VUONNA 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN RAHOITETTAVAKSI ESITETTÄVÄT HANKKEET 1 JATKUVAT TUTKIMUSHANKKEET Hankkeen nimi Hankkeen vastuutaho Tavoitteet/keskeinen sisältö Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuskäytäntöjen esteet ja niiden toimiviksi havaitut ratkaisut (2006) Dnro 4757/504/2005 Pohjoiset kylät - maaseudun paikallinen tieto resurssina kylien omaehtoiselle toiminnalle ja kyläkaavoituksen kehittämiselle (2006-2008) Dnro 5097/504/2005 Maatilojen monialaistumisen ja yrittäjämäisen toimijuuden vuorovaikutukselliset edellytykset Dnro 1668/504/2005 TKK, YTK Rauno Sairinen ja Kaisa Schmidt- Thomé p. 09-451 2140 Oulun yliopisto Toivo Muilu ja Mari Riipinen (08) 553 1696 Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos Jarkko Pyysiäinen p. 09-1012 4886 Hankkeessa tutkitaan maaseudun ja kaupunkien välistä vuorovaikutuspolitiikkaa. Tavoitteena on tuoda esiin merkittävimmiksi koettuja vuorovaikutuspoliittisia esteitä ja niiden toimiviksi havaittuja hallinnollisia ratkaisutapoja. www.tkk.fi Väitöskirjatyön tavoitteena on Nellimin tapaustutkimus -kohdekylän kautta valoittaa ulkoisten muutosvoimien (mm. globalisaation ja ympäristömuutosten) ja sisäisten ristiriitapaineiden vaikutuksia ja kylän selviytymiskeinoja. www.oulu.fi Hanke on jatkoa tutkimukselle, jonka taustalla on ollut kuntien elinkeinopolitiikan, maatalouspolitiikan ja maaseutuyrittäjyyden toimintaympäristön integroimisen tarve harvaan asutuilla alueilla. Monialaiset maatilat ovat yksi keino, jolla harvaan asutun alueen aluetalouden verkkoa voidaan pitää yllä ja tihentää. Tässä väitöskirjatutkimuksessa paneudutaan näihin kysymyksiin erittelemällä maatilojen monialaistumiseen ja yrittäjyyden edistämiseen osallistuvien toimijaryhmien orientaatioita ja keskinäistä vuorovaikutusta sekä sosiaalista havaitsemista. Tutkimustietoa tarvitaan maatilojen monialaistumista ja sen toimeenpanon tapoja kohtaan kohdistetuista odotuksista. www.helsinki.fi
2 Maatilat maaseudun palvelutoiminnassa (MAPA) (2006-2008) Drno 5053/504/2005 Palvelut maaseudulla ja syrjäisillä PALMA Drno 4661/504/2004 Maisematyyppien luokittelu metsämaisemanhoidon työvälineenä (2006-2007) Drno 4653/504/2005 Kaksoiskuntalaisuus: tarve ja vaikutukset (2006-2007) Drno 4658/504/2005 Yhteen itäsuomalaisittain - tutkimus kuntaliitosprosesseista maaseutualueiden ja niiden asukkaiden näkökulmasta Drno 4490/504/2004 Turun kauppakorkeakoulu, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Markku Wilenius ja Anna Kirveennummi p. 02-4814 531 Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus ja aluekehitys Andra Aldea-Partanen 08-6324803 ProAgria, Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Minna Komulainen 044-55 00 862 Lapin yliopisto, kauppatieteiden ja matkailun laitos Seppo Aho Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Mikko Kumpulainen 050-4673463 Tutkimusongelmana on selvittää, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia maatiloilla on tuottaa palveluita, joissa maatilaa resurssina ja maatilatoimintoja hyödynnetään uudella tavalla hoiva-, ympäristökasvatus- tai kulttuuripalvelujen tuotannossa ja mitkä yhteiskunnalliset reunaehdot yhtäältä rajaavat ja toisaalta tukevat toimialan kehitystä. On osa MTT:n aiheeseen liittyvää tutkimuskokonaisuutta: www.mtt.fi This project aims at identifying the ways in which the rural development is shaped as a result of multiple factors acting in Kainuu: Kainuu selfgovernment experiment, Local development projects, International projects targeting rural and regional development, Isolated labour market influencing the provision of services and goods. http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/proj/alupro/aims_of_palma.htm Väitöskirjatyön tavoitteena on laatia maisematyyppien luokittelu metsämaiseman hoidon työvälineeksi. Hankkeen tavoitteena on etsiä erilaisia vaihtoehtoja kakkosasukkaiden aseman selkiyttämiseen sekä tutkia tarvetta ja mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. www.ulapland.fi Vuoden 2005 alussa toteutettiin kymmenen uutta kuntaliitosta, joista kolmessa tapauksessa itäsuomalaiseen kaupunkikeskukseen (Joensuu, Kuopio ja Varkaus) liitettiin laajoja maaseutualueita. Maaseutualueiden asukkaiden (ja yhdistysten) huoli liitoksen seurauksista on ollut varsin ilmeinen. Tämän tutkimusprojektin lähtökohtana on ollut kuntaliitosten vaikutusten arviointi ja analyysi nimenomaan liitosprosessien johtamisen, sopimisen ja kokemisen kautta. www.joensuu.fi
3 JATKUVAT KEHITTÄMISHANKKEET Hankkeen nimi Hankkeen vastuutaho Tavoitteet/keskeinen sisältö Seudulliset yrityspalvelut - hanke (2002-2007) Dnro 4296/505/2001 Matkailun valtakunnallinen kehittäminen maaseudulla (1995-2007) Dnro 4696/505/97 Suomen Kuntaliitto Keijo Sahrman p. 771 2531, Jarkko Huovinen p. 09-7712 550, 040-5316655 jarkko.huovinen@kuntaliitto.fi Maaseutumatkailun teemaryhmä (YTR); Pohjois-Karjalan AMK; Raija Wirekoski p. 050-3560897 raija.wirekoski@ncp.fi, Lasse Neuvonen (vast.joht.) 050-555 8986 Hankkeen tavoitteena on parantaa yrityspalveluiden tasoa ja saatavuutta tehostamalla valtion alueorganisaatioiden, kuntien, neuvontaorganisaatioiden ja yksityisten yrityspalveluyritysten resurssien hyödyntämistä yritysneuvonnassa ja kehittämispalveluissa. Projekti kehittää seudullisten yrityspalvelujen toimintaa osana Yritys-Suomi kokonaisuutta toimii valtakunnallisesti edistäen yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamista seuraavilla seutujen hyödynnettävissä olevilla toimenpiteillä: 1) tukee seutuistamista ja välittää tietoa seudulliset yrityspalvelut -toimintamalleista 2) konsultoi seudullisten yrityspalvelupisteiden perustamisessa ja kehittämisessä, 3) järjestää koulutusta seutupisteiden henkilöstölle, 4) tukee seutuja asiakaspalautteen keräämisessä ja toiminnan kehittämisessä, 5) kehittää välineitä ja toimintamalleja tiedonkulun nopeuttamiseksi, 6) luo yhtenäistä sopimuspohjaa toiminnalle, 7) edistää yritysneuvonnan yhteisten työkalujen käyttöönottoa, 8) tiedottaa hankkeen toiminnasta, tuloksista ja parhaista käytännöistä, 9) luo edellytyksiä vähimmäispalveluiden pysyvälle rahoitukselle. http://hosted.kuntaliitto.fi/workspaces/seutuypp/ Teemaryhmän tehtävät: kotimaan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen kansallisesti, maaseutumatkailun kehittämiskysymyksiä ja niistä erityisesti kotimaan markkinointiin ja myyntiin liittyvää yhteistyötä pohtivan kansallisen neuvottelukunnan toiminnan työn käynnistäminen ja vahvistaminen, aktiviteetti- ja teematuotteiden kehittäminen ja kokoaminen kansallisella tasolla sekä valtakunnallisten matkailun laadunhallintajärjestelmien yhteen sovittaminen.
