Perhepäivähoito Rovaniemellä

Perhepäivähoito Rovaniemellä 2.3.2017

PERHEPÄIVÄHOITO ROVANIEMELLÄ Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. PERHEPÄIVÄHOITO OSANA VARHAISKASVATUSTA... 2 2.1 PERHEPÄIVÄHOITO LAPSEN JA PERHEEN NÄKÖKULMASTA... 3 2.2 PERHEPÄIVÄHOITO HOITAJAN NÄKÖKULMASTA... 3 3. PERHEPÄIVÄHOIDON MUUTOKSET... 3 4. PERHEPÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT... 12 4.1. VAIHTOEHTO 1... 14 4.2. VAIHTOEHTO 2... 14 5. PALVELUSETELIPERHEPÄIVÄHOITAJIEN REKRYTOINTI... 15 6. YHTEENVETO... 15 1

2 1. Johdanto Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatusta ohjaavat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niitä täydentävä paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu kuuluu lapsen vanhemmille. Kunnan varhaiskasvatuksen lähtökohtana on huoltajien ja henkilöstön kasvatusyhteistyö. Kasvatusyhteistyön tavoitteena on yhdessä toimien tukea lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessia. Hyvin toimivien, riittävien ja laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden on tänä päivänä kyettävä vastaamaan muuttuvaan kysyntään ja palveluiden kustannustehokkuusvaatimuksiin tinkimättä korkeatasoisesta varhaiskasvatuksesta. Samalla kun arvioidaan kustannustehokkuutta, on myös tärkeä arvioida järjestelyiden pitkäjänteisiä vaikutuksia. Perheiden tarpeiden huomioonottaminen on ensisijainen lähtökohta palveluiden järjestämiselle. Tässä raportissa on tarkoitus kuvata perhepäivähoidon nykytilannetta, sen haasteita sekä esittää vaihtoehtoja siitä, miten tämä varhaiskasvatusmuoto saadaan säilymään ja kehittymään tulevaisuudessa. Raportissa kuvataan perhepäivähoidon tilannetta lapsen, huoltajan, perhepäivähoitajan ja palvelun järjestäjän näkökulmasta. 2. Perhepäivähoito osana varhaiskasvatusta Perhepäivähoito on hoitajan tai lapsen kotona tapahtuvaa, pienessä maksimissaan neljän lapsen ryhmässä tapahtuvaa varhaiskasvatusta, jossa korostuu hoito ja hoiva. Rovaniemellä perhepäivähoitoa järjestetään tänä päivänä kunnallisesti ja yksityisesti. Kunnallinen perhepäivähoito on alkanut vuonna 1973, jolloin päivähoitolaki on tullut voimaan (Laki lasten päivähoidosta 36/1973). Sitä aiemmin perhepäivähoito on tapahtunut niin, että yksityisesti on hoidettu esim. tuttavien ja naapureiden lapsia. Lain voimaanastumisen jälkeen hoitajista tuli kunnan työntekijöitä ja syntyi myös uusi ammattiryhmä, perhepäivähoidon ohjaajat valvomaan, ohjaamaan ja johtamaan perhepäivähoitoa. Päivähoitolain mukaan perhepäivähoitoa voitiin nyt järjestää yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa paikassa, jota kutsutaan perhepäivähoitokodiksi. Aluksi perhepäivähoitajaksi vain ryhdyttiin kun omat lapset olivat pieniä. Jonkin ajan kuluttua järjestettiin perhepäivähoitajan kursseja (120 tai 250 tuntia). Vuodesta 2000 alkaen on ollut voimassa perhepäivähoitajan ammattitutkinto, jossa ammattitaito osoitetaan näyttötutkintona. Rovaniemellä perhepäivähoitajan ammattitutkinto on edellytyksenä nykyisin ryhdyttäessä perhepäivähoitajaksi.

