Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2017

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2017 Helmikuu 2017

SISÄLTÖ Johdanto... 3 Toimintaympäristö ja ulkoasiainhallinnon strategiset painopistealueet 2017-2021... 3 Lähialueiden vakaus, EU turvallisuusyhteisönä ja Suomen kansainvälinen asema... 4 Taloudelliset ulkosuhteet ja kestävä kehitys... 7 Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto...11 Edustustojen toimintaprofiilit...16 Määrärahat...16 Toimintamenomäärärahat...17 Muut määrärahat...23 Määrärahatarkistukset vuonna 2017...27 Määrärahojen jako vuonna 2017...28 LIITTEET: 1. Edustustojen toimintaprofiilit vuonna 2017 2. Edustustojen määrärahajako vuonna 2017 3. Momentin 24.90.66 määrärahajako vuonna 2017 4. Momentin 24.01.74 hankekohtainen jako vuonna 2017 5. Maakuvatyön hankemäärärahojen jako vuonna 2017 6. Sisäisen suunnitelman lomakkeet ministeriölle 7. Sisäisen suunnitelman lomake edustustolle 8. Tilijaottelun muutoslomakkeet 2017 2

Johdanto Talousarvion toimeenpanoasiakirja perustuu pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan ja hallinnonalan vahvistamiin strategisiin painopistealueisiin. Näiden ja muiden hallituksen politiikka-asiakirjojen pohjalta on hallinnonalalle määritelty suunnittelukauden 2017-2021 vaikuttavuuden ja toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet, jotka ohjaavat hallinnonalan toimintaa ja voimavarojen kohdentamista. Ministeriön linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriön johto vahvisti lokakuussa 2013 tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Toimintaympäristö ja ulkoasiainhallinnon strategiset painopistealueet 2017-2021 Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus. Päämääränä on parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Kestävällä pohjalla oleva talous ja kansainvälinen kilpailukyky tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Suomi toimii aktiivisesti ja vastuullisesti kansainvälisessä yhteisössä saavuttaakseen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteensa. Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpinä puitteina ovat Euroopan unioni sekä Pohjoismaat, Nato-kumppanuus, Etyj ja YK. Lisäksi Suomi rakentaa ja ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin. Venäjä haastaa koko läntistä yhteisöä, mikä vaatii vastaukseksi päättäväisiä toimia ja hyvien keskusteluyhteyksien ylläpitoa jännitteiden lieventämiseksi. Kansainvälisen oikeuden sekä sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on suuri. Suomi on rakentava kumppani, joka pyrkii vahvistamaan sopimuspohjaista kansainvälistä järjestelmää. Yhteistyö Yhdysvaltain kanssa säilyy tärkeänä osana aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttamista. Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt, minkä lisäksi vaikeat konfliktit, laajamittainen pakolaisuus ja muuttoliike, lisääntynyt terrorismi ja ääriliikkeet sekä kansainvälisen talouden merkittävät haasteet edellyttävät hyvin harkittuja ulkopolitiikan toimia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin. On tärkeää, että EU pysyy toimintakykyisenä muutosten keskellä. Työpaikkojen puute, konfliktit ja luonnonkatastrofit pakottavat ihmisiä köyhyyteen ja liikkeelle. Maailman humanitaarinen tilanne on ennätyksellisen heikko. Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta eletään ratkaisevia vuosia. Tyttöjen ja naisten oikeudet etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveys ovat poliittisessa vastatuulessa. Toisaalta monilla kehitysmailla on nyt historiallinen mahdollisuus nousta omille jaloilleen. Etenkin Afrikka on monella tapaa tärkeässä käännekohdassa, mikä näkyy muun muassa Euroopan unionin ja G20:n painopisteissä. Suomi pyrkii vahvistamaan turvallisuuttaan kaikissa oloissa yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin globaalitasollakin. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia 3

ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Näihin toisiinsa kiinteästi liittyviin kysymyksiin vastaamisessa moderni, ajassa kiinni oleva ulkoasiainhallinto on avainasemassa. Muuttuva toimintaympäristö korostaa ministeriön ja edustustojen työn merkitystä. Strategisten painopistealueiden lisäksi toimintaa ohjaavat ministeriön arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset strategiset kysymykset ovat: Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema EU turvallisuusyhteisönä, Nato-kumppanuus ja Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö Taloudelliset ulkosuhteet Kestävä kehitys Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto Lähialueiden vakaus, EU turvallisuusyhteisönä ja Suomen kansainvälinen asema Suomi pyrkii edistämään Itämeren alueen vakautta, jolla on kytkös laajempaan kansainväliseen turvallisuuteen. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen etenkin Ruotsin kanssa on Suomelle merkittävää. Viro ja muut Baltian maat ovat Suomelle ja Itämeren alueen vakaudelle tärkeitä; ja läheisiä kumppaneita sekä EU:ssa, kahdenvälisesti että alueellisessa yhteistyössä. Suomi edistää arktista ulko- ja EU-politiikkaa, vahvistamalla alueen turvallisuuspoliittista vakautta ja taloudellista elinvoimaisuutta kestävän kehityksen reunaehtojen rajoissa. Venäjän toiminnan ja Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin myötä heikentyneellä turvallisuustilanteella on kauaskantoisia vaikutuksia EU:n ja Venäjän suhteille ja Euroopan turvallisuudelle. Suomi myötävaikuttaa Ukrainan kriisin ratkaisuun ja tukee Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia. EU:n ja Venäjän suhteiden paraneminen on toivottavaa. Yhteistyön on perustuttava kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten kunnioittamiseen. Suomi noudattaa Euroopan unionin yhteisiä Venäjä-linjauksia. Suomi ylläpitää niin monipuolisia ja toimivia suhteita Venäjään kuin vallitsevat olot kulloinkin sallivat. EU on Suomen arvoyhteisö, ja Suomen tavoitteena on vahvistaa unionia turvallisuusyhteisönä. Naapuruuspolitiikan ja erityisesti Itäisen kumppanuuden kehittäminen on Euroopan vakauden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Euroopan unioniin kohdistuu sekä sisäisiä että ulkoisia muutospaineita. Suomi pyrkii ratkaisuihin, jotka edistävät eurooppalaista yhteistyötä ja sen toimivuutta. Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen palvelee Suomen etua ja lisää unionin vaikutusmahdollisuuksia. Turvallisuusympäristön muutoksen vuoksi Suomen on entistäkin tärkeämpää edistää EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sen osana yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. EU:n laajentumispolitiikassa on edellytettävä kriteerien tiukkaa noudattamista. Neuvottelut Iso-Britannian EU-erosta vaativat erityistä huomiota, jotta tuleva suhde EU:n ja Iso- Britannian välillä hyödyttää molempia osapuolia. EU27:n yhtenäisyys on avainasemassa. Suomelle on tärkeää ylläpitää Yhdysvaltojen kiinnostusta Euroopan turvallisuuteen ja sitoutumista monenkeskiseen yhteistyöhön. Suomi vahvistaa laaja-alaista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta. 4

