Helsinki No YS 1367

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 23.10.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 235 113 No YS 1367 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa sekä sen olennaista muutosta ja laajennusta. LUVAN HAKIJA Tore Storgårds ja Anne Penninkangas Heikinkylätie 427 07850 Heikinkylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pihattonavetta Heikinkyläntie 427, 07850 Heikinkylä Framnäs 6:53, Heikinkylä, Lapinjärvi Toimialatunnus: 01211 (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 21.5.2007. MAKSU 1 570 A14 113 AT2193 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (22) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole ympäristölupaa. Tore Storgårds on tehnyt ilmoituksen toiminnan merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 1.3.2001. Uudenmaan ympäristökeskus on merkinnyt toiminnan tietojärjestelmään 2.6.2003. Lapinjärven ympäristölautakunta on tehnyt ympäristölupatarpeen arvioinnista päätöksen 18.9.2003. Navetan pidosta on tehty vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukainen ilmoitus 11.4.1997. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut asiasta lausunnon 13.5.1997. Laajennukseen liittyvää rakennuslupahakemusta ei ole vireillä. Uudenmaan TE keskuksessa on vireillä uuden pihattonavetan ja lantavarastojen rakentamista koskeva investointitukihakemus. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 1.5.2007 30.4.2012. Tore Storgårds on tehnyt sopimuksen R. S:n kanssa naudan lietelannan (400 m 3 ) luovuttamisesta peltolannoitteeksi Lapinjärven kunnan Heikinkylässä sijaitseville peltoalueille 20 ha:lle. Sopimus alkoi 1.5.2007 ja päättyy 1.5.2012. B. A:n kanssa naudan lietelannan (200 m 3 ) luovuttamisesta peltolannoitteeksi Lapinjärven kunnan Heikinkylässä sijaitseville peltoalueille 10 ha:lle. Sopimus alkoi 1.5.2007 ja päättyy 1.5.2012. M. A:n kanssa naudan lietelannan (200 m 3 ) luovuttamisesta peltolannoitteeksi Lapinjärven kunnan Heikinkylässä sijaitseville peltoalueille noin 10 ha:lle. Sopimus alkoi 1.5.2007 ja päättyy 1.5.2012. A. M:n kanssa naudan kuivalannan (150 m 3 ) luovuttamisesta peltolannoitteeksi Lapinjärven kunnan Heikinkylässä sijaitseville peltoalueille noin 10 ha:lle. Sopimus alkoi 30.4.2007 ja päättyy 1.5.2012. Seutukaavassa tilakeskuksen alueelle on merkitty aluevarauksina pohjois ja itäosissa maa ja metsävaltainen alue ja eteläosassa taajamatoimintojen alue. Nykyisiä tuotantorakennuksia sijaitsee molemmilla alueilla. Suunnitellut uudet rakennukset tulevat sijoittumaan pääosin taajamatoimintojen alueelle. Itä Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa tilakeskus sijoittuu alueelle, jolla on merkintä ma/m kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Lapinjärven kunnan Heikinkylän kylässä tilalla Framnäs RN:o 6:53 (kiinteistörekisteritunnus 407 403 0006 0053). Nykyiset tuotantorakennukset sijaitsevat pellon laidassa, mutta uudet tuo

3 (22) tantorakennukset tulevat sijoittumaan metsän puolelle. Alue on nykyisin maa ja metsätalousaluetta. Lähimmät häiriintyvät kohteet Samassa pihapiirissä eläinsuojan kanssa on luvan hakijan asuinrakennus rakennettavan pihattonavetan kaakkoispuolella. Lähimpien naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat myös tilakeskuksen kaakkoispuolella noin 80 metrin, 200 metrin ja 270 metrin etäisyydellä rakennettavasta navetasta. Rakennettava lietelantasäiliö ja kuivikelantala tulevat sijoittumaan navettaa kauemmaksi lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Etäsäiliöt sijaitsevat peltojen keskellä ja lähin asutus on lähimmillään noin 420 m päässä etäsäiliöistä. Kahden lähimmän naapurin kanssa on yhteinen lämpökeskus ja suunnitteilla on myös yhteinen jäteveden puhdistamo. Naapurit ovat liittyneet vesihuoltolaitoksen vesijohtoon. Lähialueilla ei ole muita huomioon otettavia kohteita, kuten koulua, päiväkotia tms. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Tilakeskuksessa vanha pihattonavetta (tuleva nuorkarjakasvattamo) sijaitsee moreeni /kalliopaljastumien alueella. Nykyinen lietelantasäiliö ja kuivalantala sijaitsevat moreeni /kalliopaljastumien alueella ja osaksi saven päällä. Rakennettavat uusi pihatto, lietelantasäiliö ja lantala tulevat sijaitsemaan kallioalueella. Tilakeskusta ympäröivät pellot ovat savikkoalueella, jolle myös etäsäiliöt sijoittuvat. Pinnanmuodot ovat peltoalueilla varsin tasaisia ja metsäalueella vaihtelevia ja kivikkoisia. Suunniteltujen uuden pihaton, lietelantasäiliön ja lantalan alueella ei ole tehty asiantuntijan toimesta varsinaisia maaperätutkimuksia pohjasuhteiden selvittämiseksi. Alue on nykyisin metsämaata. Luvan hakijan mukaan pihattonavetta, lietelantasäiliö ja lantala perustetaan kalliolle. Pohjarakentamiseen liittyy jonkin verran louhintaa ja täyttötöitä. Tilakeskuksen itäpuolella noin 500 metrin päässä virtaa etelään päin oja Lillängsbäcken, joka laskee Taasianjokeen. Oja kuuluu Taasianjoen keskiosan valuma alueeseen (15.002) ja Taasianjoen vesistöalueeseen (15). Noin 100 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta etelään on pistemäinen I luokan pohjavesialue (0140717). Luvan hakijan mukaan kaivon käyttö on lopetettu / kielletty, koska kaivon vedessä on liikaa fluoria. Lähialueen kiinteistöt ovat liittyneet vesihuoltolaitoksen vesijohtoon.

