Kohti Suomi 2030 -strategiaa Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti 15.9.2010
Suomen pirulliset haasteet Valtiontalouden tasapainottaminen ja kestävyys vaatii pidemmän ohjelman Kilpailukyvystä ja osaamisesta huolen pitäminen Tehokkuus ja tuottavuus Yhtenäiset kansallisvaltion ratkaisut eivät enää sellaisenaan toimi yhdenvertaisesti maan eri osissa alueellisen eriarvoistumisen riskit Kansainvälistymisen myönteiset ja kielteiset vaatimukset Tarve hyvän hallintoetiikan vahvistamiseen => pirulliseksi haasteeksi käy kuljettaa näitä asioita rinnakkain Suomessa ja ruotsissa on ohjaus- ja johtamisjärjestelmällä ja sen uudistuksilla saatu kansakunnan voimavarat koottua nyt taas on tällaisen uudistuksen ja hyppäyksen paikka 2
Konserniohjauksen uusi tuleminen Tarvitaan uutta julkista konserniohjausta Kansainvälisyys ja verkoistoissa tapahtuva toiminta Hyvän hallinnon ja hallintoetiikan turvaaminen Yhtenäinen ja johdonmukainen strateginen näkemys = > Suomi 2030 tietoon perustuva hyvinvoinnin ja menestyksen strategia joka katsoo kauas mutta on realistinen pohjoismaisen yhteiskuntamallin yhteiskuntasopimuksen uusintaminen julkisen talouden kestävyys tuottavuus ja kilpailukyky, => intohimo työhön ja menestykseen turvallisuus ja oikeuksien toteutuminen Reagointikyky ja ketterä voimavarojen ja osaamisen käyttäminen Tietoon perustuvan strategiakyvyn vahvistaminen ja toimeenpano pois paperistrategioiden aikakaudesta 3
Julkinen konserniohjaus Yhteiset rakenteet ja prosessit keskeisissä toiminnoissa toimintaprosessien ja niiden johtamisen suuri merkitys Yhteinen suunta ja strategiset teemat yhteinen tahto Suomalaisen yhteiskunnan kokonaisuuden etua yhteistyötä järjestämällä ja eri toimijoita yhteen saattamalla linkittäminen tiedon rakenteistaminen yhteiseen käyttöön Yhteisiä palveluita ja resursseja koko julkissektorille ja valtiolle 4
Julkisen konserniohjauksen soveltamiskohteita Konsernitilinpäätös ja tase sekä tasehallinta => parempi kuva julkisesta taloudesta ja sen vaikutus rahan hintaan Tulosohjauksen tulevaisuus? Aidomminn Suomi strategian toteuttamisen väline vaiko vain muotoa? Julkinen tietojohtaminen yhteentoimivuus ja yhteensopivuus standardointi ja puitteet sekä verkosto- ja kokonaisarkkitehtuurit, ohjelmisto- ja tietoarkkitehtuurit toiminnalliset innovaatiot virastoissa ja asiakkaiden ja kansalaisten näkökulman ottaminen toiminnallisiin uudistuksiin julkisjohtaja tarvitsee tietojohtamisen ja ICT:n osaamista, osaamisvajeet ovat riski 5
Lainsäädännön valmistelu olisi sopiva konserniohjauksen pilottiala Hyvä lainsäädäntö on kansakunnan moraalinen selkäranka Hyvä lainsäädäntö on kansainvälisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin tuki sekä yhteiskuntapolitiikan tärkein ohjausväline onko aidosti prioriteetti valtioneuvoston toiminnassa Avoimuus ja rehellisyys sekä luottamus Mikä säädetään se myös rahoitetaan tärkeä lainsäädäntöperiaate Valtioneuvoston yhteinen säädösvalmisteluprosessi ja hankemalli Strateginen lainsäädäntöohjelma ja suunnitelma Säädösvalmistelu valtioneuvoston yhteinen tehtävä yhteinen osaamisvaranto ja muut resurssit tietoprosessit Aikaa hyvälle lainvalmistelulle ja media- ja huomioyhteiskunnan ongelmien välttäminen 6
Mahdollisuudet keskittyä olennaiseen ja konserniohjaus Näennäinen kiire Mahdollisuus tehdä olennaiset asiat hyvin Toimintakulttuurin merkitys 7
Hyvän hallinnon etiikka ja tosiasialliset takeet Hyvä hallinto ja avoimuus vahvuutena avoimuudessa myös vahvistamisen tarpeita Sisäinen valvonta kuuluu hyvään hallintoon. Sisäistä valvontaa ovat myös selkeät vastuusuhteet sekä ymmärrettävät rakenteet Hyvän hallinnon pehmeät suojakeinot eivät ole Suomessa, toisin kuin monissa OECD-maissa, olleet vahvasti esillä kehittämisessä Arvojen ja eettisten periaatteiden merkitys on suuri Eettiset toimintasäännöt julkishallinnolle Voivat olla tapa myös hoitaa uusiin toimintamalleihin (yksityistäminen, ulkoistaminen) liittyviä huolia ja pelkoja 8