SOTE JA SEN VAIKUTUS DIAKONIATYÖHÖN 27.4.2017 1. Sote-uudistus 2. SOTEN vaikutus diakoniatyöhön Mari Antikainen, perusturvajohtaja 27.4.2017
Sote-uudistus: Mitä? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat, jotka kertovat avoimesti muutoksista asukkaille. Nykyisin kunnat järjestävät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. 1.1.2019 vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 uudelle maakunnalle. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut sekä huolehtii, että palveluja on tasapuolisesti saatavissa kaikille. Lähipalveluperiaate on merkittävässä roolissa koko maakunnan alueella.
Mitä tavoitellaan?
Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittävät -
Valinnanvapaus
Uusi maakuntavirasto 1.1.2019 alkaen
Sote-uudistus: Miten? 18 uutta maakuntaa 1.1.2019 alkaen: maakuntavirastot aloittavat toimintansa. Maakunnat vastaavat julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 1.1.2019 alkaen. Maakunnan muut palvelut ovat: Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Vesien ja ympäristönhoito Kalatalous Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenne Ympäristöterveydenhuolto Pelastustoimi
Sote-uudistus: Miten?
Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään 17,7mrd 11,3 mrd 0,5 mrd Vuosina 2020 2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosentti-yksikköä vuodessa Rajasta voidaan poiketa poikkeustilanteissa Valtionosuuksista siirretään 5,9 mrd Maakuntien tehtävien rahoitus
Sote-uudistuksen aikataulu Eduskunta päättää uudistuksesta keväällä 2017. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Palvelut uudistuvat vaiheittain. Valinnanvapauslain luonnokseen on lisätty säännös valinnanvapauden kokeiluhankkeista (pilotit). Pilottien tarkoituksena olisi tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa jo ennen lain varsinaista voimaantuloa ja siten edesauttaa uudistuksen onnistumista kuntien, tulevien maakuntien ja muiden toimijoiden näkökulmasta. Valinnanvapauden pilotit voitaisiin aloittaa maakunnissa syksystä 2017 kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Maakunnat voivat jatkaa pilottejaan vuoden 2022 loppuun saakka. Pilottien määrärahaa käytettäisiin mm. valtionavustuksen maksamiseen kuntatoimijoille sekä pilottien hallinnointiin ja niiden aikaiseen tukeen. Pilottien alueena olisivat maakunnan alueen kunnat tai kuntayhtymät, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Valinnanvapaus-pilottien tarkoituksena olisi soveltaa ja kokeilla tulevaa valinnanvapauslainsäädäntöä
Maakuntavaltuusto ja - hallitus Väliaikaishallinto 1.7. 2017 (& valmisteluryhmä laajennettuna yhteistoiminta-alueilla) Maakuntauudistus, esivalmistelun valmisteluryhmä 1.7. saakka VISIO JA STRATEGIA SOTE-uudistus, ohjaus- ja seurantaryhmä 1.7. saakka Työvaliokunta Ympärist öpoliittin en työryhmä, & ohjelma Strategiaryhmä, Valmistelun strategia ja muutosvisio 2023 KTK-ohjelmaa valmistelevat tahot Johtotiimi Sote strategia ALUEKEHITTÄMINEN, ryhmät - Palvelustrategiat, johdettuna visiosta & strategiasta sekä ympäristöpoliittisesta ohjelmasta ja KTK-ohjelmasta Alueiden käyttö Maatalousyritykset Ympäristöterveydenhuolto Kansalaiset Maakunnan palvelut Tie- ja liikenne Vesivarat Yhteisöt Kalatalous Yritykset Maakuntauudistuksen ja SOTEuudistuksen yhteiset tehtävät Järjestäminen Hallinto- ja johtamisjärjestelmä Taloushallinto Henkilöstö Viestintä ICT ja Digi Palvelumalli ja toimipisteverkosto Ikääntyneiden palvelut I&O SOTE -ryhmät - Palvelustrategiat Liikelaitoksen valmistelu Maakunnan SOTE -palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Yhteiset ja työikäisten palvelut Erityishuolto-piiri selvittely LAPE Turvallisuus, varautuminen ja ensihoito Ylimaakunnallinen yhteistyö Yhteistyöpinnat HYTE TAHE -palvelukeskus ICT -palvelukeskus Maakuntien tilakeskus
Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n. 11 500 työntekijää Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin
Miten uudistus vaikuttaa työhön/yhteistyöhön? Osaamisvaatimukset työssä muuttuvat; sektoroituneesta työstä siirrytään monialaiseen työhön ja kohti laajempaa osaamista. Valinnanvapaus ohjaa asiakkaita ( x %) yksityiselle sektorille, jolloin julkisen palvelutuotannon on sopeutettava oma toiminta vastaamaan kysyntää. Silti esim. liikelaitoksessa tunnettava myös yksityisen palvelut Toimintatapojen yhtenäistäminen tehdään niin substanssin osalta kuin henkilöstöä koskevien yleisten ohjeiden ja toimintatapojen osalta.