4 (22) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa vanhassa pihattonavetassa, joka on ollut aiemmin parsinavetta. Tilalle on tarkoitus rakentaa uusi pihattonavetta, lietelantasäiliö ja kuivalantala. Navetta tulee toimimaan automaattilypsyllä (2 robottia). Uuden navetan rakentamisen aloittamisajankohta on näillä näkymin kevät 2008. Uudessa pihattonavetassa tulee olemaan 95 lypsylehmää, 20 ummessa olevaa lehmää, 5 poikivaa lehmää ja 18 vasikkaa alle 6 kk. Laajennuksen jälkeen vanhassa pihattonavetassa tulee olemaan 20 hiehoa 6 kk 8 kk ikäistä ja 62 hiehoa yli 8 kk ikäistä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Ruokinta ja kuivikkeet Vedenhankinta Lannanlevitysalat Tilalla on nykyisin 45 lypsylehmää, 35 hiehoa ja 8 kpl nuorkarjaa alle 6 kk. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 120 lypsylehmää, 82 hiehoa ja 18 nuorkarjaa alle 6 kk. Maidontuotanto on laajennuksen jälkeen noin 982 000 kg/a maitoa. Käytettäviä rehuja ovat muun muassa säilörehu (1 050 t/a), rehuvilja, mäski, kuivaheinä, puolitiiviste ja rypsirouhe. Kuivikkeina käytetään tulevassa tilanteessa olkea noin 150 m 3 /a ja turvetta noin 190 m 3 /a. Tila on liittynyt vesihuoltolaitoksen vesijohtoon. Nykyisin käytössä olevat lannanlevitysalat ovat maastomuodoiltaan tasaisia ja savipeitteisiä. Lannanlevitysalojen halki / vieritse virtaa Lillängsbäcken ja Svartbäcken, joita ei luokitella vesistöiksi. Ojien varressa on 1 m:n suojakaistat. Yksi lohko sijaitsee Taasianjoen rannassa, jossa on käytännössä 6 m:n suojakaista. Polttoaineet ja muut kemikaalit Tilan käytössä on 2 700 l:n polttoainesäiliö. Myöhemmin käyttöön otetaan vielä 2 000 l:n säiliö. Käytössä oleva säiliö sijaitsee maapohjalla lietesäiliön ja konehallin välisellä piha alueella. Säiliö on varustettu laponestolaitteella. Säiliö on tarkastettu vuonna 2000. Molemmat säiliöt on tarkoitus varustaa katoksella ja suoja altaalla vuonna 2009. Tilalla käytetään kevyttä polttoöljyä traktoreissa yhteensä noin 4 000 l/a. Tilalla on muita öljytuotteita kerrallaan enintään 200 l. Ne säilytetään alkuperäisissä säilytysastioissa betonipohjaisessa konehallissa.