4 Ruoka-Suomi -työryhmän toiminta vuonna 2007 Dnro 4223/505/2006 Villin Pohjolan kutsu II (2005-2007) Drno 4570/505/2004 Turun yliopisto Täydennyskoulutus-keskus; Kari Seppälä ja Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi p. 02-333 6416 Metsähallitus Villi Pohjola Pekka Turunen puh. 0205 645521 Ruoka-Suomi -teemaryhmän tehtävät ovat: oallistua kansallisen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelu- ja toimeenpanotyöhön erityisesti pk-elintarvikeyrittäjyyden osiossa, seurata ja osallistua pkelintarvikeyrittäjyyden edunvalvontaan ja tarvittaessa nostaa asioita kansalliseen keskusteluun. Toimenpiteitä kohdistetaan mm. julkisen hankinnan säädöksiin sekä seurataan vähittäiskaupan hankinta- ja logistiikkakysymyksiä, edistää maaseudun pientä ja keskisuurta elintarvikeyrittäjyyttä verkottamalla alan toimijoita kuten hankevetäjiä, neuvonta-, koulutus- ym. kehittäjätahoja, vahvistamalla toimijoiden osaamista, aktivoimalla yrittäjyyttä sekä antamalla eväitä erityisesti alkuyrittäjyyteen, suunnitella ja toteuttaa laajahkoja (esim. valtakunnallisia) eri toimijoiden yhteisiä kehittämistoimenpiteitä, vaikuttaa elintarvikeyrittäjyyteen liittyvän lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen kehittymiseen mm. tekemällä aloitteita sekä nostaa esille pkelintarvikeyrittäjyyteen liittyviä asioita tarvittaessa, osallistua alueellisten elintarvikestrategioiden ja -ohjelmien laadintaan ja toteuttamiseen, toteuttaa ja kehittää pk-elintarvikeyrittäjyyteen liittyvää tilastointia, toteuttaa elintarvikeyrittäjyyteen ja elintarvikealan kehittämityöhön liittyvää tiedotusta, antaa lausuntoja valtakunnallista maaseudun tutkimusja kehittämishankerahoitusta hakeneista elintarvikealan kehittämishankeehdotuksista sekä osallistua tulevan maaseutuverkoston toimintaan tarkemmin sovittavalla tavalla. Kumppanuusverkoston ja yhteistyöverkostojen luominen Villin Pohjolan, matkailuyrittäjien sekä matkatoimistojen/ matkanjärjestäjien välille luonto- ja erämatkailupalvelujen tuottamiseksi kotimaisille asiakkaille sekä Skandinavian, Venäjän ja Keski-Euroopan keskeisille markkina-alueille. www.villipohjola.fi
5 Maisemanhoitoyrittäjyydestä elinkeino (2006) Drno 4534/505/2005 PuuSuomi -laatuohjelma (2006-2007) Drno 4750/505/2005 Kulttuuri maaseudun mahdollisuutena Dnro 4114/505/2001 Maa- ja kotitalousnaisten keskus Hannele Partanen hannele.partanen@proagria.fi Keski-Suomen metsäkeskus/puusuomilaatuohjelma Pekka Salonen pekka.salonen@metsakeskus.fi Kulttuuriteemaryhmä c/o Opetusministeriö Johanna Laukkanen 09-16077901 johanna.laukkanen@minedu.fi Pirkko Liisi Kuhmonen p. 09-160 77 032 (vast. joht.) Päätavoitteena on kehittää maisemanhoitoyrittäjyyttä elinkeinona. Kehittäminen tehdään selvittämällä maisemanhoitoyrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä, kehittämällä hoidon laatua sekä tiedottamalla ja kouluttamalla valtakunnallisesti ja alueellisesti. Hankkeessa tehdään haastatteluja, joissa määritellään kustannustasoja ja hinnoitteluperusteita. Hankkeessa kehitetään maisemanhoitotyön laatuun ja hoitokriteereihin liittyviä asioita yhteistyössä viheralan sekä muiden asiakasryhmien kanssa. Yhteistyössä alueellisten hankkeiden kanssa selvitetään yrittämiseen liittyviä ongelmakohtia. www.proagria.fi Laatuohjelman tehtävänä on tukea ja ohjata valtakunnallista puutuotealan kehittäjäverkostoa ja parantaa sen työn vaikuttavuutta. www.metsakeskus.fi Kulttuuriteemaryhmän tehtävänä on tehdä maaseudun kulttuurin kehittämistyötä koskevia aloitteita, toimia neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja alueiden kehittämislain erityisohjelman linjausten mukaisesti sekä seurata ohjelmiin sisältyvien kulttuuriosioiden ja toimenpiteiden toteutumista ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa esitetyt hankkeet, edistää kulttuuriohjelman laajojen kehittämisen teemojen sekä toimenpidekokonaisuuksien toteuttamista, toteuttaa, seurata ja arvioida kulttuuriohjelman toimenpiteitä alueellisesti maaseudulla, edistää maaseudun kulttuuritoimijoiden verkostoitumista kulttuurifoorumitoiminnalla, julkaista selvityksiä hyvistä toimintamalleista sekä hyödyntää kulttuuria ja maaseutua koskevien tutkimusten ja selvitysten tuloksia tiedottamalla niistä toimijaverkoille
