Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili Jukka Viitanen & Martti Launonen Hubconcepts Oy 17. elokuuta, 2011 Copyright and all rights reserved. Esityksen rakenne: 1. Tehtävänanto 2.Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän yleiskuvaus 3.Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili 4.Elementtikohtaiset arviot (10 elementtiä) 5. Toimenpidesuositukset 6. Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi Copyright and all rights reserved. 1 1
1. Tehtävänanto Sisältö: Tehdään perusanalyysi Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän nykytilasta Tunnistetaan priorisoituja kehittämiskohteita Ehdotukset jatkotoimenpiteistä Aineistonkeruu: Kirjallisen aineiston keruu Avaintoimijoiden haastattelut Palaute workshop Jyväskylässä Käytössä olevat resurssit: Yhteensä 15 työpäivää Hubconcepts Oy:n omat resurssit Copyright and all rights reserved. 2 2. Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän yleiskuvaus 1. Alueellisen yhteistoiminnan visio: + kehittämisvyöhykeajatteluun sitoutuminen + eri sidosryhmien laaja-alainen yhteistyö + panostukset innovaatiotutkimukseen 2. Elinkeinopoliittinen visio: + fokus yrittäjyyteen ja yritystoimintaan + yhdyskuntarakenteen ja innovaatioprosessien välinen yhteys + yrittäjämäinen johtamis- ja päätöksentekokulttuuri 3. Innovaatiotoiminnan lähtökohdat: + kehitysvyöhyke ajattelu keskiössä + toimintaympäristöjen kehitys 4. Innovaatiotoiminnan työnjako: + kaikki keskeiset toimijat (K-S liitto, kaupunki, kunnat, oppilaitokset) mukana + panostus kehitysyhtiöiden toimintaan ja ohjaukseen - paksu välittäjäorganisaatioiden kerros - hanketasolla päällekkäisyyksiä Copyright and all rights reserved. 3 2
3. Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili 20 20 40/50 30/40 40 50/60 70/80 80 70 90 Copyright and all rights reserved. 4 Elementti 1: Toiminta- ja säädösympäristö 1. Säädösympäristön ja sijainnin maksimaalinen hyödyntäminen: + Alueelliset toimijat ovat pystyneet linkkiytymään kansallisiin ohjelmiin + EU-tukimuotojen täysimääräinen hyväksikäyttö 2. Riittävät resurssit käytössä innovaatiotoiminnan koordinointiin: + Taitava kansallisten ja EU-ohjelmien hyödyntäminen + Rahoitusta kohdennettu (osin) isompiin kokonaisuuksiin 3. Innovaatiohankkeiden salkussa päällekkäisyyksiä: - Monet toimijat tekevät hyvin saman luonteisia hankkeita - Hallinnolliset rutiinit vievät liian suuren osan resursseista 4. Yksityisen sektorin osallistuminen innovaatiotoimintaan: - Yritysintressien ohjaava vaikutus vähäinen - Hankekoot pieniä vaikuttavuuden saavuttamiseksi Copyright and all rights reserved. 5 3
Elementti 2: Infrastruktuuri ja palvelurakenne 1. Infrastruktuuriratkaisut hyvässä kunnossa: + Perus- ja tutkimusinfrastruktuurit toimivat ja vastaavat tarkoitustaan + Toimijoiden välillä yhtenäinen tahtotila alueen kehittämiseksi 2. Kilpailevia toimijoita laadun varmistamiseksi: + Technopolis, Jykes Kiinteistöt, Suomen yliopistokiinteistöt ja Jyväskylän Education Facilities kehittävät aktiivisesti alueen uusia tiloja + Kiinteistökanta ja massa vastaavat hyvin alueen toimijoiden tarpeita 3. Peruspalvelurakenne hyvässä kunnossa: + Kaikki peruspalvelut löytyy ja käyttäjänsä tyytyväisiä niiden laatuun + Yrityspalvelukokonaisuus löytyy saman katon alta 4. Osaamisintensiiviset palvelut alle maan keskiarvojen: - Näiden palvelujen määrä ja laatu alle maan keskiarvojen - Kansainvälisen tason palvelujen vähäisyys Copyright and all rights reserved. 6 Elementti 3: Koulutusjärjestelmä 1. Peruskoulutusjärjestelmä erinomaisessa kunnossa: + Kansainväliset opetusympäristöt (CLIL) kaikkien ikäryhmien käytössä + Laajasti verkottunutta yhteistyötä 2. Oppimisympäristöt erinomaisessa kunnossa: + Yliopisto ja ammattikorkeakoulu kuuluisia opetusosaamisestaan + Panostukset Human tech yhdistelmiin 3. Yrittäjyyskasvatus useimpien toimijoiden agendalla: + Vahva panostus yrittäjyyden opetukseen ja tutkimukseen + Laajat kansainväliset verkostot aktiivisessa käytössä 4. Kansainvälisyyden asteessa vielä parantamisen varaa: - Kansainvälisten opetusresurssien aktiivisempi hyväksikäyttö Copyright and all rights reserved. 7 4
