällä 2005. Suunnitelmien mukaan vapaaehtoisfoorumityö alueellistetaan siten, että verkon jäsenet ovat kyseisellä palvelualueella toimivia järjestöjä ja työntekijöitä; palvelualueillahan tunnetaan parhaiten oman alueen tarpeet ja erityispiirteet. Alueellisessa foorumityössä verkostoon pyydetään edustaja myös aluetoimikunnasta, sillä yhteistyö aluetoimikuntien kanssa on hyvin tärkeää, Halmén painottaa. Toimistopaja ja vapaaehtoistoiminnan tietopankki ovat myös hankkeen osioita. Niistä lähemmin sivulla 8. Kunnat ja kolmas sektori Suomessa ja Virossa - yhteistyön rajat ja mahdollisuudet Seminaari tiedekeskus Heurekassa 30.09.2004, kello 10.00-16.45 Järjestää: Uudenmaan liitto / Kusti II-projekti, Vantaan kaupunki, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Vantaa Vantaan Järjestörinki ry Ilmoittautumiset 20.08. mennessä: anu.heinonen@uudenmaanliitto.fi Järjestöt ja yrittäjät - tarvitsetteko työntekijää? Etsimme toimistoalan työssä- oppimispaikkoja Järjestöjen toimihenkilökoulutukseen osallistuville. Työssäoppimisjakso alkaa 23.8.2004 koulutuksen ja työssä oppimisen vaihdellessa: viikko koulutusta ja kaksi viikkoa työssäoppimista. Koulutus/työssäoppiminen päättyy tammikuussa 2005. Työnantajalle ei synny mitään kustannuksia työntekijästä työssä oppimisjakson aikana. Työnantajan tehtävänä on järjestää työssäoppijalle työnjohto, työskentelytilat ja perehdyttää työhön. Koulutuksen päätyttyä tavoitteena on, että työntekijä jatkaa työnantajan palveluksessa joko tukityöllistettynä tai muuten. Koulutuksen vastuullisena järjestäjinä toimii Helsingin Yliopiston Koulutus ja Kehittämiskeskus Palmenia, Vantaa, yhteistyössä Vantaan Työvoimatoimiston ja Vantaan Järjestöringin kanssa. Ota yhteyttä! Vantaan Järjestörinki ry Kari Ahlström 8392 2983, 040-5544997, sähköposti kari.ahlstrom@vantaa.fi. 5
KYMMENEN KOVAA KYSYMYSTÄ KAUPUNGINJOHTAJALLE Monissa kaupungin työntekijöiden taukotiloissa on suosittua käydä läpi Metron tai Satasen kymmenen kysymystä. Puoli vakavissaan kamppaillaan hyvinkin triviaalien kysymysten tietämisestä. Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen sai vastattavakseen järjestöväen kymmenen kovaa kysymystä. Kaupunginjohtajan tietämys ja kiinnostus järjestöasioista ei ollut triviaalia. 1. Mikä on henkilökohtainen kosketuspintasi järjestöihin ja vapaaehtoistyöhön? Olen jäsenenä paikallisessa omakotiyhdistyksessä. Näistä teidän jäsenjärjestöistä puheen ollen. Olen Vantaan Hengitysyhdistysyhdistyksen jäsen. Joskus aikaisemmin olen toiminut myös poliittisessa järjestöelämässä mutta se on jäänyt. 2. Miten näet järjestöjen aseman Vantaan kaupungin strategiassa? Näen järjestöjen merkityksen hyvin tärkeänä. Mikä on kaupunki? Kaupunki on aktiivisten ihmisten muodostama yhteisö. Fyysisen ympäristön ja infrastruktuurin lisäksi on toiminnallinen puoli, jossa vapaaehtoisella järjestötyöllä on hyvin keskeinen rooli. Ja mitä monipuolisempi järjestöjen kirjo on, sen aktiivisempi kaupunki on. Kaupunki ei ole pelkkää byrokratiaa, vain valtion ja kaupungin viranomaiset ja instituutiot. Pitäisi olla vanhaa järjestötoimintaa ja uutta järjestötoimintaa, syntyvää ja poistuvaa, siis elävää ja aktiivista vuorovaikutusta. 