2.1 Perhepäivähoito lapsen ja perheen näkökulmasta Ensimmäistä päivähoitopaikkaa hakiessaan vanhemmat tutkivat ja perehtyvät eri varhaiskasvatuksen vaihtoehtoihin ja tekevät valinnan heille parhaasta vaihtoehdosta. Tässä valinnassa heitä auttaa varhaiskasvatuksen palveluohjaus, josta he voivat halutessaan kysyä neuvoa ja apua. Valintaan vaikuttavat mm. varhaiskasvatuksen laatu- ja sisältötarjonta, sijainti, pysyvyys, tilat, hinta ja palvelutarjonta. Vanhemmat haluavat valita tarpeensa mukaisesti niin kerhoa, puolipäivää, kokopäivää, hoitoaikaperusteista kuin ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoa. Monet huoltajat toivovat hoitajan kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa erityisesti pienemmille alle 3-vuotiaille lapsilleen. Pienempi hoitoryhmä, sama hoitaja koko päivän sekä kodinomaisuus vaikuttavat erityisesti juuri pienten lasten kohdalla hoitomuodon valintaan. Pikkulasten tartuntatautikierteet sekä niistä johtuvat huoltajien töistä poissaolot ovat perhepäivähoidossa vähäisemmät juuri pienen ryhmäkoon vuoksi. Päiväkodissa tapahtuvaan varhaiskasvatukseen lapselleen paikkaa hakevat vanhemmat painottavat valinnassaan pedagogisen varhaiskasvatuksen merkitystä, ikäryhmän mukaista toimintaa sekä saman ikäisiä kaverisuhteita. Myös se, että lapsi ei tarvitse varahoitopaikkaa vaikuttaa vanhempien valintaan. 2.2 Perhepäivähoito hoitajan näkökulmasta Keväällä 2016 järjestettiin Rovaniemen kaupungin perhepäivähoitajille kehittämispäivä, jossa keskusteltiin perhepäivähoidon tulevaisuudesta. Perhepäivähoitajien mielestä työn hyviä puolia tänä päivänä ovat pieni ryhmä, joustava päivärytmi, kotiruoka, kodinomainen ympäristö, tuttu hoitaja koko päivän, henkilökohtainen suhde asiakkaaseen, ammatillinen täydennyskoulutus koko ammattiryhmälle kerran vuodessa, pitkät asiakassuhteet, ohjaajan tuki sekä oman työn vapaus / itsenäisyys. Perhepäivähoitajia huolestuttaa epävarmuus tulevaisuudesta: riittääkö lapsia ja miten ansiotason käy. 3. Perhepäivähoidon muutokset 3 Perhepäivähoitajien työolojen parantamiseksi perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalain piiriin elokuussa 2011. Sen myötä heidän viikkotyöajakseen tuli 40 tuntia entisen 43 tunnin 15 minuutin sijaan. Lasten yhteenlasketut hoitoajat ovat kuitenkin pääsääntöisesti pitempiä kuin kahdeksan tuntia päivässä. Siksi hoitajien pidempien päivien takia perhepäivähoitajien työaikaa tasataan vapaapäivin. Näiden päivien ajaksi kunta järjestää lapsille varahoidon. Lisäksi varahoitoa järjestetään hoitajan lomien ja mahdollisten sairaspäivien ajaksi. Näistä lapselle kertyviä varahoitopäiviä tulee kuukaudessa keskimäärin 7 päivää. Osa perheistä pystyy järjestämään varahoidon itse ja heille mahdollistetaan noista itse järjestetyistä vapaapäivistä maksuvapautus.

4 Varahoito tarkoittaa lapselle vähintään kahta varhaiskasvatuspaikkaa ja kuormittaa lapsen ja perheen arkea. Seurauksena varahoidon kasvaneesta määrästä huoltajat hakevat enenevässä määrin lapselleen hoitopaikkaa päiväkodeista. Perhepäivähoitajien määrä on Rovaniemellä laskenut kuntien yhdistymisen jälkeen ratkaisevasti. Kuntien yhdistymisen aikaan kotona työtään tekeviä perhepäivähoitajia oli 98, nyt vuonna 2017 heitä on 27. Trendi on valtakunnallinen. 31.12.2005 31.12.2016 Omassa kotona työskentelevät perhepäivähoitajat 98 27 Lapsia perhepäivähoidossa 302 104 Eläköityminen Hoitajien keski-ikä 54,4 Vuoteen 2020 mennessä 65 vuotta täyttäviä 3 Vuoteen 2025 mennessä 65 vuotta täyttäviä 14 Täyttöaste: Täyttöaste kertoo, missä määrin käytettävissä olevat paikat ovat käytössä. Tällöin täyttöaste tarkoittaa henkilöstön ja lasten välistä suhdetta. Täyttöastetavoite on 100 %. Täyttöaste 31.1.2017: Lapsia perhepäivähoidossa 106 15 hoitopäivää kuukaudessa valinneita 33 Hoitajien täyttöaste 89,9 Käyttöaste: Lasten käyttöaste antaa kuvan henkilökunnan ja lasten välisestä suhteesta ja perustuu lasten päivittäisen läsnäolon vertaamiseen henkilökunnan työssäolopäiviin. Käyttöastetavoite on 85-90 %. Hoitajien käyttöaste antaa kuvan hoitajan käytettävyydestä lasten perhepäivähoitoon. Käyttöaste ja varahoitopäivät vuonna 2016: Lasten käyttöaste 75 % Hoitajien käyttöaste 70,9 % Lasten varahoitopäivät päiväkodeissa 1435 Huoltajien itse järjestämät varahoitopäivät 739