Elementti 4: Tutkimus- ja kehitysympäristö 1. Tutkimushenkilökunnan osaaminen ja T&K-infrastruktuurit hyvin kehittyneet: + Valtava määrä osaajia ja hyvin toimivia tutkimustiimejä + Kansainväliset arviot erinomaisia 2. Yhteistoiminta-alustat avattu sektoreiden väliselle yhteistyölle: + Aktiivista T&K-toimijoiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä + Ammattikorkeakoululla keskeinen rooli yritysten perustoimintojen tukemisessa 3. VTT pystynyt kehittämään erinomaisesti toimivan kehitysympäristön: + VTT:n tutkimusinfrastruktuurit erinomaisessa kunnossa + Yhteiset alustat aktiivisessa sektoreiden välisessä käytössä (mm. Testaa-konsepti) 4. Tutkijoiden kyky ja halukkuus osallistua laajapohjaiseen innovaatioyhteistyöhön: - Tutkijoiden osaamisprofiili ei vastaa kaikilta osiltaan yritysten tarpeisiin - Tutkijat eivät koe tärkeäksi osallistua yhteisiin innovaatiohankkeisiin Copyright and all rights reserved. 8 Elementti 5: Klusteripotentiaali ja -ohjelmat 1. Vahva panostus klusteritoimintaan: + kärkiklusterihankkeet ohjaamassa panostuksia ja yhteistoimintaa + aktiivinen osallistuminen kansalliseen osaamiskeskusohjelma 2. Panostukset sekä perinteisille että uusille aloille: + Huolehditaan vahvojen alojen uusiutumisesta ja kilpailukyvystä + Edu-klusterin esiinmarssi ja nousu kansalliselle tasolle 3. Klusteriohjelmien kansainvälistyminen ei edennyt toivotulla tavalla: - Vierailuja tehdään, mutta aito verkostoyhteistyö vielä kehittymätöntä - Ulkomaalaisten osallisuus ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen heikkoa 4. Klusteriohjelmien rajapinnat edelleen kehittymättömiä: - Ohjelmissa osin päällekkäisyyksiä ja omia reviirejä valvotaan liian tiukasti - Yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön panostettava enemmän Copyright and all rights reserved. 9 5
Elementti 6: Yhteistoiminta-alustat 1. VTT:n ja tutkimuslaitosten yhteistoiminta-alustat avoimessa käytössä: + Kehityslaboratoriot ja pilottitehtaat avoimessa käytössä + Sektorien välisen yhteistyön toimimiseksi on tehty paljon kehitystyötä 2. Ensimmäiset kokeilut Living Lab toiminnasta käynnissä: + Lutakon alueen kehitysprojektit ja yritysyhteistyö + Kehitys kuitenkin vielä alkuvaiheessa 3. Teknologia-alustat ja yhteiset työpajaympäristöt puuttuvat: - Alueella ei toimi yritysten kanssa yhdessä luotuja, avoimia teknologia-alustoja - Sektorien välisen T&K-toiminnan mahdollistavat Factoryt puuttuvat kokonaan 4. Alustojen kansainvälisyyden taso ei vastaa tarpeita ja odotuksia: - Kansainvälisen asiakaskunnan määrä hyvin suppea - Alustoilla tapahtuva kehitys on hyvin kansallista Copyright and all rights reserved. 10 Elementti 7: Hautomoympäristöt ja -palvelut 1. Tarjolla hautomo-ohjelmia kaikkiin tarpeisiin: + Yhteistoimintaa on hahmotettu esihautomojen ja yrityshautomojen kautta + Alueella annetaan erittäin paljon yrittäjyyskoulutusta, josta yhteydet hautomoihin 2. Hautomotilat ja peruspalvelurakenne erinomaisessa kunnossa: + Tiloja on käytössä riittävästi ja peruspalvelut on järjestetty hyvin + Jatkossa harkittava kuitenkin yhteisen palvelurakenteen luomista 3. Osaamisintensiivisten hautomopalvelujen heikkoudet kasvuyritysten tukena: - Rahoituksen alan palveluja kasvun tueksi saatavissa hyvin niukasti - Riskisijoittajat ja enkelit mukana, mutta palvelukokonaisuutta kehitettävä edelleen 4. Yrittäjyyskasvatuksen ja hautomotoimintojen päällekkäisyys: - Jatkossa perusteltua erottaa yrittäjyyskasvatus selkeämmin hautomotoiminnasta - Harkittava lisäpanostuksia kansainvälistymiseen Copyright and all rights reserved. 11 6