3. Miten kaupungin arvostus järjestökenttää kohtaan ilmenee? Päätöksentekijät tulevat varsin monipuolisesta järjestökentästä. Valtuustossa ovat hyvin edustettuina kaikki vantaalaiset järjestöt, melkein laidasta laitaan voi sanoa. Arvostus ilmenee monin muinkin tavoin, on monenlaista tukea, esimerkiksi avustukset, henkistäkin tukea on. Avustukset tietysti näkyvät aktiivisessa toiminnassa kaikkein eniten. Kaupunki on järjestänyt monenlaisia toimitilojakin järjestöille, esim. koulujen tiloja on käytettävissä. 6 4. Mikä on järjestöavustusten määrällinen kehitys? On olemassa kehityssuunta, jonka mukaan kaupungin tulot eivät näytä kasvavan. Verotulokertymämme määrää mihin me voimme rahojamme käyttää. Kun menot kasvavat, mutta tulot eivät, syntyy ristiriita. Se johtaa tietysti säästäväisyyteen. Strategisena tavoitteena olisi säilyttää nykytilanne, siinäkin vaaditaan aika paljon ponnistuksia. Kasvuvaraa avustuksissa ei näyttäisi lähivuosina olevan. Järjestöjen kannattaisi hakea kontakteja yritysmaailman puolelta ja kanavoida sieltä tukea, siis sponsorointia. Uskon, että fiksut yritykset haluavat olla mukana toiminnoissa, joissa huonompiosaisten asioita vapaaehtoistoiminnoilla parannetaan. Urheiluseuratoiminnassahan sponsorointi on tuttua. Osaajien rooli korostuu tässä. Ne, joilla on tämän alan osaamista pärjäävät tietysti paremmin kuin ne, joilla ei ole. Tässä on koulutuksen paikka. Suoralta kädeltä en kuitenkaan voi luvata, että kaupunki lähtisi tukemaan tämän tyyppistä koulutusta. Periaatteessa kaupunki on valmis myötävaikuttamaan asian eteenpäin menoon. 5. Mikä on järjestöjen merkitys kouluttajana? Järjestöissä on sellaista osaamista, jota voidaan ja pitääkin hyödyntää. Terveyspuolella järjestöt tarjoavat monenlaista kurssitusta ja nuorisopuolella esim. urheiluvalmennusta. Tämä kaikki täydentää viranomaistahon tarjontaa. Kysymykseen voisiko kaupunki ostaa järjestöjen osaamista, voin vastata näin: On syntynyt monenlaisia, esim. järjestöjen käynnistämiä projekteja, jotka tuottavat palveluja ryhmille, jotka niitä kipeämmin tarvitsevat. Kaupunki on lähtenyt rahoittamaan projekteja ja mahdollistamaan niiden käynnistymisen. 6. Järjestöt ostopalvelujen tuottajina? Ovatko ostopalvelut vastine avustuksille? Tänä päivänä työvoiman määrä alenee koko ajan. Työmarkkinoille tulee vähemmän ihmisiä kuin sieltä poistuu. Tällaisessa tilanteessa täytyy ottaa kaikki mahdolliset resurssit käyttöön, jotta palveluja voidaan laajasti tuottaa. Ostopalvelut järjestöiltä tulevat lisääntymään. Niillä tyydytetään lisäpalvelutarpeita ja korvataan vähenevää työvoimaa. Kuntaliiton toimitusjohtajan mukaan kaupunkien palvelutuotannosta on kolmasosa ulkopuolelta ostettua. Kasvu on tapahtunut vuosien kuluessa, muutos ei ole ollut dramaattinen. Ostopalveluajattelun lisääntyessä ajaudutaan helposti siihen, että kaupungin avustukset nähdään vastikkeellisina. Kaupunki haluaa ohjata sitä mitä, järjestöt saamillaan rahoillaan tuottavat. Tällainen kehityskuva on kyllä vahvistumassa. 