Käytännönläheinen Nato-kumppanuus on Suomelle tärkeä ja Suomi toteuttaa laaja-alaista ja kehittyvää Nato-kumppanuutta. Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta. Suomi vaikuttaa osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä konflikti- ja muilta alueilta tulevan muuttoliikkeen hallintaan. Yhteistyössä muiden kanssa Suomi panostaa epävakauden perussyiden ratkaisemiseen ja muuttoliikkeeseen liittyvän ihmissalakuljetuksen torjuntaan. Suomi suuntaa tukea muuttoliikkeen lähtömaihin sekä tukee kauttakulkumaiden kantokyvyn vahvistamista. Perus- ja ihmisoikeudet turvataan ja niitä kunnioitetaan kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on myös Suomen turvallisuuden perusedellytys. Suomi huomioi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden limittymisen toisiinsa. Terrorismin torjunta sekä väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ehkäisy ovat Suomen turvallisuudelle tärkeitä. Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Kansainvälisessä yhteistyössä edistetään sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanrakennuksen toimien entistä parempaa yhteensovittamista ja vaikuttavuutta. Suomella on erityinen rooli rauhanvälityksen ja dialogin edistäjänä. Turvallisuutta ja vakautta vahvistetaan myös asevalvonnan ja konfliktien ennaltaehkäisyn keinoin. Suuret globaalihaasteet kuten ilmastonmuutos vaikuttavat myös Suomen turvallisuuteen. Kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan keskeisten periaatteiden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää sekä perinteisten että uusien uhkien torjunnassa, terrorismista kyberhyökkäyksiin ja hybridivaikuttamiseen. Pakotepolitiikka on osa ulkopolitiikan keinovalikoimaa ja siinä Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n yhteiseen päätöksentekoon. Eivaltiollisten toimijoiden rooliin ja osallistumiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kiinnitetään kasvavaa huomiota. Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiseksi jatketaan kahdenvälisten poliittisten suhteiden kehittämistä Suomelle tärkeiden valtioiden kanssa Euroopassa ja sen ulkopuolella. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Tulostavoitteet vuodelle 2017 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Pohjoismaista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä syvennetään ja tiivistetään erityisesti Ruotsin kanssa. Vahvistetaan Itämeren ja arktisen alueen vakautta ja edistetään yhteistyötä erityisesti talouden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen alueilla. Toimitaan tuloksellisesti Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Vahvistetaan EU:n arktista politiikkaa. Vaikutetaan EU:n Venäjä-politiikassa siten, että unionin yhtenäisyys, vaikuttavuus ja johdonmukaisuus säilyvät, ja pitemmällä aikavälillä EU-Venäjä -suhteet paranevat. Ylläpidetään kansallisesti koordinoiden kahdenvälisiä suhteita Venäjään poliittisella tasolla, virkamiesyhteistyönä ja kansalaiskontaktien kautta. Vuoden 2017 tulostavoitteiden arviointi A: Uusi konkreettisia yhteistyöaloitteita on syntynyt B: Yhteistyö on ennallaan C: Yhteistyö on vähentynyt A: Toiminta aktiivista ja tuloksellista B: Toiminta rutiininomaista, vaikutus vähäistä C: Toiminta passiivista, ei vaikutusta A: Toiminta aktiivista ja tuloksellista B: Toiminta rutiininomaista, vaikutus vähäistä C: Toiminta passiivista, ei vaikutusta A: Koordinaatio on onnistunut hyvin B: Koordinaatio on onnistunut osin C: Koordinaatio on epäonnistunut 5

Tuetaan Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia. Vahvistetaan poliittisia suhteita ja painopistealojen yhteistyötä Suomella tärkeiden maiden kanssa. Vaikutetaan EU:ssa unionin vahvistamiseksi turvallisuusyhteisönä ja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edistämiseksi, ml. kokonaisvaltaisen EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian toimeenpanoon, huomioiden myös mahdollisen Iso-Britannian EUeron vaikutukset. Toimitaan EU:n puolustusyhteistyön syventämiseksi joulukuun 2016 Eurooppa-neuvoston toimeksiantojen mukaisesti. Tuetaan EU:n laajentumisprosessin jatkumista sekä mahdollisimman toimivaa EU-yhteistyötä Turkin kanssa erityisesti muuttoliikkeen hallitsemiseksi EU-Turkki -julkilausumaa toimeenpanemalla. Vaikutetaan EU:n naapuruuspolitiikan uudistamiseen ja sen toimeenpanon edistämiseen itäisen ja eteläisen naapuruston uudistusten tukemiseksi ja vakauden lisäämiseksi sekä muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Tehdään tiivistä yhteistyötä muiden EUjäsenmaiden, EU-instituutioiden ja kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen paremmaksi hallitsemiseksi eri politiikkakeinoja ja instrumentteja hyödyntäen. Suomi vaikuttaa aktiivisesti siihen, että EU huomioi muuttoliikekysymykset kokonaisvaltaisesti suhteissaan kolmansien maiden kanssa niin lyhyellä kuin pitemmälläkin aikavälillä. Myötävaikutetaan siihen, että Yhdysvallat pysyy sitoutuneen Euroopan turvallisuuden ja vakauden turvaamiseen ja edistetään transatlanttisia suhteita kaikilla politiikkasektoreilla. Tiivistetään kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa ja kehitetään dialogia turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. A: Suomen tuki ja osallistuminen aktiivista B: Suomen panos vähäinen C: Suomen rooli passiivinen, ei vaikutusta A: Uusia konkreettisia yhteistyöaloja on syntynyt B: Yhteistyö on ennallaan C: Yhteistyö on vähentynyt A: Suomi on pystynyt vaikuttamaan YUTP:aan tavoitteidensa edistämiseksi ml. Brexit-prosessissa B: Suomi on ollut aktiivinen, mutta vaikutus on jäänyt vähäiseksi C: Suomen aktiivisuus on ollut vähäistä eikä ole pystynyt vaikuttamaan A: Suomi on edistänyt YTPP-agendaa laajasti, myös aloitteellisesti B: Suomen panos ja vaikutus YTPP-agendaan vähäistä C: Suomen rooli passiivinen, ei vaikutusta A: Suomen toiminta on ollut aktiivista ja tuloksellista B: Toiminta on ollut aktiivista, mutta kaikkia Suomen tulostavoitteita ei ole saavutettu C: Toiminta ollut passiivista; ei vaikutusta. A: Suomi on vaikuttanut aktiivisesti ja EU:n naapuruuspolitiikkaa ja sen toimeenpanoa on uudistettu B: Suomi on vaikuttanut aktiivisesti, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta EU:n naapuruuspolitiikan uudistamiseen ja toimeenpanoon C: Suomi ei ole vaikuttanut aktiivisesti naapuruuspolitiikan uudistamiseen ja sen toimeenpano on ollut hidasta A: Suomen toiminta aktiivista ja tuloksellista B: Toiminta rutiininomaista, vaikutus vähäistä C: Toiminta passiivista, ei vaikutusta A: Suomen vaikuttaminen on ollut aktiivista ja tuloksellista. Yhdysvallat on kiinnostunut kuulemaan Suomen näkemyksiä, ja transatlanttiset suhteet jatkuvat laaja-alaisina. B: Suomen vaikutustoiminnasta huolimatta Yhdysvaltojen kiinnostus Eurooppaan vähenee, ja transatlanttiset suhteet ovat passiiviset C: Suomen vaikuttaminen on ollut riittämätöntä eivätkä tavoitteet ole juuri toteutuneet. Yhteistyö transatlanttissa suhteissa on kaventunut. A: Yhteistyö Naton kanssa on tiivistä ja Suomi toteuttaa aktiivista kumppanuuspolitiikkaa B: Yhteistyöllä ei selkeitä tuloksia C: Yhteistyö on heikentynyt 6