5 (22) Pesuaineita käytetään 200 kg/a. Ne varastoidaan maitohuoneessa enintään 80 l nestemäistä ja 10 kg pulveria kerrallaan. Tulevaisuudessa tuorerehun säilöntähappoja käytetään 6 000 l/a, jotka varastoidaan 1 m 3 :n säiliöissä konehallissa. Muita tilalla käytettäviä kemikaaleja ovat kasvinsuojeluaineet, joita käytetään noin 60 l/a. Ne säilytetään konehallissa kaapissa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Laajentamisen yhteydessä otetaan käyttöön lietelannan separointi. Muilta osin luvan hakija ei ota kantaa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Toiminnassa syntyy lypsyrobotin pesuvesiä ja muita pesuvesiä yhteensä noin 300 m 3 /a, jotka johdetaan lietelantasäiliöön. Eläinsuojan käymälä toimii kompostiperiaatteella, jolloin WC vesiä ei synny. Käsienpesu ja suihkuvedet johdetaan lietelantasäiliöön. Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan nykyisin kolmen saostuskaivon kautta ojaan, mutta tulevaisuudessa niille rakennetaan yhteinen puhdistamo naapurien kanssa. Lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteen käsittely ja varastointi Lietelantamenetelmä Lietelantamenetelmällä ovat 115 lypsylehmää (lypsävät ja ummessa), 20 hiehoa (6 kk 8 kk) ja 62 hiehoa (yli 8 kk). Lietelantaa syntyy laskennallisesti yhteensä 3 300 m 3. Kaikki syntyvä lietelanta pyritään separoimaan. Separointi aloitetaan uuden pihattonavetan rakentamisen jälkeen. Separoinnilla saadaan lietteestä noin 25 30 % kuivaksi jakeeksi ja loput nestejakeeksi 70 75 %. Lietelannan separointi tapahtuu traktoriin kiinnitettävällä laitteella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla laitteella lietelantasäiliöistä suoraan. Ennen separointia lietelannan on oltava sulaa ja hyvin sekoitettua. Separoinnissa syntyy nestemäistä lantajaetta enintään noin 2 475 m 3 /a ja kiinteää lantajaetta enintään noin 990 m 3 /a. Kiinteä lantajae kertyy traktorin lavalle ja se siirretään siitä kuivalantalaan. Nestemäinen lantajae siirretään runkoputkella (ainakin uuden pihattonavetan vierestä) suoraan peltojen keskelle rakennettaviin etäsäiliöihin, jolloin traktoriliikenne vähenee. Pumppu tosin toimii traktorin voimanotosta. Runkoputki tulee olemaan maanpäällinen ja se kerätään pois käytön jälkeen. Separointia ja nestejakeen siirtoa runkoputkella voidaan tehdä ainoastaan sulan maan aikana. Runkoputken pituus on yhteensä noin 850 m. Säilörehun puristenestettä syntyy laskennallisesti noin 50 m 3 /a. Pesuvesiä syntyy yhteensä noin 300 m 3 /a. Kattamattomiin lietelantasäiliöön ja etäsäiliöihin satavalle vedelle tarvitaan varastointitilavuutta noin 319 m 3.

6 (22) Yhteensä kaiken kaikkiaan lietelantasäiliöissä ja etäsäiliöissä tarvitaan varastointitilavuutta nesteille 3 144 m 3 /a. Lietekuilut toimivat valutuksella. Vanhan pumppukaivon tilavuus on 12,7 m 3. Säilörehun puristenesteelle on yhteensä 12 m 3 :n umpikaivot. Vanhan lantalan betonirakenteisen virtsasäiliön tilavuus on 12 m 3. Nykyisen betonirakenteisen lietelantasäiliön tilavuus on 780 m 3. Säiliö on katettu. Tilakeskukseen rakennettavan lietesäiliön kokonaistilavuus tulee olemaan 1 133 m 3 (hyötytilavuus 1 014 m 3, sadevesi 119 m 3 ) ja kahden etäsäiliön yhteensä 1 670 m 3 (yhteensä hyötytilavuus 1 470 m 3, yhteensä sadevesi 200 m 3 ). Lietteelle / separoinnissa syntyvälle nestemäiselle lantajakeelle ja puristenesteelle käytettävissä olevat tilavuudet tulevat olemaan täten kaiken kaikkiaan yhteensä 3 607 m 3. Tarvittaessa etäsäiliöt voidaan tehdä suuremmiksi riittävän varastointikapasiteetin varmistamiseksi. Uuden pihattonavetan viereen rakennettava lietelantasäiliö on muodoltaan suora ympyrälieriö. Säiliö perustetaan kalliolle. Sen päälle tehdään ensin routimaton, hyvin tiivistetty kerros sorasta. Säiliön ympärille asennetaan salaojaputket. Salaojavesille rakennetaan tarkastuskaivo. Säiliön pohjalaatta ja seinät toteutetaan betonirakenteisina. Rakenteet toteutetaan vesitiiviinä ja betonin lujuusluokka on vähintään K30 2. Pohjalaatan paksuus on 150 mm. Seinät rakennetaan tehdasvalmisteisista elementeistä, joiden paksuus on 150 mm. Lietesäiliö täytetään alta päin. Levityspeltojen keskelle metsäsaarekkeisiin rakennetaan kaksi kumimattorakenteista etäsäiliötä nestemäiselle lantajakeelle. Kummankin säiliön kokonaistilavuus tulee olemaan 835 m 3 (hyötytilavuus 735 m 3, sadevesi 100 m 3 ). Säiliöt on tarkoitus rakentaa vuosina 2007 ja 2008. Säiliöt perustetaan maanvaraisesti kaivantoon moreenin päälle. Moreenin päälle tehdään tiivistetty soratäyttö 200 mm. Säiliön ympärille perustamistasoon asennetaan salaojat. Säiliön pohjan tiivistysrakenteeksi asennetaan EPDM kumikalvo. Kalvon asennus suoritetaan kalvon toimittajan ohjeen mukaan. Säiliöiden ympärille asennetaan suoja aita. Säiliöihin ei tule katetta. Säiliöt täytetään päältä päin nestepinnan alapuolelle. Säiliöt tyhjennetään yläkautta. Kuivikepohjat Kuivikepohjalla ovat 5 lehmää ja 18 vasikka (alle 6 kk) rakennettavassa lämpöeristetyssä pihattonavetassa. Kuivikepohjat ovat osittaisia lantavarastoja. Poikivilla lehmillä on 60 m 2 :n ja vasikoilla 15 m 2 :n kestokuivikepohjat. Kuivikkeen paksuus on 15 90 cm ja reunojen korkeus on 90 cm. Lattian ja reunojen materiaali on betoni. Kuivikemateriaalina käytetään olkea ja turvetta. Kuiviketta käännetään 12 krt/a. Kuivikepohja poistetaan 1 2 kertaa vuodessa. Poistettavaa kuivikepohjaa syntyy laskennallisesti yhteensä 192 m 3 /a.