6 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Naisteemaryhmä Dnro 5209/505/98 Maaseudun hoivapalvelujen teemaryhmä Dnro 4863/505/2003 Metsämaiseman vuokraus ja sen paikallinen soveltaminen (2006-2007) Drno 4766/505/2005 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Naisteemaryhmä c/o sisäasiainministeriö Kaisa-Leena Lintilä, Annanari Asikainen p. 09-160 4564 annamari.asikainen@intermin.fi, STAKES, Riitta Haverinen ja Sanna-Mari Lyytinen, p. 014-2604802. sannamari.lyytinen@stakes.fi Metsätalouden kehittämiskeskus Jouko Kostamo ja Airi Matila airi.matila@tapio.fi p. 020 7729058 Teemaryhmän tehtävänä on edistää naisten osallistumista maaseutu- ja aluepolitiikassa valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Teemaryhmä julkaisee Naisuutiset-lehteä (4 numeroa/vuosi) ja maaseudun naisista kertovia tutkimuksia, järjestää koulutustilaisuuksia ja tapahtumia sekä välittää tietoa verkostonsa ja internet-sivujen kautta. Edistämme maaseudun naisten yrittäjyyttä, työ- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä naisten valtaistamista. Teemaryhmän tehtävät ovat: tekee aloitteita maaseudun hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi, edistää neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteutumista hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja koskevissa toimenpide-ehdotuksissa, seuraa kunta- ja palvelurakennehankkeen etenemistä sekä vaikuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeessa valittuun toimintamalliin siten, että se tuo aluenäkökulmaa hankkeen toteuttamiseen, vaikuttaa siihen, että kuntaja palvelurakenneuudistuksessa valitussa mallissa hyvinvointipalvelut pyritään organisoimaan mahdollisimman lähellä niiden tarvitsijoita, edistää monipuolisen tuottajaverkoston syntymistä hyvinvointipalveluihin sekä selvittää miten muissa Euroopan maaseutuvaltaisissa maissa maaseudun hyvinvointipalveluja organisoidaan sekä selvittää voidaanko näitä toimintatapoja siirtää Suomeen. Projektin tavoitteet vuonna 2007: - tunnistaa valtakunnalliset sopijaosapuolet ja heidän tarpeensa ja mahdollisuutensa sopimusmenettelyyn - laatia metsämaiseman vuokrauksen yleiset periaatteet - kehittää paikallistasoon soveltuva maisemavuokrausmenettely työvaiheineen - sisällyttää sopimukseen myös metsän käyttöön liittyviä mahdollisuuksia - testata neuvottelu- ja sopimusmenettelyn soveltaminen, pilottialueena on Laitilan Untamalan kylä www.tapio.fi
7 Maaseudun uusi aika -lehti Dnro 3840/505/2001 Maaseutuasumisen teemaryhmän toiminnan verkostoituminen (2006-2008) Drno 4751/505/2005 Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmä Drno 5017/505/2004 Maaseudun uusi aika yhdistys Torsti Hyyryläinen 044-308 5322 torsti.hyyrylainen@kolumbus.fi, Maarit Sireni 040-8290358 maarit.sireni@joensuu.fi Suomen Kotiseutuliitto Markku Tanner ja Mia Saloranta mia.saloranta@kylatoiminta.fi p. 050-408 5870 SM AHO Marja Taskinen p. 09-160 44504 Monitieteisen maaseutututkimuksen ja maaseutupolitiikan aikakauslehden toimittaminen. www.mua.fi Teemaryhmän tehtäviä ovat: kansalaisten asumisodotuksia tukevan kunnan kaavoitus- ja rakennuslupakäytännön kehittäminen, maaseudun infrastruktuurikysymysten (tiet, viemärit, vesihuolto, energiahuolto, tietoliikenne) ajankohtaisratkaisujen kehittäminen, erityisesti uusien säännösten mukaisten jätevesijärjestelmien rakentaminen sekä tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien pystyttäminen kyliin, maallemuuton edistäminen ja sen esteiden poistaminen, vuokra- ja ensiasuntojen lisääminen maaseudulla ja vähän käytettyjen tai tyhjillään olevien kiinteistöjen saattaminen asumiskäyttöön, työmatkaliikenteen järjestelyt ja verotuskysymykset, maaseutuasumisen ekologisuuden ja energiatehokkuuden edistäminen mm hanketoiminnan avulla sekä asuntorahoitus ja asumisen tuet maaseudun näkökulmasta. Teemaryhmän toiminnallinen kärki kohdistuu EU:n tulevan peruskirjan määrittelemän harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden säilyttämiseen unohtamatta perinteistä syrjäisen/harvaan asutun maaseudun edunvalvontaa. Teemaryhmä kuvaa harvaan asuttujen alueiden muutosprosessia, tekee ennakointia ja hakee haasteelliseen toimintaympäristöön uusia mahdollisuuksia. Toiminta tukee alueellista kehittämistyötä hakemalla innovatiivisia avauksia ja uusia painopisteitä. Huomio kiinnitetään sekä harvaan asuttujen alueiden asukkaisiin että yrityksiin. Uudessa maaseutuohjelmassa olevien harvaan asuttua maaseutua koskevien tavoitteiden tehokas edistäminen kuuluu myös teemaryhmän tehtäviin. Näitä ovat erityisesti mikroyritysten ja työn kehittämiseen, peruspalveluiden uudelleenorganisointiin sekä tie- ja tietoliikenteeseen liittyvät esitykset.