7. Minkälaisia uhkia näet järjestöjen kaupallistumisessa? Yllämainittu kehitys vääjäämättä ammattimaistaa järjestöjä ja voi tietysti synnyttää jopa uhan vapaaehtoistyölle. Kun toimintaan tulee liiketoiminnan leima, se alkaa muuttaa vapaaehtoistoiminnan luonnetta. Pitäisi ehkä nähdä niin, että järjestöpuolelle muodostuu kaksi eri linjaa. On pehmeän liiketoiminnan alue, joka on mukana palvelutuotannossa ja sitten erikseen perinteinen vapaaehtoistoiminta. Viime aikoina puheena olleista sosiaalisista yrityksistä voisi kehittää järjestöille pehmeän liiketoiminnan mallia. Sosiaalisten yritysten myötä työllistämisasia tulisi paremmin hoidettua, ne auttaisivat varsinkin vaikeasti työllistyviä kiinnittymään työelämään. Täällä Suomessa me elämme ns. länsimaisessa elämänmuodossa. Ulko-
maisten mallien mukaisesti, vapaaehtoistyö on lisääntymässä. Ihmisten varallisuustaso nousee ja vapaa-ajan mahdollisuudet paranevat. Näyttäisi syntyvän, kaikesta huolimatta, halua toimia järjestöissä ja tehdä erilaista vapaaehtoistyötä. 8. Tarvitaanko järjestötaloja Vantaalla? Mitä kaupunki tekee asian hyväksi? Järjestötalo on ajatuksena erittäin hieno. Ongelmana on, kuka sen rahoittaa? Tarvetta tällaisiin tiloihin näyttää olevan. Ilmeisesti osa vantaalaisista järjestöistä toimii ulkokuntaisesti, eräät pitävät toimistoaan Helsingissä. Meillähän on Viertolassa tilat, joissa on joitakin järjestöjä. Niin, niin, Järjestörinkihän on myös siellä. Se talo on meidän ainoa mahdollisuutemme tällä hetkellä. Joissakin urheiluhalleissa on varattu tiloja järjestöille, lähinnä säilytystarkoituksiin. Täytyy miettiä, jos jonkun hankkeen yhteyteen voitaisiin jonkinlainen lisäpaketti saada, jossa tarjottaisiin järjestöille yhteisiä kokous- ja toimistotiloja. Niiden täytyy kyllä olla jossain keskeisessä paikassa, ei niitä mihinkään syrjään voi pistää. Palvelukonseptia kehitellään koko ajan ja se uudistuu kaiken aikaa. 9. Onko Vantaan Järjestörinki entuudestaan tuttu? Kyllä Järjestörinki minulle tuttu järjestö on. Aikoja sitten kotona jostain lehdestä luin artikkelin teistä tai näin mainoksenne. Niin, ja Rinki - lehti tuli minulle aikaisempaan työpaikkaanikin. Hyvä järjestöväki, Matkustin 27.4. Seinäjoelle. Tarkoituksena oli paikallisen uniyhdistyksen perustaminen Etelä-Pohjanmaalle. Tilaisuudessamme luennoi neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa. Hän kertoi luennossaan, millaista on hyvä yöuni. Pelkästään paljon unia näkevä henkilö ei välttämättä virkisty yöunestaan. Lisäksi hän kertoi häiriintyneen yöunen johtamusketjusta täydelliseen uupumukseen asti. Unihäiriöisen tutkiminen perustuu haastatteluihin, silminnäkijöiden kertomuksiin, kliinisiin neurologisiin tutkimuksiin, laboratoriotutkimuksiin, unipolygrafiaan, hermoratatutkimuksiin ja lisäksi muiden erikoisalojen tutkimuksiin eri sairausryhmissä. Yleisöä oli saapunut paikalle liki 90 henkilöä - täysi sali. Rinki-lehtiä selailee kaupunginjohtaja Juhani Paajanen, mikrofonia pitelee Järjestöringin sihteeri Kari Ahlström. Kameran takana on Rinki -lehden päätoimittaja Paula Myllymäki. 