Hoitopäivien vuositoteumat 2010 2015 (päiväkotihoito; sininen, perhepäivähoito; punainen, ryhmäperhepäivähoito; vihreä): Hoitopäivien määrät vuonna 2010 olivat yhteensä 544 967 päivää ja vuonna 2015 hoitopäivien määrä oli yhteensä 570 694 päivää. Vuodesta 2010 vuoteen 2014 asti hoitopäivien määrä on ollut kasvava, mutta vuonna 2015 hoitopäivien määrä kokonaisuudessaan väheni verrattuna edellisvuoteen. Perhepäivähoidon hoidon määrä on vuosittain vähentynyt vuoteen 2015 asti. Vuonna 2010 perhepäivähoidon hoitopäiviä oli 65 632 päivää. Vuonna 2015 perhepäivähoidon hoitopäivien määrä oli 28 795 päivää. Ryhmäperhepäivähoidon suoritemäärät ovat pysyneet vuosittain samalla tasolla. Vuonna 2010 ryhmäperhepäivähoidon hoitopäivien määrä oli 5012 päivää. Vuonna 2015 ryhmäperhepäivähoidon hoitopäivien määrä oli 4 945 päivää. Päiväkotohoidon hoitopäivien määrä on ollut kasvava aina vuoteen 2014 asti. Vuonna 2015 päiväkotihoidon hoitopäivien määrät vähenivät verrattuna vuoteen 2014. Vuonna 2010 päiväkotihoidon hoitopäivien määrä oli 474 323 päivää. Vuonna 2015 päiväkotihoidon hoitopäivien määrä oli 536 954 päivää. Hoitopäivien jakautuminen hoitomuotoihin (%) vuosina 2010 2015 (päiväkotihoito; sininen, perhepäivähoito; punainen, ryhmäperhepäivähoito; vihreä): 5

6 Hoitopäivien muutos (vuosina 2010-2015) verrattuna vuoteen 2010 (2010=100) (päiväkotihoito; sininen, perhepäivähoito; punainen, ryhmäperhepäivähoito; vihreä, hoitopäivien muutos yhteensä; violetti) Hoitopäivien määrä yhteensä on kasvanut aina vuoteen 2014 asti (+9 %). Vuonna 2015 hoitopäivien määrä oli aleneva (-4,3 %) verrattuna edellisvuoteen, mutta kasvua tarkastelujaksolla vuodesta 2010 vuoteen 2015 on kuitenkin +4,7 % (pisteluvun ollessa 104,7). Perhepäivähoidon hoidon määrä on vuosittain vähentynyt aina vuoteen 2015 asti. Vuoden 2010 pisteluvun ollessa 100, vuoden 2015 pisteluku oli 43,9. Tällöin vähennystä tarkastelujaksolla vuoteen 2010 on yhteensä -56,1 % Ryhmäperhepäivähoidon suoritemäärät ovat pysyneet vuosittain suurin piirtein samalla tasolla. Vuonna 2010 perhepäivähoidon pisteluvun ollessa 100, vuonna 2015 pisteluku on 98,7 (eli vähennystä tarkastelujaksolla -1,3 %). Päiväkotihoidon hoitopäivien määrä on ollut kasvava vuodesta 2010 aina vuoteen 2014 asti. Vuonna 2015 päiväkotihoidon hoitopäivien määrät vähenivät verrattuna vuoteen 2014. Vuoden 2010 pisteluvun ollessa 100, vuoden 2015 pisteluku oli 113,2. Tällöin vähennystä tarkastelujaksolla vuoteen 2010 on yhteensä -56,1 %