Vahvistetaan turvallisuutta kansainvälisen ja eurooppalaisen yhteistyön kautta, ml. hybridivaikuttamiseen ehkäisemiseksi ja kyberturvallisuuden sekä asevalvonnan ja aseidenriisunnan edistämiseksi. Osallistutaan kansainväliseen kriisinhallintaan ja konfliktinestoon ja vahvistetaan rauhanvälitystä sekä kokonaisvaltaista lähestymistapaa kattaen myös kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. Edistetään rauhaa, vakautta, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia kriisialueilla ja hauraissa valtioissa (Afganistan, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä, Afrikan sarven ja Sahelin alueet) tavoitteena vähentää turvallisuusuhkia ja vaikuttaa pakotetun muuttoliikkeen perussyihin. EU-oikeudelliset ja kansainvälisoikeudelliset asiat Kehitetään kansainvälisen terrorismin vastaista toimintaa, rankaisemattomuuden vastaisia toimia sekä YK- ja EU-pakotteiden tehokasta toimeenpanoa EU- ja kansainvälisen oikeuden keinoin. Toimitaan kansainvälisen oikeuden ja sopimuspohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi. Toimitaan Suomen etujen mukaisesti valtionasiamiehenä EU-tuomioistuimessa ja komission rikkomusmenettelyissä sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja muissa kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä. A: Suomen profiili on kasvanut B: Suomen profiili ennallaan, vaikuttaminen vähäistä C: Suomi on ollut passiivinen A: Toiminta on laadullisesti ja määrällisesti korkealla tasolla B: Toiminnan vaikuttavuudessa on parantamisen varaa C: Toiminnan taso on laskenut A: Suomi on aktiivisesti ja tuloksellisesti hyödyntänyt käytössään olevia keinoja (mm. poliittinen dialogi, kriisinhallinta, KYT) vakauden edistämiseksi Euroopan lähialueilla B: Suomi on aktiivisesti hyödyntänyt käytössään olevia keinoja vakauden edistämiseksi Euroopan lähialueilla, mutta toiminnalla ei ole ollut toivottuja vaikutuksia C: Suomi ei ole onnistunut hyödyntämään käytössään olevia keinoja vakauden edistämiseksi Euroopan lähialueilla, eikä toiminnalla ole ollut toivottuja vaikutuksia A: Toimittu aktiivisesti ja aloitteellisesti B: Osallistuttu työhön asianmukaisesti C: Osallistuminen välttävää A: Toimittu aktiivisesti ja aloitteellisesti B: Osallistuttu työhön asianmukaisesti C: Osallistuminen välttävää A: Tuomioistuin- ja rikkomusasioiden asiantunteva, laadukas, aktiivinen ja oikea-aikainen hoitaminen on onnistunut hyvin B: Tuomioistuin- ja rikkomusasioiden asiantunteva, laadukas, aktiivinen ja oikea-aikainen hoitaminen on onnistunut tyydyttävästi C: Tuomioistuin- ja rikkomusasioiden asiantunteva, laadukas, aktiivinen ja oikea-aikainen hoitaminen on onnistunut välttävästi Taloudelliset ulkosuhteet ja kestävä kehitys Suomi edistää kansainvälisessä yhteistyössä sääntöihin ja avoimuuteen perustuvaa vapaakauppaa ja maailmantaloutta. EU:n sisämarkkinoiden osuus Suomen ulkomaankaupasta on merkittävä, mutta valtaosa kasvavista talouksista ja uusista markkinoista on unionin ulkopuolella kuten Aasiassa. Suomi on erittäin integroitunut kansainvälisiin arvoketjuihin ja riippuvainen tuonnin ja viennin kitkattomasta sujumisesta. Maailmantaloudessa on merkkejä protektionismin kasvusta. Suomen on pystyttävä entistä tehokkaammin varmistamaan suomalaisyritysten toimintaedellytykset sekä sisä- että ulkomarkkinoilla ja vaikuttamaan osaltaan siihen, että maailmankauppa säilyy vapaana. EU:n yhteinen kauppapolitiikka luo perustan jäsenmaiden taloudellisten ulkosuhteiden toiminnalle. WTO:n toimivuuden ja sen puitteissa käytävien kauppaneuvottelujen edistäminen, 7

ml. useanväliset neuvottelut, sekä vapaakaupan kehittäminen EU:n ja kolmansien maiden kanssa solmittavilla sopimuksilla on entistä tärkeämpää nykyisessä ilmapiirissä. Transatlanttisia kauppasopimusneuvotteluja on pyrittävä jatkamaan, ja sopimusneuvottelut aasialaisten sekä latinalais-amerikkalaisten kumppaneiden kanssa ovat tärkeitä tavoitteita. EU:n uskottavuuden säilyttäminen sopimusten neuvotteluosapuolena on myös tärkeä tavoite. Suomi vaikuttaa siihen, että Venäjän WTO-sitoumukset toimeenpannaan mahdollisimman tehokkaasti Suomelle tärkeillä sektoreilla. Ulkoasiainhallinto edustustoineen edistää suomalaisyritysten kansainvälisiä toimintaedellytyksiä ja investointeja Suomeen. Näiden tehtävien merkitys korostuu Suomen vaikeassa taloustilanteessa. Erityistä huomiota kiinnitetään kaupallis-taloudellisten palvelujen kehittämiseen osana Team Finland -verkostoa. Aasian maiden lisäksi Euroopan lähialueet Afrikassa ja Lähi-idässä ovat yhä tärkeämpiä niin talouden kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikankin kannalta. Markkinoiden avaamisen ja globaalin kehityksen välillä on tiivis yhteys. Eriarvoisuutta vähentävä kestävä kehitys vahvistaa sekä kehitysmaiden julkista että yksityissektoria ja luo hyvinvointia ja vakautta kehitysmaihin. Kehittyvien maiden modernisaatio luo uusia markkinoita suomalaisyrityksille, samalla suomalaisesta osaamisesta saadaan hyötyä kehittyville maille niiden integroituessa tehokkaammin kansainvälisiin arvoketjuihin. Nopean talouskasvun kehitysmaissa, joista suuri osa on Afrikassa, kahdenvälisistä yhteistyösuhteista on hyötyä kauppasuhteiden vahvistamisessa. Kaupan ja kehityksen vuorovaikutusta vahvistetaan konkreettisilla ohjelmilla ja rahoitusinstrumenteilla sekä edistetään suomalaisyritysten osallistumista kansainvälisiin hankintoihin. Suomi vastaa YK:n Agenda 2030-toimintaohjelman ajankohtaisiin haasteisiin korostamalla vuonna 2017 kehityspolitiikassaan erityisesti neljää kehityspoliittisen selonteon mukaista painopistettä: 1. Jokaisella tytöllä ja naisella on oikeus päättää omasta kehostaan. Painotus näkyy Suomen omissa maaohjelmissa, rahoituksessa YK:lle ja kansalaisjärjestöille sekä vaikuttamistyössä, jota Suomi tekee EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Esimerkiksi kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tuesta 90 % ohjataan tähän työhön. 2. Afrikan nuorille on saatava työtä. Afrikan nopea väestönkasvu voi johtaa joko talouden ja hyvinvoinnin vahvistumiseen tai konflikteihin ja pakolaisuuteen. Suunnan ratkaisee pitkälti se, löytyykö nuorille toimeentuloa. Suomi tukee yksityisen sektorin vahvistumista, koska se luo 90 % kehitysmaiden työpaikoista ja kasvattaa hyvinvoinnin rakentamiseen tarvittavia verotuloja. Suomi jatkaa kehitysmaiden kestävien investointien tukemista Finnfundin, Public Investment Facilityn ja muiden kanavien kautta. Myös Suomen maaohjelmissa korostetaan entistä vahvemmin työpaikkojen luomista yksityiselle sektorille. Suomi tukee liiketoimintaympäristön kehittämistä mm. TradeMark East African kautta ja vahvistaa kumppanimaiden verotuskykyä tukemalla mm. Afrikan verohallintojen järjestön ATAF:ia. 3. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää lähivuosina määrätietoisia ratkaisuja etenkin Afrikassa. Ratkaisevaa on se, miten kasvavan väestön muutto kaupunkien energia-, jäte- ja vesipalveluiden piiriin toteutetaan. Suomi tukee investointeja puhtaaseen teknologiaan, joka parantaa ihmisten peruspalveluita ja luo työpaikkoja. Suomen investointimuotoinen tuki (Finnfund, IFC) painottuu ilmastotoimenpiteisiin. Suomi tukee myös ympäristöohjelmia (EEP), kestävää metsänhoitoa, sekä ilmatieteenlaitoksen yhteistyötä kehitysmaiden kanssa. Suomi 8