10. Minkälaisia evästyksiä on kaupunginjohtajalla Vantaan Järjestöringille? Näen teidän toimintanne tärkeänä. Tämä on osa kaupungin kehittämistä ja toisaalta kaupungin palveluja. Järjestöringin toiminta on ihan meidän strategian mukaista. Strateginen tavoitehan on, että kaupunkilaiset ovat aktiivisia. Tällainen rinki vahvistaa kolmannen sektorin asemaa ja antaa tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia toimia. Kun yhdessä toimitaan, niin ollaan vahvempia. Mielenkiintoinen oli myös paikka, jossa tapahtuma pidettiin. Paikkana oli järjestötalo. Talon tiloja ja toimintoja esitteli toiminnanjohtaja Riitta Vatanen, joka oli sattumoisin paikalla ilta-aikaan, vaikka emme olleet sopineet tapaamista etukäteen. Joten sain kuin taivaan lahjana tutustua tähän ihanuuteen. Talo sijaitsee Seinäjoen keskustassa osoitteessa Kauppakatu 1. Tilat ovat aiemmin olleet työvoimatoimiston käytössä ja ne on luovutettu Yhteisöjen Yhdistys ry:n käyttöön. Tiloissa toimii 17 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joilla on omat 11 neliömetrin suuruiset huoneet ja osalla jaettu yhteinen huone. Huoneiden lisäksi järjestöillä on käytössä mm. neuvotteluhuone, koulutustila, infopiste, ilmainen nettinurkkaus, ruokala/kahvio. Kaikki tämä 50 euroa/huone/kk. Koulutus- ja kokoustilat on varustettu induktiosilmukalla. Järjestötalossa on tarjolla eri palveluita kuten verenpaineen ja veren sokerin mittauksia päivittäin, tukihenkilövälitystä, hoitopalveluja, keskusteluryhmiä, tuotemyyntiä jne. Miten tämä on mahdollista? Se on mahdollistunut Ray:n projektituella - eli projektina oli miten parantaa järjestöjen toimintaedellytyksiä. Projektin tuloksena ilmeni, että ensisijaisesti järjestöt tarvitsevat soveltuvia tiloja, jotka parantavat toimivuuden, läheisyyden ym. synergiaedut. Paula Myllymäki Pentti Fri haluaa järjestötalon myös Vantaalle. Järjestötalon toimintaa tukevat RAY, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Lisää tietoja saatte www.jarjestotaloseinajoki.net puh.(06) 414 1122 Eiköhän tämä joskus ole mahdollista meilläkin Vantaalla! Kesäisin terveisin Pentti Fri Vantaan Uniyhdistys ry 7
Järjestöjen toimistopaja - lisää voimavaroja järjestötoimintaan! Normaaliin järjestötoimintaan liittyy helposti monenlaista, enemmän tai vähemmän rutiiniluontoista paperin pyörittämistä. Raportteja, tilastoja, muistioita, tiedotteita, ilmoituksia, anomuksia, postituksia... Asioita, jotka vapaaehtoistoimijoille ovat enemmän tai vähemmän pakkopullaa - erityisesti jos niihin pitää paneutua iltaisin pitkän työpäivän jälkeen. Varsinkin järjestöjohtajat ja vapaaehtoistoiminnan vetäjät ovat paineessa, sillä heillehän nämä tehtävät yleensä kasaantuvat. Pahimmassa tapauksessa paine käy niin kovaksi, että koko toiminnan pyörittäminen vaikeutuu. Oikeasti vapaaehtoistoimijan pitäisi pystyä keskittymään omaan ydinosaamiseensa eli vapaaehtoistoimintaan. Tilannetta voi tietysti helpottaa osapäiväisen työllistämisen avulla, mikä nykyään on järjestöille mahdollista. Hyvä niin, mutta kaikille tämäkään ratkaisu ei sovi. Ei ole toimitiloja, töitä ei ole tarpeeksi palkkaamista ajatellen tai ei ole rohkeutta eikä asiantuntemusta työnantajaksi ryhtymiseen. Tulevaisuudessa on kuitenkin uusi vaihtoehto; teettää osa toimistoalan rutiinitehtävistä etätyönä resurssikeskukseen kuuluvalla toimistopajalla. Miten paja on organisoitu? Paja on Vantaan Järjestöringin organisoima, mutta sen rahoitus tulee lääninhallituksen ja kaupungin rahoittamalta vapaaehtoistoiminnan resurssikeskushankkeelta. Ohjaajan lisäksi työvoimana käytetään työllistettyjä, työharjoittelijoita, työkokeilijoita ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Työntekijöilleen paja tarjoaa monipuolisia työtehtäviä ja mahdollisuuden taitojen päivittämiseen ohjatussa ja joustavassa ilmapiirissä. Millaisia töitä pajalla voi teettää? Mitä tahansa paperitöitä, joiden siirtäminen jonkun muun tehtäväksi on mahdollista suhteellisen lyhyen ohjeistamisen jälkeen. Työt voivat olla kertaluonteisia (esim. postituksen hoitaminen tai tilaston tekeminen) tai jatkuvia (vaikkapa jäsenrekisterin ylläpito). Yhdistyksen kirjanpidon hoitaminen on kuitenkin ainakin toistaiseksi pajan voimavarojen ulottumattomissa. Valitettavasti. Pajalle sopivia palveluja ovat esimerkiksi postitus (postitusten suunnittelu, osoitteistot, postin kuorittaminen, Vapaaehtoistoiminnan tietopankki Oletko kyllästynyt poukkoilemaan sinne tänne internetissä etsiessäsi tietoa järjestöistä ja vapaaehtoistoiminnasta? Surffailetko hitaalla kotimodeemilla tai kirjastossa, jossa internetin käyttöaika on rajoitettu? Oletko mielessäsi manaillut hitaasti avautuvia sivuja, loputonta etsimistä ja tähtitieteellisiksi nousevia puhelinlaskuja? Vapaaehtoisten Vantaa -sivusto on sinua varten. Se on vantaalaisen vapaaehtoistoiminnan tietopankki, jonne on koottu paitsi vantaalaisten järjestöjen yhteystiedot, myös asiaa niiden toiminnasta ja tapahtumista. Järjestöt on ryhmitelty aloittain, jotta sinun olisi mahdollisimman helppoa löytää tietoa juuri sinua kiinnostavasta yhdistyksestä. Vapaaehtoistoiminnan tietopankista saat myös tietoa mm. vapaaehtoisvälityksestä, lastensuojelun tukihenkilötoiminnasta, rikosasioiden sovittelusta, vanhustyöstä, kohtaamispaikoista, turvakodeista ja monesta muusta. Järjestöjen ajankohtaiset tapahtumat löytyvät tapahtumakalenterista. niputtaminen, pakkaaminen jne.), kopiointi- ja tulostuspalvelut, tekstinkäsittely, puhtaaksikirjoitus, tiedonsyöttö, jäsenrekisterin ylläpito, atk-konsultointi, -suunnittelu, -koulutus ja tietojenkäsittelypalvelut. Paja voi auttaa myös yhdistyksen kotisivujen suunnittelussa ja ylläpidossakin. Maahanmuuttajajärjestöjen kannattaa kysyä apua esim. suomenkielisten lomakkeiden täyttämiseen. Tehtäviä ei ole etukäteen lyöty lukkoon. Ne määrittyvät järjestöjen tarpeiden mukaan. Kuka voi saada pajalta palveluja? Palvelu on tarkoitettu (vantaalaisille) järjestöille ja vapaaehtoistoimijoille. Etusijalla ovat Järjestöringin jäsenjärjestöt, mutta ei huolta. Jäseneksi voivat kaikki järjestöt liittyä. Jäsenmaksu on vain 17 euroa vuodessa. Palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman edullisesti, jopa ilmaiseksi. Kantavana ajatuksena on vapaaehtoistoimijoiden auttaminen, ei voiton tekeminen. Koska paja käynnistyy? Elokuussa 2004 - jos kaikki käy hyvin. Aloitamme pienestä ja kehitämme toimintaa tarpeen mukaan. Yhdistykset voivat etsiä sivuilta tietoa mm. avustuksista. Jatkossa sivuilta saa myös ohjeita yhdistyksen perustamiseen ja hoitamiseen liittyvistä asioista sekä tietoa yhdistyslainsäädännön keskeisistä asioista. Vapaaehtoisten Vantaa-sivustoa kehitetään kaiken aikaa. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia ja ideoita osoitteessa vantaan-jarjestorinki@kolumbus.fi. Tervetuloa surffailemaan! Osoite on www.kolumbus.fi/vavares 8