Palvelujen bruttohintakehitys vuosina 2010 2015: Perhepäivähoito on ollut vuonna 2010 halvempaa kuin päiväkotihoito. Vuonna 2015 perhepäivähoidon päivähinta oli 61,58 /pv, päiväkotihoidon päivähinta oli 55,32 /pv ja palvelusetelin nykyinen päivähinta on 45,35 /pv (palvelusetelin hintaa tarkistettu vuonna 2017). Perhepäivähoidon (brutto)hintaero päiväkotihoitoon ja palveluseteliin verrattuna vuosina 2010-2015: Vuonna 2010 perhepäivähoito on ollut keskimäärin 1,62 euroa per päivä edullisempaa kuin päiväkotihoito. Hintaeroa palvelusetelin vuoden 2017 hintaan olisi vuoden 2010 hinnoilla ollut 4,45 per päivä. Vuonna 2015 perhepäivähoito on ollut keskimäärin 6,26 euroa per päivä kalliimpaa kuin päiväkotihoito ja 9,97 euroa per päivä kalliimpaa kuin palveluseteli (vuoden 2017 hinnalla). 7

8 Suoritekohtainen kokonaishinnan kustannuskehitys: päiväkotitoiminta (sininen) ja perhepäivähoito (punainen), (2010=100): Perhepäivähoidon suoritekohtainen kustannuskehitys tarkastelujaksolla noussut 27,8 % eli 5,6 % per vuosi keskimäärin. Päiväkotihoidon suoritekohtainen kustannuskehitys noussut tarkastelujaksolla 11,1 % eli 2,2 % vuodessa keskimäärin. Henkilöstökulujen suoritekohtainen kustannuskehitys: päiväkotitoiminta (sininen) ja perhepäivähoito (punainen), (2010=100): Perhepäivähoidon henkilöstökulujen suoritekohtainen kustannuskehitys tarkastelujaksolla on noussut 24,8 % eli 5 % per vuosi keskimäärin. Päiväkotihoidon henkilöstökulujen suoritekohtainen kustannuskehitys on noussut tarkastelujaksolla 8,8 % eli 1,8 % vuodessa keskimäärin.

Päiväkotihoidon yksikköhinnat ovat nousseet vuodesta 2010 vuoteen 2015 8,8 %. Hintamuutos on suurelta osin johtunut henkilöstö ja tilakustannusten kasvusta. Perhepäiväkotihoidon yksikköhinnat ovat nousseet vuodesta 2010 vuoteen 2015 27,8 %. Hintamuutos on johtunut henkilöstökustannusten kasvusta. Perhepäivähoito: tuotettujen hoitopäivien (Q) muutos, käytettyjen eurojen ( ) muutos, 2010= 100. Perhepäivähoidon hoidon määrä on vuosittain vähentynyt. Samaan aikaan palvelujen tuottamiseen käytettyjen eurojen muutos ei ole kuitenkaan vastannut hoidon määrän vähentymistä. Edellä mainitun eron johdosta perhepäivähoidon hinta on noussut voimakkaasti (ja poikennut huomattavasti päiväkotihoidon hinnankehityksestä). Tuotettujen hoitopäivien ja palvelujen tuottamiseen käytettyjen eurojen erotuksen vaihteluväli on ollut vuosittain välillä 8,7 % -13,2 %. Perhepäivähoidon käyttöasteet ovat jääneet päiväkotihoidon käyttöasteita alemmalle tasolle. 9

10 Vaihtoehtoiskustannusvertailu perhepäivähoidon suoritemäärillä laskettuna vuosina 2010-2015 (perhepäivähoito; sininen, päiväkotohoito; punainen, palveluseteli; vihreä): Perhepäivähoidon hoidon määrä on vuosittain vähentynyt aina vuoteen 2015 asti. Euromääräinen bruttomeno perhepäivähoitopalvelujen osalta oli vuonna 2010 3,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 perhepäivähoidon bruttomenot olivat enää 1,8 miljoonaa euroa. Vähennystä yhteensä 1,4 miljoonaa euroa (2010/2015) vuositasolla. Perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna vuonna 2010 olisivat maksaneet noin 3,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 perhepäivähoito oli siis hoitomuotona edullisempaa kuin päiväkotihoito. Vuonna 2015 perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna olisivat maksaneet n. 1,6 miljoonaa euroa. Perhepäivähoidon hoitopäivät palvelusetelillä tuotettuna vuonna 2010 olisivat maksaneet noin 3,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 perhepäivähoito olisi hoitomuotona ollut kalliimpaa kuin palveluseteli (vuoden 2017 hinnalla). Vuonna 2015 perhepäivähoidon hoitopäivät palvelusetelillä tuotettuna olisivat maksaneet n. 1,3 miljoonaa euroa.