Miten valinnanvapaus vaikuttaa työhön jatkossa Asiakkaan valinnanvapaus palveluiden suhteen tarkoittaa, että meidän on oltava entistä vetovoimaisempia so. työntekijöiden on oltava entistä vetovoimaisempia. Kaikki haluavat käydä hyvää palvelua tarjoavalla hoitajalla tai lääkärillä. Asenne on oltava yrittäjämäinen => yrityksen hyvä tarkoittaa minun hyvääni = yhteinen hyvä Asiakkaille on tarjottava valintaa, esim. vastaanottoaikojen suhteen (ilta-aikoja) ja videovastaanottoja.
Miten valinnanvapaus vaikuttaa työhön jatkossa Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. SOTE-keskus on toiminnan ydin, johon toivotaan eri toimijoiden verkottuvan.
Miten valinnanvapaus vaikuttaa työhön jatkossa Maakunta päättää, missä laajuudessa yhtiöittämiseen edetään, aloitettava viimeistään 1.7.2019 Sotekeskus on joko julkinen yhtiö Sotekeskus Oy tai yksityinen sotekeskus-palvelujen tuottaja. Valinnanvapauden laajeneminen 2 vuoden sisällä voi merkitä myös tiettyjen erikoissairaanhoidon tai erityispalveluiden palvelujen laajenemista sotekeskuksiin. Maakunta voi halutessaan ottaa laajan valikoiman käyttöön jo vuonna 2019.
Tarkentuu lainsäädännön valmistuttua SOTE-keskus Suoran valinnan palvelut: terveysneuvonta ja terveystarkastukset pth vastaanotto eri ammattilaisten toimesta avoterveydenhuollon neuvonta yleislääketieteen alaan kuuluva kuntoutusneuvonta ja ohjaus toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi apuvälineet lukuun ottamatta yksilöllisesti sovitettavia apuvälineitä kotipalvelu ja kotisairaanhoito enintään 3kk sosiaaliohjaus ja sosiaalityö ml päätöksenteko, päihdetyön ohjaus ja neuvonta, mielenterveyttä tukeva ohjaus, vanhuspalvelulain mukainen ohjaus, psykososiaalinen tuki kasvatus- ja perheneuvonta enint. 3 kk maakunnan päättämät sosiaalihuollon ja terveydenhuollon konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut. Maakunnan liikelaitos: sairaala viranomaistehtävät asiakas- ja palveluohjaus sosiaalihuollon palvelutehtävät monialaisen kuntoutustarpeen arvio ja ohjaus (ml veteraaniohjaus) apuvälinepalvelut osin palvelutarpeen arvioon liittyvä kuntoutus kotiuttamiseen liittyvä kuntoutus sairaalahoitoa korvaava päiväkuntoutus, kotisairaala osastokuntoutus jatkuva kotihoito(24/365) asuminen Maakunnan linjausten mukaisesti Asiakasseteli Hk budjetti => tuotanto yhtiöissä
Perhekeskus on verkosto ja toimii hybridiorganisaationa Maakunnan liikelaitoksen palvelut Sote-keskus yksityinen yhtiö tai maakunnan yhtiö Järjestöjen palvelut ja muiden toimijoiden palvelut (esim. srk, uskonnolliset yhteisöt,maksuseteliyrittäjät) Kunnan palvelut
Palvelutarpeen arviointi Äitiys- ja lastenneuvola Kotipalvelu ja perhetyö Perhesosiaalityö Terapia- ja psykologipalvelut Kasvatus- ja perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Perheoikeudelliset palvelut Toimeentulotuki Lastensuojelu Erikoissairaanhoidon plk ja konsultaatiot? Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Vammaispalvelut Perhekeskus 2019 Maakunnan liikelaitos Ja asiakassetelipalvelut (yhtiöitettävät) Sote-keskus (lähipalvelu kunnissa) Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta ja sosiaalityö Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut Kotipalvelu enintään 3 kk Kotisairaanhoito enintään 3 kk Terapia- ja psykologipalvelut Kasvatus- ja perheneuvola enint. 3 kk Äitiys- ja lastenneuvola? Miten tuotetaan konsultaatiot? Lapsi- ja perhejärjestöt Seurakunnat Vapaaehtoiset Perheentalot ja kohtaamispaikat Asiakasseteliyrittäjät Järjestöt ja muut toimijat Kunnan palvelut Koulutiimi (koulupsykologi ja koulukuraattori) Varhaiskasvatus Nuorisotyö Liikunta- ja kulttuuri Järjestöavustaminen
Rakenne ja yhteistyö Maakunnan soten väestövastuu ml. Joroinen yli 250 000 asukasta Miten diakoniatyö vastaa uuteen rakenteeseen omalla rakenteellaan kuitenkin niin, että väestöpohjan laajuus ei estä tavoittamasta asukkaita edelleen tiiviisti? Tarvitaanko uudistamista? SOTE eriytyy mutta tavoitteena ehjä verkosto, jossa sekä soten että diakoniatyön kumppaneina jatkossa myös kuntapalvelut (mm. koulu, varhaiskasvatus, nuorisotyö sekä järjestöavustaminen/ terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) Jatkossa diakoniatyön kumppaneina maakunta järjestäjänä ja maakunta tuottajana (sote-keskukset, perhekeskukset, liikelaitospalvelut)
Digitalisaatio vs kohtaaminen Diakonian asiakastyön kohtaamiset vastaanotolla, kodeissa ja muualla sekä puhelin- ja sähköpostiyhteyksillä ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana neljä prosenttia, mutta eri asiakkaiden määrä on vähentynyt. Vuonna 2015 asiakaskontakteja kirjattiin yhteensä 642 900. Näistä kasvokkaisia kohtaamisia diakoniatoimistoissa, kodeissa ja muualla oli 55 prosenttia ja sähköpostilla ja puhelimella käytyjä keskusteluja 45 prosenttia. Puhelimella ja sähköpostilla tapahtuvat asiakaskontaktit ovat lisääntyneet useiden vuosien ajan (Diakoniabarometri 2016) Onko diakoniatyöllä digistrategia, tarvitaanko sitä yhdistää kehittämiseen mm. perhekeskustoiminnoissa vai onko diakoniatyö taho, jossa on tärkeää turvata perinteinen vuorovaikutus? Joka tapauksessa myös perinteisen palveluohjaamisen tarvetta palveluiden käyttäjinä lisääntyy kaikilla tahoilla
Diakoniatyö uudessa rakenteessa Yli 90 prosenttia diakoniatyöntekijöistä kohtaa vähintään kuukausittain fyysisesti ja psyykkisesti sairaita, säännöllisesti toimeentulotukea saavia, pitkäaikaistyöttömiä ja toistuvasti ruoka-apuun turvautuvia. Puolet diakoniatyöntekijöistä tapaa heitä lähes viikoittain ja reilu neljäsosa lähes päivittäin. Diakoniatyöllä ja kuntien sosiaalityöllä on (oli) paljon yhteisiä asiakkaita. Kolmasosa diakoniatyöntekijöistä tapaa päivittäin henkilöitä, jotka saavat säännöllisesti toimeentulotukea (Diakoniabarometri 2016) KELA-muutos, nyt historiallinen SOTE-kokonaisrakennemuutos, joten on arvoitus, kuinka paljon uudistuksessa tulee sellaisia henkilöitä, jotka eivät saa/löydä aluksi palveluita (terveyslukutaito heikko, neurologiset häiriöt, muistisairaat, oppimisvaikeudet) tai eivät osaa hakea apua tai muuten paljastuvat viiveellä onko diakoniatyö tässä muutoksessa etsivän roolissa?