Elementti 8: Alkuvaiheen yritykset 1. Uusia yrityksiä syntyy runsaasti: + Vuosittain yli 500 uutta yritystä + ICT-klusterin esiin marssi kehitysohjelmien tuloksena 2. Uudet yritykset eivät kuitenkaan kasva toivotulla tavalla: - Yrittäjien kasvuhalukkuus hyvin vaatimatonta - Itsensä työllistäminen päätavoitteena 3. Osaamisintensiivisten palvelujen tuki puutteellista: - Yritykset eivät saa kaikkia tarvitsemiaan palveluja käyttöönsä - Yrityspalvelurakenne on sekava, mikä vaikeuttaa yhteistoimintaa 4. Haaste saada pk-yritykset mukaan yhteisiin hankkeisiin: - Ideoiden kaupallistaminen vaikeaa - PK-yritysten panos alueen elinvoimaisuuden ylläpitämiseen jää heikoksi Copyright and all rights reserved. 12 Elementti 9: Kasvuyritykset 1. Muutamia kasvuyrityksiä, jotka esimerkillään voivat rohkaista muita: + Muutama nopea kasvaja lähinnä palvelualoilla + Vahvoja toimialaklustereita, joissa yhteistyö toimii hyvin 2. Hyvää IPR:ää paljon, mutta kasvupolut liian pitkiä: - Hyviä prototyyppejä ja IPR:ää syntyy paljon, mutta ei kaupallistu - Kasvuohjelmat eivät ole johtaneet yrityskokojen kasvuun 3. Päätöksenteko tapahtuu alueen ulkopuolella: - Tytäryhtiö/haarakonttori-ilmiö - Monet T&K-päättäjistä sijaitsevat alueen ulkopuolella 4. Kasvuyritykset heikosti mukana innovaatio-ohjelmissa: - T&K-into hyvin laimeaa (alle maan keskiarvon) - Jatkossa rakennettava erityisohjelmat kasvun tukemiseksi Copyright and all rights reserved. 13 7
Elementti 10: Ankkuriyritykset 1. Muutama aktiivinen ja osaava ankkuriyritys mukana yhteisessä toiminnassa: + Muutamat toimijoista panostavat koko innovaatiokeskittymän kehitykseen + Paras esimerkki Metso, joka hyödyntää ekosysteemiä hyvin 2. Suuri osa ankkuriyrityksistä passiivisia T&K-yhteistyössään: - T&K-hankeet toteutetaan pääosin yritysten sisällä - Innovaatiokeskittymätason panostukset vaatimattomia 3. Tiedonkulku ankkureiden ja julkisten innovaatiotoimijoiden välillä heikkoa: - Dialogia alueen julkisten päättäjien ja veturiyritysten välillä parannettava - Tutkimusryhmillä heikosti tietoa yritysten todellisista tarpeista 4. Päätöksenteko tapahtuu osin seudun ulkopuolella: - Tytäryhtiö/haarakonttori-ilmiö siirtää osan päätöksenteosta alueen ulkopuolelle Copyright and all rights reserved. 14 Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili 20 20 40/50 30/40 40 50/60 70/80 80 70 90 Copyright and all rights reserved. 15 8
5. Toimenpidesuositukset 1. Yhteistoiminta: vahva panostus kehittämisvyöhykeajattelun toimenpanoon avainyritysten sitouttaminen yhteistoimintaan kasvuyritysohjelmat kehittämisen ytimeen kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja johtaminen 2. Alustojen kehitys: teknologiakeskus-, klusteriohjelma- ja hautomotoiminnan kansainvälistäminen yhteistyöalustojen avaaminen yrityksille Living labien ja Factoreiden edelleen kehitys klusteriohjelmien uudistuminen (kaikki valtit käyttöön) hautomo-ohjelmien palvelukonseptien jäsennys yhdeksi kokonaisuudeksi 3. Hanke/palvelukokonaisuus: hankekokojen kasvattaminen kriittisen massan saavuttamiseksi kansainvälisen tason hankkeiden suunnittelu ja toteutus yrityspalvelurakenteen selkiyttäminen osaamisintensiivisten palvelujen laatutason nostaminen Copyright and all rights reserved. 16 6. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi: Arviointi -> Tavoiteprofiili -> Toteutusmalli II: Tavoiteprofiilin määrittely I: Nykytila-arviointi Ankkurit Ankkurit Kasvuyritykset Pk-yritykset Hautomoympäristöt Testiympäristöt ja -alustat Strateginen Visio Kasvuyritykset Pk-yritykset Hautomoympäristöt Testiympäristöt ja -alustat Klusteriohjelmat III. Toimintasuunnitelma ja kehitysohjelmat Klusteriohjelmat T&K ympäristö T&K ympäristö Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin) Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin) Fyysiset ympäristö ja palvelurakenteet Fyysinen ympäristö ja palvelurakenteet Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö Copyright and all rights reserved. 17 9
Maailman johtavien innovaatiokeskittymien arvioinnin ja kehittämisen luottopartneri Jukka Viitanen toimitusjohtaja, Hubconcepts Oy Jukka.Viitanen@hubconcepts.com Martti Launonen hallituksen pj, Hubconcepts Oy Martti.Launonen@hubconcepts.com 10