Perhepäivähoidon säästöpotentiaali vuositasolla 2010 2015. (Päiväkotihoito; sininen, palveluseteli; punainen). Vuosi 2010: Perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna olisivat maksaneet vuositasolla noin -0,1 miljoonaa enemmän. Palvelusetelillä tuotettuna säästöpotentiaali olisi vastaavasti ollut noin 0,2 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosi 2011: Perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna olisivat maksaneet vuositasolla noin 0,05 miljoonaa vähemmän. Palvelusetelillä tuotettuna säästöpotentiaali olisi vastaavasti ollut noin 0,4 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosi 2012: Perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna olisivat maksaneet vuositasolla noin 0,2 miljoonaa vähemmän. Palvelusetelillä tuotettuna säästöpotentiaali olisi vastaavasti ollut noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosi 2013: Perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna olisivat maksaneet vuositasolla noin 0,2 miljoonaa vähemmän. Palvelusetelillä tuotettuna säästöpotentiaali olisi vastaavasti ollut noin 0,4 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosi 2014: Perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna olisivat maksaneet vuositasolla noin 0,3 miljoonaa vähemmän. Palvelusetelillä tuotettuna säästöpotentiaali olisi vastaavasti ollut noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosi 2015: Perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna olisivat maksaneet vuositasolla noin 0,2 miljoonaa vähemmän. Palvelusetelillä tuotettuna säästöpotentiaali olisi vastaavasti ollut noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. 11

12 Työelämän ja työsuhteiden vaihtelevuus lisääntyvät koko ajan erityisesti Rovaniemellä elinkeinorakenteen vuoksi. Myös vanhempien työ-ja opiskeluajat ovat siten hyvin vaihtelevia. Tämä tuo haastetta myös palvelujärjestelmille. Yleinen toive vanhemmilta on, että lapsen ei tarvitse vaihtaa hoitopaikkaa, vaikka vanhempien työajat muuttuvat. Kunnalliseen perhepäivähoitoon voidaan sijoittaa kokopäivälapsia, joilla on sijoitettavaan ryhmäänsä samanlainen hoitoaika. Lapsella tulee palveluntarpeen suhteen olla mieluiten 100 % tarve. Tällä hetkellä perhepäivähoitoon ei ole hakijoita paikkoja vastaavasti, ja perhepäivähoitoon on jouduttu sijoittamaan myös 15pvä/kk olevia lapsia. Tällöin hoitaja on työllistetty ko. paikan suhteen vain 75 %, mutta palkka maksetaan 100 %. Kun hoidon tarve muuttuu esimerkiksi niin, että kuukauden hoitopäivien määrä vähenee tai tulee vuorohoidon tarve, täytyy lapselle löytyä hoidontarpeita vastaava uusi paikka. Perhepäivähoidon varahoito on Rovaniemellä järjestetty lähipäiväkodeissa. Päiväkodissa tapahtuva varahoito on ristiriidassa perheen alkuperäisen hoitomuodon valintaperusteen kanssa (esim. pieni lapsiryhmä). Päiväkodissa lapset sijoittuvat ikätasonsa mukaiseen lapsiryhmään joko 12:sta tai 21:den lapsen ryhmään. Lisäksi supistetun toiminnan aikana (syysjoulu-hiihto-kesälomat) sijaishoitoyksikkö voi myös vaihtua, kun yksiköitä yhdistetään. Kun lapsen perhepäivähoitoryhmän hoitoajat ja hoitajan muut poissaolot tuovat paljon työajan tasoitusvapaita, muodostuu lapsen ja vanhempien kuormitus usein niin suureksi, että lapselle haetaan siirtoa uuteen pysyvään hoitopaikkaan. 4. Perhepäivähoidon järjestämisen vaihtoehdot Perhepäivähoitoa voidaan järjestää joko kunnallisena tai yksityisenä. Rovaniemellä on yksityisen perhepäivähoidon järjestämisessä käytössä palveluseteli. Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena on monipuolistaa perheiden valinnan mahdollisuuksia, vastata palvelutarpeen kasvuun ja tuottaa palveluita kustannustehokkaasti. Tällä hetkellä palveluseteliperhepäivähoitajia on 2 ja kunnallisia 27. Monet Suomen kunnat ovat siirtämässä perhepäivähoitoa palvelusetelille. Esimerkiksi Oulussa ja Jyväskylässä perhepäivähoitajien määrä on kasvanut palvelusetelin myötä ratkaisevasti. Yhteenvetoa kunnallisesta ja yksityisestä perhepäivähoidosta: Kustannukset asiakasperheille Yksityinen perhepäivähoito Kunnallinen perhepäivähoito Palvelusetelillä tuotettu palvelu on perheelle saman hintaista kuin kunnallinen. Hoidon laatu perheille Kodinomainen hoito pienissä ryhmissä. Hoitoajoista saatetaan joustaa helpommin puolin ja toisin. Kodinomainen hoito pienissä ryhmissä.

