Versio 11.1 TELEMIC OY. Ohjelmointi- ja käyttöohje

Versio 11.1 TELEMIC OY Ohjelmointi- ja käyttöohje 843

2

OHJELMOINTI- JA KÄYTTÖOHJE TeleControl 843 Telemic Oy Isoharjantie 6 71800 Siilinjärvi FINLAND Tel +358 20 728 8740 Fax +358 17 462 1212 TC63(i) REVISION 03.001/01.100 TC843 11.1.92 Jul 13 2010 / KOhje_TC843_11_1_92.doc / 13.7.2010 3

4

Sisällys 1. Johdanto... 7 1.1. Laitteen osat... 8 1.1.1 BTN-kytkin... 8 1.1.2 STATUS-valo... 9 1.1.3 Liityntöjen numerointi... 9 1.1.4 Laitteistotulojen numerointi... 10 1.1.5 Sammutusraja ja akkuvarmistus... 10 1.2. Komentojen esitystapa... 10 2. Käyttöönotto... 12 2.1. Tunnistinten liittäminen... 12 2.1.1 Lisäkortit... 13 2.2. SIM-kortti ja sähkönsyötön kytkentä... 13 2.3. Ohjelmointitila... 14 2.3.1 Ensimmäinen puhelinnumero... 14 2.4. Sarjakaapeliyhteys... 15 2.4.1 Asetusten kirjoittaminen tekstitiedostoon... 15 2.4.2 Tekstitiedon lähettäminen laitteelle... 16 2.5. Asennuksen testaus... 17 2.5.1 Versionumeron kysyminen... 17 2.6. Sanomakeskuksen numero... 17 3. Laitteen käyttö... 19 3.1. Valvontatilat... 19 3.1.1 Valvontatilan vaihto tekstiviestillä... 20 3.1.2 Suodattimien alustus... 21 3.1.3 Valvontatilan vaihto puhelulla... 21 3.1.4 Komennot valvontatilan vaihdon yhteydessä... 22 3.1.5 Ohjelmointitilan asetus tekstiviestillä... 22 3.2. Puhelinluettelo... 22 3.2.1 Käyttäjän lisääminen... 22 3.2.2 Käyttäjän poistaminen... 24 3.2.3 Jokerimerkki puhelinnumerossa... 25 3.3. Hälytykseen vastaaminen... 25 3.3.1 Hälytyspuskurin tyhjentäminen... 25 3.4. Releohjaus... 26 3.4.1 Pulssitus... 26 4. Laitteen ohjelmointi... 28 5

4.1. Komennon yleinen muoto... 28 4.1.1 Erikoismerkinnät... 29 4.2. Binääriset valvontasilmukkatulot... 29 4.2.1 Binääritulon asetukset... 30 4.2.2 Suodattimen asetukset... 30 4.2.3 Laskurin asetukset... 32 4.2.4 Hälytyskanavan asetukset... 33 4.2.5 Laskurin nollaus hälytyskanavalla... 36 4.2.6 Tietojen kysyminen... 37 4.3. Analogiset valvontasilmukkatulot... 37 4.3.1 Analogitulon asetukset... 38 4.3.2 Vertailijan asetukset... 40 4.3.3 Suodattimen asetukset... 41 4.3.4 Laskurin asetukset... 41 4.3.5 Hälytyskanavan asetukset... 42 4.3.6 Termostaatin asetukset... 42 4.4. Laitteistotulot... 43 4.5. Relelähtöjen asetukset... 44 4.5.1 Ohjauslähdön nimeäminen... 44 4.6. Makrokomennot... 44 4.7. Muuttujat... 46 4.7.1 Muuttujan arvon tulostaminen selkokielisenä... 50 4.7.2 Muuttujien käyttäminen raporteissa... 51 4.7.3 Valvontatilan vaihto pulssilla... 52 4.8. Ajastetut toiminnot... 52 4.8.1 Kello... 52 4.8.2 Kalenteri... 53 5. Laitteen avustustoiminto... 54 6. Vian määrittäminen... 56 7. Tekniset ominaisuudet... 59 8. Hakemisto... 62 SYMBOLIT Huomioitavaa Varoitus Tässä käyttöohjeessa on käytetty oheisia symboleja korostamaan kohtia, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. 6

Luku 1 1. Johdanto TeleControl on tekstiviesteillä ja puheluilla ohjattava kaukoohjaus- ja valvontalaite, jonka käyttämistä varten ei tarvitse hankkia erillistä ohjainta. Tavallinen GSM-puhelin riittää. T elecontrol-laitteen kauko-ohjaimena ja hälytysten vastaanottimena toimii tavallinen matkapuhelin tai selainkäyttöinen valvomo Internetin yli käytettynä. Asetusten lataaminen laitteelle onnistuu puolestaan kätevimmin suoralla datakaapeliyhteydellä tietokoneelta (ks. luku 2.4). Tavanomaisin käyttöliittymä on kuitenkin matkapuhelin, jolla laitteen ohjelmointi voidaan myös tarvittaessa tehdä. Valvomo on tarkoitettu yrityksille, jotka tarvitsevat työkalun laitteiden hallintaan, mittaustiedon tallentamiseen ja hälytysten jatkosiirtoon. SMS / Puhelu Internet-yhteys valvomoon GSM datayhteys Käyttäjä Datakaapeliyhteys Käyttäjä KUVA 1. TeleControl-laitetta voi käyttää tekstiviesteillä tai datakaapeliyhteydellä tietokoneelta. TeleControl-laitteelle tarvitset oman GSM-liittymän. Liittymäksi käyvät kaikki paitsi PrePaid-liittymät. PrePaid-liittymä voi lakata toimimasta yllättäen saldon täyttyessä, jolloin hälytykset eivät kulje. Erityisen soveliaita ovat pelkästään kone- ja laitesovelluksiin tarkoitetut liittymät (esimerkiksi Sonera Control -liittymä). TeleControlin tietoturva perustuu siihen, että vain laitteen omassa puhelinluettelossa olevista numeroista tulevat ohjaukset, asetusmuutokset ja kyselyt toteutetaan, ts. käyttäjien puhelinnumerot on asetettava laitteelle. 7

Kun TeleControl on ohjelmointitilassa (ks. luku 2.3), laitteeseen pääsy on sallittu kenelle vain, kunhan tietää laitteen puhelinnumeron. Laitteessa käytettävän liittymän numero kannattaakin asettaa salaiseksi, jotta sitä ei saa selvitettyä numerotiedustelusta. Oman numeron lähetys on kuitenkin hyvä sallia laitteen GSM-liittymässä, jotta tiedät milloin TeleControl soittaa. 1.1. Laitteen osat TeleControl 843:ssa on kahdeksan binäärisilmukkatuloa, neljä ohjausrelettä ja kolme analogituloa. Alla olevasta kuvasta näet liitinten sijoittelun. Lisäkorteilla liityntöjen määrää on mahdollista kasvattaa. SIMkortti Virtaliitin Sarjaportti Ulk. kortti Paristovarmennus kellolle Ohjelm.tila päälle (3 s) ja pois (1 s) Binääritulot (8 kpl) Analogitulot (3 kpl) Relelähdöt (4 kpl) 1.1.1 BTN-kytkin Laitteen alareunassa sijaitsevalla BTN-kytkimellä voidaan tehdä seuraavat toiminnot: Asettaa ohjelmointitila päälle painamalla kytkintä kolmen sekunnin ajan tai asettaa ohjelmointitila pois painamalla kytkintä sekunnin ajan (ks. luku 2.3). Palauttaa tehdasasetukset. Pidä kytkin pohjassa, kun kytket laitteeseen virran (BIN-valot 4, 7 ja 8 palavat). Aiemmin tehdyt asetusmuutokset kumoutuvat ja laite ottaa käyttöön tehdasasetukset. Sammuttaa laite turvallisesti. Paina kytkintä niin kauan, kunnes kaikki kahdeksan BIN-valoa syttyvät. Tämän jälkeen on turvallista irrottaa laitteen virtajohto. 8