rahoittaa yhteisiä ilmastoponnisteluja myös monenvälisesti, esimerkiksi Vihreän ilmastorahaston (GCF) ja Maailmanlaajuisen ympäristörahaston (GEF) kautta. 4. Humanitaarisissa kriiseissä on muistettava myös syrjityimmät, eli tytöt, naiset ja vammaiset. Naiset pitää saada vahvemmin mukaan avun suunnitteluun ja kriisien ratkaisuun. Suomi pyrkii varmistamaan, että humanitaariset toimijat ottavat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset paremmin huomioon. Ennaltaehkäisy, hätäapu, jälleenrakennus ja pitkäjänteinen kehitys pitää nähdä yhtenä kokonaisuutena. Pitkittyneissä pakolaiskriiseissä tulee elämää pelastavan humanitaarisen avun lisäksi vastata laajemmin ihmisten tarpeisiin ja saada erityisesti kaikki tytöt ja pojat myös vammaiset kouluun. Suomen globaalia työtä ohjaavia perusarvoja ovat muiden muassa ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen sekä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien huomioiminen kaikessa toiminnassa. Tukemalla hauraita ja vähiten kehittyneitä maita Suomi ehkäisee konflikteja, ääriliikkeiden vahvistumista ja pakolaisuutta. Ulkoministeriö parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä tulosten mittaamista, arviointia ja raportointia. Tämä toteutetaan selkeällä ja yksinkertaisella tavalla, joks nojautuu kertyvään tietoon ja sähköiseen asiointiin. Tietojärjestelmiä kehitetään palvelemaan näitä tavoitteita. Kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön toteutustapoja, mm. kumppanuuksia, uudistetaan. Toiminta sopeutetaan käytettävissä oleviin resursseihin. Pitkän aikavälin tavoitteena on nostaa Suomen kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin BKTL:sta. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Tulostavoitteet vuodelle 2017 Taloudelliset ulkosuhteet Edistetään vapaakauppaa sekä kauppasopimusneuvottelujen kautta kaupan ja investointien vapauttamista talouskasvun parantamiseksi. Valmistaudutaan Iso-Britannian ja EU:n välisen mahdollisen vapaakauppasopimusneuvottelun aloittamiseen ja käynnistetään Suomen tavoitteiden kokoaminen. Team Finland -toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamista jatketaan hallituksen uusien linjausten pohjalta. Selvitetään mahdollisuudet yhdistää ulkomaanverkosto yhdeksi kokonaisuudeksi. Yritysten kansainvälistymistä tukevia ulkoasiainhallinnon palveluja ja edustustoverkoston ohjausta kehitetään. Valmistellaan palvelumallia, jolla edesautetaan suomalaisyritysten menestymistä kansainvälisten järjestöjen hankinnoissa ja yksityissektorin instrumenttien hyödyntämisessä. Lisätään TF-matkojen ja Suomeen suuntautuvien vierailujen suunnitelmallisuutta ja tuloksellisuutta. Vuoden 2017 tulostavoitteiden arviointi A: Suomi on toiminut aktiivisesti ja toiminta on ollut tuloksellista. Suomen tavoitteita on sisällytetty EU:n prioriteetteihin. Sopimusten toimeenpanossa edetään. B: Toiminta on ollut jossain määrin tuloksellista. Suomi on onnistunut osittain omien tavoitteiden edistämisessä. C: Tavoitteita ei ole saavutettu. Suomen tavoitteita ei ole otettu huomioitu. A: Suomen kannat on saatu hyvin sisään EU:n neuvottelupositioihin B: Vain osa Suomen kannoista on saatu mukaan. C: Suomen kannat eivät ole mukana EU:n positioissa A: Työn vaikuttavuutta, tehokkuutta, kv. hankintoja koskevaa palvelumallia ja Suomeen suuntautuvien TF-matkojen tuloksellisuutta koskevat tavoitteet on saavutettu hyvin B: Tavoitteet on saavutettu osittain C: Tavoitteita ei ole saavutettu TF-matkojen ja Suomeen suuntautuvien vierailujen osalta A: TF-matkojen ja Suomeen suuntautuvien vierailujen suunnittelua ja jälkiseurantaa on kehitetty siten, että ne ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia 9

