MUISTUTUS KOSKIEN " KAUNIS VEERA"-PATSAAN SIJOITTAMISTA RAATIHUONEEN PUISTOON. Lahjoitus 0 7. 04., _, Muutama vuosi sitten päätti lappeenrantalainen liikemies Ossi Vilhu lahjoittaa kotikaupungilleen patsaan, jonka nimi on "Kaunis Veera". Lahjoitus on taloudellisesti merkittävä, sillä sen kustannus on noin 100 000 euroa. Lahjoittaja haluaa näin osoittaa kiitollisuuttaan kotikaupunkiaan kohtaan. Lahjoitus sisältää kolme ehtoa: - Patsas on sijoitettava Raatihuoneen puistoon - Kaupunki rakentaa perustuksen (noin 20 000 euroa) - Kaupunki vastaa patsaan ylläpidosta ja hoidosta Mikäli näitä ehtoja ei täytetä, peruuntuu koko lahjoitus ja lahjoittaja vie patsaansa pois. Paikan henki Kauppaneuvos Carl Fredrick Savander myi kaupungille omistamansa tontin Raastuvankadun varressa Raatihuonetta varten 1828. Tontin itäpäähän rakennettiin 1829 J.W.Palmrothin suunnittelema Raatihuone. Länsipäähän rakennettiin samaan aikaan tori. Vuonna 1890 siirrettiin tori satamaan ja tori muutettiin puistoksi. Torin pintaa, joka noudatti Kauppa- ja Raastuvankadun korkeustasoja, nostettiin vaakatasoon. Tällä haluttiin korostaa Raastuvankadun kaltevaa muotoa aivan samoin kuin korttelia idempänä, jossa nykyisen Lottapuiston maapohja on myös jotakuinkin vaakatasossa. Aikanaan Raatihuone saatiin erikoisluvalla rakentaa puusta, koska kaupunki oli niin köyhä. Yleinen käytäntö tuolloin oli se, että raatihuoneet rakennettiin kivestä. Vaatimattoman puisen raatihuoneen eteen rakennettiin vaatimaton puisto, joka sopii hyvin paikaan henkeen. Puisto on lähes neliön muotoinen ja sen halkaisevat 1
2 kaksi diagonaalista hiekkakäytävää, jotka risteävät keskellä puistoa. Risteyskohtaan sijoitettiin katulyhty, jossa on kolme valaisinta. Raatihuone ja sen edessä oleva puisto muodostavat ehjän kokonaisuuden, joka nyt on ollut paikoillaan 127 vuotta. Noin 10 vuotta sitten laskettiin puiston pintaa siihen tasoon, jossa se oli silloin, kun siinä oli tori. Tämä oli käsitykseni mukaan virhe, jolle en löydä järkevää selitystä, mutta onneksi puiston alkuperäinen perussommitelma säilyi alkuperäisessä muodossaan. Joitakin vuosia sitten rakennutti patsaan lahjoittaja ns. Hinkkasen talon paikalle Raastuvankadun varteen rakennuksen, joka omalta osaltaan eheytti ränsistynyttä kaupunkikuvaa merkittävästi. Uuden talon rakennuttaminen oli kiistatta kulttuuriteko. Tämä talo, Raatihuone ja Seurakuntatalo puiston eteläpuolella muodostavat yhdessä puiston kanssa hyvin ehjän ja tasapainoisen kaupunkikuvallisen kokonaisuuden, jossa kaiken lisäksi on historia vahvasti läsnä. Tähän ehjään kokonaisuuteen ei pidä lisätä mitään, eikä siitä pidä ottaa pois mitään. Kaupungin toimet Saatuaan tietää lahjoituksesta, perusti kaupunki Patsastyöryhmän, jossa lahjoittajapariskunnan lisäksi oli patsaan tekijä Markku Hirvelä ja läänintaiteilija Outi Turpeinen. Kaupunkia edustivat kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, tekninen johtaja Jussi Salo ja intendentti Laura Räty. Merkille pantavaa on se, että työryhmään ei kuulunut yhtään sellaista henkilöä, jolla olisi koulutusta ja kokemusta kaupunkisuunnittelusta. Henkilövalinta tähän työryhmään kertoo siitä, että patsaan sijoittamista kaupungin arvokkaimpaan puistoon ei osattu mieltää kaupunkikuvalliseksi kysymykseksi, jota se mitä suurimassa määrin on. Kaupungillahan on kiistaton kaavoitusmonopoli, joka sisältää aivan yhtä kiistattoman kaupunkikuvallisen vastuun. Tätä ei kaupungin päättävissä elimissä ole lainkaan ymmärretty. Patsastoimikunta päätyi hyväksymään lahjoituksen. Myöhemmin tekninen lautakunta vastoin asiantuntijalausuntoja hyväksyi hankkeen omalta osaltaan. Joitakin sopimusyksityiskohtia - lähinnä sopimusteknisiä yksityiskohtia - haluttiin kuitenkin tarkistaa.