Hoitajien työolot Varahoidon järjestäminen hoitajan ja perheen vastuulla yhteisen sopimuksen mukaan. Varahoitosysteemin oma järjestäminen sekä ohjaajan ja työyhteisön puute voivat vaikuttaa jaksamiseen. Varahoito järjestetty organisaation taholta. Kunnallisen varhaiskasvatuksen työyhteisö ja käytännöt tukena. Hoitajien kuukausipalkka Perhepäivähoitajien palkka määräytyy hoidettavien lasten määrän mukaan. Perhepäivähoitajien palkka määräytyy hoidettavien lasten määrän mukaan. Esim. 4 lasta kokopäivähoidossa = 4* 907 = 3627 Esim. 4 lasta kokopäivähoidossa = 2010 Tästä vähennetään kulukorvaus (ka 364 ) eli todellinen palkka = 3263 Tästä hoitaja maksaa YEL:n (n. 22 % työtuloista) = 718. Sekä muut pakolliset maksut (n. 4 % työtuloista) = 150 Tästä vähennetään verot n. 22 % = 442 Nettopalkaksi jää 1568 johon kulukorvaus ( ka 364 ) lisättynä = 1932. Nettopalkaksi jää 2395 Kustannukset kaupungille Vuonna 2015 perhepäivähoito on ollut keskimäärin 6,26 euroa per päivä kalliimpaa kuin päiväkotihoito ja 9,97 euroa per päivä kalliimpaa kuin palveluseteli (vuoden 2017 hinnalla). Vuosi 2015: Perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna olisivat maksaneet vuositasolla noin 0,2 miljoonaa vähemmän. Palvelusetelillä tuotettuna säästöpotentiaali olisi vastaavasti ollut noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Palveluseteliperhepäivähoitaja on yksityinen yrittäjä, jota ei sido työaikalaki. Näin lapselle ei kerry varahoitoa niin paljon kuin kunnallisessa. Hoitaja voi joustaa oman työti- Perhepäivähoidon ohjaajan työpanos hoitajan esimiehenä. 13