Team Finland -palveluja koskevan koulutus- ja viestintäkokonaisuuden rakentaminen. Tämä toteutetaan informoimalla yrityksiä edustustojen palveluista, kohdemaiden markkinamahdollisuuksista, ml. kansainvälisten järjestöjen hankinnat, ja liiketoimintaympäristön muutoksista sekä ja viestimällä potentiaalisille kauppa- ja investointikumppaneille Suomen ja suomalaisyritysten vahvuuksista. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Kohdennetaan kehityspolitiikan ja -yhteistyön toimeenpano sekä määräraha- ja henkilöstövoimavarat sovittujen painopisteiden, arvojen ja periaatteiden edistämiseen. Se tehdään strategisesti siten, että ja ne edistävät valtioiden kykyä vastata itse ko. asiasta pitkällä aikavälillä. Tämä koskee yhteistyötä eri maiden ja kumppanien kanssa sekä politiikkavaikuttamista. Huolehditaan varojen kohdentamisen yhteydessä vähiten kehittyneiden maiden tuen kasvamisesta kohti asetettua kehitysyhteistyömaksatusten BKTL-osuutta (0,2 %). Reagoidaan humanitaarisiin tarpeisiin nopeasti ja suunnataan rahoitus sinne, missä tarve on suurin. Kokonaistaso säilyy merkittävänä. Lisätään tukea pakotetun muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaille, erityisesti Syyrian, Irakin, Lähiidän ja Afrikan sarven alueilla, ja edistetään kansainvälisen kehitys-, pakolais- ja muuttoliikepolitiikan kehittymistä toisiaan tukevaksi. Tuetaan kehitysmaiden talouden vahvistumista kohdistamalla kehitysmaihin investointi- ja lainarahoitusta sekä edistämällä yksityissektorin osallistumista ja yritysvastuuta Suomen kehityspolitiikan painopisteiden tueksi. B: TF-matkojen ja Suomeen suuntautuvien vierailujen suunnittelua ja jälkiseurantaa on kehitetty, mutta konkreettisia tuloksia ei ole syntynyt C: TF-matkojen ja Suomeen suuntautuvien vierailujen suunnittelua ja jälkiseurantaa ei ole kehitetty, eivätkä ne ole tuottaneet konkreettisia tuloksia A: Yritysten tietämys ministeriön Team Finland - palveluista on lisääntynyt ja yritykset hyödyntävät niitä laajasti B: Yritysten tietämys ministeriön Team Finland - palveluista on lisääntynyt, mutta yritykset eivät hyödynnä niitä odotetulla tavalla C: Yritykset eivät tunne eivätkä hyödynnä ministeriön Team Finland -palveluita A: Kehitetty metodologiaa, joka auttaa nykyistä paremmin analysoimaan ja kohdentamaan resursseja kehityspoliittisen selonteon painopisteittäin B: Metodologian kehittäminen kesken C: Metodologiatyötä ei ole aloitettu A: Vähiten kehittyneisiin maihin kohdennettujen maksatusten osuus BKTL:stä on 0,15% tai yli B: yli 0,14% C: alle 0,14% A: Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä 10 % tai yli B: Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä 9 % - 9,9 % C Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä alle 9 % A: Tuki pakotetun muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaille on suhteellisesti lisääntynyt kehitysyhteistyön kokonaismaksatuksista eri maille ja alueille B: Tuki pakotetun muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaille on suhteellisesti pysynyt ennallaan kehitysyhteistyön kokonaismaksatuksista eri maille ja alueille C: Tuki pakotetun muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaille on suhteellisesti vähentynyt kehitysyhteistyön kokonaismaksatuksista eri maille ja alueille A: Yritysten osallistumista kehitysyhteistyöhön on edistetty aktiivisesti ja yksityissektorin osallistuminen on lisääntynyt B: Yritysten osallistumista kehitysyhteistyöhön on edistetty aktiivisesti, mutta yksityissektorin osallistuminen ei ole merkittävästi lisääntynyt C: Yritysten osallistumista ei ole edistetty, eikä 10

Tuetaan kehitysmaiden kauppaa kehitysyhteistyön sekä markkinaehtoisen yhteistyön keinoin niiden integroitumiseksi kansainvälisiin arvoketjuihin. Tuetaan a) suomalaisten yritysten osallistumista kehitysrahoituksella toteutettavien hankkeiden hankintoihin, b) tukea kehitys- ja kaupan rahoitusinstrumenttien hyödyntämistä kohdemaassa (PIF, Finfund, Finnvera, Beam, HEI- IKI ym). Vastataan Suomen ilmastorahoitussitoumuksiin tukemalla ilmastonmuutoksen hillintää, sopeutumista ja varautumista. Vahvistetaan kehityspolitiikan ja -yhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä riksien hallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia. Kehitetään toimintatapoja ja yksinkertaistetaan menettelytapoja. Laajapohjaisella viestinnällä ja yhteistyöllä tuetaan hallituksen kehityspolitiikkaa ja tehdään Agenda 2030:n globaaleja tavoitteita tunnetuiksi Suomessa. yksityissektorin osallistuminen ole lisääntynyt A: Suomen tukemat aloitteet kehitysmaiden integroimiseksi kansainvälisiin arvoketjuihin ovat olleet tuloksellisia B: Suomen tukemat aloitteet ovat olleet osittain tuloksellisia C: Suomen tukemat aloitteet eivät ole olleet tuloksellisia A: Suomalaisten yritysten ja instituutioiden osaamista hyödynnetään aiempaa enemmän kehitysrahoitteisissa hankkeissa ja ohjelmissa B: Suomalaisen osaamisen hyödyntäminen pysy ennallaan C: Suomalaisen osaamisen hyödyntäminen laskee A: Ilmastokestävyyttä edistävän kehitysyhteistyön arvo 170 MEUR tai yli B: Ilmastokestävyyttä edistävän kehitysyhteistyön arvo 151-169 MEUR C: Ilmastokestävyyttä edistävän kehitysyhteistyön arvo 150 MEUR tai alle A: Ulkoministeriön hanke kehitysyhteistyön toimintatapojen kehittämiseksi on luonut edellytykset kehitysyhteistyön 1) hallinnoinnin laillisuuden varmistamiseksi, 2) sen laadun parantamiseksi, 3) toimeenpanon tehokkuuden kehittämiseksi sekä 4) hallinnollisen taakan vähentämiseksi supistuvat resurssit huomioon ottaen B: Yllämainittu hanke on luonut osan edellytyksistä C: Yllämainittu hanke ei ole luonut edellytyksiä A: Tulospilottiraportti on parantanut kehitysyhteistyön tulosviestinnän järjestelmällisyyttä ja kattavuutta B: Tulospilottiraportti on laadittu, mutta se ei vielä ole parantanut kehitysyhteistyön tulosviestinnän järjestelmällisyyttä ja kattavuutta C: Tulospilottiraporttityö on kesken tai aloittamatta A: Agenda 2030 -viestintään osallistuu laaja joukko toimijoita B: Agenda 2030 -viestinnässä mukana tavanomaiset toimijat C: Agenda 2030 -viestintä viranomaisvetoista Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi toimiva aktiivinen ulkopolitiikka edellyttää ulkoasiainhallintoa, jolla on kyky vaikuttaa ja jonka asiantuntemukseen koko valtionhallinto voi nojata. Ulkoasiainhallinnon toimintaa ohjaavat strategisten painopistealueiden lisäksi sen arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Ulkoministeriön henkilöstön suorituskyky ja työn kohdentuminen strategisiin painopisteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä ratkaisevat ministeriön työn tuloksen. 11