Vaihtoehtoinen sijoituspaikka Julkisuudessa on esitetty useammaltakin taholta vaihtoehtoiseksi sijoituspaikaksi Kasinonpuistoa. Siellä on Ainonkadun varressa erittäin kaunis 1950-luvlla rakennettu allas, johon patsas sopisi erinomaisesti. Tämä paikka on hyvin perusteltu. Onhan kyse "Kauniista Veerasta", joka on kirjailija Tatu Pekkarisen luoma mielikuvitushahmo ja joka liittyy hänen kirjaansa "Kaunis Veera". Siitä tehtiin elokuva "Kaunis Veera eli balladi Saimaalta", joka filmattiin osin Lappeenrannan satamassa. Näin ollen Satama-alue olisi historialliselta kannalta hyvinkin perusteltu. Tätä luontevaa yhteyttä korostaa lisäksi se, että Satamassa on myös kopio entisestä tervahöyrystä "Prinsessa Armadasta", joka olennaisesti liittyy "Kaunis Veera"-elokuvaan. Raatihuoneen puistolla ja "Kauniilla Veeralla" ei sitä vastoin ole mitään yhtymäkohtia. Lahjoittaja on ehdottomasti kieltäytynyt hyväksymästä Kasinonpuistoa patsaan sijoituspaikaksi. Tähän kieltäytymiseen hän ei ole esittänyt mitään asiallisia perusteita. Toisaalta hän ei ole pystynyt esittämään yhtään järkevää perustetta sille, että patsas pitää sijoittaa Raatihuoneen puistoon. Johtopäätökset Lahjoittaja on antamassa kaupungille patsaan "Kaunis Veera", mutta ehdollisesti. Hän on julkisesti todennut, että patsaan sijoittaminen muualle kuin Raatihuoneen puistoon on loukkaus kuvanveistäjän ammattitaitoa kohtaan. Hän ja kaupungin edustajat Patsastyöryhmässä eivät kuitenkaan ole ymmärtäneet, että koko prosessi ehtoineen on loukkaus järkevää kaupunkisuunnittelua ja historiaa kohtaan. Kaupunki ei ole pystynyt kantamaan sille kuuluvaa vastuuta historiasta ja kaupunkikuvasta. Olen keskustellut sekä kuvanveistäjän että läänintaitelijan kanssa. Kuvanveistäjä on minulle ilmoittanut, että patsasta ei voi siirtää, sillä se on suunniteltu lahjoittajan määräyksestä juuri tuohon paikkaan. Jos patsas jostakin syystä siirrettäisiin toiseen paikkaan, nousisivat kustannukset huomattavasti! Läänintaiteilija sitä vastoin piti Kasinonpuistoa mahdollisena sijoituspaikkana. 3
Patsas on suunniteltu niin, että se on aivan 127 vuotta vanhaan lyhtypylvään tuntumassa. Ratkaisu on kelvoton, sillä lyhtypylväs on tarkoitettu alkuperäisen suunnitelman mukaan olemaan yksinään puiston keskipiste (dominantti), jonka ympärille puisto levittäytyy. Tällä ratkaisulla rikotaan puiston alkuperäinen ja huolella pohdittu hierarkia. Kaupungin ei tule hyväksyä esitettyä sijoituspaikkaa, sillä asian valmistelu on ollut taitamatonta ja vailla riittävää asiantuntemusta. Lisäksi saadut asiantuntijalausunnot on jätetty vaille huomiota. Lahjoittaja on esittänyt käsityksenään, että patsaan sijoittaminen Raatihuoneen puistoon - erittäin arvokkaalle historialliselle paikalle - lisäisi paikan arvokkuutta ja aiheuttaisi suoranaisen turistitulvan kaupunkiimme. Tämä tuskin pitää paikkansa. Pikemminkin patsasta tultaisiin katsomaan esimerkkinä siitä, kuinka historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kokonaisuus voidaan pilata sijoittamalla alueelle jotakin, joka sinne ei kuulu. On valitettavaa, että henkilö joka uudella rakennuksellaan on merkittävästi kohentanut Raatihuoneen historiallista ympäristöä, on nyt pilaamassa samaa arvokasta ympäristöä perustelemattomilla vaatimuksillaan. Kaupungin toiminta tässä asiassa on ollut valitettavan amatöörimaista. Kaksi keskeisintä asiaa on unohtunut - historia ja kaupunkikuva. Kaupunkimme nykyhallinnon arvomaailma kertoo sivistymättömyydestä ja taitamattomuudesta. Lappeenranta 5.4.2017 Klaus Pelkonen, arkkitehti SAFA Liite / Suihkulähde Kasinon puistossa 4