1.1.2 STATUS-valo Laitteen kannessa oleva STATUS-valo kertoo TeleControlin tilan. Valon toiminta Valo ei pala Vilkkuu n. kerran sekunnissa Laitteen tila Laite ei saa sähköä. Kytke laitteen virtaliitin. Laitteen käynnistyminen kestää n. 30 sekuntia, jonka aikana kaksi oikeanpuoleisinta BIN-valoa palavat. STATUSvalo alkaa vilkkua vasta 30 sekunnin kuluttua. Laite toimii oikein ja on verkossa. Vilkkuu hyvin hitaasti Laite yrittää kirjautua verkkoon. Jos laite ei pääse lainkaan verkkoon, ks. luku 2.2. Vilkkuu nopeasti Laite on ohjelmointitilassa (ks. luku 2.3). TAULUKKO 1. STATUS-valon toiminta. 1.1.3 Liityntöjen numerointi TeleControl-laitteen ja lisäkorttien liittimiin viitataan siten, että liittimen tyyppi kerrotaan kirjaimella (B = binäärinen, A = analoginen, O = ohjausrele) ja liitin yksilöidään järjestysnumerolla alla olevien taulukoiden mukaan. Alla olevissa taulukoissa olevat tunnisteet ovat myös laitteen muuttujia, ja niiden arvot voidaan lukea laitteelta (ks. luku 4.7). Keskusyksikkö B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 B8 TAULUKKO 2. Binääritulojen numerointi. Keskusyksikkö A1 A2 A3 1. lisäkortti AD4 A11 A12 A13 A14 2. lisäkortti AD4 A21 A22 A23 A24 TAULUKKO 3. Analogitulojen numerointi. 9

Keskusyksikkö O1 O2 O3 O4 1. Relekortti RE2 O11 O12 1. Relekortti RE4 O13 O14 2. Relekortti RE2 O21 O22 2. Relekortti RE4 O23 O24 TAULUKKO 4. Relelähtöjen numerointi. 1.1.4 Laitteistotulojen numerointi Laitteistotuloilla tarkoitetaan laitteen sisäisiä valvontatoimintoja. Niihin viitataan kirjaimella H ja järjestysnumerolla. H1 H2 Verkkohäiriöhälytys Alijännitehälytys TAULUKKO 5. Laitteistotulojen numerointi. 1.1.5 Sammutusraja ja akkuvarmistus Laitteen sammutusraja määritellään parametrilla S5 ks. luku (4.7). Laitteen sammuessa GSM-osa ja LED-merkkivalot sammutetaan, sarjaportti lakkaa toimimasta ja releet päästävät. Laite jää mittaamaan jännitettä 1s välein. Kun jännite on ollut yhtäjaksoisesti 20s sammutusrajan+0.5v yläpuolella, laite herää käynnistäen sammutetut toiminnot yksitellen. Koska laite on pienikokoinen tietokone, sille suositellaan akkuvarmistettua virransyöttöä. 1.2. Komentojen esitystapa Tässä käyttöohjeessa esitellään laitteen tuntemat komennot. Komentosyntaksi (parametrien asetus, kysymys, poisto ) esitetään harmaan tekstilaatikon ylälaidassa ja kukin parametri ja sen käyttötarkoitus alapuolella -merkkien kohdalla. Alla on esimerkkinä kuvaus tulojen ja relelähtöjen nimeämiskomennosta. NAME n text NAME n? NAME n n Tulon tai relelähdön tunniste (B1 Bn, A1 An, H1 Hn tai O1 On). text Annettava nimi. Jos nimi sisältää välilyönnin, on nimi kirjoitettava lainausmerkkien sisään. Esim. Murtohälytin ovi. 10

Komennot ovat aina samanlaisia riippumatta siitä millä tavalla ne lähetetään TeleControl-laitteelle. Esimerkiksi komento NAME B4 Murtohälytin voidaan lähettää sekä tekstiviestinä että kaapeliyhteydellä tietokoneelta, vaikka jatkossa komennoista puhutaankin lähes yksinomaan tekstiviestikomentoina. TeleControl kuittaa tekemänsä asetukset takaisin käyttäjälle. Jos TeleControl ei ymmärrä komentoa, se ei palauta mitään. Komennot voi kirjoittaa joko isoilla tai pienillä kirjaimilla. 11

Luku 2 2. Käyttöönotto Jos ko. sovellukseen voidaan soveltaa Telemicin valmiita johdotuskuvia, kannattaa ulkoisten laitteiden kytkentä tehdä sen mukaan, jotta voidaan hyödyntää valmiiksi suunniteltuja asetuksia. K un anturit ja tunnistimet on liitetty TeleControlin BIN ja AIN-liittimiin sekä ohjattavat laitteet OUT-liittimiin, voidaan valmistella SIM-kortti laitetta varten ja asettaa se paikalleen. Virtajohto tulee kytkeä vasta tämän jälkeen. TeleControlin ohjelmointi sovellukseen sopivaksi tehdään joko tekstiviesteillä tai paikallisesti sarjakaapeliyhteydellä terminaaliohjelmaa käyttäen. Kaikille sovelluksille oleellista ja yhteistä on puhelinluettelon ohjelmointi käyttäjien numeroilla. Puhelinluettelosta, laitteen sisäisestä rakenteesta ja ohjelmoinnista kerrotaan luvussa 4. 2.1. Tunnistinten liittäminen Kuori liitettävän johtimen eriste 5-7mm matkalta. Kaikki lisälaitteille tarkoitetut liittimet ovat ns. jousivoimaliittimiä. Jousiliittimen avaamisessa kannattaa käyttää apuna ruuvimeisseliä. Työnnä meisselillä liittimen päällä olevaa valkoista painiketta, jolloin liitin vapautuu ja johtimen voi työntää kärkipihtien avulla liittimen reikään. Vapauta valkoinen painike ja varmista, että johdin on tiukasti kiinni. Laitteen omiin ohjausreleisiin (OUT) ei saa kytkeä 230V jännitteellä toimivia laitteita. Jos haluat ohjata 230V jännitteellä toimivia laitteita, tulee käyttää lisärelekorttia (RE2 tai RE4), ja asennuksen saa suorittaa vain sähköasentaja. Kaikki asennusvaiheet tehdään laitteen ollessa sähköttömänä. Sähköt saa kytkeä päälle vasta SIM-kortin paikalleen laittamisen jälkeen (ks. luku 2.2). 12

2.1.1 Lisäkortit Lisärelekortti tulee ottaa käyttöön ohjelmallisesti (ks. lisärelekorttien määrän ilmaiseva muuttuja luvusta 4.7), ja lisärelekortin oikosulkupalat tulee olla aseteltuina ennen ohjauksen testaamista. Lisä-AD-kortit otetaan ottaa käyttöön vastaavalla tavalla kuin lisärelekortitkin (ks. ADkorttien määrän ilmaiseva muuttuja luvusta 4.7). Lisäkorteilla olevat oikosulkupalat on oltava aseteltuina oheisessa kuvassa esitetyllä tavalla. Relekortit AD-kortit 1. = Ensimmäinen relekortti 2. = Toinen relekortti 1. = Ensimmäinen AD-kortti 2. = Toinen AD-kortti KUVA 2. Oikosulkupalat eri lisäkorteilla. 2.2. SIM-kortti ja sähkönsyötön kytkentä Ennen SIM-kortin asentamista laitteeseen on kortilta poistettava PIN-koodin kysely. Kyselyn voi poistaa laittamalla SIM-kortin omaan matkapuhelimeen ja poistamalla kyselyn puhelimen asetuksista (Esim.: Työkalut > Asetukset > Suojaus). Laita SIM-kortti paikkaan SIM1 laitteen ollessa virrattomana. Työnnä korttipaikan salpa kiinni (ks. oheinen kuva). Tämän jälkeen voit kytkeä virransyötön laitteelle. Laitteen käynnistyminen kestää n. 30 sekuntia, jonka ajan kaksi oikeanpuoleisinta BINmerkkivaloa palavat. Käynnistymisen jälkeen STATUS-valo vilkkuu ensin hyvin hitaasti, kun laite etsii verkkoa. Valo alkaa vilkkua nopeammin, kun se on kirjautunut GSM-verkkoon. Jos laitteen STATUS-valo vilkkuu hyvin hitaasti 30 sekunnin jälkeenkin, varmista että: 1) liittymä on auki ja siihen voi soittaa, 2) asetit SIM-kortin laitteeseen sen ollessa virrattomana korttipaikkaan SIM1 3) SIM-kortti on oikeinpäin ja lukitussalpa on kiinni, 4) PIN- kytketty pois päältä SIM-kortilta ja 5) et ole koodin kysely on operaattorin katvealueella. 13