14 lanteensa mukaisesti, rakentaa lapsiryhmän ja sen ikärakenteen, ryhmän toimintaajan, vuosittaisen työajan sekä säädellä omaa tulotasoaan. 4.1. Vaihtoehto 1 Perheillä on valittavana sekä kunnallista että yksityistä perhepäivähoitoa. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrää ei lisätä sen kalliin kulurakenteen takia. Nykyiset perhepäivähoitajat voivat jatkaa työtään kunnallisina. Hoitajan ansiotaso määräytyy hoidossa olevien lasten mukaan. Mikäli hoitajan ryhmät eivät täyty, hoitajalle voidaan etsiä ja esittää korvaavaa työtä hoitajan oman koulutuksen perusteella kunnan organisaatiossa avoimina oleviin toimiin toimintakauden alusta. Palveluseteliyrittäjyyttä esitetään nykyisille kunnallisille perhepäivähoitajille. Heillä on mahdollisuus hakea palkatonta työlomaa ja toimia työnantajan kanssa sovitun ajan (max. 2 vuotta) yrittäjänä ja tehdä sen jälkeen päätöksen irtisanoutumisesta ja seteliyrittäjäksi ryhtymisestä tai paluusta takaisin kunnalliseen toimeen. Palveluseteliperhepäivähoitajien rekrytointia ja koulutusta toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen Kehityksen ja TE-toimiston kanssa. 4.2. Vaihtoehto 2 Kunnallinen perhepäivähoito lakkaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Perhepäivähoito siirtyy tämän jälkeen kokonaan palvelusetelillä toteutettavaksi. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oleville perhepäivähoitajat voivat valita palveluseteliyrittäjyyden, varhaiskasvatuksen avoimien toimien haun oman koulutuksensa perusteella, mahdollisuuden täydentää koulutusta Lapin ammattioppilaitoksessa tai valita eläköitymisen mikäli se on ajankohtainen. Palveluseteliyrittäjyyttä tarjotaan nykyisille kunnallisille perhepäivähoitajille kokeiluluonteisena siten, että he voivat hakea palkatonta työlomaa ja toimia työnantajan kanssa sovitun ajan (max. 2 vuotta) yrittäjänä ja tehdä sen jälkeen päätöksen irtisanoutumisesta ja seteliyrittäjäksi ryhtymisestä tai paluusta takaisin kunnalliseen toimeen. Palveluseteliperhepäivähoitajien rekrytointia toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen Kehityksen ja TE-toimiston kanssa.

5. Palveluseteliperhepäivähoitajien rekrytointi Perhepäivähoitajien eläköityessä uusia perhepäivähoitajia ei hakeudu alalle. Yksi keino ammattiryhmän lisäämiseksi on tehdä työtä houkuttelevaksi ansiotulon kasvattamisella sekä yrittäjänä toimimisen itsenäisyydellä. Rovaniemen Kehityksen kanssa on käyty neuvotteluita, joiden perusteella Kehitys ja TEtoimisto ovat lupautuneet järjestämään räätälöityä yrittäjyysvalmennusta yksityiseksi perhepäivähoitajaksi suunnitteleville. Valmennus toteutetaan maalis-huhtikuussa 2017. Valmennus käsittää yhden päivän infon ja 5 päivän valmennusosion. Valmennukseen voivat osallistua maksutta kaikki halukkaat, mukaan lukien mahdolliset kiinnostuneet kaupungin nykyisistä perhepäivähoitajista. 6. Yhteenveto Raportin tavoitteena on valottaa, mikä on perhepäivähoidon nykytilanne, sen haasteet sekä esittää vaihtoehtoja siitä, miten tämä varhaiskasvatusmuoto saadaan säilymään ja mahdollisesti kehittymään tulevaisuudessa. Hyvä ratkaisu ja käytäntö on kestävä silloin, kun se vastaa palvelun käyttäjien, järjestäjien, tuottajien ja yhteiskunnan tarpeisiin, vaatimuksiin ja odotuksiin. Hyvää palvelukäytäntöä on valtiovarainministeriön selvityksissä luonnehdittu esimerkiksi välineeksi tai tavaksi toimia siten, että se tuottaa palveluja kunnan ja asiakkaan näkökulmista aiempaa kilpailukykyisemmin, kustannustehokkaammin, laadukkaammin, vaikuttavammin ja tuottavammin (Kohti tulevaisuuden palveluja 2009). Perheiden tarpeet ja varhaiskasvatuspalveluille asetetut vaatimukset ovat kasvaneet vuosien saatossa. 1980-luvulla pelkkä kunnallisen hoitopaikan saaminen sai asiakkaat tyytyväisiksi. Nykyisin perheet odottavat varhaiskasvatuspalveluilta laadukkuutta, joustavuutta, lapsen tarpeisiin vastaamista ja erilaisia valintavaihtoehtoja. Työelämän vaatimusten muutos näkyy myös heti varhaiskasvatuspalveluiden kysynnässä. Perheiden arkea hankaloittavat työn epävarmuus sekä muutosten hektisyys. Tämä tarkoittaa lapsen hoidon tarpeissa muuttuvia vuorokautisia ja kuukausittaisia hoitoaikoja. Näihin tarpeisiin ei perhepäivähoidossa aina voida vastata. Kunnallisen perhepäivähoidon tarjonta ja kysyntä eivät ole enää tasapainossa. Perhepäivähoitoon hakeneiden lasten määrä on laskenut viime vuosina eivätkä hoitoryhmät ole täyttyneet toivotulla tavalla. Tämä hoitopaikkojen vajaatäyttö on suorassa yhteydessä hoitajan kuukausiansioon. Perhepäivähoito on ollut vuoteen 2011 saakka kunnalle edullinen päivähoitomuoto. Vuonna 2011 perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalain piiriin ja sen jälkeen tilanne on muuttunut. Hoidon määrä on vuosittain vähentynyt, mutta palvelun tuottamiseen käytettyjen eurojen muutos ei ole vastannut hoidon määrän vähentymistä. Erotus on vuosina 2010-2015 ollut -8,7 % - 13,2 %. Vuonna 2010 perhepäivähoito oli vielä edullisempaa kuin päiväkotihoito. Vuonna 2015 päiväkotihoito oli edullisempaa kuin perhepäivähoito. 15