7 (22) Poistettu kuivikepohja varastoidaan vanhassa kuivalantalassa ja levitetään sen jälkeen pellolle. Poistettu kuivikepohja kompostoidaan mahdollisuuksien mukaan. Lannan kuivajakeen varastointi ja kompostointi Separoinnissa syntyvä kuiva lantajae (990 m 3 ) voidaan kompostoida ja käyttää maanparannusaineena omilla pelloilla tai myydä tarvitseville (puutarhat, naapuritilat yms.). Tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä ns. lannoitevalmistetta. Separoinnista syntyvä lannan kuivajae kompostoidaan / varastoidaan uudessa kuivalantalassa. Vanhaan kuivalantalaan sijoitetaan poistetut kuivikepohjat ja pilaantuneet rehut. Ne kompostoidaan siinä mahdollisuuksien mukaan. Yhteensä kaiken kaikkiaan kuivajakeen ja poistetun kuivikepohjan varastointitilavuutta tarvitaan noin 1 182 m 3 /a, josta 65 m 3 on kestokuivikepohjassa. Tilalla oleva vanha kuivalantala on vanhan pihattonavetan vieressä. Sen pinta ala on 240 m 2, reunojen korkeus 1,2 m, ajoluiskan korkeus 0,3 m ja hyötytilavuus noin 450 m 3. Pohjalaatta on betonia ja seinät valuharkoista. Lantala on kattamaton. Uuden pihattonavetan viereen sen länsipuolelle rakennetaan uusi lantala. Sen pinta ala tulee olemaan 270 m 2, reunojen korkeus 2,3 m, ajoluiskan korkeus 0,5 m ja hyötytilavuus noin 700 m 3. Lantala perustetaan kalliolle soratäytön päälle. Lantalan ympärille asennetaan salaojat. Pohja routaeristetään ja sen päälle valetaan vähintään 150 mm betonilaatta pohjaksi. Lantalassa ovat seinät betonia. Lantala katetaan ja rakennetaan yläosaan seinät. Lantaloiden kuormausalustat ovat betonia. Laidunnus ja jaloittelutarhat Nykyisin laidunnetaan lehmiä (45 kpl) ja hiehoja (40 kpl). Laajennuksen jälkeen laidunnetaan vain hiehoja 82 kpl. Laidunala on 15,8 ha. Laitumet sijaitsevat tilakeskuksen itäpuolella noin 300 metrin säteellä tilakeskuksesta. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Nautakarjaa pidetään laitumella 4,5 kk/a (yötä päivää). Eläinten juottamista varten navetalta on vedetty vesiputki laitumelle. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Tilalla ei ole jaloittelutarhaa eikä sellaista ole tarkoitus toteuttaa. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Laakasiilot sijaitsevat peltojen keskellä metsäsaarekkeessa. Ne on rakennettu vuonna 2005. Säilörehua tehdään esikuivattuna laakasiiloon 1 050 t/a ja pyöröpaalataan 500 t/a. Laakasiiloon kertyvä säilörehun puristeneste johdetaan umpikaivoon ja siirretään siitä viereiseen etäsäiliöön ja levitetään edelleen pellolle. Pyöröpaalit varastoidaan peltojen laidoilla. Heinäpyöröpaalit varastoidaan ladoissa (3 kpl) ja navetan vintillä.