2.3. Ohjelmointitila TeleControl tunnistaa käyttäjät puhelinnumeron perusteella. Laitteen puhelinluetteloon ohjelmoidaan sallittujen käyttäjien puhelinnumerot, jolloin tuntemattomien käyttäjien tekemät kyselyt ja asetusmuutokset hylätään, jollei laitetta ole asetettu ohjelmointitilaan. TELECONTROL OHJELMOINTI- TILA PÄÄLLÄ. TUNNETTU KÄYTTÄJÄ OK TUNTEMATON KÄYTTÄJÄ OK TELECONTROL OHJELMOINTI- TILA POIS PÄÄLTÄ. KUVA 3. Laite on auki kenelle tahansa, kun ohjelmointitila on päällä. TUNNETTU KÄYTTÄJÄ OK TUNTEMATON KÄYTTÄJÄ Kun SIM-kortti on paikallaan ja virransyöttö on kytketty, laite menee ohjelmointitilaan, jos puhelinluettelo on tyhjä. Jos laite ei mene automaattisesti ohjelmointitilaan (STATUS-valo vilkkuu nopeasti), paina BTN-kytkintä 3 sekunnin ajan. Tekstiviestejä käytettäessä ensimmäinen puhelinnumero ohjelmoidaan laitteeseen sen ollessa ohjelmointitilassa. Ohjelmointitilan asettamiseen voidaan vaikuttaa myös käskyllä PROG (ks. luku 3.1.5). Ohjelmointitilassa laitteen käyttö ei ole suojattua eli kuka tahansa laitteen numeron tunteva voi tehdä ohjauksia ja kyselyjä. Jos painoit BTN-kytkintä liian kauan ja kaikki BIN-valot syttyivät, laite odottaa sammutusta. Irrota tällöin laitteen virtajohto hetkeksi, jotta laite käynnistyy uudelleen. 2.3.1 Ensimmäinen puhelinnumero Aseta testausvaiheessa laitteen puhelinluetteloon vain oma numerosi, jotta testauksen aikana syntyvät hälytykset eivät vahingossa häiritse muita. Kun laitteiston testaus on suoritettu, voit lisätä laitteen muut käyttäjät (ks. luku 3.2.1). USERP U1 +358123456 USERP U1 +358123456 0 KUVA 4. Puhelinnumeron lisääminen laitteen puhelinluettelon paikkaan U1. Kun olet lisännyt oman puhelinnumerosi puhelinluetteloon, voit kytkeä ohjelmointitilan pois päältä painamalla BTN-kytkintä hetkellisesti (1 sek). Laitteen ei 14

tarvitse enää olla ohjelmointitilassa, koska numerosi on nyt laitteen puhelinluettelossa, ja voit tehdä loput asetukset ja käyttäjien lisäykset omalla matkapuhelimellasi. 2.4. Sarjakaapeliyhteys Jos asetuksia on paljon, on ne kätevämpi lähettää laitteelle sarjakaapeliyhteydellä tietokoneelta kuin tekstiviesteillä. Lisäksi sovelluskohteeseen voi olla saatavilla kytkentäkaavio ja valmis asetustiedosto, jolloin ohjelmoitavaksi jää pelkästään puhelinluettelo (ks. luku 3.2). Laitteen ei tarvitse välttämättä olla ohjelmointitilassa, kun ohjelmointi tehdään sarjakaapeliyhteydellä ja terminaaliohjelmalla. Komennot ovat samoja kuin tekstiviestejä käytettäessä, poikkeuksena ovat kahteen kysymysmerkkiin päättyvät kysymyskomennot (esim. USERP??) sekä testaukseen hyödyllinen ECHO-komento eli ns. kaiutus (ks. luku 4.1.1), jotka ovat käytettävissä ainoastaan sarjakaapeliyhteydellä. TC843>USERP U1 +358123456 USERP U1 +358123456 0 TC843> KUVA 5. Sarjakaapeli kytketään tietokoneelta TeleControl-laitteen SER-liittimeen. Terminaaliohjelman komentokehotteeseen (esim. HyperTerminal, ks. luku 2.4.2) voidaan kirjoittaa komentoja kätevämmin kuin tekstiviesteillä. Nykyisissä tietokoneissa ei välttämättä ole sarjaporttia, koska ne ovat korvautuneet USB-porteilla. Tällöin ratkaisuna on erillinen USB sarjaporttimuunnin. 2.4.1 Asetusten kirjoittaminen tekstitiedostoon On suositeltavaa, että asetusten tekemiseen käytetään tietokonetta ja tekstitiedostoa, koska tekstitiedosto toimii samalla asetusten dokumenttina. Asetusdokumentoinnin puuttuminen aiheuttaa ylimääräistä vaivaa kohteen myöhemmissä laajennus- tai muutostöissä. Voit suunnitella asetukset esimerkiksi Notepad-ohjelmalla (Muistio) ja lähettää ne sitten laitteelle kaapeliyhteydellä (ks. luku 2.4.2). Microsoft Word tai muut tekstinkäsittelyohjelmat, jotka tuottavat muotoiltua tekstiä, eivät käy tähän tarkoitukseen. KUVA 6. Esimerkki yksinkertaisesta tekstitiedostosta Notepad-ohjelmassa. 15

Esimerkin komento ohjelmoi käyttäjän puhelinnumeron ensimmäiseen luettelopaikkaan. Muista lisätä viimeisenkin komentorivin loppuun rivinvaihto (Enter). Laitteen asetukset voidaan kysyä SETUP-komennolla: SETUP Laitteen palauttamia asetuksia voidaan käyttää tiedoston pohjana, joka sisältää halutut omat asetukset. On kuitenkin huomioitava, että laitteen palauttamiin asetuksiin voi joutua tekemään muutoksia, ennen kuin ne voidaan lähettää takaisin laitteelle. Esim. erikoismerkit luvussa 4.1.1, joudutaan korjaamaan lähetettävään muotoon esim. yksi / merkki on muutettava kahdeksi /-merkiksi eli //. Voit kirjoittaa kommentteja tiedostoon REM-komennolla: REM 24-tuntinen silmukka 2.4.2 Tekstitiedon lähettäminen laitteelle Tekstitiedoston sisältämät komennot lähetetään TeleControl-laitteelle HyperTerminalohjelmalla. HyperTerminal-ohjelma löytyy Windows XP:n Käynnistä-valikosta Start > All Programs > Accessories > Communications. Windows Vistassa HyperTerminal-ohjelmaa ei ole mukana, jolloin vastaava ohjelma tulee ladata Internetistä, josta löytyy ilmaisversioita yksityiskäyttöön esim. (Realterm). Datakaapeli kytketään tietokoneen sarjaportin ja TeleControl-laitteen sarjaportin välille. Kaapeliyhteysasetukset ovat seuraavat: Baud rate: 9600 bits/s Data bits: 8 Parity: none (ei) Stop bits: 1 Handshaking: none (ei kättelyitä) Tiedosto lähetetään laitteelle valitsemalla Transfer > Send Text File (Lähetä tekstitiedosto) HyperTerminal-ohjelman valikosta. Käytettäessä Windows XP:n HyperTerminal-ohjelmaa täytyy valikosta View (Näytä) muuttaa fontiksi Courier New, jotta skandinaaviset merkit näkyisivät näytöllä oikein. Lisäksi täytyy käydä muuttamassa Line Delay arvoksi 200 ms ja Character delay arvoksi 10 ms valikosta: 16

File (Tiedosto) Properties (Ominaisuudet) Settings (Asetukset) ASCII Setup (ASCII asetukset) Line Delay (Linjaviive) ja Character Delay (Merkkiviive) HyperTerminal-ohjelmalla voit myös antaa komentoja suoraan laitteelle komentoikkunasta, mutta komentokehotteeseen annetut komennot eivät tallennu tiedostoon tietokoneelle. KUVA 7. Esimerkki HyperTerminal-ohjelman käytöstä. Komentoja voi kirjoittaa suoraan komentokehotteeseen. 2.5. Asennuksen testaus Kun laite on ohjelmoitu joko tekstiviesteillä tai sarjakaapeliyhteydellä (tekstitiedostolla tai ilman), voidaan aloittaa testaus. Asennuksen testaus tapahtuu aiheuttamalla hälytys jokaiselta kytketyltä anturilta tai hälyttimeltä valmistajan ohjeiden mukaan sekä tekemällä ohjaukset ja toteamalla niiden toimivuus. Jos lisäkortteja on asennettu, tulee ne ottaa käyttöön ohjelmallisesti (ks. luku 4.7) ennen kuin niitä voidaan ohjata. Ennen testausta on kuitenkin hyvä tarkistaa binääritulojen tilat niiden merkkivaloista. Valo palaa silmukan kohdalla, jos virta kulkee. Jos silmukassa olevan tunnistimen hälytystila on sulkeutuva kytkintieto, ja valo palaa, tunnistin hälyttää. Hälytyskanavien ohjelmoinnista ja tulon polariteetista kerrotaan luvussa 4. 2.5.1 Versionumeron kysyminen Laitteen versionumeron ja GSM-osan tiedot voit kysyä komennolla VER. Komento palauttaa lisäksi kentänvoimakkuuden. Kentänvoimakkuuden tulisi olla yli 10 luotettavan toiminnan takaamiseksi. 2.6. Sanomakeskuksen numero TeleControl käyttää SIM-kortilla olevaa sanomakeskuksen numeroa aina kun operaattorit ovat sen sinne asettaneet. 17