Oma edustustoverkko on Suomelle elintärkeä vaikuttamisen väline ja tiedonhankinnan kanava, joka lisää Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Hallinnonalan sisäisiä prosesseja keskitetään ja kevennetään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Erityistä huomiota kiinnitetään organisaation omien turvallisuusriskien hallintaan. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan, huomioiden myös yhteistyömahdollisuudet. Edustustojen tarjoamia kansalaispalveluja kehitetään uudistetun konsulipalvelulain mahdollistamilla tavoilla ja uusien digitaalisten ratkaisujen avulla. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään laajemmin koko hallinnonalalla. Nopea teknologiakehitys vauhdittaa osaltaan koko kansainvälisen toimintaympäristön muutosta, joka lisää päätöksentekoa tukevan ennakoinnin ja oikea-aikaisen analyysin merkitystä. Ulkoasiainhallinto viestii tehokkaasti ja ajanmukaisin keinoin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella. Tavoite on vaikuttaa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja lisätä Suomen ratkaisujen ymmärrystä. Maakuvatyö vahvistaa Suomen kansainvälistä tunnettuutta pohjoismaisena, demokraattisena sekä eurooppalaisille arvoille perustuvana yhteiskuntana. Team Finland -tavoitteiden eteen tehtävän maakuvatyön kautta edistetään taloudellisia ulkosuhteita. Koko ulkoasiainhallinnon viestintävalmiutta parannetaan. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Tulostavoitteet vuodelle 2017 Johtaminen, hallinto- ja muut tukitehtävät Arvioidaan jatkuvasti ulkoasiainhallinnon kehittämistarpeita ja toimeenpannaan Suomen edustautumisen tavat ja mallit -hankkeen linjaukset. Tehostetaan toimintaa digitalisaatiota ja sähköisiä palveluita ja toimintatapoja hyödyntäen. Lisätään osallistumista ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja viestitään Suomen kannoista tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin, myös ulkomaisille kohderyhmille. Vuoden 2017 tulostavoitteiden arviointi A: Ulkoasiainhallinnon kehittämistarpeita on arvioitu aktiivisesti. TAMA-hankkeen esityksiä on hankkeistettu ja hankkeita on toimeenpantu suunnitelman ja aikataulun mukaisesti B: Ulkoasiainhallinnon kehittämistarpeita on arvioitu tarvittaessa. TAMA-hankkeen esityksiä on osittain hankkeistettu, mutta hankkeiden toimeenpano on viivästynyt. C: Ulkoasiainhallinnon kehittämistarpeita ei ole arvioitu. TAMA-hankkeen esityksiä ei ole käynnistetty. Vuosijaksolle määritetyt palvelujen uudistukset toteutettu A: täysin (vuoden aikana tapahtuneet muutokset myös huomioiden), B: pääosin, C: palveluja ei ole kyetty uudistamaan suunnitellusti A: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muita keskeisiä teemoja on tuotu esille useiden asiantuntijoiden, medioiden ja tapahtumien kautta ja on osallistuttu aktiivisesti ja avoimesti niistä käytyyn julkiseen keskusteluun B: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muita keskeisiä teemoja on tuotu esille joidenkin asiantuntijoiden, medioiden ja tapahtumien kautta ja on osallistuttu aktiivisesti ja avoimesti niistä käytyyn julkiseen keskusteluun 12

Vaikutetaan verkostokumppanien (VNK/VNHY, Valtori, Senaatti-kiinteistöt) toimintojen ja palveluiden kehittämiseen. Varmistetaan ulkoasiainhallinnon tietoturvallisuuden hyväksyttävä taso. Säädösvalmistelun laadun kehittäminen ja normien purkaminen. Kansalaispalvelut Jatketaan kustannustehokkaasti ja laatu säilyttäen kansalaispalvelujen uudelleenjärjestelyä edustustoverkossa uutta lainsäädäntöä ja uusia teknisiä ratkaisuja hyödyntäen sekä tarjoten tasokkaita konsuli- ja matkustusturvallisuuspalveluja ja ylläpitäen toimintavalmiuksia kriisitilanteissa. Edustustoverkon maahantulopalvelut on järjestetty Suomen edustautumisen tavat ja mallit -hankkeen mukaisesti. Samalla parannetaan toiminnan tuottavuutta. Kehitetään kriisiviestintää ja annetaan realistinen kuva ulkoasiainhallinnon vastuista erilaisissa kriisitilanteissa. Tehostetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaa. Kansainvälistä suojelua saavien ulkomaalaisten perheenjäsenten oleskelulupahakemusten käsittelyä tehostetaan ja hakemusten määrän C: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muita keskeisiä teemoja ei ole tuotu esille asiantuntijoiden, medioiden ja tapahtumien kautta ja niistä käytyyn keskusteluun ei ole osallistuttu aktiivisesti ja avoimesti A: Verkostokumppanien toiminnot ja palvelut ovat kehittyneet B: Verkostokumppanien toiminnot ja palvelut eivät ole kehittyneet C: Verkostokumppanien toiminnot ja palvelut ovat heikontuneet A: Turvallisuustaso on säilynyt tavoitetasolla tai parantunut käytettävissä olevin hallintakeinoin B: Joitakin poikkeamia ja lievää heikkenemistä aikaisempaan tilanteeseen C: Vakavia turvallisuuspoikkeamia, tilanne kehittynyt kauttaaltaan heikommaksi A: Toimittu aktiivisesti ja aloitteellisesti B: Osallistuttu työhön asianmukaisesti C: Osallistuminen välttävää Hädänalaisten avustaminen on aloitettu 24 h kuluessa tapauksen tiedoksi saamisesta. Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseuranta on käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta. Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminen korkeintaan 6 h lähettämispäätöksestä. Maahantulopalvelut on järjestetty edustustoissa TAMA-hankkeen mukaisesti A: toteutunut täysin B: toteutunut osittain C: ei ole toteutunut Palaute kriisiviestinnästä on laadultaan A: pääosin positiivista B: positiivista ja negatiivista C: pääosin negatiivista Tiivis yhteistyö laitonta maahantuloa käsittelevien kansallisten viranomaisten sekä muiden Schengen-maiden keskusviranomaisten kanssa on A: toteutunut täysin B: toteutunut osittain C: ei ole toteutunut Lähtö- ja kauttakulkumaihin kohdistettua muuttoliikeviestintää A: kehitetään ja tehostetaan B: ylläpidetään samalla tasolla C: joudutaan supistamaan Asiakas saanut edustustosta asiointiajan kolmen kuukauden sisällä yhteydenotostaan A: toteutunut täysin 13