8 (22) Muut rehut varastoidaan rehuvarastossa, heinävarastossa tai erillisissä siiloissa. Olki varastoidaan ladoissa tai paaleissa metsän reunassa ja säkitetty turve konehallissa. Lannan, virtsan ja puristenesteen levitys pellolle Päästöt ilmaan Kyseisellä eläinmäärällä tarvittava lannanlevitysala on 102,7 ha. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 133,56 ha, josta omaa on 73,56 ha ja sopimuspeltoa 60 ha (yhteensä sopimusala 204,98 ha, koska lohkot vaihtelevat). Levitystyö tehdään itse viikkojen 18 37 aikana. Lietelannan nesteosa levitetään letkulevityslaitteella (Agro Miljö laite) pellolle. Kiinteä lantajae ja kuivikepohja levitetään kiinteän lannan levitysvaunulla. Lannan patterointia ei ole tarkoitus tehdä. Kiinteän lantajakeen ravinnepitoisuuden analysoinnilla saadaan selvitettyä jakeen käyttökohteet sen mukaan, mikä ravinnetase tilan pelloilla on. Kiintoaines on myös helppo myydä. Ympäristötuen lisätoimenpiteiksi on valittu kasvipeitteisyys yli 50 % ja ravinnetaselaskelma sekä pellon kasvukunnon seuranta. Nykyiseen toimintaan verrattuna maidontuotannon laajentaminen helpottaa ympäristökuormituksen hallintaa, koska sekä uudessa että vanhassa navetassa syntyvän lietteen separoinnin avulla voidaan lannoitus toteuttaa suunnitelmallisesti nestemäisellä lantajakeella kasvukauden aikana. Nestefaasissa ei ole juuri lainkaan fosforia. Valitun levitystekniikan avulla nestemäinen jae voidaan levittää pilaamatta pellon rakennetta ja siten, että kasvi pystyy hyväksikäyttämään lannan hyvin (neste valuu juuristoon eikä jää kasvinosien pinnoille). Maaperän hyvä rakenne parantaa kasvien kasvua ja tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä, mikä taas vähentää riskiä ravinteiden valumiselle kasvien ulottumattomiin. Vanhan pihaton ilmanvaihto toimii koneellisesti ja uuden pihaton on pääosin luonnollinen. Vasikoille tarvitaan erillinen koneellinen ilmanvaihto. Poistoilma johdetaan vanhassa navetassa imurilla katolle. Uuteen pihattonavettaan tulee avattava harjakatto ja poistoilma poistuu harjalta. Lannan separointia suoritetaan noin kolme jaksoa vuodessa. Itse separoinnista ei aiheudu merkittävää hajuhaittaa. Hajuhaittaa voi muodostua ennen lannan separointia suoritettavasta lietelannan sekoituksesta. Sen sijaan separoidun lietelannan nesteosaa ei tarvitse sekoittaa etäsäiliöiden tyhjennyksen yhteydessä, joten siitä ei juuri haittaa aiheudu. Uuteen kuivalantalaan rakennetaan seinät ja katto, jotka osaltaan ehkäisevät hajuhaittojen syntyä kuivalannan varastoinnista. Naapureille saattaa aiheutua hajuhaittaa lannan levityksestä, joka kuitenkin on lyhytaikaista.

9 (22) Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Eläinsuojan toiminnasta ja siihen liittyvistä toiminnoista aiheutuva melu on normaalia työkoneista aiheutuvaa melua. Merkittävin melun aiheuttaja on traktorin käyttö. Kylvö ja sadonkorjuuaikoina traktorit ovat aktiivisessa käytössä päivittäin. Luvan hakijan mukaan lähimmille naapureille ei kuitenkaan aiheudu melusta merkittävää haittaa. Uusi pihattonavetta rakennetaan aivan maantien (Heikinkyläntie) varteen, jolloin sille on hyvä kulku. Uudelle pihattonavetalle, lietelantasäiliölle ja kuivikelantalalle liikennöinti on järjestetty navetan koillis kaakkoispuolelta. Maidon keräilyauto käy joka toinen päivä. Teuras ja välitysvasikkakuljetuksia on noin 10 kertaa vuodessa. Rehun kuljetus laakasiiloilta (0,5 km) on kerran päivässä. Mäskikuljetuksia on kerran viikossa ja puolitiivistettä noin 1 kerta kuussa rehukeskukseen, joka sijaitsee nykyisen varasto ja kylmäilmakuivurin yhteydessä. Seosrehu tuodaan noin kerran päivässä uuteen navettaan. Lannan nestejaetta levitetään levitysaloille noin 6 päivän ajan vuodessa yhteensä 2 jaksossa. Lannan kuivajaetta / poistettua kuivikepohjaa ajetaan levitysaloille keskimäärin 20 kuormaa päivässä noin 8 päivän ajan vuodessa. Tuorerehun tekoon ja pyöröpaalien kuljetukseen liittyvää liikennettä on kesällä 3 jaksoa ja kerralla 2 päivää. Olkea kuljetetaan puinnin jälkeen ja turvetta noin 2 kertaa vuodessa. Sekajätettä noudetaan kahden viikon välein. Raatoja noudetaan tilalta arviolta noin 2 3 kertaa vuodessa. Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lietelannan, nestemäisen lantajakeen, kuivikepohjan ja kiinteän lantajakeen (02 01 06) sekä pesuvesien (02 01 06) lisäksi toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Metalliromua (02 01 10) syntyy noin 1 t/a, joka toimitetaan metallinkeräykseen. Muovijätettä (02 01 04) syntyy noin 0,5 t/a, josta lannoitesäkit toimitetaan 4H yhdistyksen keräyspisteeseen. AIV muovit toimitetaan keräykseen, mikäli keräys toimii. Muutoin muovi toimitetaan sekajätteenä kaatopaikalle. Kuusakoski Oy hakee muoveja tilalta. Paperijäte, kuten säkit (20 01 01), kerätään ja toimitetaan keräykseen. Sekajäte (20 03 01) noudetaan järjestetyn jätehuollon kautta joka toinen viikko. Loisteputket (20 01 21*) noin 20 kpl/a, akut (20 01 33*) noin 2 kpl/a, jäteöljyt (13 02 05*) noin 70 l/a ja mahdolliset vanhat torjunta aineet (02 01 08*) toimitetaan kunnan keräyspisteeseen. Pilaantuneet rehut (02 01 03) noin 10 t/a kompostoidaan kuivalantalassa ja levitetään sen jälkeen pellolle. Eläinkudosjätettä (02 01 02) syntyy noin 1 t/a 2 t/a. Raadot toimitetaan hävitettäviksi Honkajoki Oy:lle. Raadot noudetaan tilalta kolmen päivän sisällä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Uusi navetta on ammattilaisten suunnittelema ja siten lannan sekä pesuvesien varastointitilavuudet tulevat olemaan riittävät.