Tiedolla johtaminen Vuositilastot kirjaavat tietynlaisten kohtaamisten lukumäärät mutta eivät sisältöä. Tilastot eivät kerro tietoja asiakastyössä kohdattujen ihmisten huono-osaisuuden määristä tai syistä. Esimerkiksi kovin vähän tiedetään lähes 57 000 diakoniatyön ryhmien jäsenten elämänhaasteista tai 84 000 diakoniatyön retkille ja leireille osallistuneiden tilanteista. Kun ryhmistä merkittävä osa on kirjattu päihde-, kriminaali-, mielenterveys-, suru- ja kriisityön ryhmiksi, voinee päätellä, että näissä kohdataan monenlaista huono-osaisuutta (Diakoniabarometri 2016) Onko diakoniatyöllä keskeinen rooli yhteistyössä tunnistaa ja etsiä mahdolliset riskihenkilöt, jotka ovat vaarassa pudota uudistuksen kyydistä?
Asiakastyö uudessa rakenteessa Ylivelkaantuneet Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat Sairaat ja vanhukset Lapset ja nuoret sekä perheet = Asiointiavun tarve tulee lisääntymään huomattavasti, toivottavasti kirkon diakoniatyön resurssit säilyvät hyvällä tasolla
Moniongelmaisuuden tunnistaminen Huono-osaisuuden kasautuminen jopa ylisukupolvisesti, mekanismit viivästynee sote-jarrutuksen johdosta, koska rakenne hakee vielä pitkään vakiintuineita toimintamalleja? Monet yhtäaikaiset ongelmat tarvittanee erilaisia sopimusmalleja, että monitoimijainen verkosto kykenee auttamaan tehokkaasti? Tukeeko uusi sote-rakenne paljon apua tarvitsevan tunnistamista vai tuleeko tunnistaminen viiveellä? Diakoniatyössä tunnistetaan miten saadaan tieto palvelun tuottajalle? Millainen yhteistyörakenne muodostuu/tarjotaan tuleville maakunnan sote-keskuksille? Entä yksityisille sote-keskuksille? Ikääntyneiden yksinäisyys piilee myös nykyisissä palvelurakenteissa saadaanko tähän uusia työmuotoja?
Selkiytyykö diakoniatyön tukeminen? Yhteisötyö diakoniatyössä tulee merkittävään rooliin? Vrt. VAMOS-malli yhteisölähtöinen työ, myös osallistava yhteisötyö, asukastyö, kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö Kysyntää on osallisuutta tukeville työmuodoille (asukasraatitoiminta, asukaskyselyt, asukasyhdyshenkilöt) huom kunnille jäävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyö Julkinen rahoitus kiristyy (säästötavoite 90 miljoonaa euroa P-Savossa) merkitseekö myös vapaaehtoistyön ja naapuriavun merkityksen korostumista? Entä vahvistuvatko/muuntuvatko kirkon diakoniatyön nykyiset työmuodot tukemaan esim. ikääntyvien kannattelemista annetaanko naapurista lähimmäistyönä myös kirkollinen vanhustensuojeluilmoitus? Millaisia verkostotyön muotoja kirkko virittelee koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa?
Helsingin diakonissalaitoksen VAMOS-toiminta