kasvusta huolimatta hakemukset pyritään käsittelemään lain edellyttämässä aikataulussa. Ulkoasiainhallinnon muut kansainväliset tehtävät Edistetään hallituksen EU-tavoitteita palvelemalla kaikkia hallinnonaloja johdonmukaisella vaikuttamisella ja analyyttisella raportoinnilla sekä tehokkaan jälkiseurannan ja kontaktiverkostojen hyödyntämisen avulla. Valmistaudutaan Suomen tulevaan EU-puheenjohtajuuskauteen vuonna 2019. Edustustoverkko jatkaa muiden hallinnonalojen palvelemista resurssiensa puitteissa. Tunnistetaan Suomen taloudelliseen ja poliittiseen maakuvaan kohdistuvat muutostekijät ja reagoidaan niihin vaikuttamisen ja viestinnän keinoin. Toteutetaan Suomi100-juhlavuosi tavoitteet huomioon ottaen. Määritellään hankkeet, joilla UM100 juhlavuonna esitellään ulkoasiainhallinnon toimintaa kansalaisille ja sidosryhmille. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Ohjataan vähenevät voimavarat entistäkin joustavammin hallinnonalan strategisiin painopistealueisiin (priorisointi, depriorisointi, poisvalinta) ja huolehditaan osaamisen kehittämisestä näiden prioriteettien mukaisesti. Kehitetään palkkausjärjestelmään tehtäväkierron vaatimusten mukaisesti, painopisteenä erityisesti suoritusarvioinnin uudistaminen. Toteutetaan ministeriön johtajapolitiikassaan määrittämät hyvän johtajuuden periaatteet entistä paremmin ja tasaisemmin koko organisaatiossa. B: toteutunut osittain C: ei ole toteutunut A: Hallituksen EU-tavoitteita on edistetty aktiivisesti ja toiminta on ollut tuloksellista. Suomen EU-puheenjohtajuuskausivalmistelut edenneet hyvin. B: Tavoitteita on edistetty aktiivisesti, mutta kaikkia tavoitteita ei ole saatu läpi EU:ssa. Pjkausivalmistelut ovat edistyneet osittain. C: Suomi on ollut passiivinen tavoitteiden edistämisessä ja pj-kausivalmisteluissa ei ole edistytty tavoitteiden mukaisesti. A: Edustustoverkko on pystynyt kattavasti vastaamaan muiden hallinnonalojen palvelutarpeisiin B: Edustustoverkko on osittain pystynyt vastaamaan muiden hallinnonalojen palvelutarpeisiin C: Edustustoverkko on pystynyt palvelemaan vain ulkoministeriön hallinnonalan tarpeita Maakuvan muutostekijöihin on reagoitu A: proaktiivisesti B: tarpeen mukaan C: reaktiivisesti Suomi100 näkyy edustustojen maakuvatyössä A: selkeästi B: hieman C: hyvin vähän UM100 juhlavuoden hankkeet A: määritelty B: määritelty osittain C: ei määritelty Työtyytyväisyysindeksi: 3,6 Koulutustasoindeksi: 6,1 A: Työ etenee suunnitellusti B: Työ etenee osittain C: Työ ei etene Naisia, %-osuus: 65 Naisten %-osuus johdosta: 45 Naisten %-osuus asiantuntijatehtävistä: 67 Työtyytyväisyysbarometrin johtajuusindeksi: 3,6 Vahvistetaan työhyvinvoinnin yhteyttä henkilöstön kehittämiseen; erityisenä painopisteenä kriisialueiden edustustot. Työtyytyväisyysbarometrin osaamisen johtamisindeksi: 3,7 TTB-tulokset ja muut valtionhallinnon mittaukset. Sairauspoissaolot, pv/htv: 5,2 14

Vahvistetaan edustustojen työnantajaosaamista ja kehitetään paikallisesti palkattujen tehtäväkenttä ja palvelussuhteiden ehtoja linjakkaasti, keskenään hyvin erilaisten asemamaiden lainsäädännön ja olosuhteiden asettamissa puitteissa. A: Työ etenee suunnitellusti B: Työ etenee osittain C: Työ ei etene Hallinnonalan henkilöstökehykset (htv) ovat seuraavat: HTV/vuosi 2017 2018 2019 2020 2021 UE lähetetty henkilöstö 546 545 538 538 538 UE paikalta palkatut 937 937 937 937 937 UE yhteensä 1 483 1 482 1 475 1 475 1 475 Ministeriö 849 842 837 830 821 UH yhteensä 2 332 2 324 2 312 2 305 2 296 Osastojen/palveluiden henkilöstövahvuudet 2017-2021: HTV/vuosi 2017 2018 2019 2020 2021 ALI 54 54 54 54 52 ASA 49 49 49 49 49 EUR 53 51 51 47 46 ITÄ 39 39 39 39 39 POL 68 68 68 68 65 TUO 45 45 45 45 42 KEO 97 95 96 96 96 KPA 112 110 110 110 110 OIK 41 41 41 41 41 VIE 52 52 49 49 49 PRO 15 15 14 14 14 HAL 141 140 138 135 135 JOHTO 73 73 73 73 73 UM Muut 10 10 10 10 10 Yhteensä 849 842 837 830 821 Yllä esitetyissä henkilöstövahvuuksissa ei ole otettu huomioon valtiokonsernin kehittämishankkeiden (mm. KiTi, HaMa) vaikutuksia, hallinnonalan TAMA-hankkeen vaikutuksia eikä kansalaispalveluiden ja kehitysyhteistyön toimintatapojen kehittämishankkeiden vaikutuksia henkilötyövuosiin. Vahvuuksissa ei ole myöskään vielä otettu huomioon Kiky-sopimuksen vähennyksiä hallinnonalalta (15 htv). Henkilöstövahvuuksissa on otettu huomioon seuraavat muutokset: Vahvistukset Ministeriö Edustustot/lähetetyt Edustustot/paikallisesti palkatut Kansalliset asiantuntijat Erityisasiantuntijat OIK, KEO (2), PRO, HAL-60 EUE, RAB, BAN ABO, ADD, RAM, TEH, TEL, HAN, LOS, SHG, PEK, TOK, YAN, EUE, BUK, HAA, LON, NAE, BUE, KIO EUH/WAS, EU/DG Trade, EU/Arktinen yhteistyö ROO, MOS 15

Vähennykset Edustustot/lähetetyt Edustustot/Paikallisesti palkatut BUE, KIO, PIE NAI, RAB, KAI, KAB, WIE, PIE Edustustojen toimintaprofiilit Tässä asiakirjassa vahvistetaan edustustojen toimintaprofiilit edustustojen TTS-asiakirjoissaan tekemien esitysten pohjalta. Esitykset on käyty läpi ministeriön osastoilla ja virkamiesjohdossa. Näissä käsittelyissä profiilit on pyritty yhdenmukaistamaan niin ao. alueen kuin koko edustustoverkonkin sisällä. Profiilit ovat edelleen ohjeellisia eikä niistä vedetä johtopäätöksiä mahdollisten edustustoverkkomuutosten pohjaksi. Vahvistetut toimintaprofiilit löytyvät liitteestä 1. Edustuston tulee käyttää vahvistettua profiilia toimintansa ja resurssiensa ohjaamiseen. Määrärahat Valtion talousarvio vuodelle 2017 hyväksyttiin eduskunnassa 21.12.2016. Ministeriön pääluokan (24.) määrärahat ovat yhteensä 1 079 337 000 euroa. Luvuittain määrärahat jakautuvat seuraavasti: 24.01. Ulkoasiainhallinto 247 730 000 euroa, 24.10. Kriisinhallinta 65 134 000 euroa, 24.30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 675 195 000 euroa ja 24.90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 91 278 000 euroa. Ulkoasiainministeri vahvisti ulkoasiainministeriön hallinnonalan tilijaottelun 9.1.2017 (HEL7M0394-25). Tässä määrärahojen jakopäätöksessä määritelty määrärahataso on osastoja, palveluja ja edustustoja sitova. Vuonna 2017 talousyksikön resurssisuunnittelun tavoitteena on tarkastaa määrärahat keskitetysti syyskuussa elokuun tilanteen mukaisesti. Tarkistuksessa otetaan huomioon vain välttämättömät ennakoimattomat menot sekä erityisesti siirtojen ja valuuttakurssien vaikutus käytössä oleviin määrärahoihin. Niiden osastojen ja yksiköiden, jotka ovat saaneet käyttöönsä määrärahaa myös siirretyn määrärahan tileiltä (4.16.24.01.01, 4.16.24.01.21 ja 4.16.24.90.66) tulee käyttää tämä määräraha ensin. Osastojen ja palvelujen toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2017-2021 Ministeriö antoi suunnittelukauden 2017-2021 toiminta- ja taloussuunnitelmien (TTS) laadinnasta toimeksiannon elokuussa 2016 (HEL7M0415-11/31.8.2016). Ministeriön Foorumiintranetistä löytyi yksityiskohtaiset laadintaohjeet (Toiminnan ja talouden suunnittelun käsikirja sekä tarvittavat liitteet) osastojen ja palvelujen toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaa varten. Ministeriön osastojen ja palvelujen suunnitelmien määräaika oli 30.9.2016 ja edustustojen 7.10.2016. Hallintopalvelujen toimialavastaavat yksiköt käsittelivät suunnitelmia osana hallintopalvelujen toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Alueosastot, hallintopalveluiden toimialavastaavat yksiköt ja talousyksikön resurssisuunnittelu kävivät läpi edustustojen toimintaja taloussuunnitelmat erillisissä aluekohtaisissa neuvotteluissa marras - joulukuussa 2016. Näiden käsittelyjen pohjalta edustustoille annettiin 22.12.2016 (HELM7M0394-24) alustavat määrärahat vuodelle 2017. Edustustojen tuli tämän toimeksiannon pohjalta sopeuttaa vuoden 2016 tulostavoitteensa annettuihin resursseihin 25.1.2017 mennessä. Osastojen/palveluiden määrärahat on käyty läpi niiden toiminta- ja taloussuunnitelmien johtoryhmäkäsittelyjen yhteydessä marras - joulukuussa 2016. 16

