HUOMISEN HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE Päijät-Hämeeseen! 31.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 1 29.5.2017 Hanne Kalmari hankepäällikkö
2 22.5.2017
LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön vaikuttaneet tekijät 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriarvoistuu Kokonaisuutena ottaen suomalaiset lapset ja nuoret voivat hyvin, mutta noin 10%:lla erilaisia hyvinvoinnin vajeita ja riskitekijöitä. Huono-osaisuuden kasautuminen ja ylisukupolvisuus. Tutkimustietoa: Kouluterveyskysely Pisa-tutkimus: erot tyttöjen ja poikien välillä kasvussa alueelliset erot kasvussa oppilaiden sosiaalinen tausta vaikuttaa aiempaa vahvemmin Suomi nuorten kasvuympäristönä -julkaisu alueelliset erot maakunnittain sekä kaupunki-maaseutu akselilla tyttöjen koulumenestys parempi; vaikuttaa valikoitumiseen jatko-opintoihin ja myöhempään sijoittumiseen työelämään sekä toimeentuloon vanhempien koulutusaste ja hatara taloudellinen tilanne nostavat lapsen riskiä jäädä matalasti koulutetuksi useiden NEET-vuosien kertyminen indikoi myös muiden ongelmien kasautumista nuoren elämään erityisesti 16-18-vuotiaan NEET-status ennakoi koulutuksen vähäisyyttä ja korreloi mielenterveyden ja sosiaalisten ongelmien lisääntymisen kanssa Eriarvoistumisen pysäyttäminen vaatii voimavarojen yhdistämistä yli sektorirajojen ja painopisteen siirtämistä kaikille yhteisiin palveluihin, ehkäisyyn ja varhaiseen tukeen ja hoitoon 3 22.5.2017
LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön vaikuttaneet tekijät 2. 3. 4 22.5.2017
LAPEn muutoskokonaisuudet: Onnistuminen 2019 2025 Sopivaa tukea oikeaan aikaan Tulostavoite: 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on parantunut ja eriarvoisuus vähentynyt 2. Lapsija perhelähtöiset palvelut Yhteensovitetut, asiakaslähtöiset palvelut Eriarvoistumisen pysäyttäminen vaatii voimavarojen yhdistämistä yli sektorirajojen ja painopisteen siirtämistä kaikille yhteisiin palveluihin, ehkäisyyn ja varhaiseen tukeen ja hoitoon. 5
Vanhemmuuden tuki keskiöön lasten ja nuorten hyvinvoinnin varhaisessa tukemisessa Lapsen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa läheisten ihmisten ja lähiympäristön kanssa Vanhemmuuden tuki on lapsen hyvinvoinnin varhaista tukemista Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että vanhempia tuetaan kasvatustehtävässään - hyvä lapsuus on kaikkien lasten oikeus! Vanhemmuuden tuki läpileikkaavana teemana Lapen muutostyössä Vanhemmuuden tuki on eriarvoisuuden vähentämistä 6 7.6.2017
LAPEn ohjaus ja toimeenpano
Lapessa tehdään pysyvää muutosta - Lape on toimeenpano-ohjelma 2019 2015 8 7.6.2017
9 7.6.2017
10 7.6.2017
Maakunnallisen kehittämisen kokonaisuus 2017-2018 Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri (lapsiystävällinen kunta/maakunta):11 muutoshanketta Perhekeskustoimintamalli matalan kynnyksen palvelut: 18 muutoshanketta Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitokset lasten hyvinvoinnin tukena (matalakynnys): 13 muutoshanketta Erityis- ja vaativimmat palvelut (ml. lastensuojelu, erikoissairaanhoito): 16 muutoshanketta
LAPE muutostuen elementit Viestintä LAPEkonferenssit Koulutukset ja osaamisen vahvistami nen LAPE - hankkeet Arviointi ja seuranta Muutosagentit ja projektipäälliköt LAPEpäivät Maakuntien LAPEryhmät Hankekohtainen tuki Arja Hastr up 12 7.6.2017
Lape sillanrakentajana 13 7.6.2017
Integraatio keskeisenä elementtinä palveluiden kehittämisessä Perhekeskustoimintamalli: Uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti Tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuessa rakenteen maakuntien sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteen sovittamiseksi. Varhaiskasvatus- ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukijana: Vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa Valmistautumista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuottamaan toimintaympäristön muutokseen vahvistamalla yhteistyörakenteita maakunnan vastuulle siirtyvien sote-palveluiden sekä kunnan sivistyspalveluiden välillä Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen: Yhteisenä kehittämiskohteena integratiivisten toimintamallien kehittäminen erityis- ja perustason palveluihin: Monitoimijainen arviointimalli, vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio Vaativimman tason palveluiden keskittäminen/verkostoiminen OT-keskuksiin 14 7.6.2017
Esimerkki: Lapsi- ja perhelähtöiset siltapalvelut uuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristössä Alle kouluikäiset, kouluikäiset Perhekeskustoimintamalli: neuvola, perhetyö, kotipalvelu, erotilanteen palvelut, parisuhteen tuki, vanhemmuuden tuki, varhaiskasvatus, vertaistoiminta (järjestöt, seurakunnat), vapaaehtoistyö; kotouttaminen/maahanmuuttajaperheiden tuki Sähköiset palvelut, jalkautuvat ja konsultoivat erityisen tuen palvelut Kouluikäiset Kouluun kiinnittyvät hyvinvointipalvelut: opiskeluhuollon palvelut (kouluterveys, kuraattori, psykologi, yhteisöllinen ja yksilöllinen), kiusaamisen ehkäisy, jalkautuvat ja konsultoivat erityispalvelut, lasten harrastamisen tuki (liikunta, kulttuuri) nuorisotyö, vanhemmuuden tuki myös sähköiset palvelut Nuoret Ohjaamo palvelut: nuorten palveluiden kokonaisuus mielenterveydestä ammatinvalinnan ohjaukseen ja työllistymisen tukeen (myös TEM ja KELA) Sähköiset palvelut Erityisen tuen ja vaativimmat palvelut (lastensuojelu, erikoissairaanhoito, kuntoutus ym ) sekä osaamis- ja tukikeskukset (5 alueella); jalkautuminen ja konsultaatio kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun, arkiympäristöön erityis- ja peruspalveluihin, lähelle palveluiden käyttäjiä Kaikenikäiset
Integraation edistäminen kansallisen tason kehittämistyössä 1. Luodaan yhteistyömallit lapsi- nuori ja perhelähtöisille palveluille ja tuelle kunta-maakunta ympäristössä Moniammatillista tiedonhallintaa kehittävä työryhmä 27.3.-31.8.2017 Selvityshenkilöiden asettaminen kartoittamaan lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden sivistys- ja sote-toimen yhdyspinnat tulevassa uudessa toimintaympäristössä. Lisäksi tehtävänä koota tietoa erilaisista toimivista verkostoivan ja yhteen sovittavan johtamisen malleista lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluissa. Toimikausi 1.6.-31.12.2017 Sopimusmenettelyt järjestöjen kanssa - kartoitustyö 2. Uudistetaan toimintakulttuuri Yhteisen lapsikäsityksen ja teoreettinen perustan valmistelu (tieteellinen neuvosto) Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen Lapsibudjetoinnin kehittämistyö > välineet lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusten seurantaan Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden seuranta > indikaattoritiedon kehitystyö tukemaan kunnan ja maakunnan hyvinvointiraportointia (THL) 16 7.6.2017
Onnistumme, jos Vahvistamme lapsen ja nuoren läheisiä ihmissuhteita, niiden jatkuvuutta sekä hyvää vuorovaikutusta vanhempien kanssa Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset, nuoret ja vanhemmat nykyistä paremmin Palveluita johdetaan kokonaisuutena ja ammattilaiset tekevät nykyistä parempaa yhteistyötä Aikuiset ottavat lasten ja vanhempien näkemykset huomioon kun palveluita suunnitellaan Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden tekemistä ja arvioivat lapsen etua Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan Muutos tehdään yhdessä! 17 7.6.2017
Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille parempaa arkea! Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Hanne Kalmari hankepäällikkö hanne.kalmari@stm.fi