16 Vuosi 2010: Perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna olisivat maksaneet vuositasolla noin -0,1 miljoonaa enemmän. Palvelusetelillä tuotettuna säästöpotentiaali olisi vastaavasti ollut noin 0,2 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosi 2015: Perhepäivähoidon hoitopäivät päiväkotihoidossa tuotettuna olisivat maksaneet vuositasolla noin 0,2 miljoonaa vähemmän. Palvelusetelillä tuotettuna säästöpotentiaali olisi vastaavasti ollut noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2015 perhepäivähoito on ollut keskimäärin 6,26 euroa per päivä kalliimpaa kuin päiväkotihoito ja 9,97 euroa per päivä kalliimpaa kuin palveluseteli (vuoden 2017 hinnalla). Perhepäivähoito hoitomuotona on tärkeää säilyttää kunnassa, jotta voidaan turvata perheiden erilaiset valinnanmahdollisuudet. Perhepäivähoitajien määrät ovat laskeneet radikaalisti viime vuosien aikana koko maassa. Työssä olevat perhepäivähoitajat ikääntyvät ja jäävät vähitellen eläkkeelle. Perhepäivähoitajien ammattitutkinnon suorittaneita valmistuu joka vuosi, mutta vain pieni murto-osa alkaa toimimaan ammatissa. Perhepäivähoitajien eläköityessä uusia hoitajia ei hakeudu alalle. Perhepäivähoitajan työn houkuttelevuutta voidaan kehittää esimerkiksi ansiotasoa nostamalla toteuttamalla palvelu palvelusetelillä, jolloin hoitajan ansio on suurempi kuin kunnallisena toimijana ja hoitomuoto on kunnalle edullisempaa järjestää. Aiemmin esitetyistä vaihtoehdoista voidaan edellä mainittuihin perusteluihin perustuen esittää vaihtoehtoa 1. Tällöin perheillä on valittavana sekä kunnallista että yksityistä perhepäivähoitoa. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrää ei lisätä sen kalliin kulurakenteen takia. Nykyiset perhepäivähoitajat voivat jatkaa työtään kunnallisina. Hoitajan ansiotaso määräytyy hoidossa olevien lasten mukaan. Mikäli hoitajan ryhmät eivät täyty, hoitajalle voidaan etsiä ja esittää korvaavaa työtä hoitajan oman koulutuksen perusteella kunnan organisaatiossa avoimina oleviin toimiin. Palveluseteliyrittäjyyttä esitetään nykyisille kunnallisille perhepäivähoitajille. Heillä on mahdollisuus hakea palkatonta työlomaa ja toimia työnantajan kanssa sovitun ajan (max. 2 vuotta) yrittäjänä ja tehdä sen jälkeen päätöksen irtisanoutumisesta ja seteliyrittäjäksi ryhtymisestä tai paluusta takaisin kunnalliseen toimeen. Varahoitojärjestelyistä yksityisesti toteutetussa perhepäivähoidossa ja setelipäiväkodissa sovitaan yrittäjien keskinäisellä sopimuksella. Palveluseteliperhepäivähoitajien rekrytointia ja koulutusta toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen Kehityksen ja TE-toimiston kanssa.