Talousyksikön resurssisuunnittelun laatimaa ehdotusta hallinnonalan jakopäätökseksi on käsitelty osastojen kommentointikierroksilla viikolla 6 sekä ministeriön suppeassa virkamiesjohtoryhmässä 14.2.2017. Toimintamenomäärärahat 24.01.01 Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (nettob) (S 2 v) Toimintamenot vuodelle 2017 ovat yhteensä 250 786 935,19 euroa, josta vuoden 2017 talousarvion momentin määräraha on 220 484 000 euroa ja vuodelta 2016 siirtyvä osuus on 30 302 935,19 euroa. Määrärahan mitoituksessa on vuoden 2017 talousarviossa otettu huomioon seuraavat muutokset: Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) IAEA-erityisasiantuntija Suomen Wienin suurlähetystössä (siirto momentille 32.01.01) -52 IMO-erityisasiantuntija Suomen Lontoon suurlähetystössä (siirto momentille 31.20.01) -200 Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) 433 Maahanmuuttoon liittyvä tiedotustoiminta 20 Rajavalvonta-asiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.20.01) -215 Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01) 841 Palkkaliukumasäästöjen palautus VNHY:lle (siirto momentille 23.01.01) -27 Maahanmuuton erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.01.01) 139 Tiede- ja kulttuuri-instituuttien omistajaohjaus (siirto momentilta 28.01.20) 70 Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston määräaikainen vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla -191 Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -47 Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -24 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -1 495 Palkkaliukumasäästö -371 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -735 Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 198 Toimintamenosäästö (HO 2015) -730 Työajan pidentäminen (Kiky) -1 028 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -156 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -989 Yhteensä -5 955 Toimintamenomomentin kehys vuodelle 2017 annettiin suunnitteluohjeessa (HEL7M0415-11/31.8.2016) edustustoille, ministeriön osastoille ja erillisille yksiköille sekä hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille kokonaiskehyksenä. Ministeriön kokonaiskehys oli 152 119 000 euroa ja edustustojen kokonaiskehys 70 540 000 euroa. Toimialavastaavien toimintamenomäärärahojen kehykset laskettiin pääosin ministeriön vuoden 2017 talousarvioesityksen pohjalta. Määrärahajaossa on noudatettu pääasiallisesti suunnitteluohjeen (HELM7M0415-17) mukaisesti vuoden 2016 jakopäätöksen bruttomenojen tasoa vähennettynä kertaluonteisilla menoilla. Johdon TTS-käsittelyissä on kuitenkin tehty lisäsäästöpäätös perustuen määrärahojen alhaiseen käyttöasteeseen edellisinä vuosina. Niiltä osastoilta ja edustustoilta, joiden käyttöaste 17

on ollut vuonna 2016 alle 95 %, on vähennetty 0,5 % normaalista budjetointitasosta. Alle 90 % käyttäneiltä osastoilta ja edustustoilta vastaava vähennys on ollut 1 %. Määrärahajaossa on otettu huomioon vuoden 2016 aikana tapahtuneet pysyvät muutokset toiminnassa ja niiden edellyttämät määrärahat. Toimialavastaavien määrärahojen tasoa määriteltäessä on lähdetty vuoden 2017 talousarvioesitystä, toiminnassa tapahtuneista muutoksista sekä vuoden 2016 määrärahojen käytöstä. Hallinnonalalla tulee edelleen noudattaa tiukkaa menokuria. Sellaista toimintaa, joka ei suoraan liity hallinnonalan tulostavoitteiden saavuttamiseen ja edustustoissa edustuston toimintaprofiiliin, tulee rajoittaa. Ministeriön johto jatkaa määrärahojen käytön seurantaa, tarvittaessa myös yksikkö- ja edustustotasolla. Tässä talousarvion toimenpanoasiakirjassa määritelty määrärahataso on osastoja, palveluiden alueita, erillisyksiköitä ja edustustoja sitova. Talousyksikön resurssisuunnittelu tarkistaa määrärahat keskitetysti kaksi kertaa vuonna 2017. Määrärahatarkistuksissa painotetaan erityisesti henkilöstösiirroista ja valuuttakurssien vaihteluista aiheutuvia lisätarpeita edustustojen määrärahoihin sekä vastataan toimintayksikköjen ennakoimattomiin välttämättömiin lisämenoihin. Toimintamenomäärärahasta esitetään jaettavaksi osastoille, palveluille ja erillisyksiköille 12 345 935,19 euroa, hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille ja talousyksikölle yhteensä 141 118 000 euroa ja edustustoille 76 380 000 euroa; yhteensä 229 843 935,19 euroa. Jaettava määräraha ylittää 9 359 935,19 eurolla vuoden 2017 talousarviossa hallinnonalalle osoitetun 220 484 000 euron määrärahan. Jakamatonta määrärahaa jää 20 943 000 euroa. Jakamattomalla määrärahalla varaudutaan edustustoverkon rakenteessa, valuuttakursseissa ja maksullisen toiminnan tuloissa tapahtuvien muutosten menoihin sekä henkilöstön UE-siirtojen ja toimintaympäristössä tapahtuvien yllättävien muutosten menoihin. Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen Vuonna 2017 ei ole kohdennettavana määrärahaa kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi. Mahdolliset esitykset kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi tulee tehdä uudelleen kohdennuksin. Virkistysmääräraha Yksiköiden ja edustustojen virkistyspäivää varten käytettävissä oleva virkistysmääräraha on 50 euroa/osallistuva työntekijä vuonna 2017. Virkistyspäivään osallistuminen on vapaaehtoista ja siihen voivat osallistua kaikki työyhteisön jäsenet riippumatta siitä, minkälaiseen palvelussuhteeseen kukin on palkattu; siis myös paikallisesti palkattu henkilöstö ja korkeakouluharjoittelijat. Erillisten tilaisuuksien järjestäminen toimintayksikön työntekijöille tai työntekijäryhmille ei ole virkistysmäärärahalla tuettavaa toimintaa, eikä tätä rahaa voida käyttää yksittäisen työntekijän virkistäytymiseen itsekseen. Vakuutuksista jokaisen osallistujan on huolehdittava itse. Tarkempaa tietoa virkistysmäärärahasta on luettavissa Foorumi-intranetistä. 18