Sanomakeskuksen numeroa ei tarvitse ohjelmoida, jos laite pystyy lähettämään tekstiviestejä. Jos TeleControl ei vastaa lähetettyihin tekstiviesteihin, on mahdollista että sanomakeskuksen numero puuttuu SIM-kortilta. Tässä tapauksessa numero pitää ohjelmoida komennolla SMSC. SIM-kortti tulee olla asetettuna SIM1- korttipaikkaan. SMSC n pnum SMSC n? n SIM-kortin paikka (1). TeleControl 843:ssa SIM-kortti tulee asettaa aina korttipaikkaan SIM1. pnum Sanomakeskuksen numero kansainvälisessä muodossa: DNA: +358447983500 / Elisa: +358508771010 TeliaSonera: +358405202000 / Saunalahti: +358405202800 SMSC 1 +358405202000 SMSC 1 +358405202000 KUVA 8. Esimerkki TeliaSoneran sanomakeskuksen numeron ohjelmoinnista laitteelle. Ellei sanomakeskuksen numero käy ilmi liittymäsopimuspapereista, sen saa selville operaattorin puhelinpalvelusta. 18

Luku 3 3. Laitteen käyttö Tässä luvussa käydään läpi TeleControl-laitteen käyttöön tarvittavat käsitteet. Varsinainen käyttöliittymä eli käyttäjän komennot tehdään ns. makrokomennoilla sovelluskohtaisesti. K yselyt ja ohjauskomennot kannattaa ohjelmoida makrokomennoiksi, tällöin laitteen käyttäjä tarvitsee suhteellisen harvoin laitteen ns. natiivikomentoja eli tässä oppaassa esitettyjä komentoja. Puhelinnumeron käyttöoikeusasetuksilla (ks. luku 3.2) voidaan jopa rajata käyttö pelkästään tiettyihin makrokomentoihin, jolloin laitteen asetuksia ei pääse muuttamaan vahingossa. Laitteen käytöllä tarkoitetaan tässä sellaista käyttöä, jossa käyttäjä itse toimii aktiivisesti. Käyttäjä vaihtaa laitteen valvontatilaa, lisää tai poistaa muita käyttäjiä, kuittaa hälytyksiä ja tekee releohjauksia. Tässä luvussa esitettyjen komentojen avulla pääset laitteen käyttämisessä alkuun, mutta monimutkaisempien toimintojen hallitsemisessa ja raporttien laatimisessa avuksi tulevat makrokomennot. Makrokomennot ovat yksinkertaisia ja helppoja muistaa, esim. AVAA OVI, LÄMPÖ PÄÄLLE, LÄMPÖ 15 tai vaikkapa laitteen tietoja palauttava #? (ruutu-kysymysmerkki). Makrokomentojen rakentamisesta kerrotaan luvussa 4.6. 3.1. Valvontatilat TeleControl-laitteessa on kaksi valvontatilaa: täysvalvonta- ja perusvalvontatila. Hälytyskanaville voidaan määritellä, lähteekö kyseinen hälytys ja suoritetaanko hälytykseen liittyvät komennot ainoastaan täysvalvontatilassa, vai myös perusvalvontatilassa (ks. luku 4.2.3). Valvontatilan voi vaihtaa joko tekstiviestillä, puhelulla tai turvanäppäimistöllä. Aina viimeksi tehty valvontatilan muutosohjaus on voimassa riippumatta siitä miten ohjaus on tehty. Kannattaa käyttää vain yhtä tapaa valvontatilan ohjaukseen sekaannusten välttämiseksi. 19

Valvontatilan voi siis vaihtaa BIN-sisääntulon pulssilla (ks. luku 4.7.3), jos pulssin antava turvanäppäimistö on kytketty sisääntuloon. Valvontatilan ja ns. poistumisviiveen ilmaisuun voidaan käyttää mitä tahansa laitteen ohjausrelettä (ks. luku 4.7). Poistumisviiveellä tarkoitetaan aikaa täysvalvontatilan päälle kytkennän jälkeen, jonka aikana ei lähetetä hälytyksiä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että ulko-oven ovikytkimet eivät aiheuta hälytystä, kun käyttäjä laittaa täysvalvontatilan päälle ennen rakennuksesta poistumistaan. Vastaavasti sisään tultaessa voidaan viivästää ovikytkimien hälytystä (ks. luku 4.2.2), jotta ehditään vaihtaa perusvalvontatila päälle. Poistumisviive Täysvalvontatila päälle Ulos Täysvalvontatila KUVA 9. Murtohälytystä ei aiheudu pois lähdettäessä, koska täysvalvonnan kytkeytymistä on viivästetty sen verran, että ehditään poistua rakennuksesta ennen kuin viive kuluu loppuun. Viive ovikytkimillä Sisään Täysvalvontatila pois Täysvalvontatila KUVA 10. Murtohälytystä ei aiheudu sisään tultaessa, koska ovikytkimien hälytystä on viivästetty ja täysvalvontatila ehditään ottaa pois päältä ennen kuin viive kuluu loppuun. Kun siirrytään perusvalvontatilasta täysvalvontatilaan, nollataan suodatin-lohkon toiminnot (ks. luku 4.2.2), niiden hälytyskanavien osalta, joiden toimintatapa on 1 (= Hälytys lähetetään tulon aktivoituessa täysvalvontatilassa, ks. luku 4.2.4). Tämä aiheuttaa mm. sen, että aktivointiajan laskenta aloitetaan alusta, jos kyseinen tulo oli aktiivinen ennen täysvalvontatilan päälle kytkemistä. 3.1.1 Valvontatilan vaihto tekstiviestillä Täysvalvontatilan saa päälle komennolla SECUR 1 ja pois komennolla SECUR 0 (=perusvalvontatila). 20

SECUR mode SECUR? mode 0 = Perusvalvontatila 1 = Täysvalvontatila 2 = Valvontatilan kuuntelu/vaihto puhelulla. Tämä vaihtoehto on käytettävissä ainoastaan USERP-komennon yhteydessä, kun määritellään onko valvontatilan vaihto mahdollista tehdä puhelulla kyseisestä numerosta (ks. luku 3.2.1). SECUR 1 SECUR 1 KUVA 11. Esimerkki täysvalvontatilan kytkemisestä päälle. Siirtyminen perusvalvontatilasta täysvalvontatilaan alustaa suodattimien (FILT) aktivointi- ja passivointiaikojen laskennan. Tämä ei koske 24h hälytyskanavia, jotka alustuvat vain passivointiajan kuluessa umpeen tai suoritettaessa ARM-käsky. 3.1.2 Suodattimien alustus Kaikkien hälytyskanavien suodattimien alustus riippumatta kanavan toimintatavasta, voidaan suorittaa ARM-käskyllä. Toiminto mahdollistaa pitkiä passivointiaikoja 24h toimintatapaa käytettäessä esim. testaustilanteessa aiheuttamaan ko. kanavien uudelleen aktivointi uutta testihälytystä varten. ARM 3.1.3 Valvontatilan vaihto puhelulla Valvontatila voidaan vaihtaa myös soittamalla laitteelle tavallinen puhelu, jos käyttäjälle on ohjelmoitu kyseinen toiminto (ks. luku 3.2.1). TeleControl ilmoittaa merkkiäänellä tilan, johon se jää, kun soittaja sulkee puhelun. Yksi PIIP tarkoittaa täysvalvontatilaa ja kaksi PIIP - PIIP perusvalvontatilaa. Jos halusit vain tarkistaa laitteen valvontatilan tai laite olikin jo valmiiksi halutussa tilassa, odota että TeleControl sulkee puhelun, valvontatila ei tällöin vaihdu. 21

Soitto TeleControlin numeroon PIIP PIIP PIIP PIIP PIIP PIIP PIIP PIIP KUVA 12. Esimerkki siitä mitä laite vastaa kun sille soitetaan perusvalvontatilassa. 3.1.4 Komennot valvontatilan vaihdon yhteydessä TeleControl voi suorittaa komentoja valvontatilan vaihdon yhteydessä (ks. luku 4.7). Esimerkiksi kun täysvalvontatila laitetaan päälle, laite voi sulkea päävesiventtiilin ja katkaista määrätyt sähkönsyötöt automaattisesti. Valvontatilan yhteydessä suoritettavat komennot kannattaa ensin koota yhdeksi makroksi, koska tällöin asetuksista tulee selkeämmät ja saman makron hyödyntäminen muissa yhteyksissä on helppoa. 3.1.5 Ohjelmointitilan asetus tekstiviestillä Ohjelmointitilan saa päälle komennolla PROG 1 ja pois komennolla PROG 0. PROG mode PROG? mode 0 = Ohjelmointitila pois päältä 1 = Ohjelmointitila 3.2. Puhelinluettelo TeleControl tunnistaa käyttäjät puhelinnumeron perusteella. Laitteen puhelinluetteloon ohjelmoidaan kaikkien sallittujen käyttäjien ja hälytysten vastaanottajien numerot. Hälytyskanavia ohjelmoitaessa (ks. luku 4.2.3) voidaan määritellä mihin luettelopaikkoihin hälytykset siirretään. Luettelossa voi olla 200 puhelinnumeroa. 3.2.1 Käyttäjän lisääminen Käyttäjän voi lisätä luetteloon USERP-komennolla. Komennon parametreina riittää kun annetaan luettelopaikka ja käyttäjän puhelinnumero kansainvälisessä muodossa (+358 ). Lisäparametreilla voidaan kertoa mm. käyttöoikeustaso. Puhelinnumeron jälkeiset parametrit voi komennosta jättää pois, jolloin TeleControl käyttää oletusasetuksia tai jättää asetukset entiselleen. USERP n pnum ulvl ccmd dcmd USERP n? 22

USERP n n Luettelopaikka (U1 Un). Max 200. pnum Puhelinnumero kansainvälisessä muodossa (+358 ). ulvl Käyttöoikeustaso 0 2 (oletus on 0). Hälytykset lähetetään riippumatta käyttöoikeustasosta hälytyskanaviin ohjelmoidulla tavalla (ks. luku 4.2.3). 0 = Rajoittamaton käyttöoikeus (oletus). 1 = Makrojen M1-M100 (ks. luku 4.6) suoritus on sallittu, mutta laitteen natiivikäskyjen eli tässä oppaassa esitettyjen käskyjen ja makrojen M101- M200 suoritus on estetty. Puhelulla tehtävät ohjaukset ovat sallittuja. 2 = Vain puhelulla tehtävät ohjaukset ovat sallittuja. ccmd Puhelinsoitolla ajettava komento. Oletus on tyhjä eli ei komentoa. SECUR 2 mahdollistaa valvontatilan kysymisen/muuttamisen puhelinsoitolla (ks. luku 3.1.2). dcmd Datapuhelulla ajettava komento. Oletus on tyhjä eli ei komentoa. USERP U1 +358123456 0 USERP U1 +358123456 0 KUVA 13. Esimerkki käyttäjän puhelinnumeron lisäämisestä luettelopaikkaan 1. Vastausviestistä nähdään käyttäjän paikka luettelossa eli tunniste, jolla käyttäjään voidaan viitata jatkossa, kun käyttäjä määritellään hälytyksen vastaanottajaksi tai kun käyttäjä poistetaan luettelosta. Puhelinnumero ei näy TC-laitten GSM-osalle aina kansainvälisessä muodossa (esim. Sonera johon soitetaan saman maan liittymästä +358). Tällöin on suositeltavaa asettaa D30 parametri, jolla voidaan määrittää maatunnuksen liittäminen saapuvaan numeroon. Tämän jälkeen numeron tarkistaminen voidaan suorittaa parhaalla mene- käyttö tulee telmällä. Myös jokerimerkin mahdolliseksi. 23

USERP U1 +358123456 0 SECUR 2 USERP U1 +358123456 0 SECUR 2 KUVA 14. Esimerkki käyttäjän puhelinnumeron lisäämisestä luettelopaikkaan 1 ja asetus valvontatilan kuuntelemiseksi/vaihtamiseksi puhelulla (ks. luku 3.1.2). SECUR CH FILT USERP jne OVI AUKI LÄMPÖ 15 jne Puhelulla tehtävät ohjaukset Käyttöoikeustaso 0 Käyttöoikeustaso 1 Käyttöoikeustaso 2 KUVA 15. Hierarkkiset käyttöoikeustasot ja muutamia esimerkkikomentoja, joita eri käyttöoikeustason omaavilla käyttäjillä on mahdollisuus käyttää. Ulompi taso sisältää kaikkien sen sisällä olevien tasojen käyttöoikeudet, eli esim. taso 1 sisältää tason 2 käyttöoikeudet (puheluohjaukset). Komennolla USERP?? voit tulostaa kerralla koko puhelinluettelon. Numerot tulostuvat siinä järjestyksessä, kun ne on lisätty luetteloon. Huomioi että tämä komento ei ole käytettävissä tekstiviestillä, vaan ainoastaan sarjakaapeliyhteydellä. TC843>userp?? USERP U1 +358123456 0 USERP U5 +358654321 0 USERP U2 +358987654 0 TC843> KUVA 16. Puhelinluettelon tulostaminen näytölle. 3.2.2 Käyttäjän poistaminen Käyttäjän voi poistaa luettelosta USERP-komennolla ja poistettavan henkilön tunnisteella Un. USERP U1 USERP U1 KUVA 17. Esimerkki käyttäjän U1 poistamisesta puhelinluettelosta. 24

3.2.3 Jokerimerkki puhelinnumerossa Luetteloon tallennettavaan puhelinnumeroon voi asettaa ns. jokerimerkin, joka on tähti (*). Jokerimerkin avulla laitteen käytön voi sallia ilman, että tarkkaa puhelinnumeroa tarvitsee kertoa. Niihin numeroihin, joissa on jokerimerkki, ei lähetetä hälytyksiä. Jos puhelinnumeroissa käytetään jokerimerkkejä, on tietoturva harkittava huolellisesti. Esimerkiksi pelkän *-merkin kirjoittaminen mihin tahansa luettelopaikkaan avaa pääsyn kaikille. +3581234* puolestaan avaa pääsyn kaikille, joiden puhelinnumero alkaa mainituilla numeroilla tai on täsmälleen +3581234. Jokerimerkkiä ei voi käyttää, jos puhelinnumero yritetään ohjelmoida kansallisessa muodossa, numero ei tällöin tallennu. Jokerimerkki ei toimi mikäli GSM-osa vastaanottaa puhelun kansallisessa muodossa ja D30 parametri on 0. 3.3. Hälytykseen vastaaminen TeleControl voi hälyttää joko tekstiviesteillä tai puheluilla. TeleControlin lähettämiin tekstiviesteihin ei tarvitse vastata, riittää kun tarkistaa viestistä hälytyksen syyn. Kun TeleControl soittaa, tulee soittoon vastata eli painaa vihreää luuria, jotta TeleControl tietää, että hälytys on mennyt perille. Jos käyttäjä ei vastaa puheluun vaan painaa punaista luuria, TeleControl soittaa hetken päästä uudelleen. Vastauksen odotusaikaa ja SMS viestien maksimimäärää voidaan muuttaa (ks. luku 4.7). Kiertävässä hälytyksessä (ks. luku 4.2.3) laite yrittää tavoittaa henkilöitä yksi kerrallaan, kunnes joku vastaa puheluun. Puheluun vastaaminen tulkitaan kuittaukseksi, jolloin jäljellä olevat hälytyspuhelut perutaan. Kiertävässä hälytyksessä laite lähettää tekstiviestin kaikille ringissä oleville. Hälytyksen vastaanottajat voidaan ohjelmoida hälytyskanavakohtaisesti. On aina hyvä miettiä etukäteen kuinka toimitaan hälytyksen sattuessa ja sopia toimintamallista esim. vartiointiliikkeen kanssa. 3.3.1 Hälytyspuskurin tyhjentäminen Hälytyspuskuri tyhjennetään komennolla CLR. Lähettämättömät tekstiviestit ja puhelut (mm. kiertävässä hälytyksessä) perutaan. CLR KUVA 18. CLR-komento. 25

3.4. Releohjaus TeleControl-laitteen omat pienjänniteohjaukset ovat sulkeutuvia relekoskettimia ja ulkoisten lisäkorttien vahvavirtaohjaukset ovat vaihtokoskettimia. Laitteen oma relelähdön kosketin on tarkoitettu vain pienjänniteohjaukseen. Laitteeseen on kytkettävä ulkoinen relekortti, jos halutaan ohjata esimerkiksi valaistusta tai lämmitystä. Relelähtöä voidaan ohjata tekstiviestillä tai puhelulla (ks. puhelinsoitolla ajettava komento, luku 3.2.1) käyttämällä SET-komentoa. SET n dir n Relelähdön tunniste (O1 On). dir Ohjauksen suunta: 0 = auki tai 1 = kiinni. SET O1 1 SET O1 1 KUVA 19. Esimerkki releen 1 ohjaamisesta kiinni. TeleControl vastaa SET O1 1! (huutomerkki lopussa), jos rele jo oli ko. tilassa. Makrokomentoihin voidaan ohjelmoida hyvin monipuoliset vastausviestit (ks. makrojen ohjelmoinnista luvusta 4.6). 3.4.1 Pulssitus Releen tila voidaan ajastaa 1-1 000 000 sekunnin (n. 11,5 vrk) ajaksi päinvastaiseen tilaan kuin missä kosketin oli ennen ohjausta. PULSE-komennolla tehtävä ohjaus soveltuu varsinkin sähkölukkojen aukaisuun rajoitetuksi ajaksi ja erilaisten laitteiden nollaukseen. Ajastettu toiminto voidaan myös toistaa automaattisesti. Tällöin ulostulo antaa halutun mittaisen pulssin useita kertoja peräkkäin. PULSE n on off pcnt n Relelähdön tunniste (O1 On). on Kuinka kauan rele vetää (1 1000000 sek). off Kuinka kauan rele päästää (1 1000000 sek). 26

pcnt Pulssien määrä. PULSE O1 1 2 5 PULSE O1 1 2 5 KUVA 20. Esimerkki releen 1 pulssiohjauksesta. Ohjauslähtö ohjataan viisi kertaa kiinni ja auki. Jokainen kiinnioloaika on 1 sekunti, ja aukioloaika on 2 sekuntia. Uusi PULSE -komento kirjoittaa yli mahdollisen aiemman pulssituksen, ja alkaa tehdä pulssitusta uuden ohjauksen mukaisesti heti. Jos pulssituksen haluaa lopettaa aiemmin kuin on ohjelmoitu PULSE-komennolla, uusi kiinni tai auki ohjaus lopettaa pulssituksen ja jättää relekoskettimen ohjattuun tilaan. KIINNI AUKI KIINNI AUKI KUVA 21. Pulssituksen saa lopetettua ohjaamalla lähdön kiinni tai auki. Kuvassa kirjekuori edustaa ajanhetkeä, jolloin ohjauslähtö komennettiin auki. Ensimmäisessä tapauksessa auki-komento tuli silloin, kun kosketin oli jo valmiiksi auki. Toisessa tapauksessa kosketin sattui olemaan kiinni. Harmaa viiva kuvaa sitä, kuinka pulssitus olisi jatkunut ilman ohjauskomentoa. 27

Luku 4 4. Laitteen ohjelmointi Tässä luvussa käydään läpi TeleControl-laitteen ohjelmointiin tarvittavat komennot. Käytön kannalta oleellista on suunnitella sovellukseen käyvät makrokomennot. L aitteen sisäinen rakenne muodostuu lohkoista ja niiden välisistä kytkennöistä. Kukin lohko liittyy johonkin laitteen tuloon, johon viitataan yksilöllisellä tunnisteella. Jokaiselle lohkolle on omat komentonsa, joilla niitä voi käsitellä. 4.1. Komennon yleinen muoto Yhdessä tekstiviestissä voi olla useita komentolauseita, jolloin komentolauseiden välillä käytetään erotinmerkkeinä välilyöntiä ja puolipistettä. Komentolause sisältää komennon ja mahdollisesti välilyönnillä erotettuja parametreja. Ensimmäinen parametri on yleensä tunniste, johon komento kohdistuu, esimerkiksi B1. Komentolista = komentolause [;komentolause] Komentolause = komento [par1 [par2 [ ]]] Esimerkkejä: Komentolista joka sisältää kaksi komentolausetta: FILT B1 1 5 600 0 ;CH B1B 4 3 U1 Komento jossa käytetty erikoismerkintöjä rivinvaihdon ja lainausmerkkien tulostamiseksi: CMDACT B1B Palohälytys/n/ Huuhkajatie 1/ Jos parametri on merkkijono (ei numero) ja se sisältää välilyöntejä, on parametri kirjoitettava kokonaisuudessaan lainausmerkkien sisään, koska välilyönti tulkitaan muutoin parametrien erotinmerkiksi. Parametreja voi jättää pois asetuskomentojen loppupäästä alkaen, jolloin ne asetukset säilyvät ennallaan. Esimerkiksi hälytyskanavan B1B voi ottaa pois käytöstä komennolla CH B1B 0 ja takaisin käyttöön komennolla CH B1B 1 ilman, että hälytyksen vastaanottajia tarvitsee ohjelmoida uudelleen (ks. luku 4.2.4). 28

4.1.1 Erikoismerkinnät Koska tietyillä merkeillä on komentokielessä erikoismerkitys, joudutaan nämä merkitsemään poikkeavasti, kun niitä halutaan käyttää merkkijonoissa. Esimerkiksi lainausmerkin sijoittaminen merkkijonoon, ilman että se tulkitaan merkkijonon loppumerkiksi, vaatii kauttaviiva-lainausmerkkiyhdistelmän. / // /% /; /n /r /< Tuottaa lainausmerkin Tuottaa yhden kauttaviivan Tuottaa prosenttimerkin Tuottaa puolipisteen Tuottaa rivinvaihtomerkin (lf = line feed) Tuottaa rivin alkuun palautusmerkin (cr = carriage return) Tuottaa hakasulun TAULUKKO 6. Erikoismerkinnät. Sarjakaapeliyhteyttä käytettäessä voi merkkijonoja harjoitella ECHO-komennolla. ECHO text text Kaiutettava teksti, joka voi sisältää muuttujia. ECHO-komentoa voi käyttää ainoastaan sarjakaapeliyhteydellä. TC843>ECHO Palohälytys/n/ Huuhkajatie 1/ Palohälytys Huuhkajatie 1 KUVA 22. ECHO-komentoa voidaan käyttää merkkijonojen testaamiseen komentokehotteessa. Riippuen terminaaliohjelmasta ja käyttöjärjestelmästä rivinvaihtona tulee olla joko /n/r (Windowsin HyperTerminal) tai pelkkä /n (Nokian puhelimet). 4.2. Binääriset valvontasilmukkatulot Binääriset valvontasilmukkatulot on numeroitu väliltä 1 8. Silmukkatulojen ohjelmointikomennoissa ensimmäinen parametri on tunniste, joka muodostuu kirjaimesta B ja tulon numerosta eli esimerkiksi B1 (laitteen ensimmäinen binääritulo). Keskusyksikkö B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 B8 TAULUKKO 7. Binääritulojen numerointi. 29

Binäärituloihin tuleva tieto kytkeytyy kahteen hälytyskanavaan B ja C, joihin on ohjelmoitu hälytyksen lähettämisen toiminta (mm. vastaanottajat). Kanavaan B tieto viedään suoraan suodattimelta ja kanavaan C laskurilohkon kautta, jos ko. laskuri on otettu käyttöön kyseiselle tulolle. BINÄÄRITULO SUODATIN HÄLYTYSKANAVA B LASKURI HÄLYTYSKANAVA C KUVA 23. Binääritulon lohkokaavio. Tulo kytkeytyy hälytyskanavaan B suodattimen kautta tai hälytyskanavaan C suodattimen ja laskurin kautta. 4.2.1 Binääritulon asetukset Binääritulolle voidaan antaa selkokielinen nimi muistin helpottamiseksi. Nimi tulostuu mm. kun kysytään tuloon kytkettyjen lohkojen asetuksia (ks. luku 4.2.6). Nimeäminen tapahtuu NAME-komennolla (ks. komennon muodostussäännöt luvusta 1.2). NAME B1 Ovi NAME B1 Ovi KUVA 24. Esimerkki binääritulon 1 nimeämisestä. Tuloa B1 käytetään esimerkissä oven tilan seurantaan. 4.2.2 Suodattimen asetukset Binääritulosta saatava ON/OFF tieto viedään BIN SUOD HÄL B ensin suodatinlohkolle. Suodattimen asetuksissa kerrotaan tulon polariteetti eli onko hälytystila LASK HÄL C avautuva vai sulkeutuva kytkintieto. Tämän lisäksi lohkolle voidaan asettaa suodattimia, joilla ko. binääritulo ohjelmoidaan toimimaan käytettävän hälytysanturin mukaisesti. Asetettavia arvoja ovat hälytyksen aktivoitumis- ja passivoitumisajat. Hälytyksen aktivoitumisaika tarkoittaa, että sisääntulon tulee olla hälytystilassa vähintään aktivoitumisajan verran, ennen kuin tieto sisääntulon aktivoitumisesta lähetetään eteenpäin hälytyskanavalle tai laskurille. Aktivointiajan laskenta aloitetaan alusta, kun siirrytään perusvalvontatilasta täysvalvontatilaan ja suodattimeen kytketyn hälytyskanavan toimintatapa on 1 (Hälytys lähetetään tulon aktivoituessa täysvalvontatilassa). 24h valvotut tulot eivät aloita laskentaa alusta, kun täysvalvontatila kytketään päälle. 30

Passivoitumisajalla puolestaan tarkoitetaan aikaa, jonka sisääntulon tulee olla lepotilassa (ei aktiivisena) ennen kuin uusi hälytys voidaan hyväksyä. Suodatin-lohko siis toimii portinvartijana sallien vain osan sisääntulon muutoksista jalostuvan hälytyksiksi tai laskurin muutoksiksi. AKTIVOITUMIS- AIKA (TIETO HÄLYTYSTILAN POISTUMISESTA) HÄLYTYSTILA LEPOTILA PASSIVOITUMISAIKA UUSI PASSIVOITUMIS- AJAN LASKENTA KUVA 25. Hälytys lähetetään vasta aktivoitumisajan kuluttua siitä, kun silmukka meni hälytystilaan. Uutta hälytystä ei lähetetä, vaikka silmukka menee hetkellisesti hälytystilaan passivoitumisaikana. Vasta passivoitumisajan loputtua, voidaan aloittaa aktivoitumisajan laskenta uudelleen. Mikäli tulo käy hälytystilassa passivointiajan kuluessa, alkaa passivointiajan kuluminen alusta. Tulon polariteetti, aktivoitumis- ja passivoitumisajat ja viive asetetaan FILT-komennolla. FILT n pol act pas dly FILT n? n Sisääntulon tunniste (B1 Bn, A1 An, H1 Hn). pol Tulon polariteetti: 0 = Avautuva tai 1 = Sulkeutuva act Aktivoitumisaika (0 4294967295 sek) pas Passivoitumisaika (0 4294967295 sek) dly Viive (0 16535 sek). Hälytystä voidaan viivästää, jos hälytys halutaan jostakin syystä perua viiveen aikana ennen kuin se ehditään lähettämään eteenpäin. Esimerkiksi tuulikaapin ovikytkimen hälytyksen viivästys antaa aikaa valvontatilan vaihtamiseen näppäimistöltä sisään tultaessa (ks. luku 3.1). 31

FILT B1 1 120 600 0 FILT B1 1 120 600 0 KUVA 26. Esimerkki binääritulon 1 suodatuksesta. Kuvassa hälytystilaksi määritellään sulkeutuva silmukka, aktivoitumisajaksi 120s (2 minuuttia) ja passivoitumisajaksi 600s (10 minuuttia). Viiveeksi asetetaan 0 sekuntia. 4.2.3 Laskurin asetukset BIN SUOD HÄL B LASK HÄL C Binäärituloa voidaan käyttää tapahtumien tai ajan laskentaan sekunteina. Tapahtumalaskennassa laskurin arvoa askelletaan yhdellä aina, kun sisääntulo aktivoituu suodattimen puitteissa. Aikaa laskettaessa laskurin arvoa kasvatetaan jatkuvasti sisääntulon ollessa aktiivisena. Laskurille voidaan määritellä vertailuarvo (tapahtuma- tai aikaraja), jonka ylittämisestä aiheutuu hälytys. Asetukset tehdään CNTR-komennolla. CNTR n val cmp unit CNTR n? CNTR n n Sisääntulon tunniste (B1 Bn, A1 An, H1 Hn). val Alkuarvo väliltä 0 4294967295. cmp Vertailuarvo väliltä 0 4294967295. Vertailuarvon ylittämisestä siirretään tieto hälytyskanavalle C. unit Laskentayksikkö: 0 = Pulsseja tai 1 = Sekunteja. Laskuria ei voi poistaa ennen kuin vastaava hälytyskanava on poistettu (ks. luku 4.2.4). TeleControl 843:ssa laskurien arvot tallentuvat hallitun sammutuksen yhteydessä laitteen muistiin. Myös CNTR-käsky ilman parametreja tallentaa laskurien arvot. Laskurit on tarkoitettu lyhyiden aikojen (minuuttien, ei useiden tuntien) laskemiseen. Laskuri voidaan asettaa alkuarvoonsa kun vertailuarvo ylittyy käyttämällä hälytyskanavaa ja hälytyksen yhteydessä suoritettavaa 32

komentoa (ks. luku 4.2.5). Hälytystä vertailuarvon ylittämisestä ei tarvitse lähettää käyttäjille, mutta komennon ohjelmoimiseksi on luotava hälytyskanava. CNTR B1 0 600 1 CNTR B1 0 600 1 KUVA 27. Esimerkki binääritulon 1 aikalaskennan ohjelmoinnista. Laskurin alkuarvoksi asetetaan 0 ja vertailuarvoksi 600 sekuntia (10 minuuttia). Vertailuarvon ylitettyä tieto välitetään hälytyskanavalle C, joka suorittaa hälytyksen, ajaa komennon ym. Viimeinen parametri kertoo, että lasketaan sekunteja. 4.2.4 Hälytyskanavan asetukset Hälytyskanava-lohkolle määritellään hälytyksen BIN SUOD HÄL B toimintatapa. Jos halutaan, että myös sisääntulon passivoitumisesta lähetetään tieto käyttäjälle, LASK HÄL C toimintatavaksi valitaan ns. kaksisuuntainen hälytys. Yksisuuntaisessa hälytyksessä lähetetään tieto ainoastaan sisääntulon aktivoitumisesta suodattimen asettamissa rajoissa. Koska hälytyskanavia voi olla kahden tyyppisiä, joko suodattimeen tai laskuriin kytkettyjä, hälytyskanavan yksilöivä tunniste vaatii loppuun joko kirjaimen B (suodattimelta) tai C (laskurilta). Näin hälytyskanavalohko pystytään yksilöimään. Hälytyskanava ohjelmoidaan CH -komennolla. Hälytysten lähettäminen voidaan estää kokonaan poistamalla hälytyskanava käytöstä. Tämä onnistuu jättämällä kanavan tunnisteen jälkeiset parametrit kokonaan pois (esim. CH B8B). Tämä mm. poistaa ohjelmoidun hälytysviestin (ks. myöhemmin). CH n opmode rout users CH n? CH n n Sisääntulon tunniste Suoraan suodatin-lohkolta: B1B BnB, A1B AnB, H1B HnB. Laskurin kautta: B1C BnC, A1C AnC, H1C HnC. opmode Hälytyskanavan toimintatapa. 0 = Hälytyskanava ei ole käytössä. 1 = Lähetetään tulon aktivoituessa täysvalvontatilassa. 2 = Lähetetään aktivoituessa ja passivoituessa täysvalvontatilassa. 3 = Sama kuin 1, mutta 24h eli riippumaton valvontatilasta. 33

4 = Sama kuin 2, mutta 24h eli riippumaton valvontatilasta. rout Lähettämistapa. 0 = Esto 1 = SMS 2 = Puhelu 3 = SMS + Puhelu 4 = Kiertävä puhelinsoitto (lähettää tekstiviestit kaikille) 5 = Kiertävä puhelinsoitto (hylkää lähettämättömät tekstiviestit vastattaessa puhelinsoittoon) users Hälytyksen vastaanottajien luettelopaikat pilkulla eroteltuna listana, esim. U1,U2,U10,U11,U5,U4. Lainausmerkkien sisään voi kirjoittaa maksimissaan 160 merkkiä, joka käytännössä rajaa vastaanottajien määrän noin neljäänkymmeneen. CH B1B 2 1 U1,U2 CH B1B 2 1 U1,U2 KUVA 28. Esimerkki binääritulon 1 hälytyskanavan asetuksesta. Kuvassa hälytyskanava asetetaan lähettämään tieto aina kun sisääntulo aktivoituu (ottaen huomioon aktivoitumisajan) tai passivoituu. Hälytys lähetetään tekstiviestinä käyttäjille U1 ja U2. Kiertävässä hälytyksessä laite yrittää tavoittaa henkilöitä yksi kerrallaan hälytyskanavaan ohjelmoidun vastaanottajalistan mukaan, kunnes joku kuittaa hälytyksen. Hälytyspuheluun vastaaminen tulkitaan kuittaukseksi, jolloin jäljellä olevat tavoittamisyritykset perutaan. Riippuen lähettämistavasta, laite lähettää tekstiviestin kaikille ringissä oleville tai peruu lähettämättömät tekstiviestit puhelinsoittoon vastattaessa. 34

Puheluhälytyksen vastaanottajat järjestyksessä: U2 ei tavoitettu U1 U2 U10 U11 U5 U4 U1 ei tavoitettu U10 tavoitettiin Lähettämistapa 4: Tekstiviesti lähetetään kaikille kuudelle. Lähettämistapa 5: Oheisessa tapauksessa tekstiviestit lähetetään vain kolmelle ensimmäiselle. U4 ei soitettu U5 ei soitettu U11 ei soitettu KUVA 29. Esimerkki kiertävästä hälytyksestä. Käyttäjä U10 vastasi puheluun, joten lopuille käyttäjille ei tarvinnut soittaa. Jos ketään ei tavoiteta, aloitetaan uusi kierros alusta. Se mitä tietoja laite lähettää käyttäjälle, määritellään kullekin hälytyskanavalle erikseen. Aktivoitumiselle ja passivoitumiselle voidaan määritellä eri viestit TXTACT ja TXTRES - komennoilla. Kanava tulee ottaa käyttöön CH-komennolla ennen kuin viestejä voi ohjelmoida. TXTACT/TXTRES n text TXTACT/TXTRES n? TXTACT/TXTRES n n Sisääntulon tunniste Suoraan suodatin-lohkolta: B1B BnB, A1B AnB, H1B HnB. Laskurin kautta: B1C BnC, A1C AnC, H1C HnC. text Viesti lainausmerkkien sisään kirjoitettuna. Tekstiin voi liittää muuttujien arvoja <muuttuja>-notaatiolla (ks. luku 4.7). Viesti voi olla maksimissaan 160 merkkiä pitkä tai vähemmän, jos viestien yhteinen etuliite on käytössä (ks. luku 4.7). 35

TXTACT B1B Palohälytys ; TXTRES B1B Palohälytys poistunut TXTACT B1B Palohälytys ; TXTRES B1B Palohälytys poistunut KUVA 30. Esimerkki hälytysviestin ja poistumisviestin ohjelmoinnista. Hälytysviesti lähetetään kun binääritulo 1 aktivoituu. Poistumisviesti lähetetään, jos hälytyskanava on ohjelmoitu lähettämään tieto myös hälytyksen poistumisesta. Kanava tulee olla luotu CH-komennolla. TeleControl-laitteelle voidaan määritellä komentoja, jotka tulee suorittaa kun hälytys aktivoituu tai passivoituu, CMDACT ja CMDRES -komennoilla. Ensin kanava tulee kuitenkin ottaa käyttöön CH-komennolla. CMDACT/CMDRES n cmd CMDACT/CMDRES n? CMDACT/CMDRES n n Sisääntulon tunniste Suoraan suodatin-lohkolta: B1B BnB, A1B AnB, H1B HnB. Laskurin kautta: B1C BnC, A1C AnC, H1C HnC. cmd Suoritettava komento tai komennot lainausmerkkien sisään kirjoitettuna. CMDACT B1B SET O1 1 ; CMDRES B1B SET O1 0 CMDACT B1B SET O1 1 ; CMDRES B1B SET O1 0 KUVA 31. Esimerkki komentojen ohjelmoinnista binääritulolle B1. Kun sisääntulo aktivoituu, suoritetaan komento SET O1 1. Kun sisääntulo passivoituu, suoritetaan komento SET O1 0. Kanava tulee olla luotu CH-komennolla. 4.2.5 Laskurin nollaus hälytyskanavalla Laskurin alkuarvoon asettaminen tehdään hälytyksen, eli vertailuarvon ylityksen, yhteydessä suoritettavalla komennolla. 36

CH B2C 4 0 ;CMDACT B2C CNTR B2 0 CH B2C 4 0 ;CMDACT B2C CNTR B2 0 KUVA 32. Esimerkki kuinka ohjelmoidaan laskurin alkuarvoon palauttaminen (yleensä nollaus), kun laskuri B2 ylittää vertailuarvon (ks. luku 4.2.3). Kanava luodaan ensin CH-komennolla. Esimerkissä hälytyksen lähettäminen on estetty ja vastaanottajalistakin on tyhjä. 4.2.6 Tietojen kysyminen Kaikkien tuloon liitettyjen lohkojen asetukset voi kysyä kerralla komennolla INFO. INFO n n Sisääntulon tunniste (B1 Bn, A1 An, H1 Hn). INFO B1 NAME B1 Savuilmaisin ;FILT B1 1 5 600 0 ;CNTR B1 ;CH B1B 4 3 U1 ;TXTACT B1B Palohälytys ;CMDACT B1B ;TXTRES B1B Palohälytys poistunut ;CMDRES B1B ;CH B2C KUVA 33. Esimerkki binääritulon 1 voimassa olevien asetusten kysymisestä. Laskuriin kytkettyä hälytyskanavaa C ei ole luotu ko. binääritulolle. 4.3. Analogiset valvontasilmukkatulot Analogituloilla voidaan mitata joko lämpötiloja tai 4-20mA virtaviestiä. Laitteessa olevilla kytkentäpaloilla valitaan mittaustapa tulokohtaisesti. Kytkentäpalat ovat laitteen sisällä, joten niiden muuttaminen vaatii laitteen aukaisun. Oletusasetuksena kaikki analogitulot mittaavat lämpötilaa Telemic Oy:n NTC-antureilla. Analogituloihin voidaan liittää myös muita lämpötila-antureita, kuten PT100. Tällöin on käytettävä mittavahvistinta ja ohjelmoitava analogitulon kulmakerroin ja poikkeama (ks. luku 4.3.1). Analogitulot on numeroitu väliltä 1 3. Lisäkorteilla saadaan kasvatettua analogitulojen määrää. Analogitulojen ohjelmointikomennoissa ensimmäinen parametri on tunniste, 37

joka muodostuu kirjaimesta A ja tulon numerosta eli esimerkiksi A1 (laitteen ensimmäinen analogitulo) tai vaikkapa A23 (toisen lisäkortin kolmas analogitulo). Keskusyksikkö A1 A2 A3 1. lisäkortti AD4 A11 A12 A13 A14 2. lisäkortti AD4 A21 A22 A23 A24 TAULUKKO 8. Analogitulojen numerointi. Analogituloihin tuleva tieto kytkeytyy kahteen hälytyskanavaan B ja C, joihin on ohjelmoitu hälytyksen lähettämisen toiminta. Kanavaan B tieto viedään vertailijan ja suodattimen kautta. Jos analogituloon on ohjelmoitu laskuri, tieto viedään laskurilohkolle, johon on kytkettynä oma hälytyskanava C. Jokaiselle analogiatulolle voidaan luoda tarvittaessa myös termostaatti. ANALOGITULO VERTAILIJA SUODATIN HÄLYTYSKANAVA B TERMOSTAATTI LASKURI HÄLYTYSKANAVA C KUVA 34. Analogitulon lohkokaavio. 4.3.1 Analogitulon asetukset Analogitulolle voidaan antaa selkokielinen nimi NAME-komennolla (ks. komennon muodostussäännöt luvusta 1.2). NAME A1 Sisälämpötila NAME A1 Sisälämpötila KUVA 35. Esimerkki analogitulon 1 nimeämisestä. Analogituloa käytetään esimerkissä asunnon sisälämpötilan mittaamiseen. Virtaviestimittaus otetaan käyttöön siirtämällä analogitulon kytkentäpala kohtaan virtamittaus ja kytketään virtasilmukka sisääntuloon. Ensin lasketaan virtaviestin käsittelyyn tarvittavat parametrit esimerkin mukaan. Esimerkissä on käytetty PT100 anturia lämpötilan mittaukseen, mutta samaa kaavaa sovelletaan myös muille suureille. 38

AD-muuntimien mittausarvot ovat kokonaislukuja välillä 0 1023. 4mA vastaa muuntimen lukemaa 197 ja 20mA lukemaa 983. Lukemat muutetaan halutuiksi mittasuureiksi lineaarisen yhtälön avulla: y = ex + f missä y = haluttu mittasuure x = AD-muuntimen lukema e = kulmakerroin f = offset e saadaan yhtälöstä: e = ( suure [ 20mA ] suure [ 4mA ] ) / 786 f saadaan yhtälöstä: f = suure [ 4mA ] - e * 197 Esim. PT100 anturilla lämpötila 0 vastaa 4mA ja lämpötila 150 astetta vastaa 20mA: e = ( 150 0 ) / 786 = 0.1908 f = 0 0.1908 * 197 = - 37.595 Saadut arvot ohjelmoidaan laitteelle MODE-komennolla. MODE n q e f unit MODE n? n Analogitulon tunniste (A1 An). q Mitattava asia: 1 = Lämpötila tai ( 2 = Virtaviesti. Ota yhteys Telemic Oy:n tuotetukeen) e Kulmakerroin f Poikkeama unit Yksikkö: C = Lämpötila, ma = Milliampeeri, ym. (voi olla mitä vain, mitattava asia valitaan parametrilla q). 39