10 (22) Uuden pihattonavetan soveltuvuus ympäristöön otetaan huomioon ennen rakennusluvan saantia. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tila on tehnyt laatusopimuksen meijerin kanssa, johon sisältyy myös ohjeistus häiriötilanteiden varalle. Sähkökatkojen varalle on aggregaatti. Mikäli lannan separoinnissa on ongelmia, lanta voidaan käsitellä tarvittaessa lietteenä. Tähän varaudutaan siten, että lietelannan varastointikapasiteettia toteutetaan riittävästi. Jos nestejakeen johtamisessa on ongelmia, niin nestejae voidaan siirtää etäsäiliöön myös vaunulla. Uuden lietelantasäiliön ja etäsäiliöiden salaojakaivoihin laitetaan sulut, joilla voidaan tarvittaessa estää esimerkiksi säiliörikon yhteydessä lannan pääsy salaojaveden mukana ympäristöön. Kumimattorakenteisten etäsäiliöiden rikkoontumiset pyritään estämään jo ennalta huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella. Kumimaton alle mahdollisesti kertyvän kaasun poistoa varten asennetaan tarvittavat putket. Maton suojaksi valetaan betonilaatat niihin kohtiin, joissa matto joutuu suurimpien rasitusten alaiseksi. VALVONTA JA TARKKAILU Tilalla on omavalvonta, jota varten on laadittu omavalvontakuvauslomake. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 25.7.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Lapinjärven kunnan ilmoitustaululla 9.8. 11.9.2007 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 8.8. 6.9.2007 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Loviisan Sanomat ja Östra Nyland nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lapinjärven kunnassa.

11 (22) Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus 25.9.2007. Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista sekä täsmennettiin toiminnan asiatietoja. Tarkastus ja neuvottelumuistio No YS 1227/26.9.2007 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Lapinjärven kunnanhallitukselta ja Lapinjärven ympäristölautakunnalta. Ympäristölautakunnan lausuntoon on pyydetty liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Etelä Suomen lääninhallitus ilmoittaa 18.9.2007 päivätyllä kirjeellään, ettei se tässä vaiheessa käytä sille varattua mahdollisuutta lausunnon antamiseen. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että kunnan terveydensuojeluviranomaiselle varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen hakemuksesta. Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä / vastaava hygieenikko on antanut 21.9.2007 päivätyn lausunnon, jossa todetaan seuraava: Navetan poistoilman johtaminen ulkoilmaan, lannan varastointi ja sen käsittely sekä levitys voivat aiheuttaa hajuhaittoja aiheuttavien aineiden päästöjä ilmaan. Uusi lietesäiliö ja kumilietealtaat ovat hakemuksen mukaan kattamattomia. Hajuhaittojen vähentämiseksi olisi suositeltavaa kattaa uusi lietesäiliö ja kumilietealtaat esimerkiksi kelluvalla katteella tai kevytkatteella, jollei niissä ole kiinteää katetta. Kumilietealtaiden pohja ja reunarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Ympäristöterveydenhuollon tietoon ei ole tullut valituksia nykyisestä toiminnasta. Ympäristöterveydenhuolto katsoo, että ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta ei aiheuta terveydensuojelulain mukaista terveydellistä haittaa. Lapinjärven ympäristölautakunta on antanut 30.8.2007 päivätyn lausunnon. Lausunnossa todetaan, että tila sijaitsee haja asutusalueella. Se on perinteistä maatalousaluetta kyläkeskustan välittömässä läheisyydessä. Kylässä on harjoitettu karjanpitoa aivan kyläkeskustankin alueella, mutta se on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Aiottu navettatoiminnan laajennus ei näin ollen aiheuta muutosta ympäristön olosuhteissa. Maakuntakaavaehdotuksessa alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, joka on maakunnallisesti merkittävä. Aiottu toiminta liittyessään olemassa olevaan rakennuskantaan ei ole merkinnän vastaista. Lietelannan separointi on toistaiseksi vähän käytetty lannankäsittelymenetelmä, jonka hyöty ympäristölle on ilmeistä. Separoinnissa syntyvä neste voidaan selvityksen mukaan johtaa runkoputkea myöten etäsäiliöihin, mikä vähentää lietteen kuljetusta. Lietteen ajo levitystä varten ta

12 (22) pahtuu osittain yksityisteitä pitkin. Lietteen kuljetuksessa on kiinnitettävä huomiota kuljetuskaluston puhtauteen. Osa lietteenlevityspelloista rajoittuu vesistöön. Levityksessä on otettava huomioon sitä koskevat määräykset ja ohjeet. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 26.9.2007 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija on toimittanut 8.10.2007 päivätyn vastineen, jossa todetaan seuraava: Uuden navetan ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon, jossa ilma poistuu navetan harjalta eli melko korkealta. Navettaan nähden vajaan kilometrin säteellä on asutusta vain yhdessä suunnassa, kaakossa, ja lähinnä on luvan hakijan oma asuinrakennus. Terveydellisiä haittoja saattaisi aiheutua navetan sisällä, jossa on yli sata eläintä ja jossa luvan hakija itse työskentelee, ellei ilmanvaihto toimisi kunnolla. Siksi luvan hakija kokee perusteettomana hajuhaitan merkityksen navetan ilmanvaihdosta. Uusi lietesäiliö sijoittuu kauemmaksi asutuksesta kuin uusi navetta. Etäsäiliöt sijaitsevat peltojen keskellä vajaan puolen kilometrin etäisyydellä lähimmästä asutuksesta. Hajuhaittoja syntyy, kun uuden lietelantalan (navetan vieressä) lantaa sekoitetaan separointia varten eli korkeintaan kolme kertaa vuodessa. MTT:n tutkijan mukaan (suullinen tiedonanto, Maarit Puumala, 8.10.2007) lietteen hajuhaitoista 90 % syntyy lieteen sekoittamisen yhteydessä. Toisaalta hajuhaitat syntyvät, vaikka säiliö olisi katettukin. Lisäksi hajua muodostuu lantaa levitettäessä, mutta luvan hakija pystyy vähentämään sitä käyttämällä letkulevitintä, jolloin lanta valuu maan pinnalle eikä suihkuna ilmaan. Navetan yhteydessä olevan lietelantalan täyttö tapahtuu alta päin eli tällöin kaasuja ei pääse ilmaan. Etäsäiliöt täytetään putkea pitkin separoinnin jälkeen ja putken pää on pinnan alla, jolloin lantakaasuja ei vapaudu. Etäsäiliöissä olevaa lantaa ei sekoiteta lainkaan, koska sinne johdetaan vain nesteosa lannasta. Tutkimusten mukaan naudan lietteeseen muodostuva kuori estää typen haihtumisen yhtä hyvin kuin esimerkiksi 9 cm:n Leca sorakerros (Sommer, S. G. Ammonia volatization from slurry during storage and in the field. NJF 1992. Utredning, rapport 74. 135 p.). Pintakerroksesta haihtuu aluksi typpeä (NH 3 ), mutta myöhemmin köyhtynyt pintakerros muodostaa haihtumisesteen. Syvemmältä haihtuu typpeä suhteellisen vähän eli noin 10 %. Vähäinen haihtuminen johtuu lähes neutraalista ph arvosta. Koska sekä kuori että köyhtynyt pintakerros muodostavat haihtumisesteen, lietettä ei pidä sekoittaa kuin tyhjennyksen yhteydessä lietteen homogenisoimiseksi. (Kemppainen, E., 1989. Nutrient content and fertilizer value of livestock manure with special reference to cow manure. Ann. Agric. Fenn. 28,3:163 284).

13 (22) Kapuisen ja Karhusen selvityksen ja edellä mainitun Sommerin (1992) tuloksen perusteella luonnollinen kuorettuma estää tehokkaasti typen haihtumista ja siten hajun muodostumista naudan lietelantavarastoista, joten erillisen lisäkatteen käytölle ei ole tarvetta. Lisätietoja aiheesta saa SY 708 Kotieläintalouden ympäristökuormituksen vähentäminen, Maarit Puumala ja Juha Grönroos (toim.), 2004. Sian lietteellä tutkimusten mukaan Leca sorakerros vähentää ammoniakin haihtumista huomattavasti (Kapuinen, P., Karhunen, J. 1996. EPSrakeet ja EPS rouhe sikalan lietesäilön katteena. Vakolan tiedote 72. 18 p.). Lannan separointia sekä sen levitystä varten luvan hakija joutuu itse lantalainvestointien (noin 60 000 ) lisäksi investoimaan lähes 80 000 euroa. Tämä panostus on luvan hakijan mielestä erittäin merkittävä lannan ravinteiden hyväksikäytön parantamiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Luvan hakijan mielestä lannan kattaminen kelluvalla katteella tai kevytkatteella lisää koko tuotantoinvestoinnin rasittavuutta merkittävästi. Luvan hakijan mielestä vaatimus lietelantaloiden kattamisesta on kohtuuton. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Tore Storgårdsille ja Anne Penninkankaalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 120 lypsylehmälle, 82 hieholle ja 18 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Uudenmaan ympäristökeskus on huomioinut lausunnossa esitetyt seikat lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Vanhan pihattonavetan sekä uuden rakennettavan pihattonavetan pohjarakenteiden sekä lantavarasto ja virtsasäiliö, kouru ja laakasiilorakenteiden sekä lannan kuormausalustojen on estettävä lannan / lannan separoinnissa syntyvän kuivan lantajakeen, virtsan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 1.2. Toiminnassa syntyvä lietelanta / lannan separoinnissa syntyvä nestemäinen lantajae, lantavedet ja säilörehun puristeneste on johdettava tiiviiseen säiliöön, kuten lietelanta tai virtsasäiliöön taikka

14 (22) umpikaivoon. Lantaloihin kertyvät nesteet on koottava ja tarvittaessa siirrettävä / johdettava tiiviiseen säiliöön tai imeytettävä kuivikkeisiin. Maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava lietelantasäiliöön. Päästöt ilmaan (YSL 6, 42, 43, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Jos lietelannan varastoinnista aiheutuu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina, uuden pihattonavetan viereinen lietelantasäiliö on katettava vähintään kelluvalla katteella. 2.2. Levitettäessä lantaa eläinsuojien välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojien kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 2.3. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. Melu (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinsuojien toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JL 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Muovijätteiden ja muiden jätteiden poltto on kielletty. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Lapinjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. 5.1. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 5.2. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat

15 (22) ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 6.1. Toiminnassa syntyvä kuivikepohja ja lannan separoinnissa muodostuva kuiva lantajae on niiden poistamisen / muodostumisen jälkeen varastoitava tiivisrakenteisissa lantaloissa. Varastoitava lanta on tarvittaessa peitettävä puhtaalla kuivikkeella. 6.2. Kuivalannalle on oltava yhteensä vähintään 1 182 m 3 varastointitilavuutta. Lietelannalle / lietelannan separoinnissa syntyvälle nestemäiselle lantajakeelle, maitohuonejätevesille ja säilörehun puristenesteelle on oltava yhteensä vähintään 2 825 m 3 varastointitilavuutta. Kiinteästi kattamattomiin lietelantasäiliöihin on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa eli noin 320 m 3. 6.3. Rakennettavat lietelanta ja etäsäiliöt on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Säiliöt on perustettava riittävän kantavalle pohjalle. Lietelantasäiliön betonisten seinäelementtien asennus ja saumojen tiivistys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Etäsäiliöissä tiivistysrakenteina toimivien muovikalvojen asennus on suoritetaan kalvojen toimittajan ohjeiden mukaisesti. Säiliöt on varustettava riittävän korkeilla ja tiheillä suoja aidoilla. Säiliöiden täyttöä ja tyhjennystä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet. Säiliöiden salaojitus on toteutettava siten, että onnettomuustilanteessa salaojaveden pääsy valtaojaan voidaan tarvittaessa estää. 6.4. Rakennettavien säiliöiden rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen säiliöiden rakentamisen aloittamista. 6.5. Rakennettavien säiliöiden tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen säiliöiden käyttöönottoa. 7. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. 8. Lietelanta ja etäsäiliöiden täytöt ja tyhjennykset sekä nestemäisen lantajakeen siirto putkella on suoritettava aina valvotusti siten, että lantaa ei joudu vahingossa ympäristöön. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä.

16 (22) 9. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteistojen ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) 12. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) 13. Toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 103 hehtaaria. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokra ja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) 14.1. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a, l/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista.

17 (22) 14.2. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Eläinsuojat, lanta ja rehuvarastot sijaitsevat osittain Heikinkylän taajama alueella. Tilakeskuksen pohjois itäosat ovat maa ja metsävaltaista alueetta, mutta eteläosa on taajamaaluetta. Lähimpien naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat tilakeskuksen kaakkoispuolella noin 80 metrin, 200 metrin ja 270 metrin etäisyydellä rakennettavasta navetasta. Rakennettava lietelantasäiliö ja kuivikelantala tulevat sijoittumaan navettaa kauemmaksi lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Etäsäiliöt sijaitsevat peltojen keskellä ja lähin asutus on lähimmillään noin 420 m päässä etäsäiliöistä. Luvan hakija on pyrkinyt sijoittamaan tilakeskukseen suunnitteilla olevan pihattonavetan ja lietelantasäiliön poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Talouskeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten vanha pihattonavetta, lietelantasäiliö, kuivalantala, virtsasäiliö ja muita varastointitiloja, kuten rehuvarastoja. Lisäksi rakennetaan uusi pihattonavetta, lietelantasäiliö ja kuivalantala sekä kaksi etäsäiliöitä. Eläinsuojan toiminnasta syntyvä lietelanta / lietelannan separoinnista syntyvä nestemäinen lantajae kootaan ja varastoidaan tiivispohjaisiin ja

18 (22) reunaisiin lietelantasäiliöihin. Poistettu kuivikepohja / lietelannan separoinnista syntyvä kiinteä lantajae varastoidaan lantaloihin. Maitohuonejätevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Säilörehun puristeneste otetaan talteen. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta, maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 6.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 6. ja 8. 10.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.) Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yhdisteitä. Uusi kuivalantala katetaan ja varustetaan seinillä. Lietelantasäiliö täytetään alakautta. Täten ehkäistään lannan varastoinnista syntyviä hajuhaittoja. Säilörehu varastoidaan peitettynä siiloissa tai muoviin käärittyinä pyöröpaaleissa. Uudenmaan ympäristökeskus edellyttää, että jos lietelannan varastoinnista aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja, uusi lietelantasäiliö on katettava vähintään kelluvalla katteella tai muulla katteella. Hajuhaittojen torjuntatoimia on tarpeen mukaan lisättävä niin paljon, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny kohtuuttomia hajuhaittoja. (Määräys 2.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö ja päivä

19 (22) aikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 3.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 4.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 1 t/a 2 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). (Määräys 5.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastotilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. (Määräykset 6.1. ja 6.2.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 7.) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 8.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 11.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 12.)

20 (22) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. (Määräys 13.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 14.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2015 mennessä. Hakemukseen on liitettävä tiedot päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden vähentämistoimista. (YSL 55 ).

21 (22) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamispäivästä, antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 570. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Muu eläinsuoja, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, kiinteä maksu on 1 570.