8 AITTA Ajankohtainen maaseutumakasiini -ohjelma Drno 568/505/2004 Kansalaistoimijoiden ja julkisen sektorin yhteistyön ja työnjaon kehittäminen maaseutuoloissa Dnro 4972/505/2005 Kylä- ja paikallistoiminnan kansallisen ja kansainvälisen verkottumisen vahvistaminen rakennemuutoksessa (2006-2009) Drno 4747/505/2005 Viestintä Helapress Oy Heikki Koskela p. 06-4170627 Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry. Ritva Pihlaja Syty ry Tuomas Perheentupa tuomas.perheentupa@kylatoiminta.fi Maaseutuaiheisten dokumenttien tuottaminen ja kuvaaminen valtakunnalliseen tv-jakeluun. Kansalaisjärjestöjen yhteisen työryhmän tehtävät: Seurata palvelujen rakenneuudistusta ja määrittää kansalaisjärjestöille luontevasti kuuluvat tehtävät ja ne tehtävät, jotka ehkä jäävät kunnilta ja yrityksiltä pois, koota ja levittää palvelujen järjestämisen hyviä käytäntöjä maaseutuolosuhteissa, tehdä paikalliseen palvelujen järjestämiseen liittyviä ehdotuksia koskivat ne sitten toimijoiden yhteistyötä, toimintamalleja, verotusta tai kilpailusäädöksiä, rakentaa uusia työtapoja julkisen vallan, yritystoiminnan ja kansalaistoimijoiden välille ja kehittää palvelutuotteita kansalaisjärjestöille väliin jäävien tehtävien hoitamiseksi sekä arvioida kustannuksia ja rahoitustapoja. Hankkeen tavoitteita ovat paikallistoimijoiden viestinnän ja tiedonkulun tehostaminen (verkkosivujen kautta tapahtuva yhteistyön tiivistäminen, puhelinneuvonta paikallistoimijoiden tueksi); paikallistoimintaa harjoittavien kansallisten järjestöjen toiminnallisen yhteistyön ja verkostoitumisen tiivistäminen; paikallistoiminnan voimavarojen kokoaminen järjestäytymällä uudelleen maakunta- tasolla; kansainvälisen paikallistoimijoiden verkoston vahvistaminen European Rural Alliancen sekä myös pohjoismaisen yhteistyön kautta. www.maaseutuplus.fi
9 UUDET TUTKIMUSHANKKEET Hankkeen nimi Hankkeen vastuutaho Tavoitteet/keskeinen sisältö Kylä kaupungissa (07-10) 4474/504/2006 Politiikan muutoksen vaikutukset alueisiin sekä maaseutuväestöön (Vaihe II) (07) 4623/504/2004 Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos, Anneli Pohjola Ja Arja Kilpeläinen p. 040-5300 364 Aluekehityssäätiö/Suomen Aluetutkimus FAR Reijo Keränen ja Timo Tiainen p. 0440255200 Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietämystä kylien asemasta muuttuvassa kuntarakenteessa, kylän ja keskusalueen suhteen muotoutumisesta sekä kylien elämisen mahdollisuuksien tuottamisessa kuntaliitoksen yhteydessä. Tutkimustehtävät ovat 1.Miten turvata kyläläisten osallisuus muuttuvassa kunta-organisaatiossa 2.Miten kyläyhteisöjen ja kyläläisten sekä kuntakeskuksien toimijoiden suhde rakentuu kuntaliitoksen yhteydessä. 3. Ovatko kyläläiset mukana palveluiden muotoutumisen suunnittelussa ja toteuttamisessa. www.ulapland.fi Millaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä eri politiikkalohkojen vaikutuksista maaseudun väestöön yksilötasolla? Miten nämä tulisi ottaa huomioon toimenpiteiden muotoilussa ja miten muita yhteiskunnan toimenpiteitä (esimerkiksi sosiaaliturva, muut kehittämiskeinot) tulisi suunnata ottaen huomioon havaitut vaikutukset eri alueilla ja väestöryhmissä. Konkreettisilla tutkimustuloksilla on ja tulee olla merkitystä valtakunnallisesti sekä maatalouden tulo- ja tukipolitiikan että maaseutupolitiikan kehittämisessä sekä suunnittelun että päätöksenteon näkökulmasta. Valtakunnan tasolla muutosten ymmärtämiseksi tarvitaan tietoa alue- ja maatalous-/seutu-ulottuvuudella ja erityisesti yksilötasolla, jotta vaikutusten tutkimuksellisia tuloksia voidaan paremmin soveltaa maaseutupoliittisessa päätöksenteossa. www.aluekehityssaatio.fi
10 Palkkatyön hajauttamisen mallit maaseudun työmarkkinoiden monipuolistajana. Resurssikeskusten merkitys maaseudun naisten yrittäjyyden ja työllisyyden tukemisessa (07-09) 4388/504/2006 Herukka- ja omenaraakaaineiden vaikutus tilaviinituotteiden prosessoitavuuteen ja laatuun (07-09) 4535/504/2006 Maaseudun pk-yritysten oppimis- ja innovaatioprosessin tukeminen - esimerkkinä bioenergia-ala Suomessa ja Brasiliassa (07-08) 4478/504/2006 Vaasan yliopisto, Levón-Instituutti, Hannu Katajamäki ja Kari Leinamo p. 06-3248 317 Joensuun yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan Oppiaine Silva Tedre ja Sirpa Varis p. 013-251 4224 Hämeen Ammatillisen Korkeakoulutuksen Kuntayhtymä, Kaarina Hänninen Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti, Seinäjoki, Sami Kurki ja Marco Querol p. 050-9233 333 Kussakin pääteemassa selvitetään kirjallisuustarkastelun ja hankeaineiston kokoamisen kautta kyseisen työn hajauttamisen muodon olemassaolo, laajuus ja kehitysvaiheet Suomessa. Tämän jälkeen jokaisesta teemasta poimitaan yksittäisiä esimerkkejä lähempään tarkasteluun. Teeman toteutumista, onnistumisen tai epäonnistumisen syitä sekä toimenpiteiden aikaansaamia vaikutuksia tarkastellaan eri toimijoiden kanssa tehtävillä haastatteluilla. www.uwasa.fi Tutkimuksessa tarkastellaan eurooppalaisen resurssikeskusverkoston sekä Pohjois-Karjalan Karellikeskuksen merkitystä maaseudun naisten yritystoiminnan ja työllisyyden tukemisessa. Eurooppalaista resurssikeskusverkostoa tarkastellaan kansainvälisessä Winnet - hankkeessa tuotetun aineiston avulla. Hankkeessa olivat Suomesta mukana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan Karellikeskus. www.joensuu.fi Hankkeen tavoitteena on saada uutta, tilaviinitoimintaa kehittävää tutkimustietoa eri raaka-aineiden vaikutuksista valmistusprosessiin sekä lopullisiin tuotteisiin. Tavoitteena on löytää sopivimmat raaka-aineet eri tuotteiden valmistukseen ja lajikkeet, joiden avulla tilaviinituotteisiin saadaan parhaimmat aistinvaraiset ominaisuudet. www.hamk.fi Alkavan väitöskirjatyön tavoitteena on tuottaa tietoa yritysten luontaisista oppimistavoista asiantuntijapalveluiden ja osaamisen siirtoa kehittävien toimintamallien suunnitteluun. Tutkimuksessa on Suomen vertailumaana Brasilia. www.helsinki.fi
11 Karma-tutkimusohjelman synteesi- ja koordinointihanke (07-09) 4475/504/2006 Uuspaikallisuus ja paikan kertomuksellinen jännite - kuusi maaseutukylää Suomessa ja Skotlannissa (07) 4340/504/2006 Vuosina 2003-2004 päättyneiden YTRhankkeiden arviointi (07) 4387/504/2006 Maaseudun harvuus ja väljyys: miten niitä tulkitaan ja miten ne ovat yhdistettävissä kehittämistoiminnassa? (07-09) 4414/504/2006 Helsingin yliopisto, Ruralia- Instituutti, Torsti Hyyryläinen ja Vesa Rouhiainen p. 044-555 6774 Chydenius-Instituutti, Kokkolan Yliopistokeskus Kari Ilmonen ja Ilkka Luoto p. 06-8294 266 Vaasan yliopisto, Levón-Instituutti Jouko Havunen ja Arttu Vainio p.050-359 6421 Joensuun yliopisto, maantieteen oppiaineryhmä Maarit Sireni p. 013-2513 440 KARMA-tutkimusohjelman koordinointi; KARMAssa on useita alahankkeita, joissa tarkastellaan maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta sekä erityisesti kuntaliitosprosessien vaikutuksia. Alahankkeiden rahoitus ei tule tästä hankkeesta. www.helsinki.fi Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on etsiä teoreettista ymmärrystä sekä empiiristä evidenssiä uuspaikallisuudeksi kutsuttavalle arvomuutokselle, jonka maantieteellistä ilmentymää maaseudun menestyvät kylät edustavat. Tarkoituksena on tutkia sellaisia maaseudun pieniä paikkoja, joiden vahvuus perustuu paikan ja yhteisön yhdessä muodostamaan vetovoimaan. www.chydenius.fi Työ on jatkoa vuosien 2001-2002 YTR-rahoitteisten hankkeiden arvioinnille, joka toteutettiin samalla tutkijaryhmällä vuonna 2006 (YTRjulkaisu 4/2006; Vainio, Löytty, Mäntylä). Työn tavoitteena on selvittää, ovatko hankkeet vastanneet niille asetettuja tavoitteita (toteutustapa), millaisia tuloksia niiden avulla on saavutettu (laatu ja määrä) ja onko hankkeessa toteutettua toimintaa jatkettu tai muuten hyödynnetty hankkeiden päättymisen jälkeen (pysyvyys). Lisäksi tarkastellaan YTRrahoituksen toimivuutta hanketoimijoiden näkökulmasta. Kustakin hankkeesta muodostetaan hyvä yleiskuva, jonka pohjalta lukija voi perehtyä hanketyössä saatuihin kokemuksiin ja hanketyön tuloksiin. www.uwasa.fi Tavoitteena on analysoida ensiksi käsitteellisesti sitä, millä perusteilla maaseudun aluerakenne esitetään joko maaseudun kehittämisen esteenä tai resurssina ja miten nämä argumentit liittyvät toisiinsa. Toiseksi analysoidaan empiirisesti sitä, miten maaseudun aluerakenteen harvuus ja väljyys esitetään keskeisissä aluerakenteen suunnitteluasiakirjoissa eri aluetasoilla sekä miten maaseudun kehittämisen kannalta keskeiset toimijat tulkitsevat näitä kahta argumentaatiolinjaa. Kolmanneksi tavoitteena on tuoda näiden käsitteellisten ja empiiristen analyysien tulokset keskusteltaviksi ja käytettäviksi maaseudun kehittämistyössä. www.joensuu.fi
12 OECD:n Suomen maaseutupolitiikan maatutkinta (07-08) 4432/504/2006 Maatalouden ja maaseudun kehittämistukien alueellinen kohdentuminen maaseudulle (07-08) 3540/504/2006 Maaseutualueiden sopeutuminen uuteen EUohjelmakauteen (07-08) 4413/504/2006 Kokemuksista strategioita - Maaseutupolitiikan rakenteet ja toimet Suomessa 1980-2020 (07-08) 4476/504/2006 Maa- ja metsätalousministeriö, maatalousosasto, MaTu Esko Juvonen ja Laura Jänis ja Hanna- Mari Kuhmonen p- 09-160 54256/ 52506 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Hilkka Vihinen ja Olli Voutilainen p. 09-5608 6303 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Toivo Muilu ja Pirjo Onkalo p. 08-2708 4520 Helsingin yliopisto, Ruralia- Instituutti, Pirjo Siiskonen ja Eero Uusitalo p. 040-541 9916 OECD esitti mielenkiintonsa laatia uusi maatutkinta Suomen maaseutupolitiikasta. Aikaisempi maatutkinta laadittiin vuonna 1994, ja se oli ensimmäinen maatutkinta, jonka OECD teki jäsenvaltionsa maaseutupolitiikasta. Tutkinnan päätavoitteina on 1) käydä läpi politiikan onnistumisia ja epäonnistumisia, ja antaa politiikkasuosituksia maaseutualueisiin vaikuttaviin sektoripolitiikkoihin ja integroituun maaseutupolitiikkaan, 2) selventää nykyistä T&K-politiikan hallintotapaa ja osoittaa muutosvaihtoehtoja, 3) arvioida elinkeinopolitiikkaa ja sen vaikutuksia maaseutupolitiikan kontekstissa erityisesti ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla, sekä 4) kehittää elinkeinopolitiikkaa erityisesti ydinja harvaan asutulla maaseudulla sekä kehittää T&K-politiikan hallintotapaa muiden OECD-maiden kanssa tehtävän vertailun pohjalta. Tavoitteena on selvittää tila- ja kuntatasolla, mikä on maatalouden ja maaseudun kehityksen välinen suhde Suomessa. www.mtt.fi Väitöskirjatyön tavoitteena on osoittaa keskeiset maaseutualueita koskevat muutokset, joita siirtyminen uudelle EU-ohjelmakaudelle merkitsee, tutkia EU:n kehittämisohjelmien muotoilun ja toteuttamisen haasteita erityisesti seudullisella aluetasolla ja esittää maaseutupolitiikan suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanovaiheen muutostarpeita erityisesti seututasolla. www.mtt.fi Tutkimuksen tavoitteena on analysoida maaseutu-, alue- ja maatalouspolitiikan kansallisia, EU-perusteisia ja muita ohjelmia sekä niiden arviointeja että politiikan teemoihin liittyviä tutkimuksia. www.helsinki.fi
13 UUDET KEHITTÄMISHANKKEET Hankkeen nimi Hankkeen vastuutaho Tavoitteet/keskeinen sisältö Maaseutu virkistyksen, levon ja rauhoittumisen tyyssijana - Maatiloille menestyvää hyvinvointipalveluyrittäjyyttä (2007-08) 4494/505/2006 Ympäristöyrittäjäverkostosta merkittävä elinkeino maaseudulle (07-09) 4480/505/2006 Pohjanmaan jokimetsuripalvelu - maisematyönvälityksen käynnistys (07) Maa- Ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto, MTK R.Y.; Markku Suojanen ja Kaarina Knuuti p.020 413 2357 Pyhäjärvi-Instituutti. Erkki Salomaa ja Mika Mäkelä p. 02-838 0619 Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan Piiri Ry, Riina Ala- Risku p. 050-537 1681 Tavoitteena saada selville maatalousyrittäjien halukkuutta, motiiveja, asenteita ja odotuksia hyvinvointialan yrittäjyyttä kohtaan, madaltaa ja valottaa tietä yrittäjäksi ryhtymisen alkutaipaleella, lisätä tietoutta alan yrittäjyydestä maaseudulla, mallintaa palvelujen tuotteistamisprosesseja, tiivistää yhteistyötä liittämällä mukaan klusteriajattelun näkökulmaa. www.mtk.fi Etsitään muualla käytössä olevia ympäristöyrittäjyys- ja toimintaympäristöratkaisuja sekä hyödynnetään niistä parhaita ja Suomessa sovellettavia ratkaisuja. Tuotteistetaan yritysten mahdollisuuksien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisia ratkaisuja kolmessa alueellisesti ja elinkeinorakenteellisesti erityyppisessä maakunnassa. www.pyhajarvi-instituutti.fi Tärkein tehtävä on tuottaa ekologisesti kestävää, kustannustehokasta, ammattitaitoista ja pitkäjänteistä maisemanhoitopalvelua. Saatetaan yhteen kysyntä ja tarjonta sekä etsitään ja neuvotellaan tarvittava rahoitus. Muita tavoitteita ovat maaseudun palvelusopimusmallin testaaminen, maaseudun viihtyisyyden ja houkuttelevuuden lisääminen, virkistysmahdollisuuksien lisääminen, perinnemaisemien ylläpito ja niittokulttuurin edistäminen. Jokimetsuripalvelu testaa ja kehitää uutta maaseudun palvelusopimusmallia (Lindqvist ja Rissanen 2004) ja Maisemanhoitoyrittäjän asiakasverkosto -tutkimusta (Partanen 2006). www.sll.fi
14 Lämpöyrittäjän sopimusopas (07) 4435/505/2006 Kotimainen biodiesel maatiloilta markkinoille. (07-08) 4585/505/2006 Yrittäjyyden teemaryhmä (2007-2013) 4544/505/2006 Luonnon monimuotoisuus maaseudun työnä, osaamisena ja tuotteena - Lumomaa. (07-08) 4384/505/2006 Työtehoseura Ry, Metsäosasto, Pekka Ripatti ja Seppo Tuomi p 09-2904 1280 Teknologiakeskus Hermia Oy, Jussi Orhanen ja Mirva Seppänen p. 040820 4602 Suomen Jobs And Society Ry/Uusyrityskeskukset, Tuomo Haavisto ja Heikki Pietarinen p. 0500 285 902 Metsänomistajien Liitto Länsi- Suomi Jukka Koivumäki ja Markus Nissinen p. 040 5731131 Hankkeessa laaditaan potentiaalisille lämpöyrittäjille, lämmönostajille ja neuvojille tarkoitettu opas, joka antaa perusteelliset tiedot lämpöyritystoiminnassa tarvittavista sopimuksista. www.tts.fi Hankkeen tavoitteena on edistää maatiloilla tuotettavan biodieselin markkinoille tuloa parantamalla biodieselin laatua ja uskottavuutta liikennepolttoaineena, sekä lisäämällä biodieselin kysyntää. www.hermia.fi Teemaryhmätyön organisointi: Teemaryhmän ja siihen liittyvän verkoston kokoaminen, kokoukset ja tilaisuudet, sihteerin tehtävät ja tiedottaminen. Uusien yrittäjyyshankkeiden suunnittelu ja käynnistäminen erityisesti niillä toimialoilla ja yrittäjyyden uusien mahdollisuuksien aloilla joilla ei ole omaa teemaryhmää tai muuta edistämishanketta. 2) Poikkihallinnollisen ohjelman luominen: Tavoitteena on valmistella ja tuottaa ohjelma-asiakirja, jossa kuvataan toteuttamiskelpoisia tutkimus- ja kehittämishankkeita maaseudun yritystoiminnan uudenlaiseksi kehittämiseksi. Ohjelma on lähtökohtana tutkimushankkeille, kehittämishankkeille, uusien liiketoimintojen siirtopalveluille, koulutuspäiville ja kehittämisseminaareille. Erityisiä painoalueita ovat maaseudun mikroyritysten kehittämiseen liit-tyvät toimenpiteet uusien ja kasvavien liiketoiminta-alueiden osalta sekä palvelusektorin uusiutuminen ja kilpailukyvyn nostaminen. Toteutuksessa huomioidaan tutkimus, Yritys- Suomi-innovaatiopalvelut ja osaamiskeskusohjelmat, jotka kytketään vahvoiksi osiksi maa-seutuyrittäjyyden edistämistehtävään. Hankkeen tavoitteena on tehostaa alueellista työtä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi, lisätä luonnonhoidon osaamista, arviointia ja aloitteellisuutta. www.metsakeskus.fi
15 Luonnontuotealan teemaryhmä - verkostoyhteistyöstä ja hyvinvoinnista alan vahvuuksia. (07-10) 4412/505/2006 Luonto- ja maisemapalvelut - teemaryhmä - uusista palveluista ja toimintamalleista elinvoimaa maaseudulle. (07-09) 4411/505/2006 Puu polttoaineena, Trä som bränsle - päätöksentekijän viestinnän työkalut. (07) 4498/505/2006 Suomen yrttialan kehitys - yhteishanke. (07-09) 4406/505/2006 Helsingin yliopisto, Ruralia- Instituutti, Seinäjoki Juha Rutanen p. 06-4213 336 Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio, Airi Matila Puuenergia Ry, Tage Fredriksson p. 020 772 9029 Arktiset Aromit Ry Simo Moisio p. 08-615 5590 Hankkeen tavoitteena on elinvoimaisen maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi ja monipuolistamiseksi vahvistaa luonnontuotealan ja luontoyrittäjyyden kehittämisverkostoa, kehittää alan yrittäjyyttä, toimintaympäristöä ja kansainvälistymistä sekä toteuttaa alan viestintää. Hankkeen tavoitteena on työllisyyden ja elinvoimaisen maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi koota luonto- ja maisemapalvelut -alaa toimialana, selvittää alan nykytilaa, kehittää alan yrittäjyyttä ja toimintaympäristöä sekä toteuttaa alan viestintää. Puuenergia ry teki 1997 ja 2002 Maaseudun kehittämisrahoilla esitteen "Puu polttoaineena - pääätöksen tekijän opas", jonka avulla kuntiin ja yrityksiin päin on tehty viestintä- ja neuvontatyötä puuenergia käytön lisäämiseksi. Pääkohderyhmänä oli ja on edelleen kunnalliset päätöksentekijät ja elinkeinoelämän vaikuttajat paikallistasolla. Tärkeimmät jakelukanat ovat olleet alan lehdet (Kunta-lehti, PuuEnergialehti liitteinä) ja maakunnissa toimivien energianeuvojat (pääasiallisesti metsäkeskuksissa ja mhy:ssä toimivat). Viimeksi painettiin 20 000 ja 4 000 (r). Nyt käytössä oleva esite ja kalvosarja on vanhentunut ja tulee uusia mahdollisimman nopeasti. www.tapio.fi Hanke pyrkii vahvistamaan sellaisen kehityksen syntymistä, jonka avulla yrttituotannosta voi tulla realistinen ja kannattava tuotantosuunta suomalaisella maaseudulla toimiville yrityksille. Hanke pyrkii vaikuttamaan keskitetysti yrttiraaka-aineiden ja yrttituotteiden laatuun ja saatavuuteen, parantamaan suomalaisten yrttien käyttömahdollisuuksa elintarvike-, kosmetiikka- ja luontaistuoteteollisuudessa sekä ammattikeittiöissä, luomaan kuvan Suomen yrttituotannosta suhteessa Eurooppaan ja maailmanmarkkinoihin, rohkaisemaan sisäsyntyistä tuotekehittelyä, lisäämään alojen välistä yhteistyötä. www. arctic-flavours.fi
16 Örtväxter på friland (Arbetsnamn) (07) 4547/505/2006 Maaseutumatkailun majoitustilojen luokitustoiminnan kehittäminen vastaamaan 2000-luvun tarpeita. Jatkohanke (07-08) 5046/505/2004 Julkaisu maaseudusta ja sukupuolesta. (07) 4446/505/2006 Svenska Lantbrukssällskapens Förbund, Irmelin Nyman p. 09-135 1035 Pro Agria maaseutukeskusten liitto Hannu Heikkilä ja Tarja Jutila p- 020 747 2433 Tampereen yliopisto, Naistutkimuksen Laitos, Hanna- Mari Ikonen 03-3551 6368 Målsättningen är att projektet resulterar i en publikation med arbetsnamnet "Örtväxter på friland". Örtväxterna kan ge möjlighet till mycket varierande företagsamhet på landsbygden. Publikationen skall fungera som ett verktyg för att kunna uppnå lönsamhet på landsbygdsföretag. Publikationen kommer även att vara till nytta för 4H-ungdomar som bl.a. samlar örter i naturen och för personer med örter som hobby. www.slf.fi Hankkeessa on tavoitteena; Lisätä maaseutumatkailuyrittäjien osaamista ja valmiuksia majoituspalvelujen kokonaislaadun kehittämiseen, kehittää ja lanseerata käyttöön yleisesti hyväksytty majoitustilojen yleisvaikutelman arviointiin soveltuva arviointimalli, kehittää luokitustietojen tallennusjärjestelmää. Toimenpiteet: Majoitustilojen yleisarviointimallin kehittäminen, testaaminen sekä oheisaineiston kokoaminen; Luokittelijoiden valmennus yleisvaikutelman arvioinnin käyttöön ottoon; Luokitustietojen tallennusjärjestelmän uusiminen; Tiedottaminen; Hallinnointi; Raportointi www.proagria.fi Tarkoituksena on tuottaa ajankohtainen kirja suomalaisesta maaseudusta keskittyen erilaisiin sukupuolikysymyksiin. Julkaisu sisältää sukupuolinäkökulmaisia artikkeleita työstä, ympäristösuhteesta, toiseudesta, yhteisöistä, vallasta, osallistumisesta ja tavoista olla nainen ja mies 2000-luvun suomalaisella maaseudulla. Kirjaa voidaan käyttää monitieteisenä oppikirjana yliopistotasolla ja kehittämistyössä. Se tukee sukupuolen huomioimista kehittämistyössä ja siten auttaa toteuttamaan laadukkaampia kehittämishankkeita. Kirja tarjoaa uusia näkökulmia myös kenelle tahansa nykymaaseudusta kiinnostuneelle. Julkaisua varten tuotetaan tilastoihin perustuva tarkastelu naisten ja miesten elinkeinoista ja elinolosuhteista maaseudulla. Muuten artikkelit ovat pääasiassa kvalitatiivista aineistoa (haastattelut, asiakirjat, visuaaliset aineistot) hyödyntäviä ja/tai teoreettisia. Analyysimenetelminä käytetään muun muassa sisällönanalyysiä, representaatioiden analyysiä ja narratiivista analyysiä. www.uta.fi
17 Onni muuttaa maalle - maaseutuasuminen (07) 4390/505/2006 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tiedotus (07) 4557/505/2006 Sopimuksellisuus ja välittäjäorganisaatiot paikalliseen toimintaan - Strategian ja toteuttamissuunnitelman koordinointi (07-08) 4455/505/2006 Maaseutualan tohtorikoulutuksen verkostoituminen (07-08) 4487/505/2006 Turun yliopisto, täydennyskoulutuskeskus Kari Seppälä Ja Kaija Roiha p. 02-333 6216 Maa- ja metsätalousministeriö, maatalousosasto, MaTu Esko Juvonen p. 09-160 53345 Vaasan yliopisto, Levón-Instituutti Eija Koski ja Petra Lindqvist p. 06-3248 304 Helsingin yliopisto, Ruralia- Instituutti, Eeva Uusitalo p. 044-336 6910 Tavoite Edistää maallemuuttoa Toteuttaa ja kehittää maaseutuasumisen yhteyshenkilöverkoston yhteisiä toimintoja ja näkyvyyttä. Kehittää ja markkinoida Onni muuttaa maalle hankkeen ja Maaseutuasumisen teemaryhmän yhteistä maallemuutto.info portaalia sekä sen sisältöä yhdessä Jobs and Societyn kanssa Toimia Maaseutuasumisen teemaryhmän toisena osa-aikaisena sihteerinä toteuttamalla teemaryhmän alueellista toimintaa. www.maallemuutto.info Tavoitteena on tehostaa maaseutupolitiikan työtä viestinnällisin keinoin ja lisätä maaseutupolitiikan työn tunnettuutta sidosryhmien, median ja suuren yleisön keskuudessa. Verkostomaisen toimintatavan vuoksi myös sisäisen viestinnän parantaminen on tavoitteena. Tavoitteena on laatia sopimuksellisuuden ja välittäjäorganisaatiotoiminnan valtakunnallinen strategia ja toimintasuunnitelma. Toimintamenetelmänä on bottom up -lähtöisesti koota maaseudun kehittäjien ääni siitä, mihin sopimuksellisuudella pyritään ja mikä on työnjako eri välittäjäorganisaatioiden kesken. Strategian ja toimintasuunnitelman laatimiseksi järjestetään 15 alueellista seminaaria (jokaisen TE-keskuksen alueella yksi seminaari), joissa järjestettävissä työpajoissa sopimuksellisuuden tavoitteet, välittäjäorganisaatioiden työnjako ja toiminnan resursointi pohditaan toimialakohtaisesti. www.uwasa.fi Tavoitteet ovat: tiivistää maaseutualan tohtorikoulutettavien välisiä kontakteja, kartoittaa yliopistojen maaseutualan tutkimusryhmät ja tarjota niille yhteistoiminnan kenttä, tehdä maaseutututkimusta tunnetuksi tieteellisen toiminnan alueena, järjestää maaseutuaiheisia tutkijaseminaareja ja kansainvälisiä kesäkouluja, organisoida jatkoopiskelijoille mielekäs ja asiantuntevat tutkimusympäristö kehittämällä väitöskirjoille ohjausjärjestelmä, lisätä maaseutualan tieteellistä ja yleistajuista julkaisutoimintaa, kehittää Rural Studies verkkosivuja, lisätä yhteistyötä jatkokoulutus- ja tutkimusresurssien hankkimisessa maaseutualalle. www.helsinki.fi
18 Paikallisten toimijaverkostojen luominen koulun maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen toimintamallin valtakunnalliseksi mallintamiseksi (07-08) 4464/505/2006 Maataloun emäntänä EU- Suomessa (dokumentti) (07) 4578/504/2006 Vihdin 4H-yhdistys, Mirva Lindfors p. 040-505 2119 Ukraja Oy, Anssi Mänttäri p. 050-584 9190 Paikallisten toimijaverkostojen luominen koulun maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen tueksi; mallin laajentaminen valtakunnallisesti hyödynnettäväksi. Samalla avautuu maaseudun yrittäjille sekä pientiloille uudenlaisia maaseutua elävöittäviä elinkeinomahdollisuuksia. Dokumentissa kuvataan pohjoiskarjalaisen maaseudun elämää EU- Suomessa naisten näkökulmasta katsottuna. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin monet viljelijät ovat vaihtaneet joko ammattia tai tuotantosuuntaa ja/tai hankkineet lisää sivuelinkeinoja. Useimmiten nimenomaan naiset ovat kouluttautuneet uuteen ammattiin, mutta monet jatkavat myös maatalouden harjoittamista miehensä kanssa.
19 Maaseutuprofessuurit Maaseutututkimuksen professuuri (2003-07) Maaseutuprofessuuri: maaseutuyrittäjyyden professorin virka, maatalousmetsätieteellinen tdk ja taloustieteen laitos (2004-09) Maaseutututkimuksen professuuri (Joensuu) (2003-08) Maaseutututkimuksen professuurin määräaikainen virkasuhde (erityisalana kulttuuritutkimus) (2003-08) Maaseutututkimuksen professuuri (Rural Areas as economic and social platforms) (2003-08) Aluetieteen professori. Opetus- ja tutkimusalana maaseutupolitiikka ja maaseudun strateginen kehittäminen (2003-07) Professor i samhällvetenskap med inriktiningen rural forskning (2006-2011) Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti Mikkeli Pirjo Siiskonen ja Leo Granberg Helsingin yliopisto taloustieteen laitos Markku Koskela ja Pekka Mäkinen Joensuun yliopisto Jarmo Kortelainen ja Markku Tykkyläinen Jyväskylän yliopisto Chydenius-Instituutti Mikko Viitasalo ja Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto taloustieteellinen tdk Hannu Niittykangas ja Tarja Niemelä (vv.; sijaisena Tuomas Kuhmonen) Vaasan yliopisto Ilpo Ojala ja Hannu Katajamäki Åbo Akademi Roger